NordenBladet — Sananvapautta käsitellyt kansalaispaneeli oli osa OECD:n arviointia, joka tarkastelee kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja kansalaisten mahdollisuuksista osallistua julkiseen päätöksentekoon Suomessa. Åbo Akademin Yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos järjesti kansalaispaneelin 11.–14.2. valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta. ”Kiitän kansalaispaneelia, siihen osallistuneita ja sen järjestäjiä ansiokkaasta työstä sekä monipuolisista ehdotuksista vihapuheeseen puuttumiseksi. Kansalaispaneeli osoitti toimivuutensa kansalaisten osallistumisessa päätöksentekoon. Näin muun muassa vihapuhetta voidaan ehkäistä ottamalla kansalaisia mukaan asioiden valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Kansalaispaneelin tuottamat tavoitteet ja suositukset vihapuheen ja maalittamisen vastaisessa työssä ovat nyt julki.Kansalaispaneelin suosituksien keskeisiä teemoja ovat määritelmien selkeys ja määritelmistä viestiminen ennaltaehkäisyverkkoalustojen sääntely vihapuheen näkyväksi tekeminen ja tuomittavuus, sekä vihapuheesta irtisanoutuminen julkisuudessa Kansalaispaneeliin valittiin Suomen väestöä mahdollisimman hyvin edustava noin 35 henkilön ryhmä vapaaehtoiseksi ilmoittautuneiden joukosta. Åbo Akademi lähetti vuoden 2020-2021 vaihteessa kutsun väestörekisterin pohjalta satunnaisotannalla valikoituneille 3 000 täysi-ikäiselle suomalaiselle.Kansalaispaneelin johtopäätökset ja suositukset julkaistaan raportissa, joka luovutetaan kuntaministeri Sirpa Paaterolle keväällä 2021. Kansalaispaneelin tuloksia hyödynnetään ministeriöiden valmis-telutyössä sekä OECD:n maa-arvioinnissa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistami-sesta (Civic Space Scan Finland). Hankkeen loppuraportti julkistetaan touko-kesäkuun vaihteessa.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) laatii kuluvan vuoden loppuun mennessä kokonaisvaltaisen maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä koskevan ilmastosuunnitelman, josta tulee osa uuden ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää. Ehdotuksen suunnitelmaksi laatii MMM:n 16.2.2021 asettama poikkihallinnollinen virkamiestyöryhmä. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä asiaa koskeva selonteko alkuvuodesta 2022.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimilla edistetään osaltaan Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen toteutumista. Suunnitelma tulee kattamaan maankäyttösektorin ilmastotavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, niiden toteuttamissuunnitelman sekä suunnitelman siitä, miten toimia ja niiden vaikutuksia seurataan. Maatalousmaiden hiilidioksidipäästöihin, metsiin ja pitkäikäisiin puutuotteisiin, maankäytön muutoksiin sekä kosteikkoihin kohdistuvien toimenpiteiden tavoiteltu nettovaikutus on vähintään 3 Mt CO2-ekvivalenttia vuodessa vuonna 2035.– Maa- ja metsätalous on ilmastonmuutoksen hillinnässä ratkaisujen ala, painottaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Meillä on yhdessä viljelijöiden, metsänomistajien, alan toimijoidien ja tutkijoiden kanssa mahdollisuus ottaa parhaat käytännöt käyttöön ja samalla vahvistaa maankäytön kokonaiskestävyyttä ja osaamista tulevaisuutta silmällä pitäen, sanoo ministeri Leppä.– Perustan suunnitelman valmistelulle ja toimeenpanolle luo keväällä 2020 käynnistetty maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus, kertoo työryhmän puheenjohtaja, MMM:n neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen. Suunnitelman valmistelussa voidaan hyödyntää toimenpiteiden valmistelua varten tuotettuja aineistoja ja tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia. Työn edetessä järjestetään myös useita kuulemis- ja muita osallistavia tilaisuuksia, sanoo Kaipainen.Poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän yhtenä keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että maankäyttösektoria koskeva suunnitelmaehdotus on yhteensopiva ja johdonmukainen muiden energia- ja ilmastokehyksen mukaisten suunnitelmien, kuten ilmasto- ja energiastrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa. Muita maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman kannalta tärkeitä strategioita ja ohjelmia ovat muun muassa Kansallinen metsästrategia, biotalous- ja biodiversiteettistrategiat sekä kiertotalous- ja ilmastoruokaohjelmat.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmalla edistetään kokonaiskestävyyttä, ja se laaditaan yhteensopivaksi muiden maatalous- ja metsäpolitiikan keinojen kanssa. Suunnitelmassa arvioidaan toimenpiteiden ympäristövaikutusten lisäksi myös niiden sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tarkastelua syvennetään työryhmässä koskemaan myös toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja niiden oikeudenmukaista toteuttamista.Työryhmän asettamiskirje Lue lisää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -kokonaisuudesta (mmm.fi)
NordenBladet — Ympäristöministeriön raportti tarjoaa taustoja ajankohtaiseen kysymykseen: kannattaako olemassa oleva rakennus korjata – vai purkaa pois ja rakentaa tilalle uusi? Vaihtoehtoja tarkastellaan erityisesti hiilijalanjälkivaikutusten ja elinkaarikustannusten näkökulmista.Raportin tarkastelutaso on yksittäinen rakennus. Hiilijalanjälkivaikutuksista on kerätty tutkimustietoa Suomesta ja maista, joissa on samankaltainen ilmasto. Lisäksi raportissa esitetään kahden tapaustutkimuksen tulokset; kohteina ovat 1950-luvun koulun peruskorjaus ja mahdollinen laajennus sekä 1970-luvun asuinkerrostalon korjaaminen ja korottaminen. Uuden rakennuksen rakentamisen vaikutuksia verrataan olemassa olevan rakennuksen kehittämiseen.Raportti erittelee myös ohjauskeinoja, joiden avulla peruskorjaamista ja purkavaa uudisrakentamista koskevaa päätöksentekoa voidaan ohjata kohti vähähiilisempiä valintoja.Raportin mukaan peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjen syntymistä lähivuosikymmeninä, jotka ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Kokonaisvaikutuksista kaupunkirakenteen tasolla tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa. Rakentamisen ohjauksessa ja kaavoituksessa tulisi kannustaa ensisijaisesti korjaamaan rakennukset purkamisen sijaan.Selvityksen laativat Tampereen yliopisto ja VTT.
NordenBladet — Väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen ennalta ehkäisevä työ on edennyt hyvin koronapandemiasta huolimatta, todetaan vuosiraportissa.Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin kansallinen yhteistyöryhmä laatii vuosittain raportin väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelman etenemisestä. Raporttiin on koottu tiedot siitä, miten työ on edennyt ja miten toimenpideohjelmassa määritellyt tavoitteet ovat toteutuneet Suomessa viime vuoden 2020 aikana.Raportissa on käyty läpi väkivaltaisen ekstremistisen toiminnan ja radikalisoitumisen osalta tarkemmin toimintaa paikallisella tasolla sekä sitä, kuinka erilaisten radikalisoituneiden ääriryhmien rekrytointiin liittyviä toimia on tunnistettu – ja mitä toimia on tehty sen eteen, että saataisi ehkäistyä ennalta esimerkiksi nuorten osallistuminen ekstremistiseen toimintaan. Raportissa on tarkasteltu myös uskonnollisten yhteisöjen tilojen turvallisuuden edistämistä. – Väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen ennalta ehkäisemiseen liittyviä toimenpiteitä on tarkasteltu eri viranomaisten, kuten poliisin, opetustoimen, ja sosiaali- ja terveystoimen ja vankiloiden näkökulmasta. Raportti sisältää myös tiedot siitä, miten järjestöt ovat osallistuneet toimintaan, kertoo työryhmän puheenjohtaja Tarja Mankkinen sisäministeriöstä.Ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat edenneet hyvin poikkeusoloista huolimattaRaportista selkeänä huomiona nousee esiin se, että ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat edistyneet hyvin poikkeusoloista huolimatta.– Viime vuoden koronapandemia vaikutti kaikkeen viranomaisten ja järjestöjen toimintaan. Tästä huolimatta toimenpideohjelmassa päätettyjä toimia on kuitenkin toimeenpantu kokonaisuudessaan varsin hyvin ja kattavasti, Mankkinen toteaa.Poikkeuksellinen vuosi on kuitenkin näkynyt esimerkiksi siinä, ettei ennalta ehkäisevään toimintaan liittyvää yhteistyötä ole voitu tehdä kasvokkain yhtä tehokkaasti kuin aiemmin. – Poikkeuksellinen aika on haastanut viranomaisia ja eri toimijoita pohtimaan vaihtoehtoisia keinoja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tiedonvaihtoon ja koulutukseen on esimerkiksi käytetty aiempaa aktiivisemmin digitaalisia kanavia ja myös eri aineistoja on laadittu viime vuonna digitaalisena, Mankkinen jatkaa.Suomi koostaa vuosittaisen raportin ainoana maana EuroopassaVäkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma hyväksyttiin joulukuussa 2019 valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Toimenpideohjelma sisältää kansalliset tavoitteet ja poikkihallinnolliset ennalta ehkäisevät toimet vuosille 2019-2023. Periaatepäätöksessä edellytetään, että ohjelman toimeenpanosta ja tuloksista raportoidaan vuosittain.Useilla Euroopan mailla on omat toimenpideohjelmansa väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen ennalta ehkäisemiseksi, ja EU:ssa tehtävä yhteistyö on tiivistä. Suomi on toistaiseksi ainoa maa, joka koostaa tuloksista ja toimeenpanosta julkisen raportin. – Aivan kuten erilaisten rikosilmiöiden ja ongelmien osalta yleensäkin, myös väkivaltaisesta ekstremismistä ja radikalisoitumisesta kannattaa puhua avoimesti, jotta erilaiset riskit tehdään näkyväksi ja lisätään ihmisten tietoisuutta aiheesta. Ihmisten tietoisuutta ja tietoa lisäämällä voidaan ennalta ehkäistä sitä, että ihmiset tukevat väkivaltaisia ekstremistisiä liikkeitä, niiden toimintaa ja aatteita, Mankkinen sanoo. Toimenpideohjelma ohjaa ennalta ehkäisevää toimintaa kansallisesti ja paikallisesti, se on valmisteltu yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Toimeenpanossa on mukana myös tutkijoita ja uskonnollisia yhteisöjä.Suomessa on ehkäisty ennalta väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä suunnitelmallisesti eri viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyönä vuodesta 2012 lähtien. Työn tuloksista raportoidaan säännöllisesti toimintaan osallistuville, päättäjille ja suurelle yleisölle laatimalla oheinen vuosiraportti, joka on julkisesti saatavilla.
NordenBladet — Kustannustuesta järjestetään kolmas hakukierros. Tavoitteena on edelleen tukea yrityksiä koronaviruksen aiheuttamassa vaikeassa taloustilanteessa. Kustannustukilakiin ehdotetaan nyt muutoksia, jotta tukea voitaisiin myöntää entistä joustavammin erityisesti pienyrityksille ja yksinyrittäjille. Yksinyrittäjätuki on jatkossa osa kustannustukea.Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää kustannustukilakiin ehdotetuista muutoksista lausuntoja 24.2.2021 klo 14.00 mennessä. Tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnan käsittelyyn maaliskuun alussa ja avata haku yrityksille huhtikuussa. Yritykset ja myös yksinyrittäjät hakisivat tukea Valtiokonttorista. Tuen perusperiaatteet säilyisivät ennallaan.– Tavoitteena on tukea entistä joustavammin sekä isoja että pieniä yrityksiä ja yksinyrittäjiä. Kaikkien alojen yritykset voivat hakea tukea. Selvitämme parhaillaan myös mahdollisia tapoja tukea tapahtuma-alaa erikseen, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää tukimuotoa, joka sopisi tapahtuma-alalle, ja samalla arvioidaan tarvetta kustannustuen mahdolliselle neljännelle hakukierrokselle.Tuen perusperiaatteet pysyvät ennallaanKustannustuen kolmas hakukierros olisi tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.11.2020–28.2.2021, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuosina 2019–2020.Yrityksen oman liikevaihdon lisäksi arvioitaisiin yrityksen toimialan liikevaihdon laskua, kuten aiemmillakin hakukierroksilla. Jos toimialan liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella, yritys voi hakea kustannustukea ilman lisäperusteluja, jos muut tuen ehdot täyttyvät. Valtiokonttori voisi edelleen myöntää tukea harkinnanvaraisesti myös niille yrityksille, jotka eivät kuulu tiettyyn toimialaan.Yksinyrittäjät hakevat tukea jatkossa ValtiokonttoristaTukea myönnetään yritysten liikevaihdon laskun ja toteutuneiden kustannusten mukaan. Lakiluonnoksen mukaan jatkossa tukea maksettaisiin vähintään 2000 euroa, vaikka yrityksen tuki jäisi laskennallisesti alle kyseisen summan. Näin tukea voisivat saada aiempaa useammat pienyritykset ja yksinyrittäjät, jos muut tukiehdot täyttyvät.Yksinyrittäjät ja pienyritykset ovat aiemminkin voineet hakea kustannustukea, mutta edellisillä hakukierroksilla on havaittu, että pienimpien, alle 70 000 euron vuosiliikevaihdon yritysten kustannustukihakemuksista on hylätty yli 80 prosenttia. Pääsyy tukihakemuksen hylkäykselle on ollut tuen jääminen laskennallisesti alle 2000 euron alarajan.Jotta yritys voisi hakea kustannustukea, sillä täytyy olla Y-tunnus. Vaatimuksena on myös, että yrityksellä on tukikaudella hyväksyttäviä kustannuksia vähintään 2000 euroa. Jatkossakaan ei olisi alarajaa sille, mikä tukeen oikeutetun yrityksen liikevaihdon tulee olla.Yksinyrittäjille oli aiemmin erillinen tukimuoto kunnilta. Kunnat myönsivät yksinyrittäjätukea 97 miljoonaa euroa, mikä oli noin 38 prosenttia tukeen varatusta 250 miljoonasta eurosta. Tukea myönnettiin 48 665 yksinyrittäjälle. Kunnilta haettava yksinyrittäjätuki on jo päättynyt eikä se jatku. Yksinyrittäjät voivat siis jatkossa saada kustannustukea Valtiokonttorista.Tuen enimmäismäärä nousee miljoonaan euroonTuen enimmäismäärä kasvaa, mikä vastaa erityisesti isojen yritysten tarpeisiin. Yritys voisi saada tukea miljoona euroa, kun aiemmilla hakukierroksilla yläraja on ollut 500 000 euroa.Jo myönnetyt tuet huomioidaan kustannustuen määrässä siten, että samojen Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan myönnetyt tuet yhteenlaskettuina eivät ylitä 1,8 miljoonaan euroa. Aiemmin katto on ollut 800 000 euroa. Uusi yläraja perustuu komission päätökseen nostaa tuen yrityskohtaisia enimmäismääriä.Kustannustuki on yksi keino tukea yrittäjiä koronakriisissäKustannustuki on yrityksille suoraa tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Tuki olisi edelleen korvaus yrityksen joustamattomista kustannuksista ja palkkamenoista, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Kustannustuen ensimmäinen hakukierros järjestettiin heinä-elokuussa ja toinen hakukierros on käynnissä 26.2.2021 klo 16.15 saakka. Tuen kolmannen hakukierroksen budjetti täsmentyy.Kustannustuki on yksi hallituksen keinoista tukea yrityksiä koronatilanteessa. Aiemmin käytössä olleilla Business Finlandin ja ELY-keskusten koronatuilla yritykset pystyivät kehittämään ja suuntaamaan toimintaansa uudelleen koronatilanteessa. Muita keinoja ovat muun muassa Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolaina, Finnveran takaukset ja Teollisuussijoitus Oy:n rahoitusohjelmat, joiden haku on edelleen meneillään. Hallitus esittää myös jatkoa yrittäjien oikeudelle saada työmarkkinatukea koronaviruspandemian takia. Aiemmin ovat olleet käytössä myös ravitsemusalan erityistuki sekä yksinyrittäjätuki.
NordenBladet — Hallitus käsitteli iltakoulussaan keskiviikkona 17. helmikuuta Ahvenanmaahan liittyviä asioita. Ahvenanmaan itsehallinto täyttää tänä vuonna sata vuotta, ja hallitus on alkanut valmistella merkkivuoden tapahtumia valtioneuvoston kanslian johdolla. Iltakoulussa Ahvenanmaan maakunnan hallituksen edustajat kertoivat Ahvenanmaan hallinnollisesta ja taloudellisesta rakenteesta sekä antoivat yleiskatsauksen maakunnan tilanteesta.Hallitus ja maakuntahallitus kävi myös läpi hallitusohjelman Ahvenanmaahan liittyvien kirjausten valmistelutilannetta ja muita ajankohtaisia asioita.
Iltakoulussa painotettiin hyvää ja toimivaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä Suomen hallituksen ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen välillä.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaElina Normo, istuntoasiainneuvos p. 0295 160 885 – Ministerityöryhmän pääsihteerin vaihdosUlkoministeriöPasi-Heikki Vaaranmaa, lähetystöneuvos p. 0295 351 700 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle EU:n sekä Kiinan kansantasavallan välisen investointisopimuksen neuvottelemisestaOikeusministeriöLena Andersson, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 244 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisestaSisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608 – Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen voimassaolon jatkamisesta – Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen voimassaolon jatkamisestaValtiovarainministeriöKarri Safo, hallitusneuvos p. 0295 530 223 – Valtiovarainministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiAntero Toivainen, hallitusneuvos p. 0295 530 098 – Valtioneuvoston asetus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen muuttamista koskevasta pöytäkirjastaMaa- ja metsätalousministeriöMika Saari, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 134 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 18 §:n sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain 41 §:n muuttamisestaMarkus Lounela, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 052 – Valtioneuvoston asetus biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä investointeihin vuosina 2016—2018 ja 2020—2022 myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaJukka Mirvo, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 468 – Maaseutupolitiikan neuvoston asettaminen toimikaudeksi 1.3.2021—31.12.2025Liikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471 – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiSini Wirén, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 532 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi merilain 1 luvun ja alusrekisterilain muuttamisesta – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain sekä laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisestaMari Suominen, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 306 – Valtioneuvoston asetus kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan liitteen C (RID) luvun 1.5 mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta RID 1/2021 – 1) Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M333 2) Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M334Työ- ja elinkeinoministeriöJan Hjelt, hallitusneuvos p. 0295 048 940 – Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 24 §:n väliaikaisesta muuttamisestaHanna Hämäläinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 047 060 – Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvoston jäsenten nimeäminen toimikaudeksi 22.2.2021 – 21.2.2024Eeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaEmmi Äijälä, hallitussihteeri p. 0295 047 216 – Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriöEssi Rentola, johtaja p. 0295 163 155 – Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturvasta Japanin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksiAnni-Riitta Virolainen-Julkunen, lääkintöneuvos p. 0295 163 324 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 851/2004 muuttamisestaArita Kaario, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 163 522 – Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan viran täyttäminenAnu Kangasjärvi, hallitussihteeri p. 0295 163 224 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisestaJoni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisesta
NordenBladet — Terveet tilat 2028 -ohjelman ajankohtaiset asiat ja hallitusohjelman sisäilmakirjausten eteneminen olivat aiheena keskiviikkona 17. helmikuuta järjestetyssä parlamentaarisessa keskustelutilaisuudessa. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttivät kuntaministeri Sirpa Paatero, opetusministeri Jussi Saramo, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Puheenvuoroissa korostuivat sisäilma-alaan liittyvän osaamisen ja tutkimuksen merkitys. Osaamista tulee kehittää ja lisätä eri osa-alueilla – esimerkiksi terveellisten ja laadukkaiden tilojen hankintataidoissa on parannettavaa. Riittävillä resursseilla ja muun muassa tutkitun tiedon lisäämisellä on mahdollista viedä eteenpäin Terveet tilat 2028 -ohjelmaa ja hallitusohjelman sisäilmakirjauksia. Tahtotilana on yhdessä edistää julkisten rakennusten sisäilmaongelmien korjaamista ja parantaa tilojen käyttäjien ja sisäilmasta oireita saavien huomioon ottamista. On tärkeää kuulla tilojen käyttäjien kokemuksia. Ohjelman toivottiin tuottavan selkeitä ohjeistuksia. Tähän vastataan muun muassa hiomalla Terveet tilat -toimintamallia käytännönläheisemmäksi.Terveet tilat 2028 -ohjelma ylläpitää säännöllistä keskusteluyhteyttä eduskuntaan. Aika ajoin järjestettävien parlamentaaristen keskustelutilaisuuksien lisäksi ohjelman sihteeristön edustajat käyvät tarkastusvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan kuultavina pyydettäessä. Myös eduskunnan kansanedustajien sisäilmaryhmän kokouksissa sihteeristö vierailee säännöllisesti. Tämän lisäksi ohjelman toteutuksesta raportoidaan vuosittain hallituksen vuosikertomuksessa. Terveet tilat 2028 -ohjelma etenee kohti 10-vuotista tavoitettaanHallituksen 10-vuotista toimintaohjelmaa toteuttavissa ministeriöissä on käynnissä runsaasti toimia ohjelman tavoitteen saavuttamiseksi. Ministeriöissä on valmisteilla muun muassa selvityksiä ja ohjeistuksia ohjelman eri osa-alueilta.Ohjelman yhteisenä ponnistuksena julkaistiin lokakuussa 2020 Terveet tilat -toimintamalli kuntien hyödynnettäväksi sisäilmaongelmien ratkaisemiseen ja niiden ennalta ehkäisyyn. Terveet tilat 2028 -ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan sen toimikauden ajan. Ohjelman ensimmäinen vaikuttavuusarviointi käynnistetään kevään 2021 aikana. Vaikuttavuusarviointi toistetaan säännöllisesti ohjelman tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi.Suuret lainsäädäntöuudistukset ja hankkeet tukevat Terveet tilat 2028 -ohjelmaaSen lisäksi, että Terveet tilat 2028 -ohjelma etenee mukana olevissa ministeriöissä lukuisin toimenpitein, ohjelma huomioi muut käynnissä olevat hankkeet ja uudistukset. Ympäristöministeriössä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus etenee pian lausuntokierrokselle. Sosiaali- ja terveysministeriössä käynnissä olevassa sosiaaliturvauudistuksessa on tarkoitus selvittää diagnostisten kriteerien lisäksi myös toimintakykyyn liittyvien kriteerien käyttöä. Suomen ensimmäisen kansallisen julkisten hankintojen strategian toimeenpano on aloitettu valtiovarainministeriön johdolla. Lisäksi valtiovarainministeriö on käynnistänyt hankkeen, jossa muodostetaan kokonaiskuva kaikista kuntien ja kuntakonsernien omistamista tiloista sekä luodaan tietokanta ja malli kiinteistö- ja rakennustietojen ylläpidolle. Näiden hankkeiden tuottamaa tietoa hyödynnetään Terveet tilat 2028 -ohjelman toteuttamisessa.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen ei hae jatkoa virkakaudelleen. Pursiainen jätti hakemuksensa kansliapäälliköksi viran tultua hakuun 18.1. Hän veti hakemuksensa pois 16.2.”Olen palvellut valtiota lähes 42 vuotta. Tulin lopulta siihen tulokseen, että nyt on hyvä hetki lopettaa virkatyöt”, Pursiainen sanoo.Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kiittää Pursiaista työtoveruudesta ja urasta isänmaan palveluksessa.”Harri Pursiainen on 1990-luvulta alkaen johdattanut Suomea maailman kärkeen ja miljardiluokan menestykseen viestintäverkoissa. Kansliapäällikkönä hän on legenda, jota kaikki arvostavat, ministeri ensimmäisenä”, toteaa ministeri Harakka.”Pursiaisen vetäytyminen on meille menetys. Toivon, että hän voi edelleen antaa osaamistaan ja kokemustaan toimialan käyttöön.”Harri Pursiainen on työskennellyt liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkönä kesäkuusta 2006.
NordenBladet — Opiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa korkeakoulutukseen siirtymistä ja tehostaa opiskelupaikkojen kohdentumista. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa seurantatutkimuksessa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat selvittävät, onnistuiko uudistus tavoitteissaan. Tutkimus valmistuu keväällä 2022. Nyt julkaistavassa väliraportissa esitetään väliaikatietoja tutkimuksesta.Vuosina 2020–2022 toteutettavassa tutkimushankkeessa tavoitteena on arvioida, miten uudistus on onnistunut korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamisessa. Lisäksi selvitetään uudistuksen vaikutuksia korkeakoulupaikkojen tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen jakautumiseen.Nyt julkaistu väliraportti keskittyy hakukäyttäytymisen ja opiskelijoiden valikoitumisen muutoksien kuvailuun vuosina 2015–2020. Väliraportissa käytetty aineisto sisältää vasta yhden uudistuksen jälkeisen vuoden.Tutkijat korostavat, että tässä vaiheessa on syytä pidättäytyä pitkälle menevien johtopäätöksien tekemisestä. Tulokset kuvailevat uudistuksen jälkeistä tilannetta, mutta havaitut muutokset eivät välttämättä johdu valintauudistuksesta, vaan taustalla voi muita ajassa muuttuvia tekijöitä. Esimerkiksi koronaepidemia ja korkeakoulujen lisäpaikat vaikuttanevat valikoitumiseen.– Väliraportti kokoaa ja yhdistää erittäin hyvin korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmia. Tutkimustiedon karttuessa korkeakoulujen tulee tarkastella näitä kaikkia opiskelijavalintakäytäntöjä edelleen kehittäessään. Raportti tukee osaltaan korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman valmistelua, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Vuosina 2018–2020 toteutetun opiskelijavalintauudistuksen myötä korkeakoulut ovat siirtyneet valitsemaan enemmistön opiskelijoistaan todistusvalinnan kautta ala- tai ohjelmakohtaisten valintakokeiden sijaan. Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet käyttöön yhteisen valintakokeen ja yliopistoissa on yhä enemmän siirrytty oppiaineiden yhteisiin valintakokeisiin. Lisäksi valintakokeiden sisältöä on pyritty uudistamaan siten, etteivät kokeet enää vaatisi pitkäkestoista valmistautumista.Entistä useampia hakukohteitaEräs opiskelijavalintauudistuksen hyödyistä on, että hakijat voivat hakea eri paikkakunnilla sijaitseviin hakukohteisiin valmistautumatta useisiin valintakokeisiin ja matkustamatta pääsykokeisiin eri paikkakunnille.Tutkimuksen perusteella haettujen kohteiden määrä kasvoi hieman (keskimäärin 3,0 paikasta 3,4 paikkaan vuosien 2017 ja 2020 välillä). Etenkin nuoret alle 23-vuotiaat ovat alkaneet hakea useampiin hakukohteisiin.Haettujen alojen määrässä näkyy selvä muutos vuonna 2020. Vuodesta 2015 jatkunut lasku haettujen koulutusalojen määrässä päättyi ja entistä useampi hakee kolmelle tai useammalle alalle.Hakupaineet kohdistuvat eri aloilleOpiskelijavalintauudistus vaikuttaa myös hakemusten jakaantumiseen eri alojen ja hakukohteiden välillä. Ammattikorkeakouluissa trendi on ollut useimmilla aloilla viime vuosina laskeva. Merkittävintä lasku on ollut terveys- ja hyvinvointialoilla, joiden osuus hakemuksista laski 27 prosentista 21 prosenttiin viimeisen kolmen vuoden aikana.Yliopistoissa on tapahtunut merkittävää kasvua erityisesti kaupan ja hallinnon, oikeustieteiden ja lääketieteen aloilla. Vuosina 2018–2020 oikeustieteiden ja lääketieteen hakemusosuudet ovat jopa kaksinkertaistuneet aiempaan verrattuna.Lisää nuorempia opiskelijoitaOpiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa korkeakoulutukseen siirtymistä ja tehostaa opiskelupaikkojen kohdentumista. Vuonna 2020 yhä useampi hakijoista sai tarjouksen opiskelupaikasta ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Paikan vastaanottaneiden määrä kasvoi maltillisemmin.Molemmilla koulutussektoreilla opiskelupaikan vastaanottaneiden keski-ikä oli ollut kasvussa, mutta kasvu näyttää pysähtyneen yliopistoissa vuonna 2018 ja ammattikorkeakouluissa vuonna 2020. 19-vuotiaiden ja tätä nuorempien osuus kasvoi selvästi vuonna 2020. Yliopistossa kasvu koskee myös 20-vuotiaita, mutta 21- ja 22-vuotiaiden ikäryhmien osuudet pienenivät.Todistusvalinnan kautta valitut opiskelijat ovat koepisteillä valittuja opiskelijoita nuorempia. Todistusvalinnan kautta valitaan erityisen paljon alle 21-vuotiaita. Koepisteillä valituista opiskelijoista 40 prosenttia on yli 25-vuotiaita.Miesopiskelijoiden osuudessa kasvuaYli puolet korkeakouluopiskelijoista on naisia. Naisten osuus opiskelupaikan vastaanottaneista kasvoi vuoteen 2019 asti, jolloin se saavutti 55 prosentin tason. Vuonna 2020 uusien naisopiskelijoiden osuudessa on havaittavissa laskua. Lasku on ollut selvempää ammattikorkeakouluissa, joissa naisten osuus paikan vastaanottaneista supistui 1,5 prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna.Opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia on vielä hankala arvioida. Ammattikorkeakoulujen tapauksessa pieni enemmistö (53 %) todistuksella valituista ja paikan vastaanottaneista on naisia, kun taas pieni enemmistö (51 %) koepisteillä valituista ja paikan vastaanottaneista on miehiä. Yliopistosektorilla naisilla on puolestaan enemmistö molemmissa ryhmissä, mutta naisten osuus on suurempi (58 %) koepistekiintiön kautta paikan vastaanottaneissa kuin todistuskiintiön kautta paikan vastaanottaneissa (54 %).Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen väliraportti
