NordenBladet — Kevään ensimmäiset Poikkeusajan dialogit käytiin maaliskuun puolivälissä, kun koronaepidemian puhkeamisesta Suomessa oli kulunut vuosi. Mukana 26 keskustelussa oli 242 eri ikäistä ihmistä eri puolilta Suomea: yläkoululaisia, opiskelijoita, eläkeläisiä, yrittäjiä, kuntien työntekijöitä, johtajia, yhdistystoimijoita, mielenterveysomaisia, tapahtuma-alan toimijoita sekä kulttuurialan ammattilaisia.Keskusteluiden valossa näyttää siltä, että iso osa suomalaisista on jo tottunut jatkuvaan poikkeusaikaan Yhteisöt ja ihmissuhteet ovat asettuneet pandemian ja siihen liittyvien rajoitusten muovaamiin uusiin uomiin. Vaikka poikkeusaika koskettaa yhä kaikkia, eri ihmisryhmien kokemuksissa on merkittäviä eroja. Keskusteluissa ilmeni, kuinka nuorten kaveri- ja perhesuhteet ovat tiivistyneet samalla kun piirit ovat pienentyneet. Opiskelijat kärsivät rutiinien katoamisesta ja kohtaamisten puutteesta ja työelämässä on monenlaisia jakolinjoja. Esiin nousi myös, kuinka haavoittuvimpien läheiset punnitsivat riskejä, ja kantavatko poikkeusajan opit tulevaisuuteen. Laaja yhteenveto keskusteluista löytyy kokonaisuudessaan Poikkeusajan dialogien sivuilta. Sivuilta löytyvät myös kaikki muut aiemmin järjestettyjen keskustelupäivien yhteenvedot.Tule mukaan keskustelun järjestäjäksi – seuraava Poikkeusajan dialogipäivä on 27.5. Tarve keskustelulle ei ole poikkeusajan kuluessa vähentynyt. Ihmisillä on edelleen suuri halu kohdata toisiaan ja jakaa kokemuksiaan poikkeusajan elämästä. Keskusteluissa on mahdollisuus käsitellä poikkeusajan yhteisiä huolenaiheita. Osallistujat ovat kokeneet ymmärryksen ja myötätunnon kasvavan keskusteluissa erilaisista tilanteista ja taustoista tulevien ihmisisten kanssa. Vertaisuuden kokemukset ja uudet oivallukset voivat tarjoata osallistujille iloa ja toivoa.Toukokuussa järjestettävän dialogipäivän teema on ”Miten poikkeusaika on muuttanut meitä?”. Järjestäjät voivat vaihtoehtoisesti valita vapaasti aiheen, joka liittyy poikkeusaikaan, ja josta yhteisössä on keskustelun ja ymmärryksen syventämisen tarve.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyysi torstaina 1. huhtikuuta lausuntoja vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (ns. rokotusasetus). Lausuntoaika päättyi tiistaina 13. huhtikuuta. Määräaikaan mennessä STM sai 40 lausuntoa.Lausuntoja pyydettiin muun muassa sairaanhoitopiireistä, muutamista kunnista ja Ahvenanmaalta. Näiden lisäksi ministeriö sai lausuntoja jonkin verran myös muista kunnista ja järjestöiltä.STM viimeistelee asetuksen mahdollisimman pian, jotta se olisi annettavissa valtioneuvoston istunnossa.Lausuntoihin voi tutustua avoimen Hankeikkunan välityksellä.Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (Hankeikkuna)
NordenBladet — Suomi raportoi vuonna 2020 kehitysyhteistyömenoja kokonaisuudessaan 1119 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 0,47 prosenttia bruttokansantulosta. Kokonaisuudesta ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön menojen osuus oli viime vuonna 708,4 miljoonaa euroa.Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti vuoden 2020 kehitysyhteistyötä koskevat alustavat tiedot tänään 13. huhtikuuta.
NordenBladet — Verohallinto keventää maksujärjestelyjen ehtoja, ja valtiovarainministeriö valmistelee alempaa viivästyskorkoa maksujärjestelyyn kuuluville veroille. Muutokset ovat määräaikaisia.Veroille voi normaalistikin saada lisää maksuaikaa, jos joutuu tilapäisiin maksuvaikeuksiin. Koronaviruspandemian pitkittymisen takia maksujärjestelyn ehtoja on tarkoitus viime vuoden tapaan helpottaa ja samalla alentaa maksujärjestelyyn kuuluvien verojen viivästyskorkoa.Viivästyskorko alenisi 2,5 prosenttiinMaksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorkoa ehdotetaan alennettavaksi 7 prosentista 2,5 prosenttiin. Viivästyskoron suuruus olisi sama kuin viime kesänä tehdyissä helpotetuissa maksujärjestelyissä.Valtiovarainministeriö on alkanut valmistella lainmuutosta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa mahdollisimman pian.Maksujärjestelyjen ehtoihin helpotuksiaVerohallinto helpottaa tilapäisesti maksujärjestelyjen ehtoja.Helpotettua maksujärjestelyä voisivat hakea aiemmasta poiketen myös ne verovelvolliset, joilla on voimassa oleva maksujärjestely. Tässä yhteydessä uuteen maksujärjestelyyn voidaan lisätä myös sellaisia veroja, jotka eivät ole olleet aikaisemmassa maksuohjelmassa mukana. Uusi maksujärjestely voisi olla enintään kahden vuoden pituinen.
NordenBladet — Vuorineuvos Reijo Karhisen vetämä Yhteinen ruokapöytä-keskustelufoorumi valmistautuu puoliväliarvionsa tekemiseen kesäkuussa. Viimeisin kokous pidettiin viime perjantaina. Karhinen on entistä tyytyväisempi ryhmän työhön. Nyt pöydällä on pohdinta, miten saada ruokajärjestelmästä entistä asiakas- ja kysyntälähtöisempi.Asiakaslähtöisestä ruokajärjestelmästä keskusteltiin perjantaina, ja keskustelua jatketaan. ”Tähän saakka asiakkaan ääni ei ole ehkä kirkkaana kuulunut läpi koko ketjun – aina tuottajalle saakka. 2020-luvun asiakas on vahva murrosvoima kaikilla elämän aloilla. Myös ruokajärjestelmässä. Kuluttajien valinnat arvopohjaistuvat, kuluttajien halu yksilöllisiin ravitsemusratkaisuihin kasvaa. Digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia valintojen tekemiseen. Huomisen asiakasta on kuunneltava herkällä korvalla”, Reijo Karhinen luonnehtii.Samat asiat nousivat keskusteluun Karhisen selvityksessä valtioneuvostolle vuonna 2019 (Uusi alku: Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino). Nyt keskustelun edelleen syventämiseen on mainio tilaisuus, kun Karhisella on yhteisen pöydän ääressä ”Suomen ruokajärjestelmän hallitus” eli mukana on järeä joukko joka edustaa Suomen keskeisiä tahoja puhuttaessa ruuasta eli sen tuottamisesta, jalostamisesta ja jakelusta sekä kuluttamisesta. ”Meidän perinteinen vahva osuuskuntapohjainen toimintamalli alkutuotannossa on perustunut siihen, että kaikelle mitä tuotetaan on markkinat. Nyt ollaan kulttuurin murroksessa: Ruokajärjestelmän eri osiin on nyt saatava uudella tavalla tuoretta tietoa kuluttajan tarpeista ja toiveista.”Karhisen mukaan keskustelufoorumin työn onnistumisessa on tärkeää se, että jokainen jäsen jättää oman päällystakkinsa naulakkoon ja on valmis antamaan oman asiantuntemuksensa koko ruokajärjestelmän kehittämiseen. Tässä suhteessa on päästy eteenpäin. ”Hyvänä mittarina onnistumisesta on omassa henkilökohtaisessa arvioinnissani se, onko foorumin kokouksiin kivaa ja mielenkiintoista tulla. Ja näin on ollut”, Karhinen sanoo.Uutta virtaa saatiin perjantaina, kun ministeri Jari Leppä muistutti ajankohtaiskatsauksessaan YRP:lle, että Suomi on aivan äskettäin todettu maailman parhaaksi maaksi ruokaturvassa, jota on arvioitu yli 50:llä kriteerillä. ”Yhdessä totesimmekin, että tämä tunnustus antaa loistavat edellytykset muun muassa maabrändityölle. Ruokaturvamme on olemassa oleva kansallinen vahvuutemme, jonka varaan tulisi enemmänkin rakentaa Suomi –kuvaa”, Karhinen toteaa.Reijo Karhinen on muutenkin iloinen ministeri Lepän tuesta ja panoksesta yhteisen ruokapöydän työssä. ”Parempaa tukea en henkilökohtaisesti olisi voinut saada. Ministeri näkee uskomattoman paljon vaivaa ja uhraa aikaansa työmme onnistumiseen”, Karhinen sanoo.Reijo Karhisen intohimona ovat vanhat hirsirakennukset. Tässä talossa on puitu yhteistä ruokapöytää ministeri Lepän kanssa, Karhinen kertoo.Kalasta tiedon hyödyntämisen ”kasvot”Tiedon hyödyntäminen oli YRP:n perjantain kokouksen toinen iso teema. Pilotiksi siinä ja nimenomaan läpi koko ketjun ulottuvassa tarkastelussa nousi kotimainen kala ja sen liikkeet kalastajalta kuluttajalle. ”Tiedon hyödyntäminen tavalla, että datasta oikeasti saadaan uusi taloudellista menestystä lisäävä tekijä on haastava kokonaisuus kaikkialla yhteiskunnassa. Tiedon hyödyntämiseen liittyy paljon odotuksia, joita tässä pilotissa voidaan testata hyvin rajattavassa ketjussa ja myöhemmin hyödyntää muissa tuotteissa. Oppiminen jatkoa varten on tässä tosi oleellista”, Karhinen kiteyttää.Neuvotteleva virkamies Timo Halonen MMM:stä esitteli visiota tiedon hyödyntämisestä koko kalaketjussa tuottajalta jalostukseen, kauppaan ja kuluttajalle asti. Jos esimerkiksi saalistiedot tulisivat suoraan kalastajalta ja jaettaisiin koko ketjuun, kaikki hyötyisivät ja jäljitettävyys ja vastuullisuus paranisi. Kalan alkuperä ja reitti kirkastuisi. Myös viranomaistyö helpottuisi. Toisaalta kysyntää ja tarjontaa voitaisiin ennakoita ja hävikkiä siten pienentää.Halosen vision mukaisia toimenpiteitä pilotoidaan jo Itä-Suomen alueella Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa. Tuotoksena syntyy yhteinen tietoalusta kala-arvoketjun tiedon hallintaan ja välitykseen sekä näkemys tiedon hyödyntämisen uusista mahdollisuuksista.
NordenBladet — Digi arkeen -neuvottelukunta järjesti helmikuussa pyöreän pöydän keskustelun osaamisesta ja taidoista digitaalisessa yhteiskunnassa. Tilaisuudessa tavoitteena oli keskustella ja ymmärtää, millainen on ihmisten digitaitojen oppimispolku läpi koko elämän. Pyöreän pöydän moniääninen asiantuntijaryhmä luonnosteli lopputuloksena digitaitojen elämänpolun, jonka pohjalta on tehty tänään julkaistava loppuraportti.Ikä ei määritä digiosaamisen tasoaPyöreän pöydän mukaan on keskeistä huomioida, että tiettyyn ikäryhmään kuuluminen ei määritä digiosaamisen tasoa. Kaikissa ikäryhmissä on ihmisiä, joilla on erilaista osaamista ja erilaisia taitoja. Keskustelussa korostettiin, että digitaitoja ja -osaamista tulee päivittää jatkuvasti, jotta taidot pysyvät ajantasaisina. Digitaitojen ja -osaamisen kehittäminen ja varmistaminen yhteiskunnassa edellyttävät yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyötä. ”On arvovalinta, että panostamme yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa nyt riittävästi digitaitoihin ja -osaamiseen pitkäjänteisesti. Tällöin voimme vahvistaa jokaisen pysymistä mukana osana yhteiskuntaa ja saamme kurottua kiinni digitaalisia kuiluja”, neuvottelukunnan puheenjohtaja Marianne Heikkilä Marttaliitosta tiivistää.Digitaidot ovat elämisen taitojaLasten osalta pyöreän pöydän keskustelussa korostui perheen digiarki. Vanhempien osaaminen ja taidot sekä kasvuympäristö vaikuttavat ja ohjaavat lasten digitaitojen ja asenteiden kehittymistä. Digiasioista pitäisi puhua lasten kanssa kannustavasti, ja lasten digitaitojen kehittäminen tulisi aloittaa jo varhain. Tämän edellytyksenä on, että lasten kanssa toimivilla aikuisilla, niin kodeissa kuin yhteiskunnan palveluissakin, on tarvittavat tiedot ja osaaminen.Pyöreän pöydän havaintojen perusteella nuoret tarvitsevat lisää erityisesti medialukutaitoihin, tietoturvaan, yksityisyyden suojaan ja oman datan arvon ymmärtämiseen liittyvää osaamista. Digiosaaminen ei ole nuorilla muista elämisen taidoista erillinen taito. Nuoruuteen kuuluu monia uusia velvollisuuksia tuovia elämänvaiheita, kuten täysi-ikäiseksi tuleminen. Tällöin digitaidoilla on suuri merkitys. Eri elämänvaiheiden siirtymäkohdissa voi jäädä helposti yhteisön ja yhteiskunnan ulkopuolelle, jos riittäviä digitaitoja tai osaamista esimerkiksi digitaaliseen asiointiin ei ole.”Digitaidot ovat arjen kansalaistaitoja siinä missä muutkin taidot. Ne ovat osa arkeamme ja elämäämme. Siksi on tärkeä ymmärtää digitaalisen maailman meille tuomat hyödyt ja mahdollisuudet. Digitaitojen kehittäminen on elinikäinen prosessi. Digitaidot myös vanhentuvat, joten omia taitoja täytyy muistaa ylläpitää. Oma asenne ja motivaatio ovatkin avainasemassa, kun ajatellaan omien digitaitojen pitämistä ajan tasalla”, sanoo digituen projektipäällikkö ja Digi arkeen -neuvottelukunnan jäsen Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.On hyväksyttävää pyytää apuaAikuisten osalta keskustelussa korostuivat digitaitojen ylläpito sekä jatkuvan oppimisen kyvyn ja oppimishalun säilyminen. Teknologian jatkuva kehittyminen voi aiheuttaa innostusta mutta myös kuormitusta, mikäli henkilöllä ei ole kattavia digitaitoja. Etenkin työelämässä sallivan ja avoimen työkulttuurin kehittäminen, jossa on hyväksyttyä pyytää apua teknologian haasteisiin, vähentää uuden oppimisesta aiheutuvaa kuormitusta ja stressiä. Ikääntyvillä voi tulla esiin haasteita digitaitojen hankkimisessa. Pyöreässä pöydässä korostettiinkin, että ilmaisen tai edullisen tuen löytäminen on avainasemassa. Ikääntyvät saavat tyypillisesti digitarpeisiinsa apua joko vertaisopastuksena, julkisten palvelujen kautta tai läheisiltään. Läheisten ihmisten tuella on suuri merkitys ikäihmisten oppimisen motivoinnissa osana arkielämää.Pyöreä pöytä etsii ratkaisuja moniäänisestiPyöreän pöydän keskusteluun osallistui noin 50 henkilöä lähes 40 eri organisaatiosta. Keskustelijat olivat digitaitojen ja -osaamisen asiantuntijoita järjestöistä, tutkimussektorilta, valtionhallinnosta, kunnista sekä elinkeinoelämästä. Osaamista ja taitoja digitaalisessa yhteiskunnassa käsiteltiin pyöreässä pöydässä ikäryhmittäin. Näitä ikäryhmiä olivat lapset, nuoret, aikuiset ja ikääntyneet. Työpajassa rakennettiin digitaitojen elämänpolku ja sen pohjalta loppuraportti, johon on koottu, millaisia digitaitoja tarvitaan elämän eri tilanteissa, miten niitä voi kehittää ja millaisia haasteita syntyy, mikäli henkilöllä ei ole riittäviä digitaitoja. Helmikuinen pyöreän pöydän keskustelu oli keskustelusarjan toinen tilaisuus. Ensimmäinen keskustelu järjestettiin lokakuussa 2020, ja sen teema oli hyvinvointi ja osallisuus digitaalisessa yhteiskunnassa. Kolmas keskustelu oikeuksista digitaalisessa yhteiskunnassa ja palveluissa järjestetään toukokuussa 2021.
NordenBladet — Maahanmuutto on monipuolisempi ilmiö kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää ja välttämätöntä Suomen taloudelliselle huoltosuhteelle. Kotouttajina kunnilla on tärkeä rooli Suomen elinvoimaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Toistaiseksi ulkomaalaistaustaisen väestön jakautumisessa on suuria eroja alueiden ja kuntien välillä.Maahanmuutto nykyisessä laajuudessaan on Suomessa melko uusi asia, ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on kansainvälisessä vertailussa yhä pieni. Vuonna 2019 Suomessa eli yhteensä 423 500 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joka on noin 8 % koko väestöstä. Yleisimpiä taustamaita olivat entinen Neuvostoliitto, Viro, Irak, Somalia ja entinen Jugoslavia.Viime vuosina maahanmuutto on kannatellut Suomen väestönkasvua, sillä syntyvyys on Suomessa matalalla tasolla. Vuonna 2020 Suomen väkiluku kasvoikin juuri muuttovoiton ansiosta 10 854 hengellä. Muuttovoitto Suomeen tasapainottaa väestön ikärakennetta, koska ulkomaalaistaustaiset ovat keskimäärin suomalaista väestöä nuorempia.Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisiksi katsotaan lisäksi ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Myös Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia.Suomeen muutetaan eniten työn, perheen ja opiskelun vuoksiJulkisessa keskustelussa korostuvat usein etenkin turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset, mutta kansainväliseen suojeluun perustuva maahanmuutto muodostaa valtakunnallisesti vain pienen osan kokonaisuudesta. Viime vuosina oleskeluluvan on kansainvälisen suojelun perusteella saanut 3 000–4 000 henkilöä vuosittain. Luku sisältää sekä turvapaikan saaneet että kiintiöpakolaisina maahan tulleet.Yleisimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat työ, perhe ja opiskelu. Vuonna 2020 Maahanmuuttovirasto myönsi kaikkiaan noin 21 000 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy UudellemaalleMaahanmuuttajien alueellisessa sijoittumisessa on vaihtelua. Ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy vahvasti Uudellemaalle, jossa asuu noin puolet kaikista Suomen ulkomaalaistaustaisista. Uudenmaan väestöstä 14,2 % oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2019. Maakunnista Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli suhteellisesti pienin, 2,4 %.Kunnittain tarkasteltaessa ulkomaalaistaustaisten osuus oli vuonna 2019 suuri erityisesti Vantaalla, Espoossa, Helsingissä, Närpiössä, useissa Ahvenanmaan kunnissa, Pohjanmaan Korsnäsissä ja Turussa. Määrällisesti eniten ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä, jossa asuu neljäsosa koko Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.Noin 200 kunnassa eli yli puolessa Suomen kunnista ulkomaalaistaustaisten osuus oli alle 3 % kunnan väestöstä. Ulkomaalaistaustaisia oli vähiten Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnissa.Eri alueille muutetaan eri maista ja syistäRunsasväkisellä pääkaupunkiseudulla asuu ihmisiä miltei kaikkialta maailmasta. Vuonna 2018 pääkaupunkiseudulla asuvista maahanmuuttajista reilut 30 % oli lähtöisin Aasiasta ja noin 25 % Euroopasta. Afrikkalaistaustaisia oli 14 % ja Pohjois- tai Etelä-Amerikasta tulleita noin 4 %. Usein alueen sijainti itsessään vaikuttaa paljon siihen, mistä maista sille muutetaan. Esimerkiksi Itä-Suomessa ulkomaalaistaustaiset ovat useimmiten venäläistaustaisia ja Länsi-Suomessa ruotsalaistaustaisia.Eri alueilla väestön monimuotoisuutta selittävät myös esimerkiksi suuret kansainväliset yritykset, korkeakoulumahdollisuudet, maatalous- ja kausityöalat, vastaanottokeskusten sijainti sekä kuntien päätökset ottaa vastaan kiintiöpakolaisia.Suomen elinvoimaisuuden ylläpitoon tarvitaan maahanmuuttoaTulevina vuosina Suomen taloudellisen huoltosuhteen odotetaan heikentyvän merkittävästi. Siksi maahanmuuttoa pidetään keskeisenä tekijänä Suomen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.Eri selvityksissä osaajien saatavuus on tunnistettu yhdeksi suomalaisyritysten suurimmista haasteista kasvussa ja kansainvälistymisessä. Yritykset tarvitsevat enemmän osaajia kuin Suomesta tällä hetkellä löytyy.Eniten osaajien tarvetta on tunnistettu muun muassa ICT-, teollisuus-, puhtaanapito- ja hoiva-aloilla. Esimerkiksi julkisen alan eläkevakuuttaja Keva arvioi, että Suomessa olisi jo nyt tarve yli 8 000 sairaanhoitajalle.Kunnilla on tärkeä rooli elinvoimaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessäMaahanmuutto voidaan nähdä yhtenä mahdollisuutena vahvistaa myös kuntien elinvoimaisuutta. Kunnilla on vuorostaan tärkeä tehtävä maahanmuuttajien kotouttamisessa, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamisessa sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä. Kuntapolitiikassa tehdään siis merkittäviä ratkaisuja Suomen elinvoimaisuuden tukemiseksi sekä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen Suomen edistämiseksi.Kotouttaminen on hyödyllistä sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta. Vaikka kotouttamisella on kustannuksensa, kotouttamispalveluiden puute maksaa niitä enemmän. Kotouttamistoimenpiteiden on havaittu parantavan maahanmuuttajien työllisyyttä ja ansiotasoa merkittävästi. Mitä paremmin Suomeen oleskeluluvan saaneet työllistyvät, sitä enemmän he maksavat veroja ja osaltaan rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan maahanmuutto pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta 0,5 %-yksikköä, jos muuttajien määrä ja työllisyysaste pysyvät nykytasolla. Maahanmuutto voi tulijoiden ikärakenteen takia parantaa Suomen taloudellista huoltosuhdetta, vaikka työllisyysaste jäisi kantaväestöä alhaisemmaksi.Tietoa maahanmuuton tilannekatsauksestaMaahanmuuton tilannekatsaus selventää maahanmuuttoa koskevia ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Tilannekatsaus ilmestyi aiemmin laajana julkaisuna 1–2 kertaa vuodessa. Jatkossa katsaukset ovat teemakohtaisia, ja niitä julkaistaan noin neljästi vuodessa verkkouutisina. Aineisto kootaan sisäministeriön maahanmuutto-osastolla.
NordenBladet — Suomi toimittaa lopullisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa EU:lle toukokuussa, linjasi Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä tiistaina 13. huhtikuuta.Kaikkien EU-maiden pitää esittää kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma, jotta ne voivat saada EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Suomessa suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
NordenBladet — Kauppatieteiden maisteri Sanna Kulmala on valittu TYÖ2030-ohjelman johtajaksi. Kulmala on erikoistunut johtamiseen ja organisaatioiden kehittämiseen, ja hän siirtyy tehtävään muutostoimisto Ellun Kanoista. Sitä ennen Kulmala on toiminut henkilöstö- ja viestintäjohtajana asiantuntijapalveluyritys WSP Finlandissa sekä HR-tehtävissä SOK-yhtymässä ja Sanoma News -yhtiössä.TYÖ2030-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön vetämä hallituksen hanke, joka tähtää työelämän toimintatapojen uudistamiseen yhdessä työpaikkojen ja eri toimialojen kanssa. Ohjelmaa toteuttamassa ovat myös työmarkkinakeskusjärjestöt ja monet muut työelämän toimijat.Ohjelmajohtaja työskentelee Työterveyslaitoksessa, joka vastaa TYÖ2030-ohjelman operatiivisesta toteuttamisesta.Lue lisää ohjelmastaTYÖ2030-ohjelma (TTL)
NordenBladet — Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää aiempaa kattavampaa ja luotettavampaa tietoa jätteistä ja tuotteista. Ympäristöministeriö on käynnistänyt hankkeen, jossa kehitetään jäte- ja tuotetiedon keräämiseen käytettäviä tietojärjestelmiä.Jäte- ja tuotetietojärjestelmä palvelee valtionhallintoa, viranomaisia, kuntia, yrityksiä, tutkijoita ja kansalaisia. Järjestelmään kerätään tietoa syntyvistä jätteistä ja jätehuollosta sekä esimerkiksi tuottajavastuun piiriin kuuluvista tuotteista, kuten pakkauksista. Tietoa hyödynnetään muun muassa ympäristövalvonnassa, tilastojen tuottamisessa, tutkimuksessa, jätehuollon kehittämisessä, kiertotalouden edistämisessä ja EU-raportoinnissa.Päivitettävän tietojärjestelmän ansiosta Suomi voi paremmin seurata kierrätystavoitteiden toteutumista sekä täyttää EU:n uudet raportointi- ja seurantavelvoitteet. Raportointitietojen keräämiseksi kansalliseen lainsäädäntöön valmistellaan uusia kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuksia toiminnanharjoittajille.Hankkeessa kehitetään jo käytössä olevia tietojärjestelmiä ja perustetaan tarvittavat uudet osat. Keskeinen kehitettävä järjestelmä on ympäristönsuojelun valvonnan sähköinen asiointijärjestelmä (YLVA), jonka kautta yritykset toimittavat tietoja valvontaa varten. Muita kehitettäviä järjestelmiä ovat ympäristöasioiden lupapalvelu, tuottajarekisteri, jätehuoltorekisteri, maaperän tilan tietojärjestelmä, kansainväliset jätesiirrot -järjestelmä sekä Materiaalitori. Uutena osana toteutetaan rekisteri Suomen sisäisissä jätesiirroissa käytettävien siirtoasiakirjojen tiedoille.Tuleva jäte- ja tuotetietojärjestelmä helpottaa tietojen viemistä järjestelmään, kun järjestelmien käytettävyyttä parannetaan ja sähköiseen tiedonsiirtoon panostetaan. Tavoitteena on, että tietty tieto toimitetaan järjestelmään vain kerran. Yrityksille rakennetaan mahdollisuuksia hyödyntää omia raportointitietojaan, viranomaisten mahdollisuuksia tietojen tarkasteluun parannetaan ja tietoa julkaistaan mahdollisuuksien mukaan.Kehittämistyöhön voi vaikuttaa seurantaryhmässäJäte- ja tuotetietojärjestelmän käyttäjät ja muut hankkeesta kiinnostuneet voivat seurata hanketta ja vaikuttaa kehittämiseen hankkeen seurantaryhmän tilaisuuksissa. Ensimmäinen tilaisuus pidetään 11.5. klo 13.00-15.00 etäyhteyksien välityksellä. Hankkeen edetessä järjestelmän käyttäjiä kutsutaan todennäköisesti myös mukaan testaamaan järjestelmän uusia osia ja toimintoja.LisätietoaJenni Lehtonen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 066Eini Lemmelä, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 032
