NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti henkilöliikenteen toimijoille suunnatun Liikenteen terveysturvallisuus -foorumin tänään kolmatta kertaa. Foorumin tarkoituksena on jakaa viranomaistietoa sekä tietoa parhaista käytännöistä liikennepalveluiden tarjoajien kesken.Sosiaali- ja terveysministeriö aloitti viime kesänä lainsäädäntöhankkeen tartuntatautilain muuttamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on myös osaltaan osallistunut aktiivisesti hankkeeseen. Ministeriön vastuulla on valmisteltu ehdotukseen sisältyvät väliaikaiset säännösmuutokset terveysturvallisuuden takaamiseksi henkilöliikenteessä sekä sen asematiloissa, terminaaleissa ja muissa vastaavissa tiloissa. Muutoksilla vahvistettiin aikaisemmin pitkälti ohjeina ja suosituksina annettuja hygienia- ja väljyystoimenpiteitä lain tasolla velvoittaviksi. Muutokset tulivat voimaan 22.2.2021 ja henkilöliikennettä koskevat pykälät ovat voimassa 30.6.2021 asti.Lainmuutosten myötä liikenteen terveysturvallisuutta koskeva liikenteen palveluntarjoajiin kohdistuva valtakunnallinen päätöksenteko on keskitetty Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille.Eri liikennemuodoissa otettu jo kattavasti käyttöön toimenpiteitä terveysturvallisuuden varmistamiseksi– Tartuntatautilain muutokset tulevat hyvään hetkeen. Nyt on aika tehostaa uuden lain mukaisia toimia terveysturvallisuuden takaamiseksi. Näin vahvistamme luottamusta siihen, että henkilöliikenteessä on turvallista matkustaa nyt ja tulevaisuudessa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Liikenteen terveysturvallisuus -foorumissa keskusteltiin tartuntatautilain muutoksista johtuvista toimenpiteistä, jotka kohdistuvat niin viranomaisiin kuin palveluntarjoajiin. Tilaisuudessa myös kuultiin, miten eri liikennemuodoissa on jo kattavasti toteutettu erilaisia toimenpiteitä terveysturvallisuuden parantamiseksi. Näitä ovat muun muassa hygieniaan liittyvät käytännöt, tilojen ja pintojen puhdistaminen sekä riittävistä etäisyyksistä huolehtiminen.– Terveysturvallisuus velvoittaa liikennöitsijöitä. Myös matkustajilla on vastuu omasta ja toisten turvallisuudesta. Tarvittaessa Traficomilla on selkeä valtuus ja valmius rajoittaa matkustajamääriä. Tavoite kuitenkin on, että yhteispelillä liikenne sujuu samalla kun koronan kulku hidastuu, sanoo ministeri Harakka.
NordenBladet — Maa-ja metsätalousministeriö järjestää tiistaina 23.3.2021 Luomu-webinaariin. Tilaisuus alkaa klo 14.00 ja jatkuu aina klo 17:ään asti.Tilaisuudessa kerrotaan EU:n luomun toimintaohjelman valmistelusta, Suomen kansallisen luomuohjelman päivityksestä ja luomukorvausten uusista linjauksista.Tilaisuus on tarkoitettu kaikille luomun tulevaosuudesta kiinnostuneelle.Luomu-webinaarin avaajana toimii kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja moderaattorina maatalousneuvos Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Komission puheenvuoron pitää yksikön päällikkö Elena Panichi.Ilmoittaudu tilaisuuteen tämän linkin kautta perjantaina 19.3.2021 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä saa kalenterikutsun Teams-linkillä. Tämän sähköpostin liitteenä on webinaarin ohjelma.
NordenBladet — Pelasta pörriäinen -kampanja valittiin Paras luontoteko 2019–2020 -kilpailun voittajaksi. Kampanja toi pölyttäjäkadon vakavuuden laajasti yleisön tietoisuuteen. Kunnianmaininnan kilpailussa sai Kokkolan kaupunki Kirkkolehdon kosteikon kunnostamisesta. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen kansallinen komitea järjesti kilpailun jo kahdeksatta kertaa, tänä vuonna teemalla luontopohjaiset ratkaisut. Palkinnon luovutti ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.”Suomi on yhdessä maailman maiden kanssa sitoutunut pysäyttämään luonnon köyhtymisen. Tämä vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Pelasta Pörriäinen -kampanja on hieno esimerkki siitä, miten pienet teot voivat yhdessä saada suuria aikaan. Kampanja lisäsi suomalaisten tietoa ja intoa toimia pölyttäjien puolesta. Tämä on äärimmäisen arvokasta, sillä pölytyspalvelu on ihmiselle elinehto”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.”Luulen, että Pelasta pörriäinen -kampanjan menestyksessä tärkeintä oli ajatus, että kuolemanvakavaa asiaa voi lähestyä niin, että ihmiset eivät lamaannu vaan innostuvat ja haluavat toimia. Lisäksi pörriäisten usein näkymätön maailma taisi avautua monelle ihan uudella, toivottavasti hauskalla ja yllättävälläkin tavalla. Kaiken kaikkiaan kyseessä oli loistava monen tahon yhteinen ponnistus, jota oli superhauska tehdä. Tuntuu hienolta, että työ on huomattu!”, kampanjan tuottaja Maarit Puttonen Yleltä sanoo.Raati perusteli valintaa sillä, että Pelasta pörriäinen -kampanja oli ajankohtaisuudeltaan ja vaikutukseltaan onnistunut kampanja. Se toi laajasti yleiseen tietoisuuteen pölyttäjäkadon vakavuuden ja sen seuraukset toimien samalla tärkeänä ja konkreettisena esimerkkinä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä.Pölyttäjien tuottama pölytyspalvelu on elinehto, sillä monet ihmisen ruokakasvit tarvitsevat pölyttäjiä avukseen pölyttyäkseen tai ainakin hyötyvät siitä. Hyönteispölytys lisää usein kasvien satoa.Kunniamaininta Kokkolan konkreettiselle luontopohjaiselle ratkaisulleKunniamaininnan kilpailussa sai Kokkolan kaupunki Kirkkolehdon kosteikon kunnostamisesta. Raadin mukaan Kirkkolehdon kosteikon kunnostaminen oli oiva esimerkki luontopohjaisesta ratkaisusta. Luontopohjaiset ratkaisut ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat kestävällä tavalla luontoon tai inspiroituvat siitä.”Ratkaisut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat usein paikallisia, kunnissa tehtäviä. Kirkkolehdon kunnostaminen oli konkreettinen työ, joka yhdisti hyödyt luonnon monimuotoisuudelle, hulevesien hallinnalle ja luonnon virkistyskäytölle. Kirkkolehdon kosteikon kunnostaminen on hieno esimerkki siitä, mitä kunnat voivat tehdä luontokadon pysäyttämiseksi”, ministeri Mikkonen sanoo.”Kirkkolehdon monimuotokosteikon tavoitteena on toimia Suntia valuma-alueelta syntyvän kiintoaineen puhdistajana samalla huomioiden luonnon monimuotoisuuden; kalaston, linnuston ja hyönteiset sekä kasvillisuuden. Kohde itsessään toimii samalla myös virkistysalueena ja opetuskohteena. Kirkkolehdon kosteikon kunnostaminen oli yksi Kokkola 400 -juhlavuoden tekoja. Kokkolan kaupunki kiittää lämpimästi kunniamaininnasta”, sanoo kaupunginjohtaja Stina Mattila Kokkolasta.Paras luontoteko ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCNParas luontoteko -kilpailun tarkoituksena on löytää kekseliäitä ratkaisuja ja innovaatioita, jotka tukevat luonnon köyhtymisen pysäyttämistä. Palkinto jaettiin nyt jo kahdeksatta kertaa. Tällä kertaa kilpailuun saatiin 13 korkeatasoista ehdotusta. Kaksi vuotta sitten parhaaksi luontoteoksi valittiin Helsingin Malmilla sijaitsevan Longinojan pitkäjänteinen ennallistaminen vapaaehtoisvoimin.Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n kuuden komission työhön osallistuu runsaat 70 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.Pelasta pörriäinen Kirkkolehdon kosteikko
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto toimii puheenjohtajana Pohjoismaiden ulkoministerien kokouksessa perjantaina 5.3.2021.Suomi on pohjoismaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön (N5) puheenjohtajamaa tänä vuonna ja järjestää puheenjohtajakauden ensimmäisen ulkoministerikokouksen virtuaalisena Covid-19-tilanteesta johtuen. Ulkoministerit keskustelevat ajankohtaisista turvallisuuspoliittisista kysymyksistä, transatlanttisesta suhteesta, Ruotsin ETYJ-puheenjohtajuudesta sekä YK-kysymyksistä.
NordenBladet — Hallitus keskusteli neuvottelussaan 3. maaliskuuta valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käyttöönotosta. Käyttöönottoasetusten valmistelua jatketaan. Tavoitteena on tehdä päätökset asetuksista valtioneuvoston istunnossa perjantaina 5. maaliskuuta, jonka jälkeen ne annetaan eduskunnalle.Hallitus keskusteli seuraavien valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotosta, niiltä osin kuin se on välttämätöntä: 86 §, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toiminnan ohjaaminen 88 §, 1 kohta, kiireettömän hoidon määräaikojen noudattaminen 106 §, 1 momentti, hallintoviranomaisten viestintä poikkeusoloissa 107 §, toimivallan ratkaiseminenValtioneuvosto teki yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa 1. maaliskuuta päätöksen siitä, että maassa vallitsevat poikkeusolot.Kuntavaalien vaalitoimitsijoiden rokottaminenHallitus keskusteli neuvottelussaan myös kuntavaalien kotiäänestystä toimittavien vaalitoimitsijoiden rokottamisesta. Tämä merkitsisi valtioneuvoston asetuksella vahvistetun rokotejärjestyksen muuttamista. Mikäli vaalit pidetään ajallaan, hallituksella on valmius muuttaa rokotusjärjestystä. Koronarokote voidaan antaa kotiäänestystä suorittaville vaalitoimitsijoille. Sen lisäksi kunnat huolehtivat riskiryhmiin kuuluvien ja yli 70-vuotiaiden vaalitoimitsijoiden rokottamisesta hyvissä ajoin.Kevään kunnallisvaaleissa kotiäänestykseen ilmoittautuvien määrän ennakoidaan nousevan. Kotiäänestykseen voivat ilmoittautua myös korona-altistuksen vuoksi karanteeniin määrätyt henkilöt.
NordenBladet — Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo ja edistää tuotteiden, palveluiden sekä tuotantojärjestelmien turvallisuutta, vaatimustenmukaisuutta ja luotettavuutta sekä kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta. Tukesin pääjohtajan tehtävä tuli haettavaksi helmikuussa ja se täytetään 1.7. lähtien.Pääjohtaja johtaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintaa sekä vastaa viraston toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta sekä tavoitteiden saavuttamisesta. Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto viiden vuoden määräajaksi.Tehtävään ovat hakeneet:Nieminen JanneNurmi Veli-PekkaPeltonen KimmoPitchulina TatyanaYksi hakija ei halua nimeään julkisuuteen.Hakuaika päättyi keskiviikkona 3.3.2021 kello 16.15. Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa sellaisten määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän arvioimaan ja valmistelemaan kansallisen tieliikenteen päästökaupan toimeenpanoa. Työ on osa fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelua.Työryhmän puheenjohtajana toimii johtava asiantuntija Niko-Matti Ronikonmäki liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työryhmän jäseniä ovat hallitusneuvos Matleena Kurki-Suutarinen ja erityisasiantuntija Tuuli Ojala liikenne- ja viestintäministeriöstä, johtava asiantuntija Outi Ampuja ja johtaja Jarno Ilme Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista, johtava asiantuntija Johanna Pakkala Energiavirastosta, teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen työ- ja elinkeinoministeriöstä, erityisasiantuntija Ilari Valjus valtiovarainministeriöstä sekä erityisasiantuntija Ville Laasonen ympäristöministeriöstä.Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tiekartan toimet koskevat tieliikennettä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä.Nyt asetetun työryhmän tehtävänä on tuottaa kattava arviomuistio, jossa arvioidaan ja valmistellaan kansallisen päästökaupan toimeenpanon edellyttämät toimet sekä niiden toteuttamisen aikataulu. Tieliikenteen päästökauppaa valmistellaan siltä varalta, että fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinoilla ei riittävästi saada vähennettyä liikenteen päästöjä.Hallitus arvioi syksyllä 2021, riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä tiekartassa nyt esitetyt keinot liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Jos tavoite ei näyttäisi toteutuvan, hallitus tekisi päätökset muista tarvittavista kolmannen vaiheen toimista.Jäsenmaiden sisäistä tieliikenteen päästökauppaa ei tällä hetkellä säätele EU-tasoinen lainsäädäntö. Tieliikenteen päästökaupasta ei ole olemassa myöskään kansallista lainsäädäntöä. Mitä seuraavaksi?Kansallista tieliikenteen päästökauppaa valmistelevan työryhmän toimikausi on 3.3.-1.12.2021.Valtioneuvosto antaa periaatepäätöksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta keväällä 2021.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaArno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (ministeri Haatainen)Minna Pajumaa, finanssineuvos p. 0295 160 147 – Valtionyhtiön pääomittaminen Valtioneuvoston kanslian oikeuttaminen Suomen valtion puolesta pääomittamaan Finavia Oyj:täMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöTarja Kangaskorte, lähetystöneuvos p. 0295 350 292 – Yhdistyneiden kansakuntien naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) 65. istunto 15.3.-26.3.2021 New YorkissaOikeusministeriöSusanna Siitonen, lainsäädäntöjohtaja, yksikönpäällikkö p. 0295 150 083 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajat ylittävissä siviili- ja rikosoikeudellisissa menettelyissä käytettävästä tietokoneistetusta viestintäjärjestelmästä (e-CODEX-järjestelmä) ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisestaLauri Rautio, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 380 – Valtioneuvoston päätös selitysten antamisesta keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseenVirpi Koivu, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 071 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveiksi puitepäätöksen 2002/465/YOS ja direktiivin 2014/41/EU muuttamisesta niiden mukauttamiseksi henkilötietojen suojaa koskeviin EU:n sääntöihinPuolustusministeriöRiikka Pitkänen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 054 – Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Sako Oy:lle Kanadaan – Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Sako Oy:lle Etelä-Afrikkaan – Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Robonic Ltd Oy:lle IntiaanValtiovarainministeriöJuha Majanen, valtiosihteeri kansliapäällikkönä p. 0295 530 247 – Eduskunnan kirjelmä Suomen kestävän kasvun ohjelma (EK 7/2021 vp – VNS 6/2020 vpIsmo Mäenpää, hallitusneuvos p. 0295 530 231 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unioniin saapuvien tai sieltä poistuvien käteisvarojen valvonnasta ja siihen liittyviksi laeiksiJukka Kekkonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 269 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta (EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö)Krista Sinisalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 248 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi hallinnollisesta yhteistyöstä valmisteverotuksen alalla annetun asetuksen (EU) No 389/2012 muuttamisesta sähköisten rekisterien sisällön osalta (hallinnollinen yhteistyö valmisteverotuksen alalla)Jonna Kuparinen, hallitussihteeri p. 0295 530 182 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n väliaikaisesta muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöAntti Randell, hallitusneuvos p. 0295 330 173 – Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenMaa- ja metsätalousministeriöErkki Arnkil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 127 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten kuljetuksesta annetun lain muuttamisestaLeo Olkkonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 300 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja eräiden muiden lakien muuttamisestaTapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisestaJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347 – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2020 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471 – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiEero Salojärvi, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 123 – Valtioneuvoston asetus Maailman postiliiton yleissopimuksen toisesta lisäpöytäkirjastaTyö- ja elinkeinoministeriöSeija Jalkanen, johtava asiantuntija p. 0295 048 952 – Valtuuskunnan asettaminen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) 341. hallintoneuvoston kokoukseen 15. – 27.3.2021Maija Lönnqvist, johtava asiantuntija (lakimies) p. 0295 047 105 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriöRiitta Kokko-Herrala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 345 – Hallituksen esitys eduskunnalle eläkesäätiöitä, eläkekassoja ja vakuutuskassoja koskevaksi lainsäädännöksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksiArita Kaario, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 163 522 – Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin viran täyttäminenMarko Leimio, hallitussihteeri p. 0295 163 564 – Eduskunnan kirjelmä eduskunnan käsittelemän Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksen 2019 johdosta (EK 4/2021 vp – K 7/2020 vp)YmpäristöministeriöCharlotta von Troil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 364 – Valtuuskunnan asettaminen Itämeren suojelukomission (HELCOM) 42. vuosikokoukseen 17.–18.3 2021Anna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206 – Ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen viran täyttäminen – Ympäristöministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
NordenBladet — Tenojoen lohikantojen elpyminen ei ole edennyt ennakoidusti. Kaikuluotaustulosten perusteella Tenoon nousi viime kesänä kutemaan vain reilut 14 000 lohta. Tämä on alle puolet vuoden 2018 lohimäärästä, joka ei sekään ollut kovin korkea. Tilanteen vuoksi kalastusta on vähennettävä entisestään, jotta lohikannat saataisiin elpymään. Heikko tilanne on tunnistettu valtiotasolla Suomessa ja Norjassa, jonka lisäksi huono lohen nousu on havaittu paikan päällä Tenojokilaaksossa. Ensi kesän kalastuksesta neuvotellaan parhaillaan Suomen ja Norjan välillä.Suomen ja Norjan yhteinen tutkimusryhmä on arvioinut tuoreessa raportissaan, että lohien määrä on alhainen jo, kun ne palaavat kohti rannikkoa. Tutkijoiden mukaan tärkeimmissä lohikannoissa kalaa ei riitä lainkaan kalastettavaksi, jos tavoitteena on saada riittävästi emoja kutualueille. Tenon latvahaarat, Karasjoki, Jiesjoki ja Inarinjoki, sekä Tenon pääuoma kattavat noin 80 prosenttia koko Tenon poikastuotantoalueista. Näihin jokiin palaavista lohista kalastetaan yleensä runsas puolet ennen kuin ne pääsevät kutupaikoilleen.Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä jakaa huolen Tenon lohikantojen tilasta. – Elinvoimaiset lohikannat Teno-joella ovat tärkeä osa alueen saamelaiskulttuuria ja perusta matkailu- ja vapaa-ajan kalastukselle. Ratkaisuja tilanteeseen haetaan yhdessä vesialueen omistajien, paikallisten kalastajien ja yrittäjien kanssa. Jos kalastusta rajoitetaan, ratkaisun on oltava tasapainoinen Suomen ja Norjan sekä eri kalastajaryhmien välillä, Leppä painottaa. Suomi pitää myös välttämättömänä, että lohikantojen elpymistä edistetään koko niiden elinkierron alueella joelta vuonoon ja merialueelle. Lohikantojen tilan vuoksi kalastajien on syytä varautua siihen, että Tenon lohille on tulevana kesänä annettava aiempaa paremmat mahdollisuudet päästä kutupaikoilleen.
NordenBladet — Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta. Esityksen perusteella jää epäselväksi, millaisia kannusteita potentiaalisilla tuen hakijoilla on ennaltaehkäiseviin toimiin.Esityksen tavoitteena on ensisijaisesti rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäiseminen ennalta ja toissijaisesti aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen, kun vahingosta aiheutuvien kustannusten sietäminen olisi yksityishenkilölle tai yritykselle kohtuutonta.Arviointineuvosto kiinnittää huomiota, että esityksessä käsitellään hyvin vähän vaikutuksia avustusten hakijoille. Esityksessä tulisi tarkentaa kannusteita potentiaalisille tuen saajille ennaltaehkäistä vahinkoja ja arvioida näiden avustusten mittaluokkaa. Potentiaaliset avustusten hakijat ovat kuitenkin olennaisessa roolissa, koska lain pääpaino on vahinkojen ennaltaehkäisyssä. Esitysluonnoksessa on havainnollinen kuvaus rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista, vahinkoa aiheuttavista eläimistä ja vahingoista nykyisin maksettavista korvauksista. Esityksen vaikutusarviot ovat kuitenkin puutteellisia. Esityksessä tulisi arvioida suuntaa antavasti esityksen vaikutuksia, etenkin kun vahinkojen korvauskulut ovat noin viisinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Korvauksia maksetaan talousarviossa osoitettujen määrärahojen puitteissa, jolloin olisi olennaista tietää missä määrin kuluja korvataan korvauksen hakijoille.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
