NordenBladet — Suomi pyrkii Pohjoismaiden ehdokkaana YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022–2024. Suomen kampanjan pääviesti ”A Diverse World, Universal Human Rights” korostaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta. Vaali järjestetään lokakuussa 2021 YK:n yleiskokouksessa.Suomi on tehnyt pitkäjänteistä työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi vuosikymmenten ajan. Ehdokkuus YK:n ihmisoikeusneuvostoon on jatkumoa Suomen ihmisoikeusperustaiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Ihmisoikeusneuvostoehdokkuus on kirjattu myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan.Suomen kampanjateemoja ovat naisten ja tyttöjen oikeudet, uudet teknologiat ja digitalisaatio, ilmastonmuutos sekä koulutus ihmisoikeutena. Tärkeässä roolissa ovat myös multilateralismin puolustaminen lisääntyviltä heikentämispyrkimyksiltä sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksien lisääminen YK-toiminnassa.”Ihmisoikeusneuvoston jäsenenä Suomi haluaa toimia yhteisessä rintamassa ihmisoikeuksia puolustavien maiden kanssa kestävien ratkaisujen löytämiseksi globaaleihin haasteisiin. Ilmastonmuutos ja pandemiat lisäävät entisestään eriarvoisuutta ja maailmanlaajuista keskinäisriippuvuutta. Ihmisoikeuksien puolustamisen merkitys globaalissa mittakaavassa tulee kasvamaan yhä enemmän”, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto.Vuonna 2006 perustettu ihmisoikeusneuvosto on YK:n keskeisin ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Neuvostossa on 47 jäsentä, jotka valitaan maaryhmittäin kolmen vuoden kausille. Suomi oli ihmisoikeusneuvoston jäsen vuosina 2006–2007. Tällä hetkellä Suomi on ihmisoikeusneuvostossa tarkkailijana. Lisätietoa:suurlähettiläs, johtava asiantuntija Paula Parviainen, puh. +358 295 350 425. Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]Kampanjavideo (Youtube)Kampanjan verkkosivut (um.fi, englanniksi)Seuraa Twitterissä #FIforHRC
NordenBladet — Oikeusministeriön asettama työryhmä antaa useita suosituksia, miten Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten palveluja voidaan sovittaa paremmin yhteen. Vangit ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavat tarvitsevat usein muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä tukea työllistymiseen ja asumiseen.Laajapohjaisen työryhmän tehtävänä oli selvittää rikosseuraamusasiakkaiden tukemiseen liittyvän yhteistyön ja tiedonvaihdon haasteita, määrittää hyvät toimintamallit, päivittää aiemmat suositukset ja laatia ehdotus suositusten toimeenpanosta rikosten ennaltaehkäisyhankkeen käyttöön.Selvitys liittyy pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteeseen vähentää kokonais- ja uusintarikollisuutta, vahvistaa vaikuttavaa kuntouttavaa toimintaa sekä lisätä rikosseuraamusviranomaisten ja muiden sektoreiden välistä yhteistyötä.Kuntouttavien palvelujen jatkumo tärkeääTyöryhmä korostaa, että eri viranomaisten välistä yhteistyötä tulee tiivistää rangaistusajan suunnitelmassa, jolla tuetaan rangaistusta suorittavan valmiuksia rikoksettomaan elämään. Yhteiskunnan normaalipalvelut tulee kytkeä tiiviisti suunnitelmaan sekä koota asiakkaan tueksi viranomaisverkosto hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan.Työryhmä suosittaa muun muassa alueellisten viranomaisyhteistyön koordinaatiorakenteiden luomista ja Rikosseuraamuslaitoksen verkosto- ja sidosryhmätyön kehittämistä. Tärkeää on, että Rikosseuraamuslaitoksen kuntouttavat toiminnot rakentuvat hoitojatkumoiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa. Myös koulutus-, työvoima- ja asumispalvelujen jatkumojen kehittämistä suositellaan. Erityistä huomiota kiinnitetään viranomaisten yhteistyön tiivistämiseen sakkovankien sekä alaikäisten ja ulkomaalaistaustaisten rikosseuraamusasiakkaiden tukemisessa. Kehittämistyössä pitäisi kuulla ja hyödyntää myös kolmatta sektoria ja erityisesti kokemusasiantuntijoita.
NordenBladet — Ulkoministeriö avaa kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGO) suunnatun haun. Hakukierros on käynnissä 15.2. – 26.3.2021.Ulkoministeriö tukee kehitysyhteistyövaroin kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä. Tuen edellytyksenä on, että järjestöjen toteuttama kehitysyhteistyö edistää Suomen kehityspolitiikan painopisteiden ja YK:n kestävän kehityksen – Agenda 2030 – tavoitteiden saavuttamista sekä ihmisoikeuksien toteutumista. Lisäksi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tulee huomioida ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen.Ihmisoikeudet ovat tärkeä osa Suomen ulko- ja kehityspolitiikkaa; Suomi on sitoutunut niiden edistämiseen. Kansainvälisille kansalaisjärjestöille suunnattu haku sisältää monia teemoja, joilla edistetään ihmisoikeuksien toteutumista.Haku kohdentuu seuraaviin teemoihin:seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistäminenvero-oikeudenmukaisuuden ja -läpinäkyvyyden edistäminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassarankaisemattomuuden torjuminen ihmisoikeusloukkausten osaltaihmisoikeuspuolustajien tukeminentaloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistäminenliiketoiminta ja ihmisoikeudetseksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen Afganistanissa äitiyskuolleisuuden vähentämiseksiHakukierros on avoinna 15.2.–26.3.2021. Hakemuksen liitteineen tulee olla ulkoministeriössä viimeistään perjantaina 26.3.2021 klo 16.15 Suomen aikaa. Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei käsitellä.Hakuilmoitus, hakulomake, haun ehdot ja
NordenBladet — Jätelaissa ja sen nojalla annettavissa asetuksissa säädettäisiin uusista jätteiden kierrätystä ja erilliskeräystä koskevista tavoitteista ja velvoitteista. Arviointineuvoston näkemyksen mukaan esitys on hyvin valmisteltu ja se sisältää perusteellisen kuvauksen asian taustasta, tavoitteista, vaihtoehdoista ja vaikutuksista.Kunnat järjestävät jatkossa suurimmaksi osaksi jätteiden kuljetuksen, jolloin kiinteistöt voivat hyvin rajoitetusti järjestää itse jätekuljetuksia. Arviointineuvoston näkemyksen mukaan jätteiden kuljettamista ja siihen liittyviä vaihtoehtoja on käsitelty huolellisesti monesta näkökulmasta, mutta kokonaisuutena jää silti epäselväksi, ylittävätkö uuden järjestelmän hyödyt sen aiheuttamat kustannukset. Määrällisten laskelmien puute vaikeuttaa asian kokonaisarvioinnin tekemistä.Kunnalle säädettäisiin velvollisuus tehdä markkinakartoitus kuljetuspalvelujen hankintoja suunnitellessaan. Jätteenkuljetusurakat olisi kilpailutettava osiin jaettuina ja tästä voisi poiketa vain hyvin perustellusta syystä. Arviointineuvosto katsoo, että kuntien kilpailutusosaaminen ratkaisee taloudelliset hyödyt kuntalaisille. Kilpailutusten tuloksia on seurattava aktiivisesti.Lainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut jätelakia koskeva hallituksen esitysluonnoksen. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus näyttää tulevaisuudessa haasteelliselta, ja työvoimapula on jo nykyisellään suuri. Ensiarvoisen tärkeää on parantaa alan vetovoimaa ja työn tekemisen olosuhteita. Yksityisen sektorin rooli työllistäjänä tulee myös tunnistaa paremmin.Tämä selviää sote-alan 15.2.2021 julkistetusta teemaraportista, jossa luodaan katsaus sote-alan työvoimakysymyksiin tarkastelemalla toimintaympäristön ajankohtaisia ja pidemmän aikavälin muutoksia. – On keskeistä ymmärtää, että ilman riittävää henkilöstöä ei myöskään synny riittävästi laadukkaita sote-palveluja tulevaisuudessa. Pelkästään laskennallisesti työvoiman määrää lisäämällä, organisaatioiden kokoa kasvattamalla tai koulutusmääriä nostamalla tavoitteisiin ei päästä. Ehkä keskeisintä työvoiman saatavuuden parantamisessa on kehittää alan vetovoimaa ja työoloja. Tämä työ pitäisi aloittaa heti, teemaraportin koostanut Terhi Tevameri Varsinais-Suomen TE-toimistosta toteaa.Suuria muutoksia sote-alan työvoiman kysynnässä vuonna 2020Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin sote-palvelualan työvoimaan. Muutokset sote-alan työvoiman kysynnässä ovat olleet vuonna 2020 valtavan nopeita ja merkittäviä. Kun työmäärä on koronan hoidossa ollut suuri, on samanaikaisesti toisaalla, esimerkiksi suun terveydenhuollossa, ollut lomautuksia. Sote-alalla syntynyt kuormitus jatkuu vielä pitkään. Tähän kuormitukseen ja henkilökunnan sekä yrittäjien jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota.Digitalisaatio on sote-palveluissa edennyt koronapandemian myötä. Raportin mukaan on tärkeää strategisesti johtaa tulevaa: miten ja millaisia digitaalisia palveluja ja teknologisia innovaatioita on tarkoituksenmukaista käyttää ja millaisia kokemuksia ja haasteita digitalisaatioon on henkilöstön näkökulmasta liittynyt.Huomiota kiinnitettävä alan vetovoimaan työvoiman saatavuuden turvaamiseksiRiippuen käytetystä tilastoluokituksesta ja valinnoista sote-alan työvoiman määrä vaihtelee noin 333 000–422 000 henkilön välillä. Yksityinen sote-palveluala on nykyisin jo merkittävä työllistäjä noin 88 000 työntekijällään.Sote-alan työvoiman sijoittuminen yksityiselle sektorille tulisikin tunnistaa paremmin. Alan työvoiman kohtaannossa on haasteita ja työvoimapulasta kärsitään jo.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä. Toimialapalvelun tavoitteena on edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä. Se tuottaa valituilta toimialoilta ajantasaista, luotettavaa ja merkityksellistä tietoa sekä vastaa valtakunnalliseen ja alueelliseen tietotarpeeseen.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelman. Ohjelman toiminta alkaa Työterveyslaitoksen toteuttamalla Mielenterveyden tuen työkalut -projektilla. Tavoitteena on työkalupakki, josta työpaikat voivat valita itselleen sopivia työkaluja maksutta käyttöönsä. Työhyvinvointia ja työn tuottavuutta voidaan työpaikoilla merkittävästi lisätä vahvistamalla mielenterveyttä ja ennaltaehkäisemällä ongelmia. Samalla pystytään vähentämään työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.Tarvetta mielenterveystyöhön lisäävät koronan aiheuttamat poikkeusolot ja niiden mukanaan tuomat uudet terveysriskit ja henkinen kuormitus. Toimenpideohjelma korostaa ongelmien ennaltaehkäisyä Työyhteisössä mielenterveyden haasteiden ehkäisy perustuu työolosuhteiden, työn sujuvuuden ja työyhteisön jatkuvaan kehittämiseen. Mielenterveyden vahvistamisessa tärkeää on luoda työpaikalle sellaiset olosuhteet, ettei turhaa psyykkistä tai sosiaalista kuormitusta synny. Käytännössä kuormitusta voidaan vähentää muun muassa organisoimalla hyvin työtehtäviä ja prosesseja ja lisäämällä päätöksenteon ennakoivuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Samalla on pyrittävä panostamaan työyhteisön sisäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja työn johtamiseen tavoitteiden selkiyttämiseksi sekä ratkaistava työhön sisältyviä arvoristiriitoja. ”Työntekijän yksilöllinen tuki on äärimmäisen arvokasta. Suomalaisen työelämän näkökulmasta on kuitenkin tärkeää vahvistaa myös aidosti ennaltaehkäisevää, rakenteellista lähestymistä mielenterveyden haasteisiin. Niin kauan kuin hoidamme vain oireita, emme ole askeltakaan lähempänä syiden ratkaisua”, Työterveyslaitoksella osahanketta johtava projektipäällikkö Kaisa Mikkola ja johtaja Salla Toppinen-Tanner muistuttavat.Hankkeen tavoitteena on kannustaa ja mahdollistaa myös työterveyshuollon asiantuntemuksen entistä parempi hyödyntäminen työyhteisön ja johtamisen kehittämisessä työpaikoilla. Mielenterveys on osa työkykyä Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmassa tavoitteena on muuttaa työelämän näkökulma mielenterveyteen. Mielenterveys on yhä tärkeämpi työkyvyn osatekijä työelämässä. Mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisystä on kiistatonta hyötyä sekä työhyvinvoinnille että työpaikoille. Uupumus tai masennusoireilu vähentävät työtehoa jo ennen vakavinta seurausta, työkyvyttömyyttä. ”Varhaisen tuen ja ongelmien ennaltaehkäisyn avulla voidaan työuria pidentää ja siten vaikuttaa työllisyysasteen kasvuun. Työelämän mielenterveysohjelmassa kehitetään myös uusi mielenterveyden tuen malli työterveysyhteistyöhön ja toteutetaan viestintäkampanja, jonka tarkoituksena on vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä haitallisia uskomuksia. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan tutkimuksen avulla”, kertoo ohjelman hankepäällikkö Jaana Vastamäki.
NordenBladet — Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen riistakeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön johtajat osallistuivat susien DNA-näytteiden keräämiseen 13.2. Tohmajärvellä. Päivän tulos oli yksi uloste- ja kolme virtsanäytettä.DNA-keräysvastaava Pekka Kunnas luonnehtii päivän näytemäärää normaaliksi ja kerääjiä innostuneiksi. Näytteet löytyivät susilauman jäljiltä: toiset jäljet olivat eilisillalta ja toiset tältä aamulta.
– Tämä oli todella onnistunut päivä ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Osallistuimme työhön, jota tehdään ympäri Suomen mahdollisimman tarkan suden kanta-arvion laatimiseksi. Iso kiitos kaikille metsästäjille ja vapaaehtoisille, jotka keräävät näytteitä! Yhdessä tekeminen vahvistaa luottamusta ja avoimuutta. DNA-näytteiden lisäksi tärkeitä ovat myös Tassu-järjestelmään kirjatut havainnot ja riistakolmiolaskennot, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Lauantai 13.2. on Susien jäljillä -viikon päätöspäivä. DNA-näytteiden kerääminen jatkuu helmikuun loppuun asti. Viikon tavoitteena oli nostaa esille vapaaehtoisten tekemä merkittävä työ DNA-näytteiden ja riistatiedon keräämisessä ja kiittää heitä. Samalla on välitetty tietoa DNA-näytekeräyksestä, miten siihen pääsee mukaan, mitä tietoa näytteistä saadaan ja miten tietoa käytetään tutkimuksessa ja kanta-arvioissa.Viikon suunnittelusta ja järjestelyistä vastasivat Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen riistakeskus ja maa- ja metsätalousministeriö.
NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan suomalaiset suhtautuvat puurakentamiseen varsin myönteisesti. Maakuntien vastausten välillä oli kuitenkin eroja, eikä puurakentamisen kaikkia mahdollisuuksia vielä täysin tunneta. Syys- ja lokakuussa 2020 tehtyyn paneeliin vastasi 2000 suomalaista.
Peräti 77 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai erittäin myönteisesti julkisten rakennusten, kuten koulujen, päiväkotien ja terveydenhuollon rakennusten sekä kerrostalojen rakentamiseen puusta. Vastaajista 69 prosenttia toivoo, että oma kunta lisäisi puurakentamista. Myönteisesti tai erittäin myönteisesti puurakentamiseen suhtautuvista 95 prosenttia toivoo asuinkuntansa lisäävän puurakentamista. Ympäristöministeriö julkaisi syksyllä 2020 yhdessä sidosryhmien kanssa laaditut julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet, joiden mukaan puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025. Taustalla tavoitteen asettamisessa on ilmastonmuutoksen hillintä ja pyrkimys kohti vähähiilisempää rakentamista.
”Kuntien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä, ja puurakentaminen on yksi keino vähentää alueellisia päästöjä. Sillä voi myös vaikuttaa alueen työllisyyteen ja rakentamisen laatuun. On tärkeä tieto, että suomalaiset haluavat lisää puurakennuksia”, puuohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo.Kaikissa maakunnissa lähes 70 prosenttia vastaajista toivoi puurakentamisen lisäämistä. Suurin kannatus julkiselle puurakentamiselle löytyi Etelä-Savosta, jossa peräti 86 % toivoi kunnan rakentavan lisää puusta. Etelä-Savossa puutuote- ja huonekaluteollisuuden osuus teollisuuden jalostusarvosta on korkein koko Suomessa, mikä voi osin selittää myönteistä suhtautumista.
Vähiten puurakentamisen lisäämistä toivoivat Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan asukkaat – näissäkin maakunnissa kuitenkin lähes kaksi kolmesta vastaajasta toivoi julkisen puurakentamisen lisäämistä.
”Näyttää siltä, että puurakentamisen imago vaatii suurimmissa kaupungeissa vielä päivitystä. Tämä edellyttää, että kaupunki paneutuu asiaan ja osoittaa alueita tai tontteja puurakentamiselle. Kaupunkien aktiivisuutta on nähtävissä myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Berliini ilmoitti joulukuussa, että käytöstä poistuneen Tegel-lentokentän alueelle tulee 5000 asunnon puukaupunginosa ”, Heino kuvaa.
Puu mielletään turvalliseksi ja monikäyttöiseksi, hintalapun ja ilmastovaikutusten arviointi vaikeampaaSelvityksessä kartoitettiin myös suomalaisten uskomuksia puurakentamisesta erilaisilla väitteillä. Puun monikäyttöisyyteen ja kotimaisuuteen uskotaan, mutta moni ei osaa arvioida puurakentamisen kilpailukykyisyyttä ja ilmastovaikutuksia. Suomalaiset pitävät puuta turvallisena materiaalina (60 %) ja tunnistavat, että puurakentamisessa hyödynnetään pitkälti kotimaisia materiaaleja (78 %). Puurakentamisen uskotaan sopivan niin opetusrakennuksiin, liikuntahalleihin kuin terveydenhuollon toimitiloihin.
”Vain puolet uskoi puun soveltuvan kerrostalorakentamiseen ja kymmenesosa piti puuta jopa epäsopivana kerrostaloihin. Tämä on meille iso asenteiden muuttamisen haaste. Puun käytöstä kerrostalorakentamisessa karttuu runsaasti kokemusta koko ajan, kun puukerrostalot hiljalleen yleistyvät. Hyvien esimerkkien myötä uskon myös asenteiden muuttuvan. Muutos on Suomessakin jo käynnissä”, Heino uskoo.
Yli kolmannes vastaajista ei osannut ottaa kantaa siihen, onko puurakentaminen hinnaltaan kilpailukykyistä. Joka neljäs ei osannut arvioida onko puurakentamisella ilmastovaikutuksia.”Rakennusten hintaan vaikuttaa valtavan moni seikka, joten siksikin arvioiminen on varmasti ollut hankalaa. Puu on kuitenkin samalla viivalla muiden materiaalien kanssa: kaikki lähtee hyvästä suunnittelusta ja toteutuksesta. Lisäksi puu on ilmastoystävällinen materiaali, sillä se varastoi pitkäksi aikaa hiiltä rakennuskantaan”, Heino jatkaa.
IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -selvityksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 2000. Tutkimuksen tiedonkeruuajat olivat 22.30.9.2020 sekä 20.-28.10.2020. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.Lisätietoja:Ohjelmapäällikkö Petri Heino, p. 0295 250 203
NordenBladet — Vuosi 2021 on ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin supervuosi. Suomen omat, kunnianhimoiset ilmastotavoitteet antavat kansainvälistä uskottavuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa on paljon. Näkymistä kertovat ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Aurinkopaneeli pyörittää pumppua vesialan hankkeessa Keniassa.
Vuonna 2021 kansainvälisen ilmastodiplomatian merkitys kasvaa. USA on palannut kirittäjäksi. EU, Kiina, Japani, Etelä-Korea, Etelä-Afrikka ja monet muut ovat tehneet merkittäviä lupauksia hiilineutraalisuudesta. YK:n ilmastosopimuksen COP26-kokous kokoontuu marraskuussa Glasgowissa ja sen jälkeen biodiversiteettikokous COP15 Kiinassa.Ulkoministeriö on luonut työkalukseen ilmastoulkopolitiikan ohjelman, jota ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari avasivat toimittajille suunnatussa tilaisuudessa helmikuun alussa. Ohjelma kattaa muun muassa turvallisuuspolitiikan, kauppapolitiikan, kehityspolitiikan, maakuvatyön sekä pohjoismaisen ja arktisen yhteistyön.
Kysyntää sähköistämiselle ja kiertotalousosaamiselleSuomella on laaja osaamisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän tarina kerrottavanaan: Suomi, toisin kuin monet muut teollisuusmaat, oli hiilineutraali vielä 1950-luvulla. Nyt tavoittelemme paluuta hiilineutraaliuuteen parhaimmillaan ensimmäisenä hyvinvointivaltiona maailmassa.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin mukaan Suomi ajaa ilmastodiplomatiaa vahvasti osana Euroopan unionia (Team Europe: build back better and greener), kahdenvälisissä suhteissa sekä tietysti YK:ssa. Suomi on hyödyntänyt johtoaan Maailman kiertotalousfoorumissa ja valtiovarainministerien ilmastokoalitiossa.
”Suomella on paljon annettavaa valmistavan teollisuuden kestävistä ratkaisuista biotalouteen ja yhteiskuntien sähköistykseen. Konkreettisesti voimme tarjota erilaisia teknologisia ratkaisuja, kuten robotiikkaa ja sensoreita, hyödyntäen”, kertoi ministeri Skinnari.Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Suomi on maailman huippua esimerkiksi meteorologiassa. Suomen rahoituksella ja ilmatieteen laitoksen asiantuntemuksella on tuettu yli 50 kehitysmaan hydrometeorologian laitosten kehittämistä. Paketti kattaa säähavainnointi- ja mittausteknologian, ennakkovarautumisen sään ääri-ilmiöihin sekä katastrofin sattuessa myös uhrien auttamisen.
USA ja EU kirittävätUlkoministeri Pekka Haaviston mukaan ilmastoulkopolitiikassa aktiiviset kirittävät muita. ”EU:n ulkoministerit kuuntelivat pari viikkoa sitten tapaamisessaan USA:n kanssa innostuneina USA:n uuden ilmastoasioiden erityislähettilään ja entisen ulkoministeri John Kerryn puhetta ilmastodiplomatian vauhdittamisesta. Tämä antaa meille mahdollisuuksia myös arktisella alueella. Suomi on EU:n ilmastodiplomatiassa osa kunnianhimoisimpien maiden ryhmää. EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Josep Borrell pitää aihetta vahvasti esillä ja EU:n ulkoministerit keskustelevat jatkuvasti aiheesta.”
”Näemme selvästi, miten ilmasto vaikuttaa suoraan kovaan turvallisuuteen kaikkialla Lähi-idästä Afrikkaan tai esimerkiksi Jemenissä. Itse näin tämän juuri esimerkiksi Sudanin Darfurissa ja nämä muutokset ovat vasta alkua. Pariisin sopimuksen toimeenpanoon siirtyminen kasvattaa nyt ilmastodiplomatian merkitystä. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden yhteys on tärkeä.”
Ministeri Skinnarin mukaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen on taloudellisesti järkevää, mutta rahoitusta tarvitaan lisää, erityisesti yksityistä rahoitusta. YK:n karkean arvion mukaan kestävän kehityksen Agenda 2030 toimeenpano vaatii 2 500 miljardia dollaria lisää, mutta maailman yhteenlaskettu virallinen kehitysapu on tähän verrattuna vain 150 miljardia euroa vuodessa. Suomi on korottanut omaa ilmastorahoitustaan, millä tuetaan yksityisen rahoituksen lisäämistä.Lue lisää ulkoministeriön ilmastoulkopolitiikasta
NordenBladet — Valtiovarainministeri Matti Vanhanen edustaa Suomea, kun euroryhmä kokoontuu maanantaina 15. helmikuuta ja EU-maiden valtiovarainministerit tiistaina 16. helmikuuta. Molemmat kokoukset ovat videoneuvotteluita.Valtiovarainministerien kokouksen pääaiheena on Euroopan talouden elpyminen. Valtiovarainministerit keskustelevat taloustilanteesta Euroopan komission ennusteen pohjalta. Ministerit vaihtavat näkemyksiä myös jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien painotuksista.
Puheenjohtajamaa Portugali on pyytänyt ministeri Vanhasta esittelemään kokouksessa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelua. Suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, joka keskittyy
1) vihreään siirtymään,
2) digitalisaatioon,
3) työmarkkinoihin ja osaamiseen sekä
4) sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Lisäksi valtiovarainministerit keskustelevat EU:n budjetin toimeenpanosta ja tulevista suuntaviivoista. Suomi voi hyväksyä ehdotuksen neuvoston suositukseksi myöntää vastuuvapaus Euroopan komissiolle vuoden 2019 talousarvion toteuttamisesta.
Euroryhmän asialistalla on muun muassa talouskehitys ja politiikkanäkymät euroalueella, euron kansainvälinen rooli sekä yrityssektorin vakavaraisuus.
