NordenBladet — Kulttuurin toimiala on kärsinyt voimakkaasti koronapandemiasta ja epävarmuus tulevaisuudesta vaivaa. Tämä tulee esiin opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurin toimialan toimijoille tammikuussa tekemässä kyselyssä. Kyselyyn vastasi 2029 toimijaa.Kyselyn vastaajista yli puolet sanoi koronakriisin vaarantaneen toimintaansa viime vuonna olennaisesti. Kolmasosalle muutokset olivat merkittäviä ja lopuille toimintaan tuli vain pieniä muutoksia. Vuoden 2021 alkupuoliskoon suhtauduttiin vielä tammikuussa hieman toiveikkaammin kuin, mitä kokemukset vuodesta 2020 olivat.Koronan vaikutukset jakautuivat kyselyssä eri tavalla riippuen vastaajan toimintamuodosta. Henkilöitä ja yrityksiä korona on kohdellut ankarimmin, kun taas kunnallisille toimijoille ja säätiöille vaikutukset ovat olleet lievempiä.Yhteisöistä 47 % kertoi koronan aiheuttaneen vuonna 2020 lomautuksia tai palkanmaksun keskeytyksiä ja 41 % ilmoitti rekrytointien vähentyneen. Yleisölle tarkoitettujen/yleisökäytössä olevien tilojen sulkeminen ja niissä tapahtuvan toiminnan keskeytyminen sekä tulevan toiminnan suunnittelun vaikeutuminen sekä palvelutarjonnan karsiminen ovat olleet yhteisöille merkittävimmät toiminnalliset muutokset. Uudenlaisia toimintamuotoja kehitti lähes kaksi kolmesta vastaajasta ja lähes puolet oli kehittänyt tai ottanut käyttöön yleisölle suunnattuja uusia digitaalisia palveluita.Henkilövastaajista 93 % kertoi työtilaisuuksien ja toimeksiantojen vähentyneen tai peruuntuneen ja 88 % arvioi toimeentulonsa heikentyneen vuonna 2020. Toisaalta 44 % kertoi uusista työtilaisuuksista. Myynnin vähenemisestä kertoi 63 % ja taiteellisen työn muuttumisesta 59 % vastaajista.Vastaajista 37 % oli saanut opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön, Taiteen edistämiskeskuksen ja Suomen elokuvasäätiön koronatukea. Vastaajista 16 % oli saanut muita (esim. yksityisten säätiöiden) apurahoja tai avustuksia, 12 % työ- ja elinkeinoministeriön yritystukia, kuten Business Finlandin, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien, Valtiokonttorin ja 10 % kuntien myöntämää koronatukea kulttuurin ja luovan alan toimijoille. Kulttuurin eri alojen vastauksista käy ilmi, että suurten ja vakiintuneiden toimijoiden koetaan saaneen usein tukea paremmin kuin pienten.Kysyttäessä kulttuurin alan ja kulttuuripolitiikan tulevaisuutta, päällimmäisinä tulivat esiin koronapandemian jatkumiseen liittyvä epävarmuus ja kokemus pandemiasta johtuvien rajoitusten epäoikeudenmukaisuudesta. Samoin kokemus siitä, että taiteen ja kulttuurin merkitystä ei ymmärretä eikä alaa arvosteta, ovat vallitsevia. Huolta koetaan  siitä, jos alan perusrahoitus vähenee rahapelituottojen vähentymisen takia samaan aikaan koronapandemian vaikutusten kanssa.Taloudellisia vaikeuksia ja konkursseja pidetään todennäköisinä ja kulttuurin eri aloilta oletetaan katoavan osaamista ja asiantuntijuutta. Huoli freelancereista ja muista itsensätyöllistäjistä tulee vahvasti esiin. Pandemia on tuonut heidän työttömyys- ja sosiaaliturvaansa liittyvät ongelmat entistä selvemmin esiin ja niihin toivotaan ratkaisuja.– Kulttuurin ala on monimuotoinen, ja myös sen ongelmat ovat koronapandemiassa moninaisia. Osa ongelmista on ollut tiedossa jo aiemmin ja koskee myös sellaisia toimia, joihin voidaan vaikuttaa muilla kuin kulttuuripolitiikan toimilla. Korona-aika on tuonut ongelmat näkyvästi esiin. Toivottavasti näiden ongelmien ratkaisemiseen panostetaan kaikilla niillä keinoilla, jotka yhteiskunnassamme ovat käytettävissä, sanoo ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Digitaaliset toiminnot ja osaaminen lisääntyneetMyönteisinä asioina pandemian ajasta nousevat kyselyssä esiin digitaalisten palvelujen ja toimintojen kehittyminen, mistä saadulla osaamisella nähdään positiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Toisaalta niissä tunnistetaan mm. osaamiseen, ansaintaan ja tekniikkaan liittyviä haasteita, joihin tulisi löytyä ratkaisuja. Totutuista tavoista irtaantuminen ja uusien kokeilujen syntyminen nähdään myös eräissä vastauksissa koronapandemian mahdollisena myönteisenä seurauksena. Esiin tuodaan myös alan mahdollisuus ja tarve järjestäytyä vahvemmin ja tuoda siten alan ääntä mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.  Myös mahdollisuus pandemian jälkeiseen kulttuuritapahtumien suureen kysyntään ja sen tuomiin työmahdollisuuksiin tunnistetaan – ”niille, jotka alalla ovat pystyneet sinnittelemään”, kuten eräässä vastauksessa todetaan.Kyselyn taustaaOpetus- ja kulttuuriministeriö teetti 18.1.-1.2.2021 kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijoille avoimen verkkokyselyn koronapandemian vaikutuksista yhteisöjen ja yksilöiden toimintaan. Kysely koski tietoja koronan vaikutuksista vuonna 2020 sekä arviota koronanvaikutuksista vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla eli 1.1.-30.6.2021. Kyselystä saatavien tietojen avulla ministeriö pyrki muodostamaan ajantasaista tilannekuvaa poikkeustilanteen vaikutuksista toimialalla.Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 2029. Vastaajista 1426 edusti jotain yhteisöä kuten yhdistystä, yritystä tai kunnallista toimijaa ja 603 oli henkilöitä kuten taiteilijoita tai freelancer-työntekijöitä. Tuloksia analysoitaessa ja vastausten luotettavuutta arvioitaessa on otettu huomioon tiedonkeruumenetelmä ja sen vaikutukset aineistoon. Vastausten edustavuus vaihteli taiteenaloittain, mikä vaikeutti alojen välistä vertailua. Näiden syiden vuoksi kyselyn tuloksiin on suhtauduttava suuntaa-antavina.Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020-2021: Raportti kyselyn vastauksista (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:26)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi tarvitaan sekä metsien suojelun että talousmetsien luonnonhoidon lisäämistä. Näin todetaan 29. maaliskuuta julkaistussa Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen, Pellervon taloustutkimuksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen valtioneuvostolle laatimassa selvityksessä.Luontokadon kustannustehokas pysäyttäminen edellyttää, että pinta-alatavoitteiden lisäksi pystytään tunnistamaan monimuotoisuuden turvaamisen kannalta tällä hetkellä parhaat kohteet sekä toisaalta puuntuotannon kannalta vähämerkityksiset alueet, joita voidaan kehittää monimuotoisuutta edistävästi. Suojelupinta-alan ja talousmetsien luonnonhoidon voimakas lisääminen aiheuttaisivat huomattavia kustannuksia valtiolle, mikäli myös luonnonhoidosta maksettaisiin korvaus. Samanaikainen puun kysynnän lisääntyminen nostaisi kustannuksia edelleen, koska puun hinnan nousu korottaisi suojelualueista maanomistajille maksettavia korvauksia.Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa Kustannusvaikuttavat keinot metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi (KEIMO) -hankkeessa analysoitiin muun muassa, millaisia taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia aiheutuisi metsien suojelun sekä talousmetsien luonnonhoidon voimakkaasta lisäämisestä ja miten ne ovat yhteensovitettavissa samanaikaisen puunkysynnän ja hakkuiden lisääntymisen kanssa. Esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategia 2030 painottaa suojelupinta-alojen ja talousmetsien luonnonhoidon lisäämistä luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.Luonnonhoitotoimia tulisi keskittää erityisesti suojelualueiden lähialueilleMetsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen kustannustehokkuutta voidaan lisätä, kun luonnonhoidossa otetaan huomioon maanomistajan toiveet ja kun luonnonhoito toteutetaan alueilla, joilla siihen on hyvät edellytykset. Tällaisia alueita ovat muun muassa nykyisten suojelualueiden lähialueet.”Toisaalta suojelua tulee kohdentaa jo nykyisiltä luontoarvoiltaan merkittäviin vanhapuustoisiin kangas- ja turvemaiden metsiin sekä toisaalta luontoarvoiltaan vielä kehitettäviin nuoren puuston tai luonnonhoidollisen hakkuun kohteille, jotka ovat alueellisesti sijainniltaan suotuisia”, ryhmäpäällikkö Kimmo Syrjänen Sykestä kommentoi.Luonnonhoidon kriteerit ja tilastointi vaativat kehittämistä, jotta luonnonhoitotoimien laadun ja määrän kehitystä voidaan seurata nykyistä paremmin.Hyvän metsänhoidon tulee edistää monimuotoisuuden turvaamisen ja puuntuotannon yhteensovittamistaHankkeessa tehtiin kuusi skenaariolaskelmaa, jotka poikkesivat toisistaan hakkuukertymän (72,4–80 milj.m3), suojelupinta-alan ja talousmetsien luonnonhoitotoimien (säästöpuut, lehtipuusekoitus ja kiertoaika) lisäämisen osalta.Selvityksen mukaan luonnonsuojelualueiden pinta-alan kaksinkertaistaminen maan etelä- ja keskiosissa, talousmetsien luonnonhoidon voimakas lisääminen ja hakkuukertymän kasvattaminen 80 milj.m3:iin eivät ole yhtä aikaa mahdollisia, jos myös tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet halutaan säilyttää. Talousmetsissä puuston kokonaistilavuus (puun määrä) säilyi suurin piirtein samalla tasolla seuraavan 30 vuoden aikana skenaariossa, jossa lisättiin edellä mainitusti suojelupinta-alaa ja luonnonhoitotoimia, mutta ei hakkuukertymää. Pelkällä hakkuukertymän lisäämisellä 80 milj. m3:iin ei myöskään ollut vaikutusta puuston kokonaistilavuuteen tarkastelujakson aikana.Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kustannustehokkuus on sitä heikompi, mitä suurempi on puun kysyntä. Tämä johtuu ensiksikin siitä, että suojelu on sitä kalliimpaa, mitä korkeampi on puun hinta. Toisena syynä on korkeampi monimuotoisuusvuoto. Tämä tarkoittaa sitä, että suojelun ja luonnonhoitotoimien lisääminen lisää monimuotoisuutta toimenpiteiden kohdealueella, mutta hakkuita tehdään enemmän ja intensiivisemmin muualla talousmetsissä. Suojelun, luonnonhoitotoimien ja hakkuiden yhtäaikainen voimakas lisääminen johtaisi talousmetsien nuorentumiseen ja puuston tilavuuden huomattavaan pienenemiseen seuraavan 30 vuoden aikana.Talousmetsien nuorentuminen tarkoittaisi sitä, että pitkällä aikavälillä metsäteollisuuden käyttöön ei riittäisi tarpeeksi kotimaista puuta. Kotimaista puuta voidaan korvata tuontipuulla, mutta sillä voi olla monimuotoisuusvaikutuksia jossain muualla. Mikäli metsien kasvua saadaan lisättyä esimerkiksi oikea-aikaisen taimikonhoidon, lannoitusten sekä jalostetun siemen- ja taimimateriaalin avulla muilla kuin suojeluun tai luonnonhoitoon varattavilla metsäalueilla, paranevat edellytykset sille, että suojelua, luonnonhoitoa ja hakkuita lisätään samanaikaisesti. Pitkällä aikavälillä myös metsityksen lisääminen osaltaan parantaisi näitä edellytyksiä.”On hyvä muistaa, että skenaariot ovat vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja on epätodennäköistä, että juuri niissä esitetyt pinta-alatavoitteet ja hakkuukertymät koskaan toteutuvat. Skenaariot ovat kuitenkin oiva tapa havainnollistaa monimuotoisuuden turvaamiseen ja puuntuotannon lisäämiseen liittyviä haasteita”, erikoistutkija Leena Kärkkäinen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.Vapaaehtoiset suojelukeinot tärkeitä, valtiontaloudelliset kustannukset voivat olla mittavatMetsien suojelupinta-alan lisäämisen lähtökohtana selvityksessä oli vapaaehtoisuus ja tulonmenetysten täysimääräinen korvaaminen maanomistajalle Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn mukaisesti. Myös riistan ja metsälinnuston kannalta merkittävien elinympäristöjen turvaaminen edistää metsäluonnon hyvinvointia.Suojelupinta-alan kaksinkertaistaminen nykyisestä Suomen etelä- ja keskiosissa vuoteen 2030 mennessä edellyttäisi METSO-ohjelman rahoituksen yli kymmenkertaistamista vähintään 240 miljoonaan euroon vuodessa. Jos lisäksi talousmetsien luonnonhoitotoimia lisättäisiin, kasvaisivat vuosittaiset kustannukset arviolta 460–530 miljoonaan euroon. Lisäksi tarvittaisiin lisäpanostuksia suojelua toteuttavaan hallintoon.Suojelupinta-alan voimakas lisääminen edellyttäisi kohteiden valintakriteerien väljentämistä nykyisestä, mikä toisi suojelun piiriin luontoarvoiltaan vielä kehittyviä alueita. Tämä sekä lisäisi kohteiden tarjontaa että vähentäisi kustannuksia.Uudet ohjauskeinot monimuotoisuuden lisäämiseksi tarpeenMETSO- ja Helmi-ohjelmien tunnettuuden lisääminen ja tilakohtaisten luonnonhoitosuunnitelmien laatiminen olisivat kustannustehokkaita keinoja saada metsänomistajat tarjoamaan lisää kohteita suojeluun ja kiinnostumaan luonnonhoidosta. Pinta-alaperusteisella tuella voitaisiin kannustaa metsänomistajaa säilyttämään paremmin monimuotoisuutta edistävät metsien rakennepiirteet. Lisäksi monimuotoisuuden turvaamiseen voitaisiin kehittää vastaavia kompensaatiomekanismeja kuin kasvihuonekaasupäästöjen kompensoimiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ajoneuvo- ja liikennepalveluhankinnoissa halutaan lisätä ympäristöystävällisiä ajoneuvoja. Vaikutuksia harvaanasuttujen alueiden taksiyrittäjille tulisi tarkentaa.Ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksilla tavoitellaan liikenteen päästöjen vähentämistä. Asiaa koskevassa hallituksen esityksessä vaikutusarviot ovat pääsääntöisesti esimerkillisen hyvin laadittuja. Yritysvaikutusten mittaluokasta saa hyvän käsityksen esitysluonnoksen perusteella. Vaikutuksia erilaisiin taksiyrityksiin esimerkiksi harvaan asutuilla seuduilla tulisi kuitenkin arvioida, etenkin kun investointikustannukset kalliimpiin hybridi- ja täyssähköautoihin kasvavat merkittävästi.Esityksellä pannaan täytäntöön direktiivi puhtaiden ja energiatehokkaiden moottoriajoneuvojen edistämisestä. Esityksessä on selostettu direktiivin kotimaista liikkumavaraa, mutta kokonaisuutena jää epäselväksi, täyttääkö vai ylittääkö Suomi direktiivin minimivaatimukset. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos vastaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kunnat ja kuntayhtymät voivat nyt hakea valtionavustusta iäkkäiden ihmisten asumisen ja palvelujen kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää toimintamalli, jossa erilaisiin asumisen ratkaisuihin voidaan joustavasti yhdistää iäkkäiden henkilöiden tarpeisiin vastaavia palveluja ja muita toimintoja.Lähtökohtana on, että asiakas saa elää loppuelämänsä tutussa kodissaan, jossa palveluja voidaan lisätä joustavasti asiakkaan palvelutarpeen kasvaessa. Joustavan palvelun asumismalli iäkkäille (JOPA) -toimintamallin kehittämiseen on varattu miljoona euroa vuosille 2021-2022. Valtionavustusten hakuaika päättyy 30.4.2021.Hanke on osa kansallista ikäohjelmaa. Sillä toteutetaan myös hallitusohjelmaa sekä laatusuositusta, jonka tavoitteena on edistää ikääntyneille sopivien asumisratkaisujen toteuttamista, kuten esimerkiksi välimuotoista ja yhteisöllistä asumista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Meksikon virtuaalifoorumilla julkistetaan toimenpiteet, joilla maailmanlaajuinen kampanja edistää sukupuolten tasa-arvoa teknologiassa ja innovaatiossa. Suomella on työssä johtorooli. Foorumiin osallistuvat pääministeri Sanna Marin sekä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin koordinoiman Generation Equality -kampanjan tavoitteena on vauhdittaa sukupuolten tasa-arvotavoitteiden saavuttamista maailmanlaajuisesti. Suomi valittiin viime vuonna johtajistoon toimintaryhmässä, joka keskittyy tasa-arvoon teknologia-alalla ja innovaatiotoiminnassa. Ryhmä julkistaa konkreettisen toimintaohjelmansa Meksikon virtuaalisen foorumin yhteydessä.Suomen ajamat painotukset ovat vahvasti mukana toimintaohjelmassa. Vaatimus sukupuolittuneen verkkoväkivallan poistamisesta sekä turvallisten verkkoympäristöjen luomisesta kaikille on yksi globaalin toimintaohjelman päätavoitteista.Ohjelma julkistetaan korkean tason paneelikeskustelussa, johon Suomesta osallistuu kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Pääministeri Sanna Marin pitää puheenvuoron naisten johtajuutta koskevassa tilaisuudessa. Lisäksi ulkoministeriöstä valtiosihteeri Johanna Sumuvuori osallistuu tasa-arvon ystäväryhmän perustamistilaisuuteen.”Verkkoväkivalta ja verkossa tapahtuva häirintä ovat ihmisoikeusloukkauksia ja yhtä tuomittavia kuin verkon ulkopuolella tehtävä väkivalta. Erityisesti naisiin ja tyttöihin sekä vähemmistöihin kohdistuva verkkohäirintä on myös todellinen uhka demokratialle, koska se rajoittaa ja hankaloittaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tarvitsemme maailmanlaajuista sääntelyä, sitoumuksia ja tekoja verkkoväkivallan poistamiseksi. Onnistuminen vaatii saumatonta yhteistyötä hallitusten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen välillä, mihin Generation Equality -kampanja tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden”, ministeri Skinnari sanoo.Kolmipäiväisen tapahtuman aikana julkistetaan myös viiden muun Generation Equality -toimintaryhmän toimenpidesuunnitelmat. Ryhmät etsivät ratkaisuja sukupuolittuneeseen väkivaltaan, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen, taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen, ilmastonmuutokseen sekä naisten johtajuuteen liittyvissä kysymyksissä.Toimintaohjelmat tullaan viiden seuraavan vuoden aikana toteuttamaan yhteistyössä hallitusten, yritysten, järjestöjen ja nuorisoliikkeiden kanssa.Generation Equality –kampanjan valmisteleva vaihe jatkuu loppukevään ajan ja huipentuu 30.6.-2.7. Pariisissa järjestettävään korkean tason foorumiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Fossiilittoman liikenteen tiekartasta saatiin 349 lausuntoa. Vastauksia on hyödynnetty tiekartan viimeistelyssä.Tiekartta on suunnitelma kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Siitä on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös keväällä 2021. Tiekarttaan on koottu keinot, joilla kotimaan tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja poistetaan vuoteen 2045 mennessä.Fossiilittoman liikenteen tiekartta oli lausunnoilla 15.1.-19.2.2021. Yhteenveto lausunnoista on julkaistu valtioneuvoston Hankeikkunassa. Lausunnoista 173 oli organisaatioiden ja 176 yksityishenkilöiden antamia. Lausunnoissa käsiteltiin eniten liikkumisen hintaan sekä eri liikkumisvaihtoehtojen tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Hankeikkunasta löytyvät myös yhteenvedot lausunnoista, jotka saatiin lentoliikenteen sekä meri- ja sisävesiliikenteen periaatepäätöksistä.Organisaatioiden lausunnot: mahdollinen kuljetusten kustannusten nousu kompensoitavaUseimmissa sidosryhmiltä saaduissa lausunnoissa kannatettiin liikenteen päästöjen vähentämistä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja poistamista vuoteen 2045 mennessä. Lausunnoissa korostettiin, ettei liikenteen päästöjen vähentämiseen ole vain yhtä toimivaa ratkaisua, vaan tarvitaan monia keinoja.Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseen liittyvien keinojen kuten kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämisen toivottiin näkyvän tiekartassa vahvemmin. Lausunnonantajat painottivat myös sitä, että lainsäädännön ja muun sääntelyn on oltava ennustettavaa. Jos liikenteen ja kuljetusten kustannukset nousevat, kustannusten nousua on monien lausunnonantajien mielestä kompensoitava. Vaihtoehtoisten käyttövoimien, kuten sähkön ja biokaasun käytön yleistymisessä ja liikenteen uusissa palveluissa nähtiin myös merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.Yksityishenkilöiden lausunnot: oikeudenmukaisuus keskeistäYksityishenkilöiden lausunnoissa ilmaston ja ympäristön suojeleminen nähtiin yleisesti tärkeänä, mutta päästöjen vähennyskeinojen vaikutukset eri ryhmiin herättivät huolta. Useat lausunnonantajat tähdensivät alueellista oikeudenmukaisuutta, kaupungin ja maaseudun erilaista tilannetta, joukkoliikennepalvelujen puuttumista tai riittämättömyyttä sekä autoilun välttämättömyyttä työssäkäyville. Lausunnoissa nostettiin esiin riski autoilun kustannusten kohoamisesta, joka vaikuttaisi muun muassa ostovoimaan. Monissa lausunnoissa toivottiin tiekartasta poistettavaksi sellaiset toimet, jotka toteutuessaan voisivat nostaa polttoaineen hintaa. Päinvastaisiakin näkökulmia esitettiin. Erityisesti kaupunkiseuduilla toivottiin nykyistä vahvempaa panostusta muihin liikennemuotoihin kuin henkilöautoihin.Mitä seuraavaksi?Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsittelee tiekarttaa maaliskuun loppupuolella. Keväällä valtioneuvoston on tarkoitus tehdä periaatepäätökset:1. kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä (eli fossiilittoman liikenteen tiekartta)2. meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä3. lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistuntojen sekä tasavallan presidentin esittelyn 28.3.2021 päätösaineistot on julkaistu valtioneuvoston verkkosivuilla.Valtioneuvoston yleisistunto 28.3.2021 Tasavallan presidentin esittely 28.3.2021Valtioneuvoston yleisistunto 28.3.2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet on pidettävä suljettuna asiakkailta 18.4.2021 saakka niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä epidemian kiihtymisen katkaisemiseksi.Ravintoloiden sulkeminen on jatkoa 9.3. alkaneelle sululle ja jatkuu siten katkotta maakunnissa, joissa se on tautitilanteen kannalta välttämätöntä. Aiemmasta sulusta poiketen ravintolat saavat olla auki 29.3. alkaen Ahvenanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Lapissa Kittilän kuntaa lukuun ottamatta. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa ravintolat sen sijaan on suljettava asiakkailta maanantaista 29.3. lähtien. Asiakkaat voivat kuitenkin tilata ja noutaa ruokaa. Ravintolat ja kahvilat voivat sulun aikana myydä noutoannoksia suoraan asiakkaalle tai toimittaa niitä joko itse tai muiden palveluntarjoajien välityksellä asiakkaalle.Ravintoloiden sulkeminen on välttämätöntä tautitilanteen vuoksiRavitsemisliikkeet on pidettävä suljettuina asiakkailta seuraavissa maakunnissa ja kunnassa: 1) Uusimaa; 
2) Varsinais-Suomi;
3) Satakunta; 
4) Kanta-Häme; 
5) Pirkanmaa; 
6) Päijät-Häme; 
7) Kymenlaakso; 
8) Etelä-Karjala; 
9) Etelä-Savo; 
10) Pohjois-Savo;
11) Pohjois-Karjala; 
12) Keski-Suomi;
13) Pohjanmaa; 
14) Pohjois-Pohjanmaa;
15) Kittilä.Sulun piiriin eivät kuulu Ahvenanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu. Lisäksi Lapin maakunnassa ravintolat voivat olla auki Kittilän kuntaa lukuun ottamatta.Lapin maakunnan kohdalla sulkemista tarkasteltiin hienosyisemminLapin maakunta lukuun ottamatta ravintolasulku on määritelty koko maakuntaa koskien. Eduskunta edellytti vastauksessaan hallituksen esitykseen, että maakuntaa, jossa on suuret etäisyydet, ja joka on asukastiheydeltään harva on tarkasteltava maakuntaa hienojakoisemmin. Eduskunnan näkemyksen sekä terveysviranomaisten lausunnon pohjalta ravintolat määrätään suljettavaksi Kittilässä,  mutta muissa Lapin kunnissa ravintola voivat avautua 29.3. alkaen. Sulkemisen perusteita tarkastellaan viikoittain
Valtioneuvosto muuttaa asetusta, jos sulku jollain alueella ei enää ole välttämätön tai jos tautitilanne muuttuu jossain maakunnassa vakavammaksi. Niillä alueilla, joilla ravintoloita ei suljeta, ravitsemisliikkeiden tulee noudattaa tartuntatautilain ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Tällöin ravintoloiden tulee sulkeutua klo 23 ja lopettaa anniskelu klo 22. Sulku koskee kaikkia ravitsemisalan yrityksiä, poikkeuksena henkilöstöravintolatSuljettavia ravitsemisyrityksiä ovat muun muassa kahvilat, ravintolat, baarit ja yökerhot, jotka ovat avoinna yleisölle. Sulku koskee myös terasseja. Noutoannosten mukaan myyminen on kuitenkin sallittua myös sulun aikana.Poikkeuksena ovat vain ne ravintolat, jotka eivät ole avoinna yleisölle. Sulku ei siis koske esimerkiksi vanhainkotien ruokaloita tai henkilöstöravintoloita, jotka eivät ole auki muille asiakkaille. Ravitsemisliikkeiden, jotka tuottavat henkilöstölle tai opiskelijoille ruokapalveluita, liiketoimintamallit ja toimintaperiaatteet voivat vaihdella merkittävästi. Jos ravintola on avoinna yleisölle, se kuuluu sulun piiriin.Korvausmalli ravintoloille on valmistelussaTyö- ja elinkeinoministeriö on valmistellut tukimallia kohtuullisesta korvauksesta yrityksille, joihin voimassa olevat sulkutoimenpiteet kohdistuvat. Tukimallia koskeva esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä, ja se toteutetaan osana kustannustukea. Jatko ravintoloiden sulkuun otetaan huomioon tukimallin jatkovalmistelussa. Yritykset hakisivat sulkemiskorvausta Valtiokonttorista. Haku yrityksille voitaisiin avata toukokuun alussa Tietoa lain ja asetuksen käsittelystäEduskunta hyväksyi ja tasavallan presidentti vahvisti 28.3.2021 lain, jolla ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet suljetaan asiakkailta väliaikaisesti. Laki ja asetus tulevat voimaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 29.3.2021 kello 00.00. Valtioneuvosto antoi samana päivänä asetuksen, jossa määritellään maakunnat, joissa sulku on voimassa. Pääperiaatteena on, että ravitsemisliikkeet pidetään suljettuina asiakkailta leviämis- ja kiihtymisvaiheessa olevissa maakunnissa. Välttämättömyyden arvioinnissa ja päätöksenteon pohjana käytetään THL:n asiantuntija-arviota.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tartuntatautilain määräaikaisesti voimassa olevia 58 d ja 58 g pykäliä on muutettu. Pykälillä mahdollistetaan laissa säädettyjen tilojen turvallinen käyttö tai viime sijassa sulkeminen covid-19-epidemian vuoksi. Jatkossa sääntely koskee myös tiloja, joita tavanomaisesti käyttäisi alle 10 (sisätilat) tai alle 50 (ulkotilat) henkilöä.Kunta tai aluehallintovirasto voi sulkea asiakkaiden tai osallistujien käyttöön tarkoitetun elinkeino- tai muun toiminnan tilan määräajaksi kokonaan. Sulkupäätös voi koskea tartuntatautilaissa säädettyjä tiloja. Näitä ovat liikunta- ja urheilutilat sekä kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät, tanssipaikat ja kuorolaulu- ja harrastajateatteritilat, huvi- ja teemapuistot, sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat sekä kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin.Tilojen sulkeminen on viimesijainen keino, jota on käytettävä tilanteessa, jossa se on välttämätöntä eikä epidemian leviämistä voida lievemmin keinoin ja rajoituksin estää.Eduskunta edellytti vastauksessaan, että valtioneuvosto kiirehtii korvausmallin valmistelussa. Elinkeinon harjoittajille on korvattava tilojen sulkemisesta aiheutuvat taloudelliset menetykset riittävällä tavalla. Korvausmallia on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä. Pienten yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettu hallituksen esitys on jo eduskunnan käsittelyssä. Muutetut lakipykälät tulevat voimaan 31.3.2021, ja ne ovat voimassa 30.6.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla on valmisteltu fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, jota edistetään vaiheittain. Nyt käynnistetään hankkeet, joissa arvioidaan muun muassa etätyön ja liikenteen uusien palveluiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin.Fossiilittoman liikenteen tiekartta on suunnitelma kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Siitä on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös keväällä 2021. Tiekartassa on tunnistettu, että etätyön ja liikenteen palveluistumisen vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa. Lisäksi arvioidaan, miten polttoaineiden hinnannousu vaikuttaisi yrityksiin. Kolme selvitystä valmistellaan liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Selvityksien päätoteuttaja on Ramboll Finland. Lisäksi myöhemmin on tarkoitus arvioida yhdistettyjen kuljetusten mahdollisuuksia sekä päästövähennyspotentiaalia Suomessa.1. Etätyön vaikutuksista lisää tietoaVuosi sitten koronapandemian alettua yli miljoona suomalaista siirtyi etätöihin. Maaliskuussa 2020 myös liikennesuoritteet vähenivät huomattavasti, mihin vaikutti etätyön lisäksi muun muassa matkustamisen rajoitukset. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin arvion mukaan työmatkaliikenteen arvioidaan vähentyneen vuonna 2020 noin seitsemän prosenttia etätyön seurauksena.Hankkeessa arvioidaan, miten etätyö vaikuttaa liikennesuoritteisiin ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin. Lisäksi tunnistetaan toimet, joilla valtio voi edistää etätyötä myös poikkeusolojen jälkeen päästöjen vähennystavoitteet huomioiden.Hankkeen ohjausryhmään kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön asiantuntijoita.2. Liikenteen palvelut edistämään kestävää liikkumistaToisessa hankkeessa selvitetään, miten liikenteen uudet palvelut vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin. Liikenteen palveluistumisessa korostuu asiakaslähtöisyys, digitaaliset alustat, kutsuohjautuvuus ja nykyisen kulkuneuvokapasiteetin tehokkaampi jakaminen. Tavoitteena on, että liikkuminen hoidetaan mahdollisimman kestävästi ja päästöttömästi, kuten joukkoliikenteellä, kävellen ja pyörällä sekä uusilla kestävillä liikenteen palveluilla. Matkaketjujen rungon muodostaa joukkoliikenne, jota täydentävät muut kestävät liikkumisratkaisut, kuten yhteiskäyttöiset palvelut.Hankkeen ohjausryhmään kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön asiantuntijoita.3. Polttoaineen hinnan vaikutukset yrityksiin selvitetäänTyön tavoitteena on selvittää tarkemmin polttoaineen mahdollisen hinnannousun vaikutuksia eri toimialojen yritysten kustannuksiin ja siten kilpailukykyyn erilaisilla hinnannousun skenaarioilla. Polttoaineen hinnannousun vaikutuksia kuvataan eri maantieteellisillä alueilla Suomessa sekä eri toimialoilla.Hankkeen ohjausryhmään kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin asiantuntijoita.Mitä seuraavaksi?Vaikutusarviointeja tehdään keväällä ja kesällä 2021 ja ne valmistuisivat syksyyn mennessä. Tuloksia hyödynnetään, kun päätetään fossiilittoman liikenteen tiekartan seuraavista toimenpiteistä.Valtioneuvosto antaa periaatepäätöksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta keväällä 2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi