NordenBladet — Oikeusministeriö on 1.4.2021 käynnistänyt kaksivuotisen Osaavat-hankkeen, jonka tavoitteena on tehostaa viharikosten ja häirinnän vastaista työtä. Tavoitteisiin pyritään erityisesti eri alojen ammattilaisten osaamista kehittämällä.Hankkeessa muun muassa koulutetaan poliiseja ja koulutussektorin viranomaisia. Lisäksi suunnitellaan viharikosten ja syrjinnän vastaisen työn osaamiskeskus ja testataan keskuksen toimintoja. Vihapuhe ja viharikokset ovat yhteiskunnallinen ongelma huolimatta siitä, että niiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi on tehty monia toimia. Esimerkiksi oikeusministeriön koordinoimissa Against Hate- ja Tiedolla vihaa vastaan -hankkeissa on kehitetty tiedonkeruuta ja paikallistason yhteistyötä viharikosten ja häirinnän vastaisen työn hyväksi.Oikeusministeriön hankekumppaneina toimivat sisäministeriö, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto sekä Anti-Racist Forum ry. Hanketta rahoittaa Euroopan komission Rights, Equality and Citizenship -ohjelma, ja sen toimikausi on 1.4.2021– 31.3.2023. Viharikoksiin ja vihapuheeseen puutuvat toimet ovat osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.
NordenBladet — EU:n maatalousministerit kokoontuivat 26. toukokuuta puheenjohtajamaa Portugalin johdolla epäviralliseen videokokoukseen keskustelemaan unionin yhteisestä maatalouspolitiikasta (CAP), maataloustuotteiden markkinoista ja kansainvälisestä kaupasta. CAP-keskustelu keskittyi yhteen tärkeimmistä CAP-neuvottelujen kokonaisuuksista eli ympäristö- ja ilmastotoimenpidekokonaisuuteen (nk. vihreä arkkitehtuuri). Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.CAP-uudistuksen neuvottelut ovat loppusuoralla ja Portugali tavoittelee asiasta sopua EU-instituutioiden välillä toukokuun lopussa. Portugali selvitti videokokouksessa ministerien kompromissihalukkuutta avainkysymyksissä, jotta neuvotteluissa voitaisiin edetä erityisesti vihreässä arkkitehtuurissa.Ministerit tukivat Portugalia neuvotteluissa etenemisessä, mutta korostivat, että vihreässä arkkitehtuurissa tulee säilyttää mm. neuvoston yleisnäkemykseen sisältyneet joustot. Jäsenmaat korostivat erityisesti myös, että ehdollisuuden vaatimuksissa otetaan huomioon jäsenmaiden luonnonolosuhteet. ”Vihreässä arkkitehtuurissa on löydettävä tasapainoinen kokonaisuus ekojärjestelmien, niiden rahoituksen, ehdollisuuden vaatimusten ja II pilarin ympäristö- ja ilmastotoimien välillä. Kompromissia haettaessa ei saa unohtaa myöskään yksinkertaistamista”, ministeri Jari Leppä korosti.CAP-neuvottelut jatkuvat tiiviissä tahdissa koko toukokuun. Maatalousministereiden on tarkoitus kokoontua maatalous- ja kalastusneuvoston ylimääräiseen kokoukseen seuraavaksi toukokuun puolen välin jälkeen. Komissio antoi videokokouksessa myös katsauksen maataloustuotteiden markkinoista. Ne ovat komission mukaan vakaat ja moni ala on toipumassa COVID-19-kriisistä, mutta viime aikoina sääolosuhteet, kuten hallat ovat koetelleet eri Euroopan maiden viljelyksiä. Esimerkiksi Ranskassa ja Kreikassa hallatuhot ovat olleet mittavia. Lisäksi komissio päivitti tilannetta kansainvälisestä kaupasta. Ministerit korostivat, että kauppaneuvotteluissa tulee edistää kestävän kehityksen ja Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita ja pyrkiä tasapainoiseen pelikenttään EU:n tuottajiin kohdistuvien vaatimusten ja tuontituotteita koskevien vaatimusten välillä. ”Kauppapolitiikalla on tärkeä rooli vihreän siirtymän tukemisessa ja kestävien ja vastuullisten arvoketjujen edistämisessä. Voimme edistää vastuullisuutta globaalisti ja tarjota omille tuottajillemme tasaisemmat kilpailumahdollisuudet edistämällä EU:ssa käytössä olevien tuotantostandardien kaltaisia standardeja globaalisti”, ministeri Leppä painotti. Videokokouksen muissa asioissa keskusteltiin eläinten hyvinvointistrategian arvioinnista ja elintarvikkeiden raaka-aineena käytettävien kananmunien merkinnöistä.
NordenBladet — Suomen liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja Viron talous- ja rakenneministeri Taavi Aas allekirjoittivat 26.4.2021 yhteisymmärryspöytäkirjan maiden välisestä liikenneyhteistyöstä.Yhteisymmärryspöytäkirja mahdollistaa liikennealan välisen yhteistyön ja valtioiden välisen tiedonvaihdon suurten liikennehankkeiden edistämiseksi. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi Helsinki-Tallinna-tunnelihanke, Rail Baltica -hanke, EU:n laajuiset liikenneverkot ja Pohjanmeri-Itämeri-ydinverkkokäytävä. Yhteisymmärryspöytäkirja luo myös paremmat mahdollisuudet EU-rahoituksen hakemiseen hankkeille.Yhteisymmärryspöytäkirjalla valtiot eivät sitoudu yksittäisiin hankkeisiin.”Suomella ja Virolla on erittäin kunnianhimoisia raideliikenteen projekteja käynnissä. Maamme ja pääkaupunkimme sijaitsevat samoilla EU:n ydinverkkokäytävillä, jotka laajenevat pian. Hyödyntääksemme sen tuomat mahdollisuudet meidän on viisasta kehittää liikennejärjestelmiämme hyvässä yhteistyössä ja tiiviisti tietoa vaihtaen. Tavoitteena on oltava se, että Suomen ja Viron liikennejärjestelmät toimivat multimodaalisesti yhteen tarjoten laadukkaat ja kestävät yhteydet pohjoisen ja keskisen Euroopan välisille matkoille sekä kuljetuksille”, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Viron talous- ja rakenneministeri Taavi Aas on tyytyväinen, että Suomi ja Viro ovat sopineet Helsinki-Tallinna-tunnelihankkeen ja Rail Baltican yhteisestä perustasta. ”Rail Baltican ei pitäisi päättyä Tallinnaan vaan jatkua Helsinkiin. Tunnelin liittäminen TEN-T-verkkoon toimii uutena rahdin kuljetusväylänä Eurooppaan. Se myös yhdistää Tallinnan ja Helsingin kaksoiskaupungiksi.”Helsinki-Tallinna-tunnelihanke todetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa ainutlaatuiseksi tulevaisuuden hankkeeksi, joka edellyttäisi innovatiivisia toimia ja monipuolisia rahoituslähteitä. Yhdessä Rail Baltican kanssa se muodostaisi nopean pääsyn Keski-Eurooppaan.FinEst Link -projekti julkaisi helmikuussa 2018 Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin selvityshankkeen tulokset. Suomen ja Viron liikenne- ja viestintäministeriöiden sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien edustajat arvioivat työryhmässä jatkotoimia tämän selvityksen pohjalta. Tunneliin liittyvästä yhteistyöstä keskusteltiin mm. Suomen ja Viron hallitusten yhteiskokouksessa toukokuussa 2018.Yhteisymmärryspöytäkirja on voimassa vuoteen 2030 asti.
NordenBladet — Oikeusalan EU-rahoitusohjelman vuoden 2021 hakuaika on käynnissä. Tänä vuonna rahoitusta voi hakea siviili- ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön, rikoksen uhrien sekä rikoksista syytettyjen tai epäiltyjen oikeuksien edistämiseen, sähköisen oikeuden hankkeisiin sekä oikeudelliseen koulutukseen.Oikeusalan rahoitusohjelman tavoitteena on edistää Euroopan oikeusalueen kehittämistä. Rahoitusta voivat hakea hankkeilleen esimerkiksi oikeus- ja hallintoviranomaiset, yliopistot, tutkimuslaitokset sekä kansalaisjärjestöt.Rahoitusta voi saada muun muassa koulutukseen, selvitysten ja tutkimusten tekemiseen, seminaarien ja kampanjoiden järjestämiseen sekä tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon.Oikeusalan ohjelman rahoitusmahdollisuuksia ja hakukäytäntöjä esitellään seminaarissa, joka järjestetään Microsoft Teams -alustalla tiistaina 4.5.2021 klo 10.15–12.00. Seminaarissa pääsee esittämään kysymyksiä komission edustajille hakuihin liittyen sekä kuulemaan käytännön kokemuksia hakuprosessista ja hanketoteutuksesta.Lisätietoa vuoden 2021 Oikeusalan rahoitusohjelmasta.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö sai perhevapaauudistusta koskevaan hallituksen esitysluonnokseen runsaasti palautetta (74 kpl). Valtaosa lausujista suhtautuu uudistukseen ja hallituksen esitysluonnokseen myönteisesti. Lähes kaikissa lausunnoissa hallituksen esityksen tavoitteita pidetään kannatettavina. Vanhempainvapaiden ja hoitovastuun nykyistä tasaisempaa jakautumista sekä pyrkimystä sukupuolten tasa-arvoon työelämässä pidetään tärkeänä. Samalla palautteessa nostetaan esiin parannusehdotuksia, joilla on parhaimmillaan yksittäisten perheiden ja lasten kannalta huomattavakin vaikutus.”Tavoitteemme on huomioida perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuus mahdollisimman hyvin. Samalla tehtävämme on varmistaa, että lainsäädännöstä tulee selkeää, yksiselitteistä ja kaikki tulevat kohdelluiksi yhdenvertaisesti. Uudistus on tärkeä askel tasa-arvon ja perheiden hyvinvoinnin lisäämisessä”, kuvaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen lausuntopalautteen huomioimista.”Lausuntojen pyytäminen on keskeinen osa uudistusprosessia. Kiitämme palautteen antajia, sillä saamamme palaute on kehittänyt hallituksen esitysluonnosta. Uudistusta on jo ennen palautekierrosta valmisteltu poikkihallinnollisissa työryhmissä. Lisäksi olemme kuulleet valmistelussa perhe- ja tasa-arvojärjestöjä. Kaikki tämä osallistuminen uudistuksen valmisteluun on tuottanut varmasti paremman ja perheiden tarpeita moninaisemmin palvelevan luonnoksen kuin mitä muilla tavoilla olisimme saaneet aikaan.” Hallituksen esitysluonnokseen useita parannuksiaHallitus tekee lausuntopalautteen perusteella esitykseensä useita parannuksia. Perhevapaauudistuksen tavoitteet ja perusmalli säilyvät ennallaan.MonikkoperheetMonikkoperheen vanhempien yhtä aikaa pidettävien vanhempainrahapäivien määrää lisättäisiin siten, että vanhemmille voidaan samalta ajalta maksaa vanhempainrahaa 18 päivärahapäivän lisäksi 90 päivärahapäivältä toista ja jokaista sitä useampaa lasta kohden. Toisin sanoen kaksosten vanhemmille maksettaisiin 108 päivärahapäivää (18+90pv), kolmosten vanhemmille 198 päivärahapäivää (18+90+90 pv) ja niin edelleen.Lisäksi monikkoperheen vanhempainrahapäivien lukumäärää lisättäisiin siten, että toisesta ja jokaisesta sitä useammasta lapsesta maksetaan 84 vanhempainrahapäivää. Toisin sanoen kaksosperheessä vanhempainrahapäivien lukumäärä olisi yhteensä 404 päivärahapäivää (320+84pv), kolmosperheessä 488 päivärahapäivää (320+84+84pv) ja niin edelleen.Yhden vanhemman perheetYhden vanhemman perheen vanhemman mahdollisuutta luovuttaa vanhempainrahapäiviä parannettaisiin. Kun lapsella on yksi vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi, hän voisi luovuttaa omasta 320 vanhempainrahapäivän kiintiöstään yhteensä 126 vanhempainrahapäivää (2 x 63pv) esimerkiksi puolisolleen. Osittainen vanhempainraha ja -vapaaYksi osittainen vanhempainrahapäivä kuluttaisi vanhempainrahakiintiöstä puolikkaan päivän eli kaksi osittaisena maksettua päivärahapäivää vastaa yhtä kokonaista. Lapsen kuolema -tilanteetLapsen syntyessä kuolleena tai kuollessa myöhemmin ennen kahden vuoden ikää, maksettaisiin vanhempainrahaa lapsen kuoleman jälkeen 24 arkipäivältä tai enintään niin monelta päivältä kuin vanhempainrahapäiviä on jäljellä. Lapsen syntyessä kuolleena tai kuollessa hieman myöhemmin, synnyttäneen vanhemman raskaus- ja vanhempainrahajakso jatkuisi yhtäjaksoisesti 105 arkipäivän ajan.Täten uudistus ei heikentäisi raskaana olleiden tilannetta nykyisestä ja parantaisi muiden vanhempien tilannetta lapsen kuolema -tilanteissa. Oikeus vanhempainrahaan Oikeus vanhempainrahaan on esityksen mukaisesti lapsen juridisella vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja. Tämän lisäksi vanhemmuuden tunnustaneella henkilöllä olisi oikeus vanhempainrahaan neljän kuukauden ajan lapsen syntymästä lukien. Päivärahapäivien luovuttaminenVanhempainrahaan oikeutettu vanhempi voisi luovuttaa päiviä lapsen muulle huoltajalle ja lapsen toisen vanhemman puolisolle. Laajennus sairausvakuutuslain puolella toisi myös oikeuden työsopimuslain mukaisiin vanhempainvapaisiin.Muutokset kokonaisuudessaanPerhevapaauudistusta koskeva hallituksen esitysluonnos etenee seuraavaksi lainsäädännön arviointineuvoston ja sen jälkeen eduskunnan käsittelyyn. Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022. Lue lisää: Perhevapaauudistus lausuntopalvelussaKatso uudistuksen perusmallin esittelevä animaatioPerhevapaauudistus sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla
NordenBladet — Pitkittyneen kehysriihen vuoksi ministeri Skinnarin vierailu Kööpenhaminaan muutetaan virtuaaliseksi ja ohjelmaan suunnitellut tapaamiset toteutetaan etäyhteyksien avulla.”Vierailun luonteen muuttuminen on erittäin harmillista. On kuitenkin hienoa, että osa suunnitellusta ohjelmasta saadaan toteutettua etätapaamisina. Yhteistyön tiivistäminen on tärkeää sekä Suomelle että Tanskalle”, sanoo Ville Skinnari.
NordenBladet — Valtiotieteiden maisteri Emil Asp on määrätty liikenne- ja viestintäministeriön palveluosaston markkinayksikön johtajaksi. Aspin tehtävä yksikön johtajana alkaa 4.5.2021 ja jatkuu 31.12.2021 asti.Viestintäneuvos Emil Asp on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi vuonna 2014. Hän on työskennellyt liikenne- ja viestintäministeriössä vuodesta 2012 lukien.Asp on työskennellyt ensin korkeakouluharjoittelijana vuonna 2012 (4 kk), suunnittelijana vuosien 2013 ja 2014 aikana, ylitarkastajana vuosina 2014-2017, neuvottelevana virkamiehenä vuosina 2018-2020 sekä nykyisessä viestintäneuvoksen tehtävässään 1.5.2020 lukien.Palveluosaston markkinayksikkö vastaa siitä, että liikenne- ja viestintäalan markkinat ovat toimivat ja kilpaillut.
NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotusta EU:n edustajakannedirektiivin täytäntöönpanon edellyttämäksi lainsäädännöksi.Edustajakannedirektiivin tavoitteena on edistää kuluttajien oikeuksia suojaavan lainsäädännön noudattamista jäsenvaltioissa. Tähän pyritään varmistamalla, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa on ainakin yksi tehokas menettely, joka mahdollistaa, että niin sanottu oikeutettu yksikkö voi nostaa edustajakanteen kuluttajien oikeuksia rikkonutta elinkeinoharjoittajaa vastaan kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi. Oikeutetuiksi yksiköiksi voitaisiin nimetä kuluttajajärjestö tai viranomainen, joka voisi nostaa kanteen kuluttajaryhmän puolesta, jolloin yksittäiset kuluttajat eivät joutuisi toimimaan asiassa yksin.Edustajakanteen tarkoituksena on parantaa kuluttajien mahdollisuuksia saada hyvitystä kärsimistään menetyksistä silloin, kun elinkeinonharjoittaja on rikkonut kuluttajan oikeuksia suojaavaa lainsäädäntöä. Edustajakannemenettelyssä tulee voida vaatia elinkeinonharjoittajan toimintatavan kieltämistä sekä hyvitystä menetyksestä tai vahingosta, joka kuluttajille on elinkeinonharjoittajan menettelystä aiheutunut. EU:n edustajakannedirektiivillä pyritään turvamaan kuluttajien oikeudet koko unionin alueella.Edustajakannedirektiivi on merkittävästi laajempi kuin Suomessa tällä hetkellä voimassa oleva ryhmäkannelaki. Ryhmäkannelain mukaan vain kuluttaja-asiamies voi nostaa kanteen kuluttajista muodostuvan ryhmän puolesta. Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2022 tammikuun loppuun. EU:n edustajakannedirektiivi tuli voimaan vuoden 2020 lopulla. Jäsenvaltioiden on annettava direktiivin edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään joulukuussa 2022.
NordenBladet — Kesällä julkaistava EU:n uusi metsästrategia on luonteeltaan komission tiedonanto, joka ei sinällään velvoita jäsenmaita – sitovat lainsäädäntöaloitteet käsitellään myöhemmin erillisissä prosesseissa. Niihin on Suomen ja muiden metsäisten jäsenmaiden syytä panostaa tosissaan, kirjoittaa MMM:n luonnonvaraosaston osastopäällikkö Tuula Packalen. Objektiivisen tiedon tarjoaminen ja aktiivinen vuorovaikutus sekä eri tilanteissa olevien jäsenmaiden kesken että komission kanssa on tärkeää, jotta tiedon puute ja virheelliset käsitykset eivät johtaisi Suomen ja muiden metsäisten maiden kannalta haitallisiin päätöksiin. Lue koko blogi
NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen vierailee tiistaina 27. huhtikuuta Kemissä. Ministeri tapaa Stora Enson johtoa ja henkilöstöä sekä Kemin kaupungin ja seutukunnan, ELY-keskuksen, TE-toimiston ja Lapin liiton edustajia.Ministerin vierailu toteutetaan terveysturvallisesti.Stora Enso ilmoitti 20. huhtikuuta aikeensa sulkea Kemin Veitsiluodon tehdas. Päätöksellä on laajat aluetaloudelliset vaikutukset, sillä toteutuessaan suunnitelmat merkitsevät 670 työpaikan vähenemistä. Välittömästi ilmoituksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti yhdessä aluetoimijoiden kanssa äkillisen rakennemuutostilanteen toimet Kemin alueen ja irtisanottavien työntekijöiden tueksi.Äkillisissä rakennemuutostilanteissa tilannekuvan kartoitus ja työntekijöiden uudelleentyöllistymisen tukitoimet käynnistyvät hetiÄkillisellä rakennemuutoksella (ÄRM) tarkoitetaan tilannetta, jossa alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävä työnantaja tai toimiala irtisanoo suuren määrän työntekijöitä kerralla konkurssin tai laajan sopeuttamistoimenpiteen johdosta.Erilaisilla kohdennetuilla ja tilanteen mukaan mitoitetuilla työllisyys-, elinkeino- ja aluekehitystoimenpiteillä sekä muilla vastaavilla toimilla pyritään estämään aluetalouden taantuminen. Toimenpiteillä edistetään uusien työpaikkojen syntymistä, vanhojen uudistumista ja huolehditaan työntekijöiden mahdollisimman nopeasta uudelleentyöllistymisestä.Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa yhdessä aluetoimijoiden kanssa tilannekuvan kartoituksen heti yrityksen tiedonannon jälkeen. Myös työntekijöiden hyvinvoinnin ja uudelleentyöllistymisen tukitoimet käynnistyvät välittömästi. Alueen TE-toimisto sopii muutosturvan käytännön järjestelyistä yrityksen kanssa.Äkillisen ja jatkuvan rakennemuutoksen hallinta on aluelähtöistä. Alueen hyvä valmistautuminen ja varautuminen lisäävät sen omien ja valtion panostusten vaikuttavuutta. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää mahdolliset valtioneuvoston lisätoimet ja -rahoituksen.
