NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari osallistuu epäviralliseen EU:n kehitysministereiden videokokoukseen torstaina 29. huhtikuuta.
Kokouksessa ministerit käsittelevät eurooppalaisen kehitysrahoituksen rakenteen kehittämistä. Keskustelu on jatkoa valtiovarainministereiden keskustelulle aiheesta 16. huhtikuuta.
NordenBladet — Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta koskeva lakiesitys ei riittävästi konkretisoidu toimenpiteiksi ja ehdotuksen vaikutusarviot jäävät epämääräisiksi. Esitysluonnoksessa ehdotetaan jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen perustamista.
Ehdotuksen tavoitteena on parantaa työikäisen väestön osaamista vastaamaan jatkuvasti muuttuvia työelämän tarpeita. Palvelukeskuksen tehtävänä olisi tarjota palveluita, jotka lisäisivät kansalaisten, työnantajien ja alueiden valmiuksia sopeutua työelämän muutokseen. Esitysluonnoksen tavoitteena olisi lisätä erityisesti heikon peruskoulutuksen omaavien työmarkkina-asemaa. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa kuvatut sinänsä tärkeät tavoitteet ja keinot eivät kohtaa riittävästi. Esitysluonnoksessa ei myöskään riittävästi perustella ja kuvata sitä, miten palvelukeskuksen perustaminen lisäisi työelämälähtöistä jatkuvaa oppimista jo käytössä olevien keinojen lisäksi. Näin ollen jää epäselväksi, mitä konkreettista lisäarvoa palvelukeskus toisi.
Palvelukeskuksen organisointi kahden ministeriön ja työelämän edustajien ohjaamaksi itsenäiseksi toimijaksi poikkeaa valtionhallinnon yleisistä hallintomalleista. Siksi arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksen sisältämää vaihtoehtoisten ratkaisujen käsittelyä tulisi vielä täydentää. Vaihtoehtojen vertailu ei voi olla pelkästään eri hallintomallien vertailua, vaan vaihtoehtoja pitäisi pohtia työelämän murrosta ja yritysten tarpeita vasten. Myös aidosti vaihtoehtoisia keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi olisi tuotava esille ja pohdintaan.Esitysluonnoksessa tulisi kuvata tarkemmin uudistuksen keskeistä kohderyhmää ja palvelukeskukselle ehdotetun kokonaisrahoituksen käyttöä. Palvelukeskuksen rahoitusta tulisi kuvata myös määrärahojen jatkuvuuden näkökulmista, esimerkiksi kymmenen vuoden ajalta, koska ehdotettu rahoitus perustuisi pääosin elpymis- ja palautumissuunnitelmaan varattuun määräaikaiseen määrärahaan.
Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi esittää suunnitelma palvelukeskuksen seurannasta ja jälkiarvioinnista. Jälkiarviointi olisi tärkeää, koska esitysluonnoksessa ehdotetaan poikkeuksellista organisointimallia.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ja Gofore Oyj ovat tehneet sopimuksen työsuojeluhallinnon Vera tietojärjestelmän ylläpidon ja kehityksen asiantuntijatehtävistä.Sopimus kattaa asiantuntijapalveluita, jotka liittyvät erilaisten IT-palveluiden sekä tietojärjestelmien suunnitteluun ja hallintaan, kehitykseen ja ylläpitoon sekä tietoturvaan ja omaisuuden hallintaan.Työsuojeluhallinnon Vera-tietojärjestelmä on työsuojelutarkastajien käyttöön rakennettu tietojärjestelmä, jolla tuotetaan tarkastuskertomukset. Verassa on työsuojeluvalvonnan keskeinen tieto. Vera otettiin käyttöön vuona 2011, ja tähän mennessä sillä on tehty jo yli 200 000 tarkastuskertomusta. Tietojärjestelmään on tallennettu työsuojeluvalvonnan tarkastettavat asiat, mallitekstejä sekä työnantajan velvoitteisiin liittyvät säädösviitteet. Näiden avulla työpaikat saavat laadukkaita viranomaisasiakirjoja, tarkastuskertomuksia tarkastuksista.Vera-järjestelmä on saanut nimensä Pohjoismaiden ensimmäisen työsuojelutarkastajana toimineen naisen Vera Hjeltin mukaan. Työsuojeluhallinnon Vera tietojärjestelmän hankinta 2021 – työryhmä (Hankeikkuna)
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö vastaanotti 28.4.2021 Fennovoima Oy:n päivityksen Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemukseen liittyviin tietoihin. Siinä yhtiö kuvaa olennaiset päivitykset ja kehityksen, joita hankkeessa on tapahtunut vuoden 2015 lupahakemuksen jättämisen jälkeen.Fennovoima jätti 30.6.2015 valtioneuvostolle lupahakemuksen ja 5.8.2015 siitä päivitetyn version. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti tällöin asiasta lausuntokierroksen. Tänään jätetty asiakirja saattaa ajan tasalle Fennovoiman lupahakemukseen liittyvät tiedot. Ydinenergialain mukaisesti TEM valmistelee rakentamislupaa koskevan päätöksen valtioneuvostolle. Päätöksen tekeminen edellyttää, että Säteilyturvakeskuksen tuleva turvallisuusarvio on myönteinen ja että kaikki lain edellyttämät ehdot täyttyvät.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Äitienpäivän kunniamerkkien jako siirtyy jälleen koronavirustilanteen vuoksi.Tasavallan presidentti palkitsee aiempien vuosien tapaan kasvattajina ansioituneita äitejä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla kultaristein. Perinteistä kunniamerkkien luovutustilaisuutta ei kuitenkaan voida tänäkään vuonna järjestää äitienpäivänä koronavirustilanteen vuoksi.Sekä vuoden 2021 että vuoden 2020 kunniamerkit luovutetaan näillä näkymin Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämissä alueellisissa tilaisuuksissa Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2021. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kanslia julkistaa palkittujen äitien nimet verkkosivuillaan 28.4.2021. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnatKunniamerkin saaville äideille on ilmoitettu huomionosoituksesta henkilökohtaisesti.Äitienpäivän kunniamerkit jaetaan tänä vuonna 75. kerran. Juhlavuoden kunniaksi ritarikunnat julkaisevat sivuillaan kaikkien historian aikana palkittujen kasvattajien nimet sekä muuta aiheeseen liittyvää materiaalia.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Suomen metsäkeskukselle 9,3 milj. euroa METSO-ohjelman toteuttamiseen. Määrärahasta 8,1 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää 10-vuotisten ympäristötukisopimusten tekemiseen ja 1,2 milj. euroa luonnonhoitohankkeisiin yksityisten metsänomistajien kanssa.Tavoitteena on, että kuluvana vuonna ympäristötukisopimuksia solmitaan arviolta 3 800 hehtaarille. Elinympäristöjen hoidon ja kunnostuksen toteutustavoite on 250 hehtaaria. Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeiden määrällisenä tavoitteena on avata hankehakuun vuonna 2021 vähintään 10 elinympäristöjen hoito ja kunnostushanketta, 10 vesiensuojeluhanketta ja 10 monimuotoisuutta edistävää kulotushanketta.Vuonna 2021 päättyy noin 1 100 metsänomistajan ympäristötukisopimus, joiden alue kattaa pinta-alaltaan noin 5 300 hehtaaria. Erääntyvien sopimusten pinta-alasta noin puolet on vähäpuustoisia elinympäristöjä, joita ei enää pääsääntöisesti rahoiteta. Tavoite on kohdentaa rahoitus monimuotoisuusarvoltaan merkittävimpiin kohteisiin sekä parantaa arvokkaiden luontokohteiden kytkeytyvyyttä.METSO-ohjelman tavoitteena on solmia ympäristötukisopimuksia ja tehdä luonnonhoitotöitä 82 000 hehtaarille talousmetsää vuoden 2025 loppuun mennessä. Voimassaolevan kehyksen mukaisella rahoituksella päästään noin 68 000 hehtaarin toteutukseen, joka on 83 prosenttia tavoitteesta. Tavoitteeseen pääsemiseksi Suomen metsäkeskuksen METSO-rahoitusta sekä henkilöstöresursseja tulisi nostaa METSO-ohjelman loppukaudelle, sekä lisätä toimijoiden tekemää hakemusvalmistelua. Tämä tarkoittaisi, että ympäristötukisopimuksia sekä luonnonhoitohankkeita tulisi toteuttaa vuosina 2021–2025 vuosittain yhteensä noin 6 100 hehtaaria, ja se vaatisi noin 16,5 milj. euron määrärahatasoa.METSO-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke. Vapaaehtoisuuteen pohjaava METSO tarjoaa maanomistajalle mahdollisuuden suojella metsäänsä korvausta vastaan, joko pysyvästi tai määräaikaisesti. METSO-ohjelmassa toteutetaan myös luonnonhoitoa ilman maanomistajalle aiheutuvia kuluja. Luonnonhoitohankkeissa tehdään esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta edistäviä kulotuksia, elinympäristöjen luonnonhoitoa ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteitä.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Kansallisen vesihuoltouudistuksen johtoryhmä hyväksyi uudistusohjelman 20.4.2021. Vesihuoltouudistuksen visiona on vastuullinen vesihuolto 2030, joka varmistaa laadukkaat ja turvalliset vesihuoltopalvelut sekä sen, että vesihuoltoala uudistuu hiilineutraaliksi kiertotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2030 mennessä.Vesihuoltolaitoskentän hajanaisuus on yksi toimialan suurimmista haasteista. Vesihuoltolaitoksia on 1 100, mutta noin 80 suurinta toimijaa tuottaa noin 80 prosenttia kaikista palveluista. Monilla pienemmillä vesihuoltolaitoksilla on pulaa sekä osaajista että muista resursseista.
Kiristyvä EU-lainsäädäntö luo uusia velvoitteitta esimerkiksi riskienhallintaan ja energiatehokkuuteen. Lisäksi kuntatalouden haasteet uhkaavat vesihuoltolaitosten taloutta ja omistussuhteita ja vesihuoltoinfran korjausvelka kasvaa kestämättömällä tavalla.– Yksi uudistuksen keskeisistä haasteista on, miten onnistumme eri toimijoiden yhteistyönä kehittämään yhteiskunnalle elintärkeää vesihuoltosektoria siten, että saamme korjausvelan kasvun selätettyä. Tähän tarvitaan laaja keinovalikoima, joka pitää sisällään mm. rakennemuutoksen edistämistä, taloudenpidon ja omaisuudenhallinnan kehittämistä, entistä laajempaa alueellista yhteistyötä sekä tietenkin lainsäädännön uudistamista, toteaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Vesihuoltouudistusohjelma koostuu kahdeksasta toimenpidekokonaisuudesta, ja sen valmisteli vuonna 2020 asetettu visioryhmä laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Uudistusohjelma oli lausunnoilla alkuvuodesta ja siihen saatiin 118 lausuntopalautetta, joista valtaosa tuki tavoite- ja toimenpidekokonaisuutta. Tämä osoittaa uudistuksen tärkeyden ja tarpeellisuuden. Uudistusohjelman toimeenpano aloitetaankin välittömästi.Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmaLisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta, p. 0295 162 123, olli-matti.verta(at)mmm.fi
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Kotimaisten kielten keskuksen johtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä 15 hakemusta. Hakuaika päättyi 27. huhtikuuta. Virka täytetään viiden vuoden määräajaksi, ja se pyritään täyttämään 1. elokuuta 2021 lähtien.Valtioneuvosto nimittää keskuksen johtajan, jonka tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää keskuksen toimintaa. Johtaja vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta opetus- ja kulttuuriministeriölle.Johtajan virkaa hakivat:Ainiala TerhiGranqvist KimmoHutukka PäiviKankaanpää SalliLaatu MinnaLehtonen PiotrLeinonen IsabellaLumme PiaMikkelä HeliMäkinen MarttiNissilä LeenaOlthuis Marja-LiisaSnellman PekkaTikkanen SamiWidén PerttiHakijatietoihin tulossa mahdollisesti täydennyksiäPäivitämme tarvittaessa hakijalistaa määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Lainsäädännön jälkiarviointien laatimista on syytä tehostaa monella sääntelyalueella. Jälkiarviointi on metodisesti monipuolista, mutta arviointitoiminta kasaantuu muutamille sääntelyalueille. Myös tulosten levittämistä ja hyödyntämistä tulisi kehittää. Näin todetaan 28. huhtikuuta julkaistussa selvityksessä, jonka ovat laatineet Frisky & Anjoy, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa ”Lakien toimivuuden ja vaikutusten jälkiarviointi – Nykytilan kuvauksesta kehittämisehdotuksiin” -hankkeessa selvitettiin, miten lainsäädännön toimeenpanoa, lakien vaikutuksia ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan. Kotimaisia käytäntöjä tarkasteltiin jälkiarviointien organisoinnin, käytettyjen arviointimetodien, arviointien laadun varmistamisen sekä arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen näkökulmista. Lisäksi selvitettiin lainsäädännön jälkiarvioinnin kansainvälisiä organisoinnin ja toteuttamisen muotoja.”On tärkeää, että jälkiarviointeja laaditaan riittävästi eri sääntelyalueilla”, toteaa tutkimusjohtaja Kati Rantala Helsingin yliopistosta. ”Nyt erilliset, ulkopuolisten tahojen tekemät jälkiarvioinnit keskittyvät etenkin työllisyyden ja työkyvyn edistämisen, kasvatuksen ja koulutuksen sekä ympäristön alueille.”Selvityksessä kävi ilmi, että jälkiarvioinneissa käytetyt käsitteet ja arviointiasetelmat ovat moninaiset. Arvioitavan lain luonne ja saatavilla oleva aineisto määrittävät pitkälti, millainen arviointiasetelma on mielekäs tai mahdollinen. Tästä syystä arviointien tilaaminen ja laatiminen vaativat monipuolista tutkimusosaamista ja toiminnan hyvää koordinaatiota. Malleja toimivista käytännöistä löytyy maailmalta.”Jälkiarvioinneissa tuotetaan tietoa muun muassa lain toimivuudesta ja myös sääntelyn ei-toivotuista vaikutuksista. Arvioinneissa esille tulleita kysymyksiä ei kuitenkaan aina lähdetä käytännössä ratkaisemaan”, toteaa toimitusjohtaja Petri Uusikylä Frisky & Anjoystä.”Poliittisen ohjauksen rooli ja merkitys jäivät tämän tutkimushankkeen aineistossa varsin vähäiselle huomiolle. On kuitenkin huomattava, että lainsäädännön jälkiarviointitoiminnan kehittämiseen ja arviointien tulosten laajaan hyödyntämiseen tarvitaan myös poliittista tahtotilaa.”Selvityksen mukaan lainsäädännön jälkiarviointien tuloksia tulisi koota, levittää ja hyödyntää nykyistä paremmin. Matalan profiilin jälkiarvioinnit voivat olla ministeriöille tärkeä työkalu omaehtoiseen seurantaan ja säädöshuoltoon. Arviointien tuloksia tulisi hyödyntää sääntelyn kehittämisessä. Myös lainvalmistelijoiden koulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota jälkiarviointiin liittyviin kysymyksiin.Selvityksessä ehdotetaan yleisiä periaatteita lainsäädännön jälkiarviointitoiminnan koordinoinnille ja toteuttamiselle. Selvityksessä on myös kuvattu lainsäädännön jälkiarvioinnin suunnittelun ja toimeenpanon prosessikaavio ja tarkistuslista asioista, joita olisi aiheellista ottaa huomioon jälkiarviointiraportteja laadittaessa. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Suomi on 27. huhtikuuta tarjonnut Intialle materiaaliapua maan äärimmäisen vaikean covid-19-tautitilanteen hoitoon. Suomi on valmis lähettämään Intiaan happipulloja EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta.– Suomi pitää Intian pyyntöön vastaamista tärkeänä. Kansainvälinen avunpyyntö kertoo tautitilanteen vakavuudesta ja terveydenhuoltojärjestelmän kriisiytymisestä, kertoo sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.– Intia on yksi EU:n strategisista kumppaneista Aasiassa. Kumppanuuteen kuuluu solidaarisuus hädän hetkellä. Intia on auttanut muuta maailmaa lahjoittamalla ja viemällä valmistamiaan covid-19-rokotteita. Nyt Suomi ja EU haluavat auttaa Intiaa, toteaa ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston päällikkö Piritta Asunmaa.– Suomen avuntarjouksessa näkyy erinomaisesti julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän syvä yhteistyö huoltovarmuudessa ja materiaalisessa varautumisessa. Tämä takaa osaltaan sekä Suomen hyvän varautumisen että kyvyn auttaa muita maita vaikeissa tilanteissa, sanoo johtaja Jaakko Pekki Huoltovarmuuskeskuksesta.Intia on pyytänyt EU:lta materiaaliapuna happipulloja ja lääkkeitäIntia on pyytänyt EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta apua maan vaikean covid-19-tilanteen ylikuormitettua maan terveydenhuollon. Maassa on tällä hetkellä pulaa lääkkeistä ja hapesta eikä sairaaloihin voida ottaa uusia potilaita. Intiassa on todettu yli 16 miljoonaa covid-19-tartuntatapausta ja lähes 200 000 kuolemantapausta.Avuntarjouksen valmistelussa on tehty yhteistyötä sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, ulkoministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen sekä happipullot toimittavan Oy Linde Gas Ab:n välillä. EU:n komissio koordinoi avunantoa ja tukee apua lähettäviä jäsenvaltioita logistiikan järjestämisessä sekä kuljetuskustannuksissa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
