NordenBladet — Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki lääkinnällisistä laitteista ja muutettavaksi terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia. Lisäksi eräisiin muihin lakeihin tehtäisiin teknisluonteisia muutoksia. Esityksen tavoitteena on parantaa potilas- ja laiteturvallisuutta.Esityksen tarkoituksena on antaa lääkinnällisiä laitteita koskevaa EU:n asetusta (MD-asetus) ja ihmiskehon ulkopuolella suoritettavissa tutkimuksissa käytettäviä lääkinnällisiä laitteita eli niin sanottuja in vitro –diagnostiikkaan tarkoitettuja laitteita koskevaa EU:n asetusta (IVD-asetus) täydentäviä säännöksiä. Lisäksi tarkoituksena on antaa eräitä EU:n markkinavalvonta-asetusta täydentäviä lääkinnällisiä laitteita koskevia säännöksiä. Uudessa lääkinnällisistä laitteista annetussa laissa säädettäisiin niistä asioista, joista EU:n asetukset edellyttävät tai mahdollistavat kansallisia säännöksiä. Laissa säädettäisiin muun muassa viranomaisen toimivaltuuksista, asiakirjoja koskevista kielivaatimuksista, terveydenhuoltoon kohdistuvista velvoitteista, toimijoilta perittävästä vuosimaksusta ja lainsäädännön rikkomisen seuraamuksista. Lisäksi laissa olisi säännöksiä kliinisistä laitetutkimuksista ja laitteiden suorituskykyä koskevista tutkimuksista.In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevaa asetusta sovelletaan täysimääräisesti vasta vuonna 2022. Tähän asti sovelletaan in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevaa direktiiviä ja lisäksi EU-asetusten siirtymäsäännösten perusteella tietyissä tilanteissa myös EU-asetuksia edeltäneitä lääkinnällisiä laitteita koskevia direktiivejä. Tämän vuoksi terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskeva laki, jolla mainitut direktiivit on pantu täytäntöön, jäisi edelleen osittain voimaan. Lakia joudutaan kuitenkin muuttamaan monin osin.Ehdotetut lait tulisivat voimaan 26.5.2021 eli samana päivänä kuin MD-asetusta aletaan soveltaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti 22.4.2021 oikeustieteen kandidaatti Minna Kivimäen liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäälliköksi.Kivimäki on työskennellyt pysyvän edustajan sijaisena ja Coreper 1 -edustajana Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä vuodesta 2016 lähtien. Tätä ennen Kivimäki työskenteli liikenne- ja viestintäministeriössä mm. liikennepolitiikan osaston ja palveluosaston osastopäällikkönä sekä liikennepalveluyksikön päällikkönä.– On hienoa päästä minulle kovin tuttuun taloon tekemään uudessa roolissa työtä yhteiskunnan toimivuuden ja talouden sekä ihmisten arjen sujuvuuden edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala on keskeisessä roolissa myös vihreän ja digitaalisen siirtymän ja uudistumisen toteuttamisessa. Tätä haasteellista työtä olen erittäin motivoitunut tekemään, vahvassa yhteistyössä yli hallinnonalojen rajojen, toteaa Kivimäki.Kivimäki nimitettiin kansliapäällikön virkaan 1.6.2021-31.5.2026 määräajaksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtajan virkaan Johanna Korven 1.5.2021-30.4.2026 väliseksi ajaksi.Lainsäädäntöjohtaja vastaa ympäristöministeriön lainsäädännön valmistelun, kehittämisen ja toimeenpanon yhteensovittamisesta yhteistyössä ministeriön kansliapäällikön, osastojen ja tulosalueiden kanssa. Lainsäädäntöjohtaja myös avustaa ministeriön johtoa lainsäädäntötarpeen arvioinnissa, säädöshankkeiden seurannassa ja niiden vaikutusten arvioinnissa.Lainsäädäntöjohtajan virkaan nimitetty Johanna Korpi on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Korpi on työskennellyt ympäristöministeriössä vuodesta 2016 alkaen hallitussihteerinä, ja vuodesta 2018 alkaen lainsäädäntöneuvoksena. Aiemmin Korpi on työskennellyt mm. Metsähallituksessa (2007-2016), Asianajotoimisto Borenius Oy:ssä (2007) ja Tampereen käräjäoikeudessa (2006-2007).Lainsäädäntöjohtajan virkaa haki yhteensä 10 henkilöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kimmo Tiilikainen on nimitetty Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajan virkaan viiden vuoden määräajaksi 1.6.2021 alkaen. Hallitus päätti nimityksestä 22.4.2021.Tiilikainen on toiminut elinkeinoministerin ja maa- ja metsätalousministerin valtiosihteerinä vuodesta 2019 alkaen sekä keskustan ministeriryhmän valtiosihteerinä vuonna 2019. Tätä ennen hän toiminut useaan otteeseen ministerinä: asunto-, energia- ja ympäristöministerinä vuosina 2017– 2019, maatalous- ja ympäristöministerinä 2015–2017 sekä 2007–2008 ympäristöministerinä. Lisäksi hän on toiminut kansanedustajana vuosina 2003–2019. Hän on toiminut myös pitkään maaseutuyrittäjänä sekä 1994–1995 Helsingin yliopistossa koulutussuunnittelijana. Koulutukseltaan Tiilikainen on maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja.– Tiilikaisella on monialainen johtamiskokemus ympäristö-, maankäyttö- ja luonnonvara-asioista sekä geotieteistä vastaavista ministeriöistä sekä vahva yhteiskunnallisen päätöksenteon ja toimintaprosessien tuntemus ja laajat verkostot. Ne ovat vahvuuksia, joita GTK:n johtamisessa ja uuden strategian toimeenpanossa tarvitaan, kommentoi ylijohtaja Ilona Lundström.Geologian tutkimuskeskus (GTK) on työ- ja elinkeinoministeriön alainen tutkimuslaitos, joka toimii Suomessa ja maailmalla. Tehtävään tuli 19 hakemusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt diplomi-insinööri Tero Latvakankaan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin toimitusjohtajaksi. Latvakangas työskentelee tällä hetkellä Valtorin tuotantojohtajana.”On hieno mahdollisuus päästä johtamaan Valtoria, jolla on merkittävä rooli valtionhallinnon ICT-palveluiden tuottajana. Yhdessä Valtorilaisten ja kumppanien kanssa tulen jatkamaan Valtorin määrätietoista uudistamista. Olen varma, että pitkäjänteisellä ja systemaattisella työllä pystymme kehittämään edelleen Valtorin kykyä tuottaa käyttäjien muuttuvia tarpeita vastaavia laadukkaita, turvallisia ja kustannustehokkaita ICT-palveluita”, Latvakangas kertoo.Latvakangas työskentelee nykyisin Valtorin tuotantojohtajana. Tätä ennen Latvakangas on työskennellyt muun muassa Valtorin tietoliikenne ja käyttöpalvelut -yksikön päällikkönä sekä erilaisissa ICT-palvelutuotannon johtotehtävissä Tieto Oyj:ssä.Valtori on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, joka tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut sekä korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset täyttäviä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ja integraatiopalveluja.Latvakangas nimitettiin virkaan 1.5. alkaen viiden vuoden määräajaksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on 22. huhtikuuta julkaissut toimeenpanosuunnitelman, jonka tärkein tavoite on vähentää eri väestö- ja ikäryhmien hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvää eriarvoisuutta Suomessa. Suunnitelma sisältää yhteensä 144 toimenpidettä, ja ne on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2030 mennessä.Suunnitelman ideana on siirtää toiminnan painopistettä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sekä tukemaan työ-, opiskelu- ja toimintakykyä. Olennaista on päästä ehkäisemään ongelmia ennalta.Käytännössä tulevina vuosina tehdään muun muassa entistä enemmän julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä osallisuuden parantamiseksi, annetaan asukkaille entistä parempia mahdollisuuksia vaikuttaa asuinympäristöönsä ja harrastusmahdollisuuksiinsa, tuodaan tehokkaita toimintamalleja etsivään vanhustyöhön ja uusia keinoja parantaa kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia.Toimenpiteitä tarvitaan kaikilla yhteiskunnan alueillaSuunnitelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Myös toteutukseen tarvitaan mukaan kaikki hallinnonalat ja hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kansalliset, alueelliset ja paikalliset toimijat.Toimenpiteet painottuvat neljälle osa-alueelle.Toimenpiteiden avulla lisätään ihmisten osallisuutta ja parannetaan yhdenvertaisuutta. Samalla kehitetään arkiympäristöjä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Niin ikään lisätään ihmisten mahdollisuuksia hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävään toimintaan. Tämä tarkoittaa siten myös oikeutta ja mahdollisuuksia yhdenvertaisiin ja laadukkaisiin palveluihin. Toimenpiteillä on tarkoitus myös edistää päätöksenteon vaikuttavuutta. Kansanterveyden neuvottelukunta seuraa toteutustaToimeenpanosuunnitelman toteutumista ja seurantaa koordinoi Kansanterveyden neuvottelukunta. Suunnitelma päivitetään vuosittain yhdessä sidosryhmien kanssa. Hallituskauden vaihtuessa tehdään perusteellisempi päivitys hallitusohjelman painotusten mukaisesti.Suunnitelma liittyy YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman (Agenda 2030) toimeenpanoon Suomessa.Poikkihallinnollisella ja laaja-alaisella valmistelulla on haluttu varmistaa, että suunnitelman sisältämät toimet tukevat sekä hallitusohjelman että ministeriöiden ja eri hallinnonalojen strategisia tavoitteita. Samalla vahvistetaan hyvinvointitalousajattelua.Toimeenpanosuunnitelma julkistettiin 22. huhtikuuta Kansanterveyden neuvottelukunnan järjestämässä webinaarissa Kaikille lisää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta vuoteen 2030! Samalla kuultiin jo esimerkkejä siitä, mitä eri hallinnonalat ja sidosryhmät tekevät hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esityksen mukaan kulttuuriseteli voisi käydä maksuvälineenä muun muassa verkossa lähetettäviin konsertteihin sekä teatteri- ja oopperaesityksiin.Hallitus esittää, että kulttuurietua voisi käyttää myös etäyhteyden avulla tarjottaviin kulttuuritapahtumiin ja -tilaisuuksiin. Kulttuurisetelillä voisi maksaa myös etäosallistumisen esimerkiksi taidenäyttelyyn, urheilutapahtumaan tai toiminnalliselle taidekurssille. Sen sijaan kulttuurisetelillä ei voisi edelleenkään hankkia pelkkiä tallenteita tapahtuman jälkeen. Sillä ei saisi myöskään tilata maksukanavia tai suoratoistopalveluja.Nykyisin kulttuuriseteliä voi käyttää maksuvälineenä vain, jos käy itse paikalla tapahtumassa tai tilaisuudessa. Työnantaja voi tarjota liikunta- ja kulttuuriseteleitä verovapaasti henkilöstölleen enintään 400 eurolla vuodessa.Muutoksen taustalla on erilaisten virtuaalisten kulttuuritapahtumien yleistyminen etenkin koronapandemian vuoksi. Hallitus esittää, että tuloverolain muutos tulisi voimaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen Rikosseuraamuslaitoksen organisaation uudistamisesta. Esityksen mukaan Rikosseuraamuslaitos olisi jatkossa valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka toimialueena on koko maa. Uudistuksen tavoitteena on nykyistä yhtenäisempi organisaatio, jossa toiminnan vaikuttavuus paranee.Organisaatiota on tarkoitus kehittää niin, että toimintatavat ja asiakasprosessit ovat yhdenmukaisia kaikissa yksiköissä sekä vankien yhdenvertainen kohtelu toteutuu. Esityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksessa olisi neljä vastuualuetta, jotka vastaavat kehittämisestä ja ohjauksesta, asiakasprosesseista, hallinto- ja tukipalveluista sekä operatiivisesta toiminnasta. Operatiivisesta toiminnasta vastaisi 11 alueellista rikosseuraamuskeskusta, joissa olisi yhdyskuntaseuraamustoimistoja, vankiloita ja muita yksiköitä. Organisaatiouudistukseen ei liity henkilöstön vähennystavoitteita tai muutoksia nykyiseen toimipaikkaverkostoon.Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta alkaen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänään julkaistu Tekoälyn hyödyntäminen vihapuheen seurannassa -raportti tarjoaa kokonaiskuvan verkon julkisessa keskustelussa esiintyvästä suomenkielisestä vihapuheesta. Raportin teki Utopia Analytics, joka yhdisti työssä ihmistyötä ja koneoppimista. Oikeusministeriö tilasi raportin osana EU-rahoitteista Tiedolla vihaa vastaan -hanketta.Aineistossa ei ole mukana ei-julkinen keskustelu, kuten Facebookin suljetut ryhmät ja yksityiset tilit.Raportissa vihapuheella tarkoitetaan viestintää, jonka merkitys tai sävy on halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen, hyökkäävä tai epäinhimillistävä. Kohteena voivat olla henkilökohtaiset ominaisuudet kuten henkilön ikä, uskonto tai vakaumus tai tietty ihmisryhmä.Raportin tarkoituksena ei ole ottaa kantaa siihen, onko jokin yksittäinen ilmaisu laissa kielletty.
 
Vihapuhe julkisilla keskustelupalstoillaRaportin mukaan 97 prosenttia vihapuheesta esiintyy verkon keskustelupalstoilla, näistä valtaosa Ylilauta-sivustolla. 2,5 prosenttia vihapuheeksi tunnistetuista viesteistä esiintyi Twitterissä.Julkisilla suomenkielisillä alustoilla on noin 150 000 vihapuheeksi luokiteltavaa viestiä kuukaudessa. Tämä on 1,8 prosenttia kaikista viesteistä.Ihmisryhmiä leimaava ja yleistävä vihapuhe yleisintäSuurimmilta keskustelupalstoilta ja uutissivustoilta, blogeista sekä julkisista keskusteluista Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa kerätty aineisto analysoitiin tarkemmin tekoälyn avulla.Tästä aineistosta 62 prosenttia luokiteltiin ihmisryhmää leimaavaksi tai yleistäväksi, 32 prosenttia solvaukseksi tai muuksi vihapuheeksi, 4 prosenttia henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyväksi vihapuheeksi ja 2 prosenttia ammattiryhmään kohdistuvaksi vihapuheeksi.
 
Kattava kuva internetin julkisesta suomenkielisestä vihapuheestaAineisto koostuu julkisen internetin noin 12 miljoonasta suomenkielistä kommentista ja nettikirjoituksesta syys–lokakuussa 2020. Aineisto käsittää muun muassa suurimmat keskustelupalstat ja uutissivustot, blogeja sekä julkisia keskusteluja Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa.Raporttia varten kerättiin aineistoa myös käsin Ylilauta- ja Hommaforum-sivustoilta, joille hakurobottien vierailut on estetty.Utopia Analyticsin raportti julkaistaan oikeusministeriön julkaisusarjassa. Raportin sisällöt ovat täysin tekijöiden vastuulla, eivätkä ne välttämättä edusta Tiedolla vihaa vastaan -hanketta rahoittavan Euroopan komission tai oikeusministeriön näkemyksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusien covid-19-tapausten määrä on kääntynyt viimeisen viiden viikon aikana selvästi laskuun. Tämä on hyvä merkki siitä, että Suomessa epidemia on toistaiseksi rauhoittumassa. Annetut suositukset ja rajoitukset sekä ravitsemisliikkeiden sulku ovat selvästi olleet vaikuttavia ja estäneet tartuntoja.Tartuntoja on edelleen paljon, joten tilanne voi jälleen nopeastikin heiketä, jos ihmisten väliset kontaktit lisääntyvät lähiviikkoina merkittävästi ja virus pääsee leviämään väestössä vapaammin. Tällä hetkellä todettujen tartuntojen määrä vastaa viime vuodenvaihteen ja loka-marraskuun 2020 tilannetta. Herkemmin tarttuvia muuntoviruksia on todettu koko maassa. Jotta suotuisa kehitys jatkuisi, rajoituksia on syytä purkaa asteittain ja tartuntojen määrän kehitystä tarkoin seuraten.Epidemiatilanteissa on suuria alueellisia eroja. Heikoin tilanne on edelleen eteläisessä Suomessa, mutta esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella tapauksia on selvästi aiempaa vähemmän.Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Tapausmäärät ja ilmaantuvuus selvästi laskussaViikolla 15 (ajalla 12.−18.4) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yli 1 900 uutta tapausta, mikä on noin 600 tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla. Viikolla 15 tapauksia oli 60 % vähemmän kuin viikolla 10, jolloin tapausmäärä oli koko epidemia-ajan korkein (4 941 tapausta). Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 35 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun luku edellisellä viikolla oli 46.Viimeisen kahden viikon aikana raportoitiin lähes 4 500 uutta tapausta, mikä on noin 3 000 tapausta vähemmän kuin kahden edellisen viikon aikana. Tartuntojen ilmaantuvuus oli 80 tapausta 100 000 asukasta kohden kahden viimeksi kuluneen viikon aikana, kun kahden edeltävän viikon aikana ilmaantuvuus oli 134.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75–0,90 (90 % todennäköisyysväli), mikä on samaa tasoa kuin viime viikolla.Viikolla 15 koronatestejä tehtiin noin 104 000 kappaletta. Otettujen näytteiden määrä on tasaisesti pienentynyt viimeisen kuukauden aikana. Toisaalta myös positiivisten näytteiden osuus testatuista näytteistä on pienentynyt viimeisen kuukauden ajan, viikolla 15 osuus oli noin 1,8 %. Tämä merkitsee sitä, että tartunnat havaitaan edelleen tehokkaasti.Koko maassa uusien kotimaisten tartuntojen tartunnanlähde selvisi yli 70 %:ssa tartunnoista. Viikolla 15 ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 5,5 %. Näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli edellisen viikon tapaan 1,4 % kaikista tartunnoista.Rokotukset näkyvät sairaalahoidon tarpeen vähenemisenäCovid-19-rokotteiden arvioidaan vähentäneen sairaalahoidon tarvetta. Jo yli 85 % koko maan 70 vuotta täyttäneistä on saanut yhden rokoteannoksen. Lääketieteellisten riskiryhmien arvioidaan pääosin saaneen ensimmäisen annoksensa toukokuun puoleen väliin mennessä. Sairaanhoidon kuormitus oli suurimmillaan maaliskuun lopulla ennen pääsiäistä (viikoilla 12 ja 13). Tästä sairaalahoidon yhteenlaskettu potilasmäärä on pienentynyt puoleen. Tehohoidon potilasmäärä on viimeisen viikon aikana määrä pysynyt melko vakaana. Keskiviikkona 21.4. tehohoidossa oli 35 potilasta, perusterveydenhuollon osastoilla oli 38 ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 69 covid-19 -potilasta. Yhteensä sairaalahoidossa oli 142 potilasta koronataudin vuoksi. Sairaalahoidon tarpeen ennustetaan tulevina viikkoina edelleen vähenevän.Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 21.4.2021 mennessä raportoitu yhteensä 899.Vasta-ainetutkimukset tuovat lisätietoa muun muassa väestön immuniteetista Tällä viikolla tilannekuvaraportin liitteenä on erilliskatsaus seroepidemiologisista eli vasta-ainetutkimuksista. THL on vasta-ainetutkimusten avulla huhtikuusta 2020 asti seurannut tartunnan saaneiden osuuden kehitystä Suomessa. Katsauksen mukaan tartunnan saaneiden osuus väestössä on pysynyt matalana. Valtaosalla tartunnan saaneista vasta-aineet säilyvät pitkään. Parhaillaan käynnissä olevassa seurantatutkimuksessa arvioidaan koronavirustartunnan saaneiden immuunivastetta muuntuneita koronaviruksia vastaan. Alustavia tuloksia tästä saadaan kevään ja kesän aikana. Koronaepidemian väestöserologiatutkimuksen viikkoraportti (THL) Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)

Lähde: Valtioneuvosto.fi