NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on käynnistetty hankeohjelma sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.Uudistuksen tavoitteena on muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä yhtenäinen laki, joka sisältää tietosuojaa, asiakirjojen käsittelyä, valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita sekä tiedonhallinnan ohjausta koskevat säädökset. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan säädöspohja muodostaisi näin selkeän ja yhdenmukaisen sekä kattavan kokonaisuuden, joka vastaisi perustuslain ja Euroopan yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia sekä tukisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja palveluiden kehittämistä ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota.Hankeohjelman ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan esimerkiksi säännöksiä siihen, miten toimintansa päättäneiden yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien asiakirjoja säilytetään ja mikä taho toimisi niiden rekisterinpitäjänä sekä miten sosiaalihuollon palveluissa kirjattavia potilastietoja käsitellään. Lisäksi potilasasiakirjoja koskevasta sääntelystä, kuten asiakirjojen säilytysajoista, säädettäisiin lailla. Toisessa vaiheessa tarkastellaan laajemmin potilas- ja asiakastietojen käyttötarpeita ja -tarkoitusta osana palveluiden kehittämistä ja niitä koskevaa lainsäädäntöä.Uudistuksen aikataulustaUudistus on laaja kokonaisuus. Sitä toteutetaan vähintään kahden hallituskauden ajan. Tavoitteena on, että ensimmäisen vaiheen muutokset ehditään käsitellä vielä tällä hallituskaudella. Uudistusta valmistellaan ministeriössä virkatyönä, mutta se edellyttää laajaa yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ja asiantuntijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää vuonna 2021 työkokouksia ja kuulemistilaisuuksia sidosryhmien kanssa.Miksi uudistus tehdään?Nykyinen lainsäädäntö on pirstaleista ja osin vanhentunutta, ja lakien soveltaminen ja yhteensovittaminen on muodostunut haasteelliseksi. Teknologian kehittymisen tuomat uudet mahdollisuudet ovat tuoneet myös uudenlaisia sääntelyn tarpeita. Erityisesti asiakas- ja potilastietojen käsittely sekä tietojen luovutus sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä ja yhteisissä palveluissa edellyttää muutoksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lääkeasioiden uudistuksen koordinaatioryhmä kokoontui 28.1. nimeämään apteekkijaoksen, joka on yksi kolmesta koordinaatioryhmän alle nimettävästä jaoksesta.  Keskustelua käytiin lisäksi hiljattain valmistuneesta lääketietovarantoselvitystä. Koordinaatioryhmä aloitti toimintansa marraskuussa 2020.Lääkeasioita uudistetaan pitkäjänteisesti sosiaali- ja terveysministeriön raporttiin (2019:5) sisältyvän tiekartan mukaisesti. Lääkeasioiden tiekartan toimeenpano on jaettu kolmeen kehittämiskokonaisuuteen: lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittämiseen, tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittämiseen ja apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittämiseen. valmistella apteekkitalouden ja vähittäisjakelun kehittämiseen tarvittavia toimenpiteitä,tehdä selvitys apteekkialan laajemman uudistustyön pohjaksi ja laatia kehittämisehdotuksia apteekkijärjestelmän ja vähittäisjakelun uudistamiseksi sekä lääkkeiden saatavuuden edistämiseksi.  Lääkehoidon tiedonhallinnan jaos nimettiin koordinaatioryhmän marraskuun 2020 kokouksessa. Lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittämiseen keskittyvä jaos nimetään myöhemmin keväällä. Alustavan työsuunnitelman mukaisesti koordinaatioryhmä kokoontuu kevään 2021 aikana vielä kaksi kertaa. Lääketietovarantoselvityksestä keskusteltiinKoordinaatioryhmä kävi lisäksi keskustelua lääketietovarantoselvityksestä, joka toteutettiin STM:n toimeksiannosta Lääkkeiden turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa. Selvityksessä koottiin lääketietovarannon sisältötarpeet, toimintaedellytykset ja niihin liittyviä vaatimuksia sekä mahdollisia esteitä tai riskejä tietovarannon toteuttamisen suhteen. Lääkeasioiden uudistuksen hankesivu avattuLääkeasioiden uudistuksen hankesivu on avattu osoitteeseen stm.fi/laakeasioiden-uudistus. Sivulta löytyvät hankkeen esittelyn lisäksi mm. uudistukseen liittyvät tiedotteet ja linkkejä muihin materiaaleihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio antoi 18.1.2021 ehdotuksen asetukseksi erityisistä väliaikaisista toimenpiteistä Covid-19-pandemian jatkumisen johdosta. Ehdotus koskee tie-, raide- ja sisävesiliikennettä sekä merenkulun turvallisuutta ja se helpottaa liikennealan toimintaa pandemian jatkuessa.Ehdotuksella helpotettaisiin väliaikaisesti eräiden todistusten, lupien ja valtuutuksien voimassaoloa sekä tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja koulutusten lykkäämistä osassa liikennealan lainsäädäntöä.Ehdotus on jatkoa asetukselle, joka annettiin keväällä 2020 Covid-19:n leviämisen johdosta. Uusi asetus vastaa sisällöltään pääosin aiempaa asetusta.Asetusehdotuksen mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus tehdä päätös poikkeussääntelyn soveltamatta jättämisestä (ns. opt-out).Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut muistioluonnoksen valtioneuvoston päätösehdotukseksi. Tavoitteena on käyttää asetuksen mahdollistamaa poikkeamismahdollisuutta kaikkiin asetuksen sääntelemiin tieliikennettä koskeviin ammattipätevyyksiin, tarkastuksiin, todistuksiin ja lupiin. Päätösehdotuksen mukaisesti asetuksen mukaista tieliikenteen todistusten ja lupien uusimismahdollisuutta tai voimassaolon pidentämistä (mm. ajokortit, kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyydet, ajopiirturit ja kuljettajakortit, liikenneluvat) sekä määräaikaisten tarkastusten (mm. katsastus) myöhentämistä ei Suomessa sovellettaisi.Tieliikenteen poikkeusten pitkäkestoisella soveltamisella olisi negatiivisia vaikutuksia mm. liikenneturvallisuuteen. Toisaalta myöskään ajokorttien ja tieliikenteen lupien uusimisessa ei ole nähty sellaisia ongelmia, jotka puoltaisivat poikkeusten tarpeellisuutta.Asetusta on valmisteltu kiireellisenä. Asian nopeasta käsittelystä johtuen lausuntoja muistioluonnoksesta pyydetään viimeistään maanantaina 8.2.2021.Valtioneuvosto toimitti asetusehdotusta koskevan kirjelmän eduskunnalle 4.2.2021. Asetusmuutosten kiireellisyydestä johtuen valtioneuvosto antoi ehdotuksesta ensin selvityksen eduskunnalle 28.1.2021.Mitä seuraavaksi?Asetusta on käsitelty kiireellisenä ja Euroopan parlamentin täysistunto on 8.2.2021, jossa parlamentin on tarkoitus hyväksyä asetus. Asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 11 päivän kuluttua asetuksen voimaantulopäivästä.Asetusehdotuksen mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus tehdä päätös poikkeusääntelyn soveltamatta jättämisestä (ns. opt-out). Ilmoitus mahdollisesta päätöksestä tulee tehdä Euroopan komissiolle kahdeksan päivän kuluessa asetuksen voimaantulosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on käynnissä valmistelu sähköisen rokotustodistuksen käyttöönottamiseksi. Rokotustodistuksessa näkyisi tieto henkilön saamasta koronarokotteesta.Rokotetodistus rakentuisi Omakanta-palvelun varaan. Käytännössä koronarokotustiedot tallentuisivat Omakantaan, josta ihmiset näkisivät omat rokotustietonsa. Rokotustodistus voisi olla Omakannasta puhelimella näytettävä sähköinen rokotustieto, viivakoodi, QR-koodi tai näiden yhdistelmä ja se voitaisiin myös tulostaa paperille.Rokotustiedot yhdenmukaisiksi ja oikean muotoonJotta sähköinen rokotustodistus voidaan ottaa käyttöön, on ensin varmistettava, että rokotustiedot tallennetaan Omakantaan yhdenmukaisesti, kattavasti ja oikeanlaisessa muodossa. Tätä varten tulee suureen osaan käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin tehdä muutoksia tai ottaa käyttöön erillinen, Kanta-palveluihin liitetty sovellus rokotustietojen tallentamiseen. Organisaatiokohtaiset toteutustavat tarkentuvat hankkeen edetessä.Rokotustietoja on viety Omakantaan usein erilaisin tavoin. Tämä johtuu siitä, että kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä käytetään erilaisia potilas- ja asiakastietojärjestelmiä, joista rokotustiedot siirtyvät Omakantaan.Tällä hetkellä koronarokotuksen saaneet henkilöt voivat pyytää erillisen todistuksen annetusta rokotuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla asetus, jonka perusteella rokotustodistuksen voisi jokainen itse saada Omakanta-palvelusta sähköisenä tai paperilla.Rokotustodistus on tarkoitus saada käyttöön mahdollisimman nopeasti. Hankkeen toimeenpanosta ja aikataulutuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Suomi seuraa tiiviisti kansainvälisiä rokotustodistuksiin liittyviä ratkaisuja ja ottaa ne huomioon omassa kansallisessa hankkeessa, jotta Suomen rokotustodistus olisi yhteensopiva kansainvälisen mallin kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta tuulivoimarakentamista ohjaavaan kaavoitukseen, luvitukseen sekä niihin liittyviin selvityksiin.Noin kahden miljoonan euron tuulivoimarakentamisen avustuksista linjattiin valtion vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa, ja nyt haettavana on yhteensä noin miljoona euroa.Avustuksilla toteutetaan hallitusohjelman kirjauksia tuulivoimarakentamisen edistämisestä. Tuulivoimalle voi olla sopivia paikkoja uusilla alueilla muun muassa tuulivoimateknologian nopean kehityksen ja tuulivoimaloiden korkeuden kasvun myötä. Tuulivoimarakentamiselle on siten myös tarve selvittää mahdollisuutta kaavoittaa lisää alueita.Laadukkailla selvityksillä ja eri tarpeet ja toiminnot yhteen sovittavalla kaavoituksella pyritään löytämään tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet, mikä ehkäisee voimaloista luonnolle ja ihmisille aiheutuvia haittoja.Avustusta myönnetään enintään 70 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Ympäristöministeriö myöntää avustukset ELY-keskuksia kuultuaan.Avustus on haettavissa 5.2.–6.4.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö perusti ministeriöiden välisen fossiilittoman liikenteen ohjausryhmän 4. helmikuuta. Ohjausryhmään kuuluvat edustajat liikenne- ja viestintäministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä. Ryhmän tehtävänä on edistää valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttamista.Fossiilittoman liikenteen tiekartta on lausunnoilla 19. helmikuuta asti. Tiekartta on suunnitelmaluonnos siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja poistetaan vuoteen 2045 mennessä.Tiekarttaluonnos sisältää lukuisia keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi, ja siksi hallinnonalojen koordinaatiota tarvitaan. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministerin valtiosihteeri Pilvi Torsti. Ryhmän jäseniä ovat elinkeinoministerin valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen, valtiovarainministerin valtiosihteeri Maria-Kaisa Aula ja ympäristöministerin valtiosihteeri Terhi Lehtonen. Ryhmän virkamiessihteeristöön kuuluvat edustajat kaikista osallistuvista ministeriöistä.Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 4. helmikuuta. Kokouksessa keskusteltiin kevään työnjaosta tiekartan toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tiekartan ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2021 päätettäisiin tuista ja kannustimista, joilla edistetään liikenteen päästöttömyyttä. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi keväällä keinoja, joiden vaikutuksista ja edellytyksistä tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa. Näitä keinoja ovat esimerkiksi etätyö ja liikenteen uudet palvelut.Mitä seuraavaksi?Fossiilittoman liikenteen tiekartta eli valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on lausunnoilla 19. helmikuuta asti. Lausuntokierroksen jälkeen valmistelu jatkuu virkatyönä. Asiasta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös keväällä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisasioista vastaavat ministerit ja saamelaiskäräjien puheenjohtajat korostavat yhteisessä julkilausumassaan, että on tärkeää kamppailla saamelaisiin kohdistuvaa uhkailua ja vihaa vastaan.Ruotsin korkeimman oikeuden 23.1.2020 julistaman Girjasin saamelaisyhteisöä koskeneen tuomion jälkeen koko Saamenmaan alueella on esiintynyt uhkailua, vihaa ja jopa väkivaltaa. Pohjois-Norjassa on ollut useita tapauksia, joissa on vakavasti kiihotettu saamelaisia vastaan. Suomessa vihapuhetta saamelaisia vastaan esiintyy erityisesti sosiaalisessa mediassa.
– Demokraattisissa yhteiskunnissamme on oltava tilaa keskustelulle ja erilaisille mielipiteille. Sananvapaus on demokraattisen oikeusvaltion kivijalka. Mutta sananvapaus ei tarkoita vapautta harjoittaa vihapuhetta eikä vapautta kiihottaa eri kansanryhmiä vastaan, julkilausumassa todetaan.
Julkilausuman ovat laatineet alue- ja digitalisaatioministeri Linda Hofstad Helleland Norjasta, kulttuuri- ja demokratiaministeri Amanda Lind Ruotsista, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Suomesta, Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo, Ruotsin saamelaiskäräjien puheenjohtaja Per-Olof Nutti ja Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.Julkilausuma (pdf)ministeri Henrikssonin erityisavustaja Niklas Mannfolk, p. 050 306 3990, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Brasilian viestintäministeri Fábio Faria vierailee Suomessa perjantaina 5.2.2021. Vierailu on osa laajempaa viiden maan matkaa, jolla Brasilian keskeiset päätöksentekijät kartoittavat varteenotettavia 5G–verkon toimittajia maailmassa. Brasiliassa suunnitellaan 5G-taajuuksien huutokaupan järjestämistä keväällä 2021.Suomi kuuluu Brasilian näkökulmasta luontevimpiin ja luotettavimpiin yhteistyökumppaneihin digitalisaatiohankkeissa. Suomen vahvuuksia ovat teknologiaosaamisen ohella vahvasti digitaalinen turvallisuus, luotettavuus ja avoimuus. Vierailulla keskustellaan erityisesti 5G-verkkojen turvallisuus- ja lainsäädäntökysymyksistä. Brasilian viestintäministeri tapaa muun muassa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin sekä videoyhteyden välityksellä liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan.Suomella on tiivis ja rakentava yhteistyösuhde Brasiliaan. Brasilia on Latinalaisessa Amerikassa Suomen suurin kauppakumppani, ja 220 miljoonan asukkaan maa tarjoaa suomalaisyrityksille paljon mahdollisuuksia laajentaa yhteistyötä ja kumppanuuksia.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin toimitusjohtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä 17 hakemusta. Virka on tarkoitus täyttää 1.5.2021 alkaen viiden vuoden määräajaksi.Virkaa hakivat seuraavat henkilöt: Antti AhonenMarkus AsikainenMika HeleniusPäivi HietanenPaula KujansivuTero LatvakangasPiotr LehtonenJarno LimnéllMarko ManninenJarkko OksalaMarkku RaitioJukka RautanenKaija SellmanErik SemeniusKimmo SuopajärviJukka TamminenJari VirtanenValtori on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, joka tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut sekä korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset täyttäviä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ja integraatiopalveluja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvauudistus kysyy seminaarissaan, miten ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamista pitäisi kehittää. Mikä merkitys työhön osallistumisella on sosiaaliturvan rahoitukselle? Voiko sosiaaliturvajärjestelmämme rahoitus rakentua nyt tai tulevaisuudessa muulle kuin työlle? Miten sovittaa yhteen velvollisuus elättää itsensä ja oikeus sosiaaliturvaan? Minkälainen on oikeudenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä? Miten sosiaaliturvalla voidaan vastata sellaisiin tulevaisuuden haasteisiin kuin väestön ikääntyminen ja osaavan työvoiman saatavuus?Seminaarin keskustelijoina toimivat Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula, Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander, Veronmaksajain keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen. Heidän näkemyksiään vetävät yhteen sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio ja tilaisuuden juontaja, toimittaja Reetta Räty. Tilaisuuden avaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.Seminaari järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa kaikille avoimena, suorana verkkolähetyksenä tiistaina 9.2. klo 13-14:45.Linkki Työ ja turva -seminaarin verkkolähetykseenSeminaarin keskustelijat avaavat näkemyksiään aiheesta jo ennakkoon videosarjassamme. Tutustu videoihin (sosiaaliturvauudistuksen YouTube-soittolista)Seminaarin valmisteluun on osallistunut sosiaaliturvakomitean pysyviä asiantuntijoita.Työ ja turva -seminaarin ohjelmaSosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen komitean kaikille avoin seminaari
Aika: 9.2. klo 13.00 – 14.45
Paikka: Suora verkkolähetys Helsingin yliopiston tiedekulmastaTilaisuuden avausjuontaja Reetta RätyMinisteri Aino-Kaisa Pekosen puheenvuoroNeljä teemapaneeliaOsallistujina Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula, Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander, Veronmaksajien keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen. Jokaisen paneelin alussa on lyhyt alustus ja opponentin puheenvuoro.Teema 1: Mikä merkitys työhön osallistumisella on sosiaaliturvan (niin etuuksien kuin palvelujen) rahoitukselle? Voiko sosiaaliturvajärjestelmämme rahoitus rakentua nyt tai tulevaisuudessa muulle kuin työlle? Jos muulle, niin mille?
* Alustajana Jaakko Kiander ja opponenttina Teemu Lehtinen. 
 
Teema 2: Miten sovittaa velvollisuus elättää itsensä ja oikeus sosiaaliturvaan? Miten näet oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainon?
* Alustajana Teemu Lehtinen ja opponenttina Jaakko Kiander. 
 
Teema 3: Minkälainen on oikeudenmukainen sosiaaliturvajärjestelmä (esimerkiksi elämänkaarella, työ-ikäisten eri ryhmien, sukupuolten ja sukupolvien välillä)?
* Alustajana Merja Kauhanen ja opponenttina Antti Koivula. 
 
Teema 4: Miten sosiaaliturvalla voidaan vastata sellaisiin tulevaisuuden haasteisiin kuin väestön ikään-tyminen ja osaavan työvoiman saatavuus?
* Alustajana Antti Koivula ja opponenttina Merja Kauhanen.  
YhteenvetoSosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio ja Reetta RätyTilaisuus päättyy noin klo 14:45.
Voit esittää kysymyksiä ja keskustella sosiaaliturvasta Twitterissä aihetunnisteella #sosiaaliturvauudistus tai merkitsemällä twiittiin sosiaaliturvauudistuksen Twitter-tilin @sosiaaliturva. Tilaisuus on suomenkielinen, mutta voit twiitata kysymyksesi ja kommenttisi myös ruotsiksi tai englanniksi.
Seminaari on katsottavissa tallenteena jälkikäteen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi