NordenBladet — Kansainvälinen tasa-arvopalkinto (International Gender Equality Prize) jaetaan kolmannen kerran vuoden 2021 lopulla. Pyydämme nyt ehdotuksia palkinnon saajaksi. Ehdotuksen voi jättää kuka tahansa.Palkinnon saajaksi haemme henkilöä tai toimijaa, joka on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa kansainvälisesti merkittävällä tavalla. Palkintoon kuuluu 300 000 euron palkintosumma, jonka saajaksi palkittu nimeää jonkin sukupuolten tasa-arvoa vahvistavan kohteen. ”Suomi on sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijä ja yksi maailman johtavia maita tasa-arvon edistämisessä. Johdonmukainen työ sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamiseksi on ensisijaisen tärkeää. Tasa-arvopalkinnon avulla haluamme tukea kansainvälistä tasa-arvokeskustelua sekä osoittaa, että Suomi voi esimerkillään luoda kestävää hyvinvointia ja vahvistaa demokratiaa”, sanoo Suomen tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist.Palkinnon saajan nimeää kansainvälisen palkintolautakunta. Vuoden 2021 palkintolautakuntaan kuuluvat kansanedustaja Eva Biaudet (puheenjohtaja), Yhdysvaltain entinen suurlähettiläs ja Georgetownin yliopiston Women, Peace and Security -instituutin johtaja Melanne Verveer, kansainvälisen naisten rauhanjärjestön (WILPF) hankejohtaja Dean Peacock, valtionvarainministeri Matti Vanhanen sekä kansanedustaja Bella Forsgrén.Suomen hallitus perusti palkinnon vuonna 2017Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi perustetun palkinnon ensimmäinen saaja oli Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka on elämäntyöllään noussut yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä ja esikuvaksi monelle naiselle ja tytölle. Merkel lahjoitti palkintosumman nigeriläiselle naisten ja lasten oikeuksia edistävälle kansalaisjärjestölle, joka perusti palkintorahoilla Nigerin pääkaupunkiin Niameyhin turvakodin perheväkivallan uhreille.Vuonna 2019 palkinto annettiin Equality Now -järjestölle, joka on 27-vuotisen toimintansa aikana tehnyt maailmanlaajuisesti vaikuttavaa työtä naisten oikeuksien puolesta. Järjestö haluaa muun muassa muokata sukupuolinormeja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti sekä muuttaa syrjiviä lakeja ja käytäntöjä.”Toivomme saavamme mahdollisimman paljon monipuolisia ehdotuksia seuraavan tasa-arvopalkinnon saajaksi. Palkinto on kansainvälinen, joten odotamme ehdotuksia eri puolilta maailmaa”, kannustaa ministeri Blomqvist.Ehdotukset palkinnon saajaksi jätetään lomakkeella, joka on palkinnon omilla verkkosivuilla 16.5.2021 asti osoitteessaInternational Gender Equality PrizeEhdotukset jätetään englannin kielellä.Kansainvälinen tasa-arvopalkinto jaetaan joka toinen vuosi. Vuoden 2021 palkintogaala pidetään Tampereella Tampere-talossa. Gaala järjestetään yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. LinkitKansainvälinen tasa-arvopalkinto (www.igep.fi)Video: International Gender Equality Prize 2021 (YouTube)Twitter: @igepfinland

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aineettomiin oikeuksiin liittyvän osaaminen sekä alan koulutusjärjestelmän, lainsäädännön ja hallinnon kehittäminen on tärkeää Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Vaikka kehitystä viime vuosina onkin tapahtunut ja aineettomien oikeuksien järjestelmän perusta on kunnossa, on siinä silti useita kehityskohteita. Näin todetaan 10. maaliskuuta julkaistussa, uuden aineettomien oikeuksien strategian valmistelua tukevassa selvityksessä.Selvitystyössä tarkasteltiin seuraavia osa-alueita:Aineettomien oikeuksien osaaminen yrityksissäOpetuksen nykytila ja hallinnon toimintaedellytyksetTuomioistuimen toiminta ja markkinaoikeuden maksutAineettomien oikeuksien hyödyntäminen korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissaTeollisoikeuksien kansantaloudellinen merkitys ja arvon määrittelyAineettomien oikeuksien järjestelmän muutoshaasteet datan hallinnan ja tekijänoikeusinfrastruktuurin näkökulmastaLainsäädännön kehittämistarpeetYrityksille lisää koulutusta ja neuvontaa aineettomista oikeuksistaSelvityksen perusteella pk-yritysten tietoisuus ja osaaminen aineettomista oikeuksista on viimeisen kymmenen vuoden aikana parantunut, mutta kehitettävää riittää erityisesti niiden strategisen merkityksen tunnistamisessa. Koulutuksen ja neuvonnan lisääminen nähdään keinoina tilanteen parantamiseen.Kehitettävää löytyy runsaasti myös ministeriöiden välisessä työnjaossa, lainsäädännössä ja tutkimusorganisaatioiden aineettomien oikeuksien käytännöissä. Datan hallintaan ja tekijänoikeusinfrastruktuurin liittyvät kysymykset ovat niin ikään hyvin ajankohtaisia tulevalla strategiakaudella.Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetusta selvityksestä vastasivat 4FRONT Oy, VTT, KPMG sekä Tuomas Takalo ja Ari Hyytinen (Spillover Economics Oy).Aineettomat oikeudet suojaavat aineetonta omaisuutta eli keksintöjä, teoksia ja töitä. Aineeton omaisuus (IP eli Intellectual Property) on omaisuutta, joka ei ole fyysistä tai konkreettista. Se voi olla esimerkiksi tekninen keksintö tai menetelmä, tuotteen muoto tai brändi. Keskeisiä aineettomia oikeuksia (IPR eli Intellectual Property Right) ovat tekijänoikeus, mallioikeus, tavaramerkki, patentti ja hyödyllisyysmalli (pikkupatentti).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu seitsemännen kerran torstaina 11.3. Kokouksen aiheena on maankäyttösektorin päästöjen vähentäminen ja hiilinielujen ylläpitäminen ja vahvistaminen niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Pyöreä pöytä pohtii myös, miten oikeudenmukaisuuden näkökulma voitaisiin huomioida maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa.”Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa, että silloin Suomen kokonaispäästöjen ja hiilinielujen tulisi olla tasapainossa. Hallitus on linjannut, että maankäyttösektorin lisätoimien vaikutuksen tulee olla vähintään kolme megatonnia vuodessa vuoteen 2035 mennessä”, kokouksen puheenjohtajana toimiva ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.”Maa- ja metsätaloustuottajilla ja muilla maanomistajilla on tässä käsissään ratkaisun avaimet. Meillä on yhdessä viljelijöiden, metsänomistajien, alan toimijoiden ja tutkijoiden kanssa mahdollisuus ottaa parhaat keinot käyttöön ja vahvistaa maankäytön kokonaiskestävyyttä ja osaamista tulevaisuutta silmällä pitäen. Siirtymä ilmastokestäviin ratkaisuihin on toteutettava myös taloudelliset reunaehdot huomioiden”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Hallitusohjelman mukaisesti maankäyttösektori kytketään entistä tiiviimmin osaksi Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Maankäyttösektori ja hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite on määrä sisällyttää ilmastolakiin ja osaksi ilmastolain raportointia. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla laaditaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, jonka on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Osana tätä työtä Luonnonvarakeskuksessa on jo identifioitu ja arvioitu maankäyttösektorin päästövähennysmahdollisuuksia.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Maankäyttösektorin ilmastokokonaisuuteen liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #hiilestäkiinni.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ohje työnantajalle alkutuotannon kausityöntekijän terveysturvallisesta maahantulosta, karanteenista ja terveysturvallisuussuunnitelman laatimisesta sekä alkutuotannon kausityöntekijän ohje terveysturvallisuudesta ovat valmistuneet. Suomeen tulevan kausityöntekijän on oltava 14 vuorokautta karanteenissa ennen kuin työt tiloilla saa aloittaa. 14 vuorokauden karanteenin vaihtoehtona on kaksi negatiivista koronatestitulosta. Ensimmäinen koronatesti tehdään rajalla heti Suomeen saapumisen jälkeen, toinen aikaisintaan 72 tunnin kuluttua ensimmäisestä testistä. Jos molempien testien tulos on negatiivinen, työntekijän ei tarvitse jälkimmäisen testituloksen valmistumisen jälkeen olla enää karanteenissa, vaan hän voi aloittaa työt tilalla tai metsässä.Työnantajan tulee jo ennen maahantuloa etukäteen informoida työntekijää, että lähtömaasta ei saa matkustaa Suomeen, jos työntekijällä ilmenee ennen matkan aloittamista koronavirusinfektioon viittaavia oireita. Mikäli työntekijälle tulee edellä mainittuja oireita, tulee hänen siirtää matkaansa ja hakeutua lähtömaassaan koronatestiin. Pääosan alkutuotannon kausityövoimasta odotetaan saapuvan Suomeen Ukrainasta.– Kausityövoiman turvaaminen terveysturvallisuudesta tinkimättä on erittäin tärkeää. Laadittuja ohjeita noudattaen tilat huolehtivat sekä kausityöntekijän että tilan terveysturvallisuudesta. Näin varmistamme, että satokauden työt voidaan hoitaa normaalisti myös poikkeusoloissa, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Työnantajan laadittava terveysturvallisuussuunnitelma Hallituksen 4.2.2021 tekemän päätöksen mukaisesti ulkomaisia kausityöntekijöitä työllistävän yrityksen tulee laatia terveysturvallisuussuunnitelma. Suunnitelmassa edellytetään, että työpaikalla tulee olla työnantajan nimeämä terveysasioiden kontaktihenkilö, johon työntekijät saavat yhteyden aina, kun heille tulee terveysturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä tai ongelmia. Kontaktihenkilön tulee lisäksi muun muassa tiedottaa työpaikan sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille ulkomaalaisten kausityöntekijöiden saapumisesta kuntaan, huolehtia että työntekijöillä on käytössään kasvomaskeja ja käsien desinfiointiainetta sekä antaa työntekijälle ohjeita hygieniasta ja koronaviruksen oireista. Kontaktihenkilö myös huolehtii tulovaiheen karanteenin toteuttamisesta ja karanteenin valvonnasta.Kausityöntekijöiden asuminen on hyvä koko heidän työskentelyjaksonsa ajan toteuttaa mahdollisimman pienissä yksiköissä, mieluiten yhden hengen huoneissa. Näin voidaan mahdollisten myöhempienkin koronavirustartuntojen yhteydessä ehkäistä laajojen tartuntaketjujen syntyminen ja turvata mahdollisimman hyvin tilan toimintakyky.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Geenitekniikkalakia koskevan esitysluonnoksen tavoitteena on parantaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa jatkossa nykyistä nopeampi muuntogeenisillä organismeilla tehtävien kenttäkoehakemusten käsittely. Esitys liittyy Euroopan unionin yleisen elintarvikeasetuksen uudistukseen.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnos on paikoin vaikeaselkoinen ja asiaan ennalta perehtymättömän lukijan on vaikea saada käsitystä ehdotuksista. Esitysluonnosta tulisikin muokata yleiskielisempään muotoon. Vaikutusten kuvauksessa tulisi välttää teknisiä ja ammattikielen ilmauksia. Arviointineuvosto katsoo myös, että esitysluonnoksessa tulisi olla enemmän suuntaa-antavia määrällisiä kuvauksia muutoksen kohteena olevasta toiminnasta ja lakiesitysluonnoksen vaikutuksista.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on myöntänyt noin 4 miljoonaa euroa valtionavustusta alueellisille hankkeille, joissa kokeillaan ja otetaan käyttöön iäkkäiden ihmisten kotona asumisessa ja kotihoidossa käytettäviä teknologioita. Tavoitteena on luoda pysyvä malli iäkkäiden ihmisten teknologiatuetun kotona asumisen kehittämiseen. Teknologian avulla voidaan ylläpitää ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä, vähentää sote-ammattilaisten kuormitusta sekä hillitä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia. Valtionavustusta saa kuusi hanketta, jotka sijoittuvat Etelä-Karjalaan ja Ouluun, Etelä-Savoon, Pirkanmaalle, Pohjanmaalle, Päijät-Hämeeseen sekä Satakuntaan. Hankkeista laajimmat kattavat koko maakunnan alueen, suppeimmatkin valtaosan maakuntansa asukasluvusta. Hankkeiden hallinnoijina toimivat kunnat tai kuntayhtymät.Hankkeet toteutetaan osana kansallista ikäohjelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on tukea teknologian, tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hoidon tuessa.Hankkeiden toimintakausi kattaa vuodet 2021-2022. Hankkeet käynnistyvät maaliskuussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja VTT tarjoavat hankkeille toimeenpanon tukea. Ne myös osallistuvat hankkeiden teknologian käyttöönoton ja käytön vaikutusten arviointiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on haettavissa avustusta lasten ja nuorten toimintaa järjestävien kesätyöntekijöiden palkkaukseen sekä nuorten kesäyrittäjyyden ja työelämätaitoja tukemiseen.Erityisavustukset nuorten harrastus- ja kesätoiminnan lisäämiseenMinisteriön myöntämää avustusta voidaan käyttää ainoastaan palkattavien kesätyöntekijöiden palkoista tai palkkioista aiheutuviin kuluihin. Avustusta ei voida käyttää lisäpalkan tai -palkkion maksamiseen järjestön koko- tai osa-aikaiselle, palvelussuhteessa jo olevalle työntekijälle.Ministeriön myöntämällä avustuksella voidaan kattaa henkilön palkka- tai palkkiokuluista enintään 700 euron osuus per henkilö. Avustusta hakevalla taholla tulee olla riittävää kokemusta työnantajana toimimisesta sen varmistamiseksi, että avustuksella palkattava työntekijä saa tehtäväänsä riittävän tuen ja ohjauksen.Erityisavustukset nuorten kesäyrittäjyystaitojen tukemiseenAvustus on tarkoitettu nuorten kesäyrittäjyyden tukemiseen, kesätöiden löytämisen vauhdittamiseen ja lasten ja nuorten yrittäjyyskasvatuksen laajentamiseen kesätoiminnaksi. Avustuksella voidaan tukea toimintaa, jossa aikuinen voi etsiä nuoren kanssa yhdessä töitä, ja vahvistaa täten nuoren työelämätaitoja. Avustuksella voidaan myöskin tukea sellaista toimintaa, jossa nuorta kannustetaan ja tuetaan perustamaan yritys, viemään eteenpäin yritysideaa ja lisätään nuoren yrittäjyystaitoja. Lisäksi voidaan tukea sellaista nuorille järjestettävää kesätoimintaa, jossa nuorten talous-, yrittäjyys- ja työelämätaitoja edistetään. Erityisenä kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 10 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.5.2021 lukien. Se täytetään viiden vuoden määräajaksi.Lainsäädäntöjohtaja vastaa ympäristöministeriön lainsäädännön valmistelun, kehittämisen ja toimeenpanon yhteensovittamisesta yhdessä ministeriön kansliapäällikön, osastojen ja tulosalueiden kanssa. Lainsäädäntöjohtaja myös avustaa ministeriön johtoa lainsäädäntötarpeiden arvioinnissa, säädöshankkeiden seurannassa ja niiden vaikutusten arvioinnissa.Virkaa hakivatPäivi Hutukka
Jaana Junnila
Johanna Korpi
Eriika Melkas
Mika Mäkilä
Minna Ojanperä
Marika Paavilainen
Oili Rahnasto
Assi SalminenHakijoiden joukossa oli lisäksi 1 hakija, joka ei halunnut nimeään julkisuuteen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Miten datakeskusten hukkalämpö saadaan asuntojen lämmöksi? Miten rikkinäinen puhelin arvometalleineen palautuisi pöytälaatikosta huoltoon tai kiertoon? Kuinka tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan vähentää liikenteen tai teollisuuden päästöjä?Näihin kysymyksiin vastataan 9.3.2021 julkaistussa Suomen ensimmäisessä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiassa. Kansainvälisesti uraauurtavaan strategiaan on koottu keinot, joilla ICT-alan hiili- ja ympäristöjalanjälki pienenee ja digitalisaation hyödyt saadaan käyttöön.– Tavoitteemme on selvä: Suomi tähtää tieto- ja viestintäteknologian osaamisella ilmasto-ongelmien ratkaisijaksi ja tuottaa ratkaisuja koko maailmalle, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.ICT-alalla on kaksi puolta. Viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet kuluttavat sähköä ja materiaaleja. ICT-alan osuus maailman sähkönkulutuksesta on arviolta noin 4-10 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt noin 3-5 prosenttia.Toisaalta ICT-alalla on paljon potentiaalia vähentää muiden alojen, kuten liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Digitaaliset palvelut mahdollistavat älykkään liikenteen ohjauksen ja tekevät joukkoliikenteestä houkuttelevampaa sujuvoittamalla vaihtoyhteyksiä. Koronapandemian aikana on nähty käytännössä, kuinka etätyö ja -kokoukset voivat korvata liikennettä.– Hyvän digitaalisen infran ja digitaitojen ansiosta Suomi siirtyi sujuvasti vuonna 2020 tietotyössä työelämään, joka perustuu pitkälti virtuaalisiin kohtaamisiin. Nyt valjastamme digitalisaation torjumaan ilmaston lämpenemistä. Strategia tukee tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, Harakka jatkaa.– Strategiatyö on tuonut yhteen laajan joukon toimijoita, joilla löytyy vahvaa osaamista ja halua ICT-sektorin ympäristöystävällisyyden edistämiseksi ja digitalisaation positiivisten ympäristövaikutusten vauhdittamiseksi muilla sektoreilla. Suomalaisilla toimijoilla on mahdollisuus ottaa aktiivinen rooli kansainvälisissä keskusteluissa ekologisesti kestävän digitalisaation edistämiseksi, toteaa verkostojohtaja Jarno Ilme Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.Suomen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmisteli työryhmä, johon kuului yritysten, julkishallinnon ja järjestöjen sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia. Strategia viimeisteltiin liikenne- ja viestintäministeriössä tammikuussa 2021 päättyneen työryhmän loppuraporttia koskevan lausuntokierroksen jälkeen.Kuusi kohtaa kohti ekologisesti kestävää digitalisaatiotaStrategia sisältää kuusi tavoitetta ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.1. ICT-infran energiatehokkuus ylös ja hiilettömät sähkönlähteet käyttöönOn tavoiteltava energiatehokkuutta viestintäverkkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Datakeskusten sivutuotteena syntyvää lämpöä voidaan käyttää hyväksi huomattavasti nykyistä enemmän, mikä vähentää lämmitysenergian tuotannon tarvetta ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Myös investoinnit hiilettömään sähköntuotantoon vähentävät ICT-alan päästöjä.2. Datatalous ilmastoystävälliseksiKun palveluiden määrä kasvaa, niin kasvaa myös dataliikenne ja sähkönkulutus. Suomen matkaviestinverkoissa siirretään nykyisin tietoa monikymmenkertainen määrä asukasta kohden verrattuna 2010-luvun alkuun. Ohjelmistojen ja palveluiden suunnittelussa on huomioitava nykyistä paremmin se, miten niistä saadaan energiapihejä. Tarvitaan tutkimusta, osaajien kouluttamista ja palveluhankintojen ohjaamista. Hankintahinnaltaan edullisempi ohjelmisto voikin vaatia enemmän prosessointitehoa ja tulla lopulta paitsi resursseja tuhlaavaksi, myös kustannuksiltaan kalliimmaksi.3. Laitteiden käyttöikä pitemmäksi ja arvometallit kiertoonLaitteiden käyttöikää voidaan pidentää niiden suunnitteluvaiheessa. Lisäksi kuluttajille on tarjottava tietoa laitteiden tuotetakuista, ohjelmistopäivityksistä ja kierrätyksestä. Älypuhelinten ja tietokoneiden akuissa ja näytöissä tarvitaan harvinaisia metalleja. Kierrätystä voitaisiin tehostaa esimerkiksi hyvitysmaksulla vanhaa laitetta palautettaessa. Strategian mukaan vaikutetaan primäärimateriaalien tuotannon kestävyyteen ja materiaalien jäljitettävyyteen kansallisesti ja EU:ssa.4. Kokonaiskuva digitalisaation ympäristövaikutuksistaICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia koskevan datan läpinäkymättömyys, hajanaisuus ja saatavuus ovat haaste kansallisesti ja kansainvälisesti. Vertailukelpoista tietoa tarvitaan ICT-alan hiilijalanjäljestä ja siitä, miten tieto- ja viestintäteknologian avulla vähennetään muiden alojen päästöjä.5. Kuluttajat tietoisiksi ympäristövaikutuksistaKuluttajien käyttäytymisellä on huomattava vaikutus ICT-alan ympäristövaikutuksiin. Kuluttajat ovat kiinnostuneita käyttämiensä palveluiden hiilijalanjäljestä ja mahdollisuuksista vaikuttaa siihen. Tiedon saamista tulee parantaa eri kanavissa perusopetuksesta kuluttajakampanjoihin.   6. Nousevien teknologioiden hyödyntäminen ilmastotyössä ja ympäristönsuojelussaUudet teknologiat, kuten tekoäly, robotiikka ja automatisoidut järjestelmät herättävät toivoa ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisijoina. Esimerkiksi tekoälyä on jo alettu hyödyntää eri prosessien energian- ja materiaalinkulutuksen vähentämiseksi. Uusia teknologioita kehitettäessä on myös kiinnitettävä huomiota niiden omaan energian- ja materiaalienkulutukseen.Mitä seuraavaksi?Strategiaa pannaan toimeen usealla eri taholla niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom seuraavat strategian toimeenpanoa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tämän tueksi järjestetään vuosittainen foorumi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet on oltava suljettuna asiakkailta 9.3.2021 alkaen. Laki ja asetus tulevat voimaan maanantain ja tiistain välisenä yönä klo 00.00. Ravintolat ovat kiinni asiakkailta 28.3.2021 asti niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä epidemian kiihtymisen katkaisemiseksi. Näitä alueita ovat koronavirusepidemian leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueet sekä Keski-Suomen maakunta, koska maakunnan epidemiologiset tunnusluvut vastaavat kiihtymisvaiheen aluetta. Asiakkaat voivat kuitenkin tilata ja noutaa ruokaa.Eduskunta hyväksyi ja tasavallan presidentti vahvisti 8.3.2021 lain, jolla ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet suljetaan asiakkailta väliaikaisesti. Valtioneuvosto antoi samana päivänä asetuksen, jossa määritellään maakunnat, joissa sulku on voimassa. Päätöksenteko pohjautui THL:n asiantuntijanäkemykseen alueiden tilanteesta.Ravitsemisliikkeet on pidettävä suljettuina asiakkailta seuraavissa maakunnissa: Uusimaa  Varsinais-SuomiSatakuntaKanta-Häme PirkanmaaPäijät-Häme Kymenlaakso  Etelä-Karjala Etelä-SavoKeski-SuomiEtelä-PohjanmaaPohjanmaaPohjois-PohjanmaaLappiAhvenanmaaSulun piiriin eivät kuulu seuraavat maakunnat: Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Savo.Valtioneuvosto muuttaa asetusta, jos sulku jollain alueella ei enää ole välttämätön eli jos jokin alue ei enää ole epidemian leviämis- tai kiihtymistasolla tai epidemia kiihtyy jollain perustason alueista. Välttämättömyyden arvioinnissa ja päätöksenteon pohjana käytetään THL:n asiantuntija-arviota.Alueiden luokittelu epidemian perus-, leviämis- ja kiihtymisvaiheisiin perustuu sosiaali- ja terveysministeriön koronaviruksen hillinnän hybridistrategian toimintasuunnitelmaan.Sulku kohdistuu kaikkiin ravitsemisalan yrityksiin, poikkeuksena henkilöstöravintolatSuljettavia ravitsemisyrityksiä ovat muun muassa kahvilat, ravintolat, baarit ja yökerhot, jotka ovat avoinna yleisölle. Rajoitus koskee myös terasseja.Poikkeuksena ovat vain ne ravintolat, jotka eivät ole avoinna yleisölle. Sulku ei siis koske esimerkiksi vanhainkotien ruokaloita tai henkilöstöravintoloita, jotka eivät ole auki muille asiakkaille.Ravintolat ja kahvilat voivat sulun aikana myydä noutoannoksia suoraan asiakkaalle tai toimittaa niitä joko itse tai muiden palveluntarjoajien välityksellä asiakkaalle.Maakunnissa, jotka eivät ole rajoituksen piirissä, ravitsemisyritykset voivat olla jatkossakin avoinna asiakkaille. Näiden yritysten on noudatettava rajoituksia, jotka on annettu tartuntatautilailla ja sen nojalla.Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kiireisesti tukimallia kohtuullisesta korvauksesta yrityksille, joihin sulkutoimenpiteet kohdistuvat. Tukimalli toteutetaan osana kustannustukea. Hallitus antaa maaliskuun aikana erillisen esityksen muutoksista, joita lakiin kustannustuesta tehdään sulkutoimista johtuen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi