NordenBladet — Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitusta hulevesien laadun parantamiseksi ja haitallisten aineiden poistamiseksi voi hakea 25.11.2020-29.1.2021 välisenä aikana Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Rahoitusta on tarjolla noin 2 miljoonaa euroa. Avustushaku on valtakunnallinen ja avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja näiden omistamat yhtiöt ja muut kuntaomisteiset toimijat, yhdistykset, yritykset sekä muut yhteisöt lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia.Rakennetuille pinnoille kertyy sade- ja sulamisvesiä eli hulevesiä. Hulevedet kuljettavat vesistöihin haitallisia aineita. Hulevesien parempi hallinta parantaa vesien tilaa ja auttaa kaupunkialueita sopeutumaan sekä tulviin että kuivuuteen.Hulevesiratkaisut lisäävät taajamien viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuuttaKaupunkien ja taajamien lähivedet, kuten järvet ja lammet, ovat tärkeitä virkistysalueita. Haitallisten aineiden vähentäminen hulevesistä ja onnistuneet hulevesiratkaisut lisäävät taajama- ja kaupunkialueiden viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta. Hankehaussa etsitään kustannustehokkaimpia keinoja rajoittaa tai estää haitallisten aineiden päästöjä joko käsittelyn keinoin tai ennaltaehkäisevästi.Hakemuksia toivotaan erityisesti seuraavista aiheista:Hulevesien käsittelyrakenteiden toimivuus ja niissä tapahtuvat prosessitRatkaisut rakennustyömaiden hulevesien hallintaan ja käsittelyynUudet ja erityiskohteiden hulevesien hallinnan ja käsittelyn tekniikat ja rakenneratkaisut, joista Suomessa on vielä vähän tai ei lainkaan tutkimustietoa.Laajempien, valuma-aluetason erilaisten hallinta- ja käsittelymenetelmien (rakenteelliset ja ei-rakenteelliset) yhdistelmistä koostuvat hajautetut kokonaisuudet/järjestelmät.Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun tietämyksen parantaminen uusista käsittelytekniikoista ja uusista pinnoitusratkaisuista sekä uusien pinnoitettujen alueiden vaikutuksesta hulevesien laatuun.Teollisuusalueiden hulevesien riskit ja riskien hallinta onnettomuus- ja häiriötilanteissa haitallisten aineiden kannalta.Hulevesien seurannan kehittäminen uusilla teknologioilla, mm. hulevesien laadun seurannan automaattimittarit sekä mittausantureiden kehitystyö ja testaaminen.Viestinnälliset hankkeet, joiden avulla lisätään eri kohderyhmien tietoisuutta hulevesien haitallisista aineista sekä vaikutetaan käyttäytymiseen päästöjen vähentämiseksi.Hulevesien kuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta ja niiden vaikutus kaupunkien lähivesien vedenlaatuun.Kaupunkien vesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen on osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Haitallisten aineiden vähentämisessä on kolme painopistealuetta: viemäröidyt yhdyskuntajätevedet, hulevedet ja sekaviemärit.Viisivuotisen (2019-2023) vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinteiden päästöjä vesiin, kunnostetaan vesistöjä ja vahvistetaan asiantuntijoiden ja toimijoiden verkostoja, vähennetään kaupunkivesien haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin, saneerataan Itämeren ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.ELY-keskus:Kaupunkivesien hallinnan ja haitallisten aineiden vähentämisen avustushaku (hulevedet)Ympäristöministeriö: Vesiensuojelun tehostamisohjelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 18.11.2020 työelämän monimuotoisuusohjelman ohjausryhmän, jossa edistetään hallitusohjelman mukaisesti työelämän moninaisuutta ja inklusiivisuutta maahan muuttaneiden näkökulmasta.Ohjelman tavoitteena on, että yritykset ja organisaation hyötyvät monimuotoisuudesta ja maahanmuuttaja pääsee osaamistaan vastaaviin tehtäviinsä ja eteneminen uralla helpottuu –   Myös valtionhallinnon pitää heijastaa monimuotoistuvaa yhteiskuntaa, ei pelkästään yritysten. Virkakunnan monimuotoisuutta voi lisätä muun muassa kasvattamalla rekrytoinneista vastaavien esimiesten monimuotoisuusosaamista. Myös työnantajakuvaamme on kehitettävä. Valtion työpaikkailmoituksiin voidaan esimerkiksi lisätä monimuotoisuuslauseke, jonka avulla viestimme siitä, että toivomme eritaustaisten ihmisten hakevan meille töihin, toteaa ohjausryhmän puheenjohtaja, TEM:n maa-haanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen. Ohjausryhmässä on edustettuna ministeriöt, viranomaiset ja muut keskeiset alan toimijat. Ryhmän toimikausi on 18.11.2020 – 31.3.2022. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tukea valtioneuvoston tasa-arvopoliittisen selonteon valmistelua. Työryhmä koostuu eri ministeriöiden virkamiehistä ja muista asiantuntijoista.Selonteossa asetetaan kansalliset, vaalikauden yli ulottuvat tasa-arvotavoitteet. Tarkoituksena on vahvistaa tasa-arvopolitiikan suunnitelmallisuutta edelleen. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä.Työryhmän tehtävänä on myös laatia suunnitelma valtion eri hallinnonalat kattavaksi tasa-arvon seurantajärjestelmäksi. ”Tasa-arvoselonteolla on suuri merkitys tasa-arvopolitiikan kehittämisessä ja pitkäjänteisten tavoitteiden määrittelemisessä. Se on myös tilaisuus laajempaan keskusteluun siitä, miltä haluamme tasa-arvoisen Suomen näyttävän tulevaisuudessa. Kentällä oleva tieto ja näkemykset ovat tässä erittäin arvokkaita. Valmistelun tueksi tulemme kuulemaan laajasti kansalaisyhteiskuntaa ja sidosryhmiä”, toteaa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.Selonteon valmistelua koordinoidaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Työryhmä työskentelee vuoden 2022 loppuun saakka. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jonka tehtävänä on selkeyttää kuvaa Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta ja sen vaikutuksista maahanmuuttohallintoon, erityisesti Maahanmuuttovirastoon. Tarkoitus on varmistaa, että maahanmuuttohallinto vastaa yhteiskunnan tarpeisiin.Hankkeen avulla halutaan saada nykyistä parempi käsitys siitä, millaisiin toimintaympäristön muutoksiin Maahanmuuttoviraston on tulevaisuudessa pystyttävä vastaamaan ja millaista henkilöstö- ja määrärahatasoa siihen tarvitaan. Tätä varten tarkastellaan yhtäältä maailmanlaajuisia muuttoliiketrendejä ja toisaalta Suomen tarpeita ja odotuksia maahanmuuton suhteen.Viime vuosina Suomeen suuntautuvan maahanmuuton määrä on vaihdellut suuresti. Tämän lisäksi Maahanmuuttoviraston toimintaan ovat vaikuttaneet muun muassa uudet tehtävät ja toisaalta digitalisaatiokehitys. Nyt maahanmuuttoasioita eri tavoin käsittelevät ministeriöt selvittävät yhdessä Maahanmuuttoviraston kanssa, miten viraston työmäärä on kehittynyt suhteessa resursseihin.– Viime vuosien monet muutokset ovat vaikeuttaneet Migrin oikean resurssitason määrittämistä. Resurssitason vaihtelut ovat puolestaan hankaloittaneet viraston toiminnan suunnitelmallista ja kestävää kehittämistä, kertoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö, ylijohtaja Minna Hulkkonen.Hankkeen tavoitteena on luoda suunnittelun ja johtamisen tueksi vakiintuneet toimintatavat, joilla tuotetaan mahdollisimman luotettavaa ennakointitietoa maahanmuutosta ja sitä koskevista yhteiskunnallisista tarpeista. Lisäksi selvitetään maahanmuuttohallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta: sitä, millaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta maahanmuuttohallintoon sijoitetulla rahalla saadaan vastineeksi.– Muuttoliike on pysyvä osa elinvoimaista yhteiskuntaa. Väestön ikääntyessä maahanmuutolla on merkittävä rooli huoltosuhteen parantamisessa ja työikäisen väestön lisäämisessä. Maahanmuuttohallinnon on pystyttävä vastaamaan näihin tarpeisiin sujuvilla palveluilla, Hulkkonen toteaa.Hanke toteutetaan sisäministeriön maahanmuutto-osaston johdolla. Hanketyöryhmään kutsutaan edustajat työ- ja elinkeinoministeriöstä, ulkoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä Maahanmuuttovirastosta. Laajan asiantuntemuksen varmistamiseksi hankkeessa kuullaan myös eri sidosryhmiä, kuten tutkijoita ja elinkeinoelämän edustajia.Hankkeen toimikausi kestää 31.12.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on tällä hetkellä Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Vuonna 2060 kolmasosan väestöstä ennustetaan olevan yli 65-vuotiaita. Iäkkäiden määrä kasvaa erityisesti kaikkein iäkkäimpien ikäryhmissä, kun taas lasten ja työikäisen väestön määrä vähenee. Se, että Suomessa asuvat ihmiset elävät pidempään, voidaan nähdä väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen tähdänneen yhteiskuntapolitiikan menestystarinana. Väestörakenteen muutos on kuitenkin myös maailmanlaajuinen ilmiö, josta aiheutuvia haasteita ja mahdollisuuksia tulee tarkastella yhdessä muiden megatrendien ja muutosilmiöiden, kuten työelämän murroksen, ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden kasvamisen kanssa.Millaisia väestöpoliittisia ratkaisuja ja toimia Suomessa tarvitaan väestökehityksen parantamiseksi? Miten ikääntyvien osallisuutta työelämässä voidaan tukea? Millaisin perhepoliittisin keinoin voidaan pyrkiä vaikuttamaan syntyvyyteen ja tukea lapsiperheitä. Mitkä tekijät tulee nostaa työllisyyspolitiikan keskiöön? Mm. näitä kysymyksiä pohtii sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa tänään julkistetussa kirjoituksessaan.Lue lisää

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja valtiovarainministeriö ovat asettaneet ryhmän selvittämään, miten rahapelitoiminnan tuottojen vähenemiseen varaudutaan tulevina vuosina. Työssä arvioidaan myös arpajaislain toisen vaiheen uudistuksen vaikutuksia rahapelitoiminnan tuottokehitykseen. Selvitysryhmän toimikausi päättyy 28.2.2021 ja sen esitykset ovat käytettävissä valmisteltaessa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2022–2025.Selvitysryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu Erkki Liikanen. Muita jäseniä ovat Liisa Hyssälä, Kalevi Kivistö, Osmo Soininvaara ja Ulla-Maj Wideroos.Selvitysryhmän tulee arvioida rahapelituottojen yhteiskunnallista merkitystä suomalaisen yhteiskunnan, julkisen talouden ja rahapelituotoista rahoitusta saavien yhteisöjen näkökulmasta.
Selvitysryhmä arvioi työssään rahapelitoiminnan tuoton alenemisen vaikutuksia kokonaisuutena ja edunsaajaryhmittäin, vaihtoehtoisia tuoton määrän skenaarioita sekä arviointikriteereitä ja pyrkii muodostamaan periaatteita, joiden mukaisesti rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettavia käyttökohteita tulisi voida tarvittaessa vähentää.Selvitysryhmä arvioi myös rahapelitoiminnan tuoton käytön vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämisen mahdollisuuksia sekä tuoton käyttökohteiden siirtämistä yleiskatteellisista budjettivaroista rahoitettaviksi.Selvitysryhmä ei tee esityksiä Veikkauksen omistajaohjaukseen tai rahapelimarkkinoiden sääntelyyn.TaustaaTällä hetkellä Veikkaus tilittää rahapelitoiminnan tuotot kolmelle ministeriölle, joista ne jaetaan eteenpäin edunsaajille. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan edunsaajien osuus yhtiön tuotosta on 53 prosenttia. Toimialalla rahapelitoiminnan tuotto käytetään tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön edistämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan edunsaajien osuus yhtiön tuotosta on 43 prosenttia. Ministeriön toimialalla tuotto käytetään terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan edunsaajien osuus yhtiön tuotosta on 4 prosenttia. Tuotto käytetään hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.Vuoden 2021 valtion talousarvion valmistelun yhteydessä yhtiö tarkensi tuottoarvioitaan siten, että vuoteen 2019 verrattuna vuonna 2020 tuoton arvioidaan alenevan noin 330 milj. eurolla ja vuonna 2021 noin 300 milj. eurolla.Hallitus on linjannut, että vuodelle 2020 tuoton aleneminen kompensoidaan täysimääräisesti ja vuodelle 2021 vuoden 2019 tasoisena. Kompensaatiota koskevat esitykset sisältyvät vuoden 2020 seitsemänteen lisätalousarvioesitykseen ja vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioesitykseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö julistaa tänään haettavaksi yleisavustukset rauhantyön valtakunnallisten järjestöjen toimintaan vuodelle 2021.Avustukset on tarkoitettu valtakunnallisille kansalaisjärjestöille, joiden tehtävänä on rauhan edistäminen pääsääntöisesti Suomessa. Avustuksen tavoitteena on rauhantyön avulla tukea ihmisoikeuksien toteutumista, demokratiaa ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa sekä kestävää kehitystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen tiede- ja kulttuuriaineistot yhteen kokoava Finna.fi-hakupalvelu tarjoaa nyt uusia mahdollisuuksia oppimiseen. Avoimet oppimateriaalit ovat käytettävissä Finnassa vapaasti ja maksutta.Finna.fi:n miljoonien aarteiden valikoimaan ovat tulleet mukaan avoimet oppimateriaalit. Niiden avulla kuka tahansa voi lisätä osaamistaan esimerkiksi tekoälystä, työelämän kehittämisestä tai kartuttaa kielitaitoaan. Oppimateriaalit ovat vapaasti käytettävissä. Niitä voi hyödyntää oman osaamisen kehittämisessä, opiskelujen parissa tai opettajan työssä. Suurta osaa materiaaleista on mahdollista muokata omaan tarpeeseen.– Pedagogisesti tuotetun tiedon saatavuus ajasta ja paikasta riippumattomasti on entistä tärkeämpää, kun ihmiset kehittävät omaa osaamistaan. Avoimet oppimateriaalit palvelevat kaikkia tiedonjanoisia ja jatkuvan oppimisen tarpeita, kertoo erityisasiantuntija Tomi Kytölä opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Oppimateriaaleja tuottavat yksittäiset opettajat sekä hankkeet, jotka rahoitetaan julkisista varoista. Materiaalit kerätään Finnaan Avointen oppimateriaalien kirjastosta, joka on niiden jakamisen ja tallentamisen palvelu.Hakeminen on helppoa Oppimateriaaleja voi hakea Finnassa kahdella tavalla. Niitä voi selata omalla välilehdellään, jossa käytössä ovat monipuoliset rajausominaisuudet. Hakua voi kohdistaa kaikkien koulutusasteiden ja oppiaineiden, tutkintojen tai tieteenalojen mukaan.Oppimateriaalit löytyvät myös Finnan etusivun haulla, jonka kautta saa samalla kertaa nähtävilleen kaiken Finna.fi:n tarjonnan.Finna on yhä kattavampi oppimisen palveluHakupalveluna Finna sisältää runsain mitoin materiaalia oppimiseen ja opetukseen.
Palvelun kautta voi tutkia korkeakoulujen opinnäytteitä ja verkosta saatavia tiedeartikkeleita. Haun avulla voi löytää myös paljon historiallista materiaalia: videoita, vapaasti käytettäviä valokuvia ja karttoja. Kirjallisuudesta kiinnostuneet voivat yhdellä kertaa tarkistaa kirjojen saatavuuden eri kirjastoissa.Entuudestaan opettajien käytössä on Finna Luokkahuone -palvelu, joka on suunnattu peruskouluille ja lukioille. Luokkahuoneen aineistopaketit perustuvat museoiden ja arkistojen valikoimaan ja opettajien luomiin pedagogisiin tehtäviin.Finnan rajapintoja hyödyntämällä oppimateriaalit sekä muut aineistot ovat otettavissa käyttöön myös oppimisen erilaisissa palveluissa, kuten oppimisalustoissa.Kokeile uutta oppimateriaalien hakuaFinna Luokkahuone -palvelu 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuoden 2020 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnot kahdelle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle: Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudalle ja Tampereen aikuiskoulutuskeskukselle TAKK:lle. Lisäksi Perho Liiketalousopisto Oy:lle myönnettiin kunniamaininta. Palkinnot jakoi opetusministeri Li Andersson.Laatupalkintokilpailun teemoina olivat tänä vuonna laadunhallinta ja koulutuksen järjestämisen kokonaislaatu.
 
Laatupalkinnolla kannustetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toiminnan laadun arviointiin ja parantamiseen. Tavoitteena on löytää parhaita käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi ja edistää ammatillisen koulutuksen arvostusta, vetovoimaa ja tunnettuutta.– Suomalainen yhteiskunta tarvitsee laadukasta ammatillista koulutusta ja sen luomaa laajaa osaamista. Nopean teknologisen muutoksen myötä laadukkaan koulutuksen merkitys vain kasvaa. Toivon, että nyt palkittavat koulutuksen järjestäjät levittävät parhaita käytäntöjä edelleen ja ovat osaltaan vahvistamassa suomalaista osaamista, sanoo opetusministeri Li Andersson.Perho Liiketalousopisto OyKestävän tulevaisuuden systemaattinen vahvistaminen kokonaisvaltaisesti on piirre, josta Perho Liiketalousopisto erottautuu ja jossa se toimii esimerkillisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuonna 2015 voimaan tulleen uudistetun yhdenvertaisuuslain keskeisenä tavoitteena oli syrjintäkiellon yhtenäistäminen ja eri syrjintäperusteiden saattaminen yhtenäisen oikeussuojan piiriin kaikilla elämänalueilla. Lainsäädännön tasolla moni uudistuksen tavoitteista on onnistunut, ja lain keinovalikoimaa pidetään yleisesti ottaen hyvänä. Eri syrjintäperusteet on aikaisempaan lakiin verrattuna huomioitu paremmin ja sääntelyä on yhdenmukaistettu.Yhdenvertaisuuslain arviointitutkimuksessa on tunnistettu joitakin säädöstason epäselvyyksiä, joiden takia laki ei täysin vastaa tarkoitusperiä. Suurimmat haasteet yhdenvertaisuuslain tavoitteiden toteutumiselle liittyvät kuitenkin lain täytäntöönpanoon ja siihen, että eri syrjintäperusteilla ja eri elämänalueilla tapahtuva syrjintä valikoituu eri oikeussuojakanaviin.On ilmeistä, että osa syrjinnästä jää piiloonTällä hetkellä ei ole selvää, miksi syrjinnän ilmoituskanavat ovat vahvasti valikoituneet syrjintäperusteittain. Taustalla voi olla muun muassa syrjintää kokeneiden korkea ilmoituskynnys ja epäluottamus siihen, että ilmoittamisesta on hyötyä. Toisaalta taustalla voi olla rakenteellista syrjintää ja muita rakenteellisia tekijöitä, joiden vuoksi ihminen ei pääse esimerkiksi työelämän oikeussuojan piiriin. Tutkimuksen mukaan keskeiset kehittämiskohteet liittyvät matalan kynnyksen oikeussuojakeinojen parantamiseen ja yhdenvertaisuuslain yhdenvertaisuuden edistämistehtävän toimeenpanoon.Yhdenvertaisuuden edistämistehtävän ohjaava vaikutus ei toimi vielä lain hengen mukaisestiLain toimeenpanoa koskevat useat kehittämisen kohteet liittyvät siihen, että yhdenvertaisuutta arvioidaan viranomaisissa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa puutteellisesti, jolloin myöskään yhdenvertaisuuden parantamisen kehittämiskohtia ei tunnisteta lain hengen mukaisesti. Yhdenvertaisuuslain tulevassa osittaisuudistuksessa on tarpeen selkeyttää edistämistehtävää esimerkiksi korostamalla yhdenvertaisuusarvioinnin merkitystä yhdenvertaisuussuunnittelussa.Lisäksi tarvitaan vielä paljon tukea ja ohjausta yhdenvertaisuuden edistämisestä ja yhdenvertaisuussuunnittelusta niin viranomaisissa, työelämässä, koulutuksessa kuin myös laajemmin sidosryhmissä, jotka voivat tukea prosessia. Tätä tulisi vahvistaa muun muassa viranomaisten yhdenvertaisuuslain soveltamisen osaamisen kehittämisellä, valvontaviranomaisten ohjelmallisemmalla valvonnalla sekä sidosryhmien kuten työmarkkinajärjestöjen ja liittojen taholta vahvemmalla ohjauksella.Matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja on vahvistettavaYhdenvertaisuuslain soveltamistilanteet ovat lisääntyneet uuden lain aikana, mutta esimerkiksi menestyksekkäitä hyvityskanteita on edelleen vähän. Tähän voi vaikuttaa prosessin raskauden ja kuluriskin ohella muun muassa hyvitysten lyhyet kanneajat. Oikeussuojakeinojen tehokkuuteen vaikuttaa myös se, että niin sanotut matalan kynnyksen oikeussuojakeinot ovat aliresursoituja. Valvontaviranomaisten riittävien resurssien turvaaminen olisi keskeistä. Vuonna 2019 käynnistyneessä yhdenvertaisuuslain arviointihankkeessa tarkasteltiin uudistetun yhdenvertaisuuslain vaikutuksia syrjintää kokeneiden oikeussuojaan, syrjinnän ehkäisemiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tutkimus jakaantui kolmeen osaan: oikeuskäytännön arviointiin, oikeussuojarakenteiden arviointiin sekä yhdenvertaisuuslain edistämisvelvoitteen vaikutusten arviointiin erityisesti työelämän näkökulmasta.Arvioinnin päätoteuttaja on Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja yhteistyössä Owal Group Oy:n kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi