NordenBladet — Ehdotukset yli 55-vuotiaden työllisyyttä parantaviksi toimiksi kasvattaisivat työllisyyttä noin 9 100 työllisellä. Lisäksi työllisyyttä väliaikaisesti kasvattava varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä. Työllisyyskokonaisuuden arvioidaan vahvistavan julkista taloutta noin 165 miljoonalla eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä.Valtiovarainministeriö on arvioinut hallituksen linjaamien yli 55-vuotiaiden työllisyyttä koskevien toimenpide-ehdotusten potentiaalisia vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Kaikkien arvioitujen ehdotusten toteuttaminen kasvattaisi työllisyyttä noin 9 100 työllisellä. Lisäksi työllisyyttä väliaikaisesti kasvattava varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä. Varantovaikutuksella viitataan tilanteeseen, jossa työllisyyden vahvistuminen syntyy esimerkiksi väliaikaisesti julkiselle sektorille rekrytoitujen henkilöiden kautta. Arvioiduissa toimissa varantovaikutusta syntyy etenkin kuntien velvoitetyöllistämisen ja osin palkkatuen kautta. Ehdotukset vahvistaisivat julkista taloutta noin 165 miljoonalla eurolla. Hallitus antoi syyskuussa 2020 budjettiriihen yhteydessä työmarkkinaosapuolille toimeksiannon tehdä yhteinen esitys toimiksi, joilla voidaan edistää yli 55‐vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina‐asemaansa ja työssä jaksamista. Toimien tavoitteena on vähentää varhaista työelämästä poistumista tavoilla, joilla saavutetaan vähintään 10 000 uutta työllistä vuoden 2029 loppuun mennessä. Hallituksen budjettiriihen työllisyyskirjauksessa todettiin, että mikäli työmarkkinaosapuolille annettu toimeksianto ei johda asetettuihin tavoitteisiin, hallitus linjaa tarvittavat toimet yksityiskohtineen joulukuussa 2020. Työmarkkinajärjestöt ilmoittivat 30. marraskuuta, että niiden työllisyysneuvottelut päättyivät tuloksettomina. Hallitus linjasi toimet yli 55-vuotiaiden työllisyyden edistämiseksi 17. joulukuuta.Nyt julkaistu muistio ja sen sisältämät arviot ovat vielä luonnosvaiheessa. Toimenpiteiden työllisyysvaikutukset voivat muuttua toimien valmistelun myötä. Valtiovarainministeriön rakenneyksikön tekemässä arviossa ei oteta kantaa ehdotusten käytännön toteutukseen tai juridisiin rajoitteisiin. Toimien työllisyysvaikutukset arvioidaan lopullisesti hallituksen esitysten yhteydessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Marinin hallituksen tavoitteena on rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Vuoden 2020 budjettiriihessä päätettiin toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000–36 000 lisätyöllistä, yhteenlaskettuna hallituksen jo aikaisemmin tekemien työllisyyttä kasvattavien toimien kanssa.Hallituspuolueet ovat linjanneet toimista, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä, edistetään työssä jaksamista ja työkykyä sekä vahvistetaan osaamista sekä muutosturvaa. Valtiovarainministeriö on arvioinut työllisyyskokonaisuuteen sisältyvien toimenpiteiden potentiaalisia vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Toimien yhteisvaikutuksena työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 10 300 henkilöllä. Työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 9 100 työllisellä vuoden 2029 loppuun mennessä ja lisäksi työllisyyttä parantava väliaikainen varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä. Ehdotusten yhteisvaikutus julkiseen talouteen olisi noin 165 miljoonaa euroa julkista taloutta vahvistava. Työnantajien kustannukset kasvavat nykyiseen verrattuna yhteensä noin 10 milj. € vuoden 2029 tasossa tarkasteltuna.Hallitus tekee hallituskauden aikana taloutta vahvistavia työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. Seuraava osa hallituksen työllisyystoimista päätetään puoliväliriihessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Toimeentulotuen perusosan määrät vuodelle 2021 on vahvistettu. Yksin asuvalla henkilöllä perusosa on 1.1.2021 lähtien 504,06 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 574,63 euroa kuukaudessa.Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määriä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin perusteella. Asiakas hakee perustoimeentulotukea Kelasta. Kunta vastaa täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä niihin liittyvästä sosiaalityöstä.Lue koko kuntainfo 20/2020: Toimeentulotuen perusosa 2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin kansallista täytäntöönpanoa ja kuljetuksen tilaajavastuita koskevasta muistiosta. Lisäksi pyydetään vastauksia erityisesti muistion lopussa esitettyihin kysymyksiin.Arviomuistiossa käydään läpi liikkuvuuspaketin sisältöä, tulevia muutoksia sekä arvioidaan kansallisen lainsäädännön muutostarpeita. Samassa yhteydessä arvioidaan hallitusohjelman mukaisten, kuljetusten tilaajanvastuuta koskevien kirjausten lisääminen liikennepalvelulakiin.Liikkuvuuspaketin tavoitteena on yhtenäistää EU:n tieliikenteen sisämarkkinoiden sääntelyä, parantaa kuljettajien työoloja sekä tehostaa valvontaa. Liikkuvuuspaketti selkeyttää alan aikaisemmin epäselviä säännöksiä ja yhtenäistää niiden soveltamista eri jäsenmaissa. Yhtenäiset säännöt edistävät myös kaikkien tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta.Valmistelutyöhön on asetettu työryhmä ja siihen liittyvä alatyöryhmä, jotka ovat aloittaneet toimintansa. Ryhmät kuulevat työssään kuljetusalan toimijoita sekä muita sidosryhmiä ja asiantuntijoita.Työryhmä arvioi kansallisten lainsäädäntötarpeiden ohella muun muassa, mitä tietojärjestelmämuutoksia ja valvontatoimia liikkuvuuspaketin myötä vaaditaan, sekä mitä ja millaisia kansallisia vaikutuksia säädösmuutoksilla on.Alatyöryhmä toimii työ- ja elinkeinoministeriön johdolla työryhmän toimeksiannon ja ohjauksen perusteella. Alatyöryhmä valmistelee lähetettyjen maantieliikenteen alan työntekijöiden direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät työoikeuteen ja työelämään liittyvät säännösehdotukset.Mitä seuraavaksi?Lausuntoaika päättyy 17.1.2021. Arviomuistiosta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Saunaperinne Suomesta on nimetty Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 17. joulukuuta 2020. Päätöksen teki 24 maan edustajista koostuva hallitustenvälinen komitea. Kohde on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa Suomen ensimmäinen.Saunakulttuuri on Suomessa vahva ja elinvoimainen. Luetteloon hyväksymisen myötä suomalaisesta saunaperinteestä on sitouduttu huolehtimaan monella tapaa. Elinvoimaisuuden lisäksi vaalitaan omaperäisen saunaperinteen jatkuvuutta, ja nostetaan esiin suomalaisen saunakulttuurin merkityksellisyyttä osana tapakulttuuria, hyvinvointia ja demokratiaa. Taustalla vaikuttaa laaja joukko suomalaisia saunayhteisöjä sekä muita saunakulttuuria edistäviä toimijoita. –    Sauna on erottamaton osa suomalaisten arkea ja juhlaa, hyvinvointia ja elämäntapaa. Saunassa korostuu ihmisten välinen tasa-arvo ja keskinäinen kunnioitus. Saunaperinne on Suomen ensimmäinen kohde Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa, mikä lisää ennestään saunakulttuurimme tunnettuutta kaikkialla maailmassa. Tästä voivat olla ylpeitä kaikki saunojat, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Saunan lämmitys, saunomiseen liittyvät tavat ja perinteet sekä esimerkiksi saunominen lauluissa, uskomuksissa ja tarinaperinteessä ovat osa tätä elävää perintöä. Saunomisen elinvoimaisuus on huipussaan: lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa. Suosio näkyy myös saunojen lukumäärässä: Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa. Perinne siirtyy eteenpäin perheissä sekä lukuisissa erilaisissa saunaseuroissa.–    Saunominen on meille suomalaisille tärkeä ja rakas perinne, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Unescon nimitys on suuri kunnia. Samalla se tulee lisäämään entisestään alalla toimivien tahojen, kuten saunaseurojen yhteistyötä, kiittelee Ritva Ohmeroluoma Suomen Saunaseurasta. Taustaa: Unescon yleissopimus ja luettelotSuomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloista löytyy ennen meneillään olevaa Unescon kokousta yhteensä 549 kohdetta 127 maasta. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken.Suomessa aineetonta kulttuuriperintöä kerätään Elävän perinnön wikiluetteloon, josta on mahdollisuus hakea Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Wikiluettelossa on tällä hetkellä 175 kohdetta ja kansallisessa luettelossa 64 kohdetta. Suomen seuraava kansallinen hakemus koskee kaustislaista viulunsoittoa. Suomi on mukana myös monikansallisessa pohjoismaista limisaumaveneperinnettä koskevassa hakemuksessa. Molempiin odotetaan päätöstä joulukuussa 2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 17.12.2020 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on vahvistanut tänään lakimuutokset, joilla jatketaan koronavirusepidemian johdosta säädettyjen kiinteistötoimituksia, osakaskuntien kokouksia sekä poronhoitolaissa tarkoitettuja kokouksia koskevien väliaikaissäännösten voimassaoloa kesäkuun loppuun 2021. Kiinteistötoimituksissa on väliaikaisesti luovuttu henkilökohtaisen läsnäolon vaatimuksesta. Toimituskokouksiin on mahdollista tarvittaessa osallistua sähköisesti. Selkeissä, yksinkertaisissa tapauksissa on mahdollista käyttää kirjallista menettelyä.Yhteismetsälaissa ja yhteisaluelaissa tarkoitetun osakaskunnan kokouksen sekä poronhoitolaissa tarkoitettujen paliskunnan, sen hallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen kokoukset on mahdollista tarvittaessa järjestää etäkokouksina. Sääntömääräisiä kokouksia voi myös tarvittaessa siirtää pidettäväksi myöhempänä ajankohtana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työttömyysturvalakiin on tehty joustoja koronaviruspandemian takia. Tavoitteena on ollut turvata sekä palkansaajien että yrittäjien toimeentuloa. Osaa poikkeussäännöksistä jatketaan maaliskuun 2021 loppuun. Lomautetun laajennettu oikeus opiskeluun lomautusaikana jatkuu vuoden 2021 loppuun.Tasavallan presidentti vahvisti 17.12.2020 muutokset työttömyysturvalakiin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.Opiskelu ei vaikuta lomautetun työttömyysturvaanLomautetut ovat voineet väliaikaisesti opiskella päätoimisesti ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Lakimuutoksen voimassaoloa jatketaan 31.12.2021 asti. Muutos koskee lomautettuja, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.Muutos helpottaa työn ohella opiskelevan lomautetun työttömyysetuuden hakemista ja saamista lomautusajalta, kun TE-toimisto ei arvioi opintojen sivu- tai päätoimisuutta.Yrittäjä voi saada työmarkkinatukeaYrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt koronaviruspandemian takia. Säännöksen voimassaoloa jatketaan 31.3.2021 asti.Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.Myös yritystulojen sovittelua, joka perustuu yrittäjän omaan ilmoitukseen, jatketaan maaliskuun loppuun.Poikkeukset työttömyysetuuden sovittelussaTyöttömyysetuuden suojaosaa on korotettu väliaikaisesti 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa ja 279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana. Muutos on voimassa 31.3.2021 asti.Etuushakemusten käsittelyn keventämiseksi 31.3.2021 asti työttömyysetuuden sovittelussa ei sovelleta niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa.Poikkeusta yritystoiminnasta saatavien tulojen sovittelusta yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen sovelletaan 31.3.2021 asti myös muihin työttömyysturvan saajiin kuin niihin yrittäjiin, jotka saavat työmarkkinatukea edellä todetun poikkeussäännöksen perusteella.Työttömyysetuutta voi saada laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta on voitu väliaikaisesti maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta. Tavanomaisesti aika on kaksi kuukautta. Poikkeuksen voimassaoloa jatketaan 31.3.2021 asti.Liikkuvuusavustusta voi saada yli kaksi tuntia kestävään työmatkaanLiikkuvuusavustusta on voitu väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittää kaksi tuntia. Tavanomaisesti matka-ajan tulisi kestää yli kolme tuntia. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia. Poikkeusta sovelletaan työhön, joka on alkanut viimeistään 31.3.2021.Vuodenvaihteessa päättyvät poikkeussäännöksetOsa koronapandemian takia tehdyistä väliaikaisista lakimuutoksista on voimassa vuoden 2020 loppuun. Tämän jälkeen sovelletaan normaaliajan lainsäädäntöä.31.12.2020 asti voimassa olevat lakimuutokset:Työnhaun voimassaolo ei pääty TE-palvelujen verkkopalvelussa tehtyjen erehdysten takia.Työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen jatkuu työttömyysturvalaissa tarkoitettujen lyhytkestoisten opintojen estämättä, vaikka opinnot viivästyvät koronaviruspandemian takia yli kuuteen kuukauteen.Työnhakija voi keskeyttää työllistymistä tukevan palvelun koronaviruspandemiasta johtuvasta perustellusta syystä.Työnhakijan omaehtoisten opintojen 24 tai 48 kuukauden enimmäistukiaikaa voidaan jatkaa, jos opintojen eteneminen on viivästynyt koronaviruspandemian vuoksi.Työttömäksi ja lomautetuksi jääneelle maksetaan työttömyysetuutta myös viiden päivän omavastuun ajalta.Palkansaaja voi saada oikeuden työttömyyspäivärahaan 13 kalenteriviikon työssäoloehdolla tavanomaisen 26 kalenteriviikon sijaan.Työttömyyspäivärahan enimmäisaika ei kulu.Miten työttömän työnhakijan tulee toimia?Työttömän työnhakijan oikeus työttömyysturvaan säilyy ennallaan, kun hän toimii TE-toimistosta sekä työttömyyskassasta tai Kelasta saamiensa ohjeiden mukaan. Mahdollisista kysymyksistä kannattaa olla yhteydessä TE-toimistoon Oma asiointi -verkkopalvelun välityksellä tai työttömyysetuuden maksajaan.Ohjeet löytyvät TE-palvelujen, Kelan ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n verkkosivuilta (katso linkit alta).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Covid-19 -rokotteiden vakuuttamisen turvaamiseksi on säädetty laki. Vakuutusturva varmistetaan myös Covid-19 -rokotteiden saajille. Suomessa rokotteiden ja lääkkeiden aiheuttamat henkilövahingot vakuutetaan yksityisellä lääkevahinkovakuutuksella, jossa vakuutuksen ottajina ovat lääkkeiden valmistajat, maahantuojat ja markkinoijat. Lääkevahinkovakuutuksesta maksetaan korvausta muun muassa sairaanhoitokuluista, ansionmenetyksestä sekä tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta. Suomessa lääkevahinkovakuutusta tarjoaa vain yksi yhtiö, Suomen Keskinäinen lääkevahinkovakuutusyhtiö, joka pienentää omaa vakuutusriskiään ottamalla markkinoilta jälleenvakuutuksen. Laki mahdollistaa valtiontakuun antamisen Covid-19 –rokotteiden lääkevahinkovakuuttajalle, jos jälleenvakuutusta ei ole markkinoilta saatavilla kohtuullisin ehdoin. Vakuutustakuun myöntämällä valtio ottaa jälleenvakuuttajien tavoin osittaisen rahoitusvastuun ensivakuutuksen antaneen vakuutusyhtiön myöntämän vakuutuksen korvausmenosta.Vakuutustakuu voidaan antaa enintään kalenterivuodeksi kerrallaan. Yhdelle vakuutusyhtiölle myönnetyn takuun perusteella valtion vastuun määrä voi olla yhteensä enintään 30 miljoonaa euroa kalenterivuotta kohti ja mikäli vakuutustakuu myönnettäisiin useampana kalenterivuotena tai useammalle vakuutusyhtiölle, kaikkiaan yhteensä 300 miljoonaa euroa. Valtio peri vakuutusyhtiöltä maksun vakuutustakuun myöntämisestä. Valtiontakuun antamisenkin jälkeen korvauksista suhteessa vahinkoa kärsineisiin vastaa vakuutustakuun saanut vakuutusyhtiö. Laki valtiontakuusta covid-19-rokotteen vakuuttamiseksi tulee voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi