NordenBladet — Energiamurros tuo mukanaan yhä enemmän tilanteita, joissa uusiin energiamuotoihin liittyvää tekniikkaa sovitetaan kulttuurihistorialtaan arvokkaisiin rakennuskohteisiin. Tekniikka kehittyy jatkuvasti, ja kaikenlaisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi on keinoja. Huolella tehty energiainvestointi parantaa kiinteistön arvoa.Ympäristöministeriö tilasi Ramboll Finland Oy:ltä selvityksen vähähiilisten energiamuotojen käytöstä kulttuurihistoriallisissa kohteissa. Se esittelee kohteita, joissa on onnistuttu sovittamaan yhteen kulttuurihistorialliset arvot ja uudet energiaratkaisut. Selvitys käsittelee esimerkkien kautta eri energiamuotoihin liittyviä erityishuomioita, joiden avulla kohteen arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Esimerkit toimivat hyödynnettäväksi yhtä lailla kohteissa, joita ei ole suojeltu, tai joilla ei ole erityistä kulttuuriympäristöstatusta. Raportti antaa lisää välineitä vähähiilisen energian ja kulttuuriympäristöjen parissa työskenteleville ja auttaa puntaroimaan yhteensovittamisen kysymyksiä. Ministeriö hyödyntää tietoja lainvalmistelussa, EU-sääntelyn toimeenpanossa ja tulevissa oppaissa. Raportin esimerkeissä on hyödynnetty aurinkoenergiaa: aurinkokeräimet ja -paneelit bioenergiaa: tulipesät, lämpökattilat maalämpöä pientuulivoimaa lämpöpumppuja: ilma-vesilämpöpumput, ilmalämpöpumput, poistoilmalämpöpumput Opasta varten tehdyn kyselyn vastauksissa nousi esiin, että lupakäytännöt vaihtelevat kunnittain, ja kiinteistönomistajien tietoisuus lupakäytännöistä vaihtelee. Ilmalämpöpumpun tai aurinkopaneelien asentaminen voi tuntua pieneltä toimenpiteeltä, johon ei huomata kysyä lupaa. Alueen museoilta saatu tuki on koettu sujuvaksi ja hyödylliseksi. Yhdessä on onnistuttu löytämään molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja, joiden avulla rakennusten ominaispiirteet säilyvät samalla, kun niiden arvo kasvaa ja energiatehokkuus paranee. Vähähiiliset energiamuodot kulttuurihistoriallisissa kohteissa | Valtion julkaisuarkisto Valto Lisätietoja Reko Korhonen erityisasiantuntija ympäristöministeriö p. 029 525 0018 [email protected]Jukka Kopra energia-asiantuntija Ramboll Oy p. 040 729 3680 [email protected]
Energiamurros tuo mukanaan yhä enemmän tilanteita, joissa uusiin energiamuotoihin liittyvää tekniikkaa sovitetaan kulttuurihistorialtaan arvokkaisiin rakennuskohteisiin. Tekniikka kehittyy jatkuvasti, ja kaikenlaisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi on keinoja. Huolella tehty energiainvestointi parantaa kiinteistön arvoa.
NordenBladet — Ympäristöministeriö aloittaa lainvalmistelun Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamiseksi. Lakimuutoksella mahdollistettaisiin Kuhmon kaupungissa sijaitsevan Petolan opastus- ja tutkimuskeskuksen lakkauttaminen. Päivitetyn lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 aikana.Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kunnassa sijaitseva Ystävyyden puisto on perustettu vuonna 1990 omalla laillaan (484/1990). Puisto on Suomen puoleinen osa Suomen ja Venäjän Ystävyyden luonnonsuojelualueesta solmitun valtiosopimuksen (68/1990) toteutusta. Valtiosopimuksen tavoitteena on ollut edistää maidenvälistä yhteistyötä erityisesti luonnon- ja ympäristönsuojelun sekä ympäristötutkimuksen alalla. Ystävyyden puistosta annetussa laissa on säädetty puiston henkilöstöstä sekä opastus- ja tutkimuskeskuksen perustamisesta Kuhmoon. Kuhmon Tönölänniemessä sijaitseva Petolan opastus- ja tutkimuskeskus rakennettiin vuonna 1993 Ystävyyden puiston hallinnon ja hoidon, opastuksen sekä tutkimuksen tarpeisiin. Keskus ja puistoon palkattava henkilöstö olivat kompensaatiota Kuhmon kaupungille valtion maiden suojelusta johtuvasta metsätaloustyöpaikkojen vähenemisestä alueella. Kiinteistö rakennuksineen on Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnassa. Alkavan säädöshankkeen tarkoituksena on mahdollistaa Petolan opastus- ja tutkimuskeskuksen lakkauttaminen ja kiinteistökokonaisuuden luovuttaminen Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnasta. Petolan luontokeskuksen käyntimäärät ovat jääneet alhaisiksi ja keskuksen ylläpidon kustannukset ovat kysyntään nähden korkeat. Tutkimus- ja luonnonsuojeluyhteistyö Venäjän kanssa lopetettiin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022. Keskuksesta luopuminen on tullut erityisen aiheelliseksi valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin kohdistuvien säästöjen myötä. Osana säästöihin varautumista Metsähallituksen Luontopalvelut vähentää hallinnassaan olevien rakennusten määrää kiinteistöjen vaatiman hoidon ja käytettävissä olevien resurssien tasapainottamiseksi. Säädöshanke ei tuo muutoksia Ystävyyden puiston luonnonsuojelualueisiin. Ystävyyden puiston suojelualueet kuuluvat Suomen Natura 2000 -verkostoon ja muodostavat yhteensä yli 25 000 hehtaarin laajuisen, erämaisen metsä- ja suoluonnon kokonaisuuden. Alueet turvaavat myös Suomen alkuperäislajistoon kuuluvan metsäpeuran keskeisiä elinympäristöjä. Lainvalmistelun aikataulu Lakia valmistellaan ympäristöministeriössä virkatyönä kesällä ja alkusyksystä 2024. Osana valmistelua järjestetään myös sidosryhmätapaamisia. Hallituksen esityksen luonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle syyskuussa 2024. Hallituksen esitys Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamiseksi annetaan eduskunnalle arviolta joulukuussa 2024. Tavoitteena on, että lakimuutos tulisi voimaan vuoden 2025 aikana. Seuraa hankkeen etenemistä Hankeikkunassa | valtioneuvosto.fiLisätietoja Ilona Latsa (tavoitettavissa 24.-27.6. ja 1.8. alkaen) erityisasiantuntija p. 0295 250 388 [email protected]
Ympäristöministeriö aloittaa lainvalmistelun Ystävyyden puistosta annetun lain muuttamiseksi. Lakimuutoksella mahdollistettaisiin Kuhmon kaupungissa sijaitsevan Petolan opastus- ja tutkimuskeskuksen lakkauttaminen. Päivitetyn lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 aikana.
NordenBladet — Suomalaiset ovat ahkeria vesistöjen kunnostajia, ja tarve kunnostuksille on edelleen suuri, jotta vesistöjemme tila saadaan hyväksi. Yli 900 kunnostushanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta vuosina 2019-2023. Tämän kesän kuluessa käynnistyy jälleen lähes sata uutta kunnostushanketta.
Suomalaiset ovat ahkeria vesistöjen kunnostajia, ja tarve kunnostuksille on edelleen suuri, jotta vesistöjemme tila saadaan hyväksi. Yli 900 kunnostushanketta on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta vuosina 2019-2023. Tämän kesän kuluessa käynnistyy jälleen lähes sata uutta kunnostushanketta.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta hallituksen esitykseksi, jonka tavoitteena on sujuvoittaa ympäristöasioiden käsittelyä tulevassa Lupa- ja valvontavirastossa sekä edistää lupamenettelyissä yhden luukun mallia. Lausuntoja pyydetään 30.8.2024 mennessä.Ympäristöministeriön yhden luukun lainsäädäntöhanke liittyy valmisteilla olevaan valtion aluehallintouudistukseen, jonka yhteydessä organisoidaan uudelleen valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät. Sen myötä ympäristöhallinto muuttuu merkittävällä tavalla, koska aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset lakkautetaan. Niiden tilalle lupa- ja valvontatehtävissä tulee yksi valtakunnallinen viranomainen, Lupa- ja valvontavirasto. Valtion aluehallinnon uudistusta koskeva luonnos hallituksen esitykseksi on lähtenyt lausuntokierrokselle tänään.Keskeiset ympäristöön liittyvät lupamenettelyt yhdestä luukustaHallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan useita säännösmuutoksia ympäristöasioiden käsittelyn ja erityisesti lupamenettelyiden sujuvoittamiseksi. Ympäristöasioiden yhdessä luukussa keskeiset ympäristöön liittyvät lupamenettelyt, kuten ympäristönsuojelulain, vesilain, luonnonsuojelulain ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tehtävät, hoidettaisiin yhdessä viranomaisessa. Lupia haettaisiin sähköisen asianhallintajärjestelmän kautta yhdestä paikasta.Hallituksen esitykseen sisältyvillä ehdotuksilla pyritään edistämään yhdenmukaisuutta ja valtakunnallisesti yhtenäisiä toimintatapoja ympäristöön liittyvissä lupamenettelyissä. Lisäksi halutaan vahvistaa viranomaisen asiantuntemuksen hyödyntämistä ympäristöasioiden käsittelyssä erityisesti hankkeiden alkuvaiheessa. Tavoitteena on lisätä viranomaisten ja hanketoimijoiden yhteistyötä ja viranomaisen roolia asiakkaan ennakko-ohjauksessa ja neuvonnassa. Tämä parantaisi päätösten laatua ja niiden ennakoitavuutta ja siten vähentäisi tarvetta muutoksenhakuun. Lainsäädännön muutoksilla voidaan edistää investointeja, vihreätä siirtymää ja Suomen kilpailukykyä. Hankkeessa tehdyillä ehdotuksilla edetään yhä vahvemmin kohti ympäristöasioiden yhtä luukkua, jossa lupaviranomaisen asiantuntijuus vahvistuu, asiointi ja lupien haku tapahtuu käyttäjälähtöisesti ja digitaalisesti yhden lupaprosessin kautta. Luvan hakijalla olisi mahdollisuus jo hyvissä ajoin etukäteen keskustella lupamenettelyihin liittyvistä velvollisuuksista, selvitystarpeista ja reunaehdoista sujuvan menettelyn turvaamiseksi.”Luvituksen sujuvoittaminen ja yhden luukun periaate etenevät hallitusohjelman mukaisesti. Näin vahvistamme Suomen houkuttelevuutta erityisesti puhtaan siirtymän investoinneille”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Valmistelussa otetaan huomioon ympäristölliset vaatimukset, haitankärsijöiden asema ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen.Esityksellä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eräiden ympäristöasioiden käsittelystä Lupa- ja valvontavirastossa. Se korvaisi voimassa olevan lain ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa. Uuteen lakiin sisällytettäisiin lupa-asioiden käsittelyn yhdenmukaisuutta ja sujuvuutta edistäviä säännöksiä, jotka koskevat muassa viranomaisten yhteistyötä, ennakko-ohjausta ja neuvontaa, sähköistä asiointia sekä käsittelyaikojen arviointia. Uuteen lakiin sisältyisi myös tarvittavat säännökset eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta, jota koskeva erillinen laki samassa yhteydessä kumottaisiin. Lisäksi muutoksilla laajennettaisiin eräiden ympäristöön liittyvien lupa-asioiden yhteiskäsittelyä, edistettäisiin vihreän siirtymän hankkeiden kiireellistä käsittelyä sekä tiivistettäisiin YVA- ja lupamenettelyiden välistä suhdetta. YVA-menettelyn osalta lausuntoa pyydetään myös muun muassa YVA-asetuksen mukaisista YVA-ohjelman sisältövaatimuksiin esitettävistä muutoksista. Esityksellä toteutettaisiin hallitusohjelman kirjaus tuulivoimahankkeiden YVA-rajan laskemisesta.Esityksellä ehdotetaan täytäntöön pantavaksi kansallisesti eräitä EU-säädösten lupamenettelyä koskevia säännöksiä esimerkiksi määräaikojen seurantaan ja kiireelliseen käsittelyyn sekä yhteyspisteviranomaisen nimeämiseksi. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan samaan aikaan vuoden 2026 alussa kun valtion aluehallinnon uudistusta koskeva lainsäädäntö. Lausuntopyyntö myös kriittisten raaka-aineiden hankkeiden yhteyspisteviranomaisestaLisäksi ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä, joka liittyy kriittisten raaka-aineiden asetuksen täytäntöönpanoon. Asetus edellyttää kansallisen keskitetyn asiointipisteen määrittämistä 24.2.2025 mennessä. Lausunnoilla olevalla erillisellä esityksellä asiointipisteeksi määriteltäisiin Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vuoden 2025 ajalle. Lupa- ja valvontavirasto toimisi yhteyspisteviranomaisena 1.1.2026 alkaen. Yhteyspisteviranomainen koordinoi kriittisten raaka-aineiden hankkeiden lupamenettelyjä, seuraa strategisten hankkeiden lupamenettelyjen määräaikoja ja auttaa hankkeen toteuttajaa ymmärtämään lupamenettelyn kannalta merkityksellisiä hallinnollisia seikkoja. Lisäksi sen tulee antaa tietoja kriittisten raaka-aineiden hankkeiden kannalta merkityksellisistä hallinnollista menettelyistä. Esityksessä ehdotettaisiin säädettäväksi myös strategisia hankkeita koskevien lupahakemusten etusijasta ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisissa lupamenettelyissä ja kyseisiä hakemuksia koskevien valitusten kiireellisyydestä muutoksenhakutuomioistuimessa.
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta hallituksen esitykseksi, jonka tavoitteena on sujuvoittaa ympäristöasioiden käsittelyä tulevassa Lupa- ja valvontavirastossa sekä edistää lupamenettelyissä yhden luukun mallia. Lausuntoja pyydetään 30.8.2024 mennessä.
NordenBladet — Ympäristöministeriön myöntämä avustus tukee kuntien kaavoituksen ja rakentamisen luvituksen tiedonhallinnan kehittämistä. Avustettavat hankkeet ovat osa rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistusta, jonka yhtenä osana on koota kaavoituksen ja luvituksen tiedot valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin.Avustuksella tuetaan kuntien valmiuksia tuottaa tietomallimuotoista tietoa ja toimittaa sitä Ryhti-järjestelmään. Tällä hakukierroksella avustusta saa seitsemän kuntaa. ”Avustushakukierroksella saimme paljon laadukkaita kuntien hakemuksia. Hankkeiden projektisuunnitelmissa on nähtävissä kuntien vahva motivaatio yhteiskehittää järjestelmiä ja ohjelmistoja. On ilahduttavaa nähdä, miten moni kunta on yhdessä kehittämässä valtakunnallisia ratkaisuja ja malleja, jotka sujuvoittavat tiedonhallintaa sekä hyödyttävät laajasti muitakin kuntia, kun siirrymme Ryhti-järjestelmän käyttöönottovaiheeseen.” ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jemina Suikki kiittää. Ryhti-järjestelmän palveluita avautuu vuoden 2024 alusta alkaen vaiheittain. Ryhti-järjestelmän palvelujen ja rajapintojen testaus on aloitettu jo edellisen vuoden avustushakukierroksen hankkeiden kanssa. Nyt avustusta saaneet hankkeet pääsevät myös yhteiskehittämään Ryhti-järjestelmää, testaamaan teknisiä ratkaisuja ja antamaan niistä palautetta. Testausta jatketaan keväälle 2025. Avustettavien hankkeiden keskeinen tavoite on sujuvoittaa tiedonhallintaa ja kehittää kuntajärjestelmien teknisiä kyvykkyyksiä huomioiden kuntien rakennetun ympäristön viranomaisprosessit. Avustusta saaneet kunnat tekevät yhdessä tietojärjestelmätoimittajiensa kanssa tarvittavat muutokset omiin ohjelmistoihin ja järjestelmiin, jotta tiedon tietomallimuotoinen tuottaminen ja toimittaminen on mahdollista. Myös muut kunnat hyötyvät hankkeiden tuloksista. Avustusta saavat kunnat Huhtikuussa päättyneessä avustushaussa määrärahaa oli jaossa 1,5 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö sai 21 hakemusta, ja niissä haettiin avustusta yhteensä noin 3,6 miljoonaa euroa. Avustusta saivat Järvenpään kaupunki, 230 000 euroa Keravan kaupunki, 70 000 euroa Keuruun kaupunki, 225 000 euroa Naantalin kaupunki, 230 000 euroa Nokian kaupunki, 205 000 euroa Raahen kaupunki, 305 000 euroa Tampereen kaupunki, 250 000 euroa Ympäristöministeriö avaa seuraavan avustushaun syksyllä 2024, jolloin haettavaksi avataan 2,3 miljoonaa euroa. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä | Syke.fiAvustukset ja tuki kunnilleLisätiedot Jemina Suikki erityisasiantuntija p. 0295 250 345
Ympäristöministeriön myöntämä avustus tukee kuntien kaavoituksen ja rakentamisen luvituksen tiedonhallinnan kehittämistä. Avustettavat hankkeet ovat osa rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistusta, jonka yhtenä osana on koota kaavoituksen ja luvituksen tiedot valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin.
NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ovat kutsuneet koolle luonnonarvomarkkinoiden pyöreän pöydän. Yritysten, toimialojen, valtionhallinnon ja järjestöjen edustajat keskustelevat tänään tiistaina järjestettävässä tilaisuudessa luonnonarvomarkkinoiden syntymisen edistämisestä.Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus kehittää vapaaehtoista ekologista kompensaatiota muun muassa selkeyttämällä sääntelyä hyväksytyin yhteisin kriteerein sekä mahdollistamalla sen soveltamisen osana ympäristöluvitusta. Hallitus selvittää luonnon kartoituksissa saatujen tietojen hyödyntämistä kompensaatiomarkkinoiden kehittymisessä. Hallitusohjelmaan kirjattu vapaaehtoisen ekologisen kompensaation kehittäminen edistää osaltaan yksityisrahoitteisten luonnonarvomarkkinoiden syntyä. Ekologinen kompensaatio on yksi osa luonnonarvomarkkinoita, jonka rinnalle voi kehittyä myös muuta markkinaehtoista luontokauppaa. Tulevaisuudessa markkinat voisivat tuoda yhteen maanomistajat sekä luonnonarvojen hankkimisesta kiinnostuneet yritykset, kansalaiset ja organisaatiot. ”On hienoa, että kiinnostus yksityisellä rahoituksella tehtäviin luontotoimiin kasvaa. Tarvitsemme sitä myös eilen hyväksytyn ennallistamisasetuksen toteuttamiseksi järkevin ja kustannustehokkain keinoin. Hiilijalanjäljen lisäksi yrityksissä arvioidaan nyt luontojalanjälkeä ja tehdään luontotoimia. Hallitus haluaa edistää markkinoiden syntymistä, jotta yksityistä rahaa saadaan luotettavasti kanavoitua selvästi nykyistä enemmän. Valtion mailla pääsimmekin jo julkistamaan pilotin, jossa Metsähallitus ennallistaa suota ensimmäistä kertaa yrityksen lahjoittamin varoin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkänen sanoo. Pyöreän pöydän keskustelun tavoitteena on muodostaa tilannekuva kotimaan luonnonarvomarkkinoihin vaikuttavista ajankohtaisista kysymyksistä sekä eri toimijoiden mahdollisuuksista ja toimenpiteistä markkinoiden synnyn mahdollistamiseksi. Keskustelussa käsitellään muun muassa luonnonarvokaupan mahdollisuuksia tuottaa uutta tulovirtaa maanomistajille sekä kunkin osapuolen mahdollisuuksia markkinoiden luomisen edistämiseen. ”Luonnonarvomarkkinat koskevat poikkileikkaavasti useita sektoreita. Meille onkin arvokasta kuulla toimijoilta laajasti, millaisia avauksia luonnonarvomarkkinoista on jo tehty. Tarvitsemme yhteistä ideointia ja halua kokeilla, jotta luonnonarvokaupalle löydetään kannustava toimintamalli”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Essayah. Luonnonsuojelulaissa säädetään yksityiskohtaisesti luonnonarvojen tuottamisen menettelystä ja vapaaehtoisen ekologisen kompensaation kriteereistä. Toimivilla markkinoilla luonnonarvojen tuottaminen ja myyminen käsittäisi aiheutetun heikennyksen hyvittämisen lisäksi luonnonarvojen parantamistoimet myös muihin tarkoituksiin, kuten yrityksen ympäristövastuun osoittamiseen. EU:n ennallistamisasetus hyväksyttiin maanantaina 17. kesäkuuta. Luonnonarvomarkkinat voivat edistää ennallistamisasetuksen mukaisia tavoitteita luonnon tilan parantamiseksi.Keskustelulla eri toimijoiden näkemyksistä ja reunaehdoista edistetään ratkaisumallien muotoilua luonnonarvomarkkinoiden käynnistymiseksi. Pyöreän pöydän keskustelun antia hyödynnetään jatkotyössä yhdessä tutkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. LisätietojaLyydia Ylönen ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja 050 476 1341 [email protected]Tapio Luoma-aho maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja 050 472 7040 [email protected]Leila Suvantola lainsäädäntöneuvos ympäristöministeriö p. 029 5250 433 [email protected]Johanna Vanhatalo johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö p. 0295162177 [email protected]
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ovat kutsuneet koolle luonnonarvomarkkinoiden pyöreän pöydän. Yritysten, toimialojen, valtionhallinnon ja järjestöjen edustajat keskustelevat tänään tiistaina järjestettävässä tilaisuudessa luonnonarvomarkkinoiden syntymisen edistämisestä.
NordenBladet — EU:n ennallistamisasetus sai taakseen määräenemmistön tuen Euroopan unionin ympäristöneuvostossa maanantaina 17. kesäkuuta. Asetus tulee voimaan heinä-elokuussa. EU:n jäsenmaiden tulee laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta.Suomi ei voinut antaa tukeaan neuvottelujen lopputulokselle ja äänesti ennallistamisasetusta vastaan Suomelle aiheutuvien, muita jäsenmaita suhteellisesti suurempien kustannusten vuoksi. Suomi on vaikuttanut neuvotteluprosessin aikana aktiivisesti ennallistamisasetuksen sisältöön ja tehnyt tiiviisti yhteistyötä muiden jäsenmaiden kanssa. Suomi on pyrkinyt neuvotteluissa vaikuttamaan etenkin niihin kohtiin, joilla voidaan vähentää meille toimeenpanosta koituvia kustannuksia. Suomi on ajanut jäsenmaiden erilaisten olosuhteiden parempaa huomioimista ja toimeenpanon joustojen lisäämistä. Suomen esittämien muutosten avulla Suomelle koituvia kustannuksia on saatu kohtuullistettua. “Nyt lähdemme etsimään keinot, joilla asetuksen toimeenpano on Suomen oloissa mahdollisimman kustannustehokasta ja yhteensovitettavissa elinkeinoihimme. Vaikka ennallistamisasetus on Suomelle nyt selvästi aiempia versioita toteuttamiskelpoisempi, emme edelleenkään voineet tukea lopputulosta, koska mahdollisuuksia reilummalle kustannusjaolle olisi ollut. Keskustelussa sai kuitenkin laajasti kannatusta tarve kohtuullistaa kuluja ja toimia oikeudenmukaisesti, joten sen tulee näkyä toimeenpanossa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Euroopan parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen 27. helmikuuta. Asetus tulee voimaan 20 päivän kuluttua sen julkaisusta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jäsenmaiden tulee laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Suomessa ennallistamisasetuksen mukaisen ennallistamissuunnitelman laatimiseen on varauduttu muun muassa keskeisimpiä selvityksiä käynnistämällä. Ennallistamisasetus tähtää luontokadon pysäyttämiseen Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Asetus tuo sitovia tavoitteita ja velvoitteita luonnon tilan parantamiseksi eri elinympäristöissä. Toimenpiteiden on tarkoitus kattaa vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Asetus koskee muun muassa soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä, maatalousympäristöjä, pölyttäjiä sekä kaupunkiympäristöjä. Euroopan komissio antoi ehdotuksen ennallistamisasetukseksi kesäkuussa 2022. Ennallistamisasetusehdotus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Lisätietoja Lyydia Ylönen (poliittiset kysymykset) ministeri Kai Mykkäsen erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]Olli Ojala (asetuksen sisältö) ympäristöneuvos p. 0295250039 [email protected]
EU:n ennallistamisasetus sai taakseen määräenemmistön tuen Euroopan unionin ympäristöneuvostossa maanantaina 17. kesäkuuta. Asetus tulee voimaan heinä-elokuussa. EU:n jäsenmaiden tulee laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta.
NordenBladet — Ministerit keskustelevat EU:n 2040-ilmastotavoitteesta ja ilmastoriskien hallinnasta sekä ennallistamisasetuksesta. Ministerit tavoittelevat yleisnäkemystä jätepuitedirektiivin muuttamisesta, viherväittämiä koskevasta direktiivistä sekä maaperän seurantaa koskevasta direktiivistä.EU:n ympäristöministerit kokoontuvat maanantaina 17.6. Luxemburgissa. Suomea edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Kokouksessa tavoitellaan yleisnäkemystä tekstiili- ja elintarvikejätteiden vähentämiseen tähtäävästä direktiivin muutoksesta, maaperän seurantaa koskevasta direktiivistä sekä direktiivistä, jolla säänneltäisiin yritysten ympäristöväittämiä. Lisäksi ministerit keskustelevat komission tiedonannoista EU:n 2040-ilmastotavoitteesta ja ilmastoriskien hallinnasta sekä ennallistamisasetuksesta.Suomi pitää komission ajatuksia EU:n 2040-ilmastotavoitteesta oikean suuntaisina.“Suomi on vaikuttanut ja pyrkii jatkossakin vaikuttamaan kunnianhimoisen ja johdonmukaisen EU:n ilmastopolitiikan puolesta. Suomen kannalta keskeistä on hyödyntää päästövähennyksissä teknologian kehitystä ja tuoda kannustimia biogeenisen hiilidioksidin talteenottoon sekä huolehtia luotettavasta toimintaympäristöstä investoinneille”, ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkänen painottaa.Tekstiilien valmistajille ja maahantuojille tulossa tuottajavastuuKomissio on ehdottanut, että jätepuitedirektiiviä muutettaisiin tekstiilialan ympäristöhaittojen vähentämiseksi siten, että tekstiilien ja jalkineiden valmistajille ja maahantuojille säädettäisiin vastuu näiden tuotteiden koko elinkaaresta (ns. tuottajavastuu). Tuottajat vastaisivat käytettyjen tuotteiden ja jätteiden keräämisestä, kuljetuksesta sekä lajittelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Tuottajavastuu koskisi vaatteita, asusteita ja jalkineita. Suomi oli mukana allekirjoittamassa Ranskan, Alankomaiden ja Itävallan kanssa aloitetta, jossa ehdotettiin mahdollisuutta esittää korkeampia maksuja, jos tuottajan toimintatavat lisäävät ylituotantoa ja ylikulutusta esimerkiksi tuottamalla markkinoille suuria määriä huonolaatuista tekstiilejä. Suomi on tyytyväinen, että aloitteen tavoitteet on lisätty ehdotukseen. “Pikamuodin ympäristöhaittoja pitää pystyä suitsimaan. Muotiteollisuuden osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on arviolta 10 prosenttia eli enemmän, kuin kansainväliset lennot ja merikuljetukset yhteensä. Tarvitsemme EU-tason ratkaisuja kasvavaan tekstiilijäteongelmaan puuttumiseksi”, Mykkänen sanoo.Jätepuitedirektiivin muutoksilla tavoitellaan myös elintarvikejätteen määrän vähentämistä: elintarviketeollisuus olisi velvoitettu vähentämään elintarvikejätteitä 10 prosenttia sekä kaupat, ravintolat ja kotitaloudet yhteensä 30 prosenttia asukasta kohti. Suomi on valmis hyväksymään yleisnäkemyksen.Viherpesua suitsitaan ympäristöväittämiä koskevalla sääntelylläMinisterit pyrkivät yleisnäkemykseen myös viherväitteitä koskevasta direktiivistä. Vihreiden väittämien direktiiviehdotuksella halutaan velvoittaa yritykset viestimään ympäristöväittämistään mahdollisimman tarkasti ja läpinäkyvästi sekä perustamaan ympäristöväitteensä tieteelliseen näyttöön. Väittämät on todennettava ennakkoon ulkopuolisella toimijalla. Maiden tulee nimetä kansallinen toimivaltainen viranomainen tai viranomaisia, jotka tekevät markkinavalvontaa ja joilla on velvollisuus raportoida vihreiden väittämien käytöstä vuosittain. Kuluttajat ja kansalaisjärjestöt voivat myös valittaa viranomaiselle harhaanjohtavista väittämistä. Direktiiviehdotukseen tulleen muutoksen mukaan ehdotuksen soveltamisalaan kuuluisivat myös mikroyritykset. Jäsenmaiden tulisi tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä direktiivin vaatimusten noudattamisessa. Suomi pitää direktiiviehdotuksen tavoitteita yleisesti ottaen hyvinä ja kannatettavina, sillä tällä hetkellä lähes puolet väittämistä on harhaanjohtavia tai virheellisiä. Suomi pitää hyvänä sitä, että jäsenvaltioissa virallisesti tunnustettuja kansallisia tai alueellisia ISO 14024 -tyypin ympäristömerkkejä ei tarvitse todentaa ennakkoon. Suomi on myös pitänyt tärkeänä, että ilmastoväitteiden käytölle asetetaan kriteerit ja että toiminnanharjoittaja on asettanut oman ilmastotavoitteen silloin, kun se esittää väitteitä, että se on kompensoinut päästöjään.Maaperän tilan seurantaa parannetaanLisäksi puheenjohtaja tavoittelee yleisnäkemystä heinäkuussa 2023 julkistetusta maaperädirektiiviehdotuksesta, jonka tavoitteena on parantaa maaperän tilan seurantaa, edistää toimenpiteitä maaperän tilan parantamiseksi, lisätä tietoa pilaantuneista alueista ja vähentää pilaantumisen aiheuttamia riskejä. Suomi pitää hyvänä, että maaperää koskeva tieto paranee ja tarkentuu direktiivin myötä. Suomelle on neuvotteluissa ollut tärkeää maaperää koskevan seurannan toteuttaminen kustannustehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla.LisätietojaEmma-Stina Vehmanen ministeri Mykkäsen erityisavustaja p. 040 847 1992 [email protected]Jätepuitedirektiivi Sirje Sten Neuvotteleva virkamies p. 0295 250 276 [email protected]Viherväittämät Taina Nikula ympäristöneuvos p. 0295 250 202 [email protected]Maaperädirektiivi Paula Perälä neuvotteleva virkamies p. 029 525 0224 [email protected]
Ministerit keskustelevat EU:n 2040-ilmastotavoitteesta ja ilmastoriskien hallinnasta sekä ennallistamisasetuksesta. Ministerit tavoittelevat yleisnäkemystä jätepuitedirektiivin muuttamisesta, viherväittämiä koskevasta direktiivistä sekä maaperän seurantaa koskevasta direktiivistä.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyysi 6. kesäkuuta 2024 päättyneellä lausuntokierroksella lausuntoja ehdotuksesta lisätä rakentamislakiin uusi pykälä 40 a, jossa säädettäisiin asumisen ja majoittumisen määritelmistä.Niin sanotun rakentamislain korjaussarjan alkuvuoden lausuntokierroksella toivottiin asumisen ja majoittumisen määritelmien täsmentämistä rakentamislaissa, koska laki ei tällä hetkellä tunnista nopeasti yleistynyttä lyhytvuokrausta. Lyhytvuokrauksen sääntelyn selkeyttäminen sisältyy myös hallitusohjelmaan.Lausuntopalautteen perusteella lyhytvuokrausta koskevan esityksen valmistelua on päätetty jatkaa, eikä uusi pykälä siten ehdi mukaan rakentamislain korjaussarjaan, joka etenee nopealla aikataululla. Valmistelua jatketaan siten, että asumisen ja majoittumisen määritelmät sisältyisivät syyskaudella 2025 annettavaan rakentamislain muutosesitykseen.Rakentamislakia muutetaan tällä hallituskaudella kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla rakentamislakiin tehdään hallitusohjelman mukaiset, niin sanotun rakentamislain korjaussarjan muutokset. Ympäristöministeriö on lähettänyt korjaussarjan hallituksen esityksen EU:n tekniseen notifikaatioon, ja hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle tulevana syksynä. Syyskaudella 2025 hallitus antaa lakiesityksen, jolla rakentamislakiin sisällytetään rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ja EU:n rakennustuoteasetuksen säännöksiä. Lausuntopalautteessa lyhytvuokraukselle toivottiin sekä sallivampaa että rajoittavampaa sääntelyäYmpäristöministeriö sai 26.4.-6.6.2024 järjestetyllä lausuntokierroksella 159 lausuntoa. Lausunnoilla olleen esityksen tavoitteena oli selkeyttää lyhytvuokrauksen lainsäädännöllistä asemaa ja antaa kunnille mahdollisuus sallia tai rajoittaa muuta kuin omistajan omassa vakituisessa asunnossa tapahtuvaa lyhytvuokrausta. Esityksen mukaan oman asunnon vuokraus jakamistalouden hengessä ja vuokraus yli neljän viikon jaksoissa olisi aina sallittua.Moni lausunnonantaja vastusti sitä, että kunta voisi rakennusjärjestyksellään määrätä lyhytvuokrauksen sallittavuudesta. Sääntelyn katsottiin edellyttävän jatkovalmistelua muun muassa vaikutusten ja perustuslaillisuuden arvioinnin näkökulmista. Lausuntokierroksella moni asukas ja taloyhtiöiden edustaja toivoi tiukempia rajoituksia asuintaloissa tapahtuvaan lyhytvuoraukseen. Vuokranantajat ja elinkeinoelämän edustajat pääosin korostivat lyhytvuokrauksen myönteisiä ulottuvuuksia muun muassa työvoiman liikkuvuuden kannalta. Lausuntopalautteessa korostui tarve nykyistä vahvemmalle asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuudelle rajoittaa häiriötä aiheuttavaa toimintaa asunto-osakeyhtiölain kautta. Oikeusministeriössä on käynnissä asunto-osakeyhtiölain ajantasaistaminen hallitusohjelman tavoitteet huomioon ottaen. Valmistelussa on tarkoitus ottaa huomioon sekä vuokranantajien että asunto-osakeyhtiön pysyvien asukkaiden tarpeet. Rakentamislain lyhytvuokrausta koskevan pykälän jatkovalmistelua tehdään huomioiden oikeusministeriössä käynnissä oleva asunto-osakeyhtiölain valmistelu. Tavoitteena on saavuttaa kahden lakiuudistuksen yhteisvaikutuksena lopputulos, joka hallitusohjelman mukaisesti varmistaa lyhytvuokrauksen edellytykset, mutta mahdollistaa nykyistä paremman puuttumisen ongelmatilanteisiin.Lyhytvuokraukselle ei ole tällä hetkellä lainsäädäntöäAsuntojen lyhytaikaista vuokrausta ei tällä hetkellä säännellä lainsäädännöllä. Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt lyhytvuokrausta muun ohella muutamissa ennakkoratkaisuissaan (KHO 2021:76, KHO 2021:77 ja KHO 2024:75).Kunnat ovat antaneet ohjeistuksia lyhytvuokrauksesta (esimerkiksi Helsingin Asunnossa tapahtuvaa majoitustoimintaa koskeva ohje 2020 sekä Ohje asunnon lyhytvuokraukseen Rovaniemellä). Lisäksi lyhytvuokrausta käsitellään Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Rakennustarkastusyhdistys RTY:n 22. toukokuuta 2023 julkaistussa Topten-tulkintakortissa.
Ympäristöministeriö pyysi 6. kesäkuuta 2024 päättyneellä lausuntokierroksella lausuntoja ehdotuksesta lisätä rakentamislakiin uusi pykälä 40 a, jossa säädettäisiin asumisen ja majoittumisen määritelmistä.
NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen tapaa Poliksen 13.6. Helsingissä.Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen ja kuvernööri Jared Polis keskustelevat Helsingissä Suomen ja Coloradon osavaltiokumppanuuden tiivistämisestä erityisesti puhtaan siirtymän sekä teknologiayhteistyön saroilla.”Suomi ja Colorado ovat sitoutuneet puhtaaseen siirtymään ja ilmastotavoitteisiin. Tiede ja teknologia ovat ratkaisujen ytimessä. Coloradolle Nato-maa Suomi on kiinnostava, samanmielinen kumppani mm. ilmasto- ja teknologiajohtajuutensa, innovaatio- ja startup-ekosysteeminsä vuoksi,” toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Kuvernööri ja hänen mukanaan seuraava yritysdelegaatio tapaavat laajalti Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusalan toimijoita sekä valtiohallinnon edustajia. Vierailun aikana järjestetään myös Suomen ja Coloradon osavaltiokumppanuutta juhlistava sidosryhmätilaisuus, jossa yksityisen- ja tutkimussektorin toimijat jakavat kokemuksia yhteistyön toimeenpanosta. Tilaisuuden pääpuhujina ovat elinkeinoministeri Wille Rydman, kuvernööri Polis ja ulkoministeri Valtosen poliittinen valtiosihteeri Pasi Rajala.Suomen ja Coloradon välinen yhteistyö tukee Suomen ja Yhdysvaltojen laaja-alaista kumppanuutta, ja yhteistyö on avannut paljon mahdollisuuksia. Colorado on kansallinen huippututkimuksen, puolustusteollisuuden sekä kvantti- ja avaruusteknologian keskittymä, jolla on tärkeitä yhteneväisyyksiä Suomen kanssa. Vierailu on jatkumoa Suomen ja Coloradon allekirjoittamalle yhteistyöasiakirjalle (MoU), joka allekirjoitettiin helmikuussa 2022. Suomen ja Coloradon osavaltiokumppanuuden painopistealoja ovat supertietokoneet ja kvanttiteknologia, vihreä talous sekä ilmailu- ja avaruusala. Yhteistyön tavoitteena on edistää kaupallista ja tutkimuksellista yhteistyötä Suomen ja Coloradon välillä.Colorado on yksi Suomen kuudesta osavaltiokumppanista. Osavaltioyhteistyö on osa Suomen ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden tiivistämistä, ja sen kautta pyritään lisäämään kauppaa, investointeja ja osaajavaihtoa. Osavaltiokumppanuuksissa yhteistyötä tehdään priorisoiduilla aihealueilla.Lisätietoa osavaltiokumppanuuksistaLisätietoa Coloradon ja Suomen välisestä kumppanuudestaLisätietojaEmma-Stina Vehmanen ministeri Mykkäsen erityisavustaja p. 040 847 1992 [email protected]Elisa Norvanto vastuuvirkamies, Pohjois-Amerikan yksikkö ulkoministeriö p. +358 295 351 101
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen tapaa Poliksen 13.6. Helsingissä.
