NordenBladet — Viime hallituskaudella hyväksyttyyn rakentamislakiin tehdään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisia muutoksia. Ympäristöministeriö sai niin sanottuun rakentamislain korjaussarjaan 9.1.–5.3.2024 järjestetyllä lausuntokierroksella 279 lausuntoa. Lausuntopalautteen johdosta tehtävät keskeiset muutokset korjaussarjaan on linjattu poliittisesti.Rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuun, rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan sekä tietomallimuotoisen rakentamisluvan voimaantulo siirtyvät vuodella eteenpäin siten, että niitä vaaditaan 1.1.2026 alkaen. Erityisesti kunnat toivoivat lausunnoissaan lisää aikaa muutoksiin valmistautumiseen. Muilta osin korjattu rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.Päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta koskeva pykälä kumotaan, ja rakentamislain muista pykälistä poistetaan maininta päävastuullisesta toteuttajasta. Edellisen hallituksen säätämä päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu, joka ei ole vielä tullut voimaan, uhkaisi lausuntopalautteen perusteella johtaa mm. aikatauluviivästyksiin, lisääntyviin oikeusprosesseihin ja vastuun hämärtymiseen rakennusalan sopimussuhteissa.Rakennuksen materiaaliseloste muuttuu rakennustuoteluetteloksi. Tämä tarkoittaa, että rakennusmateriaalien sijaan seurataan rakennustuotteiden määrää, mikä helpottaa rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä. Hiilijalanjälkilaskennan sisältävä rakennuksen ilmastoselvitys säädetään toimitettavaksi lopputarkastuksen yhteydessä.Puhtaan siirtymän sijoittamislupaa täydennetään sen edellytyksiä ja valitusoikeuksia koskevilla erillisillä pykälillä. Rakennuksen purkamisen edellytyksiä täsmennetään lausuntokierroksen lakiluonnokseen verrattuna muun muassa siten, että yli 13 vuotta vanha kaava katsotaan vanhentuneeksi ja kiertotaloutta edistettäessä kaikkien edellytysten on täytyttävä lausuntoversiossa olleen yhden edellytyksen täyttymisen sijaan.Asumisen ja majoittumisen määritelmä nostetaan rakentamislakiin, kun se on aikaisemmin suunniteltu osaksi asuin-, majoitus- ja työtila-asetusta. Määritelmästä järjestetään erillinen lausuntokierros.”Rakentamislain korjaussarjalla karsimme byrokratiaa ja sujuvoitamme rakentamista. Lausuntopalaute on luettu ja esitystä viilattu siten, että tavoitteemme edistyvät, mutta laki on myös kohtuudella toteutettavissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Lausunnot jakautuivat monessa ehdotetussa muutoksessa puolesta ja vastaanLausuntopalautteessa suurin mielenkiinto kohdistui kestävän rakentamisen pykäliin, rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuuseen, purkamisen edellytyksiin esitettyihin muutoksiin ja valitusoikeuden rajaamiseen.Lausunnonantajat olivat yksimielisimpiä toivoessaan pidempää siirtymäaikaa rakennuksen ilmastoselvitykselle, rakentamisluvan käsittelyaikatakuulle sekä rakentamisluvan hakemiselle tietomallimuotoisena.Kiinteistönomistajat, rakennusalan yritykset ja muu elinkeinoelämä pääosin kannattivat rakennuksen ilmastoselvityksen sekä rakentamisluvan liitteiden keventämistä, rakentamisluvan käsittelyaikatakuuta, muutoksia purkamisen edellytyksiin, valitusoikeuksien rajaamista ja puhtaan siirtymän sijoittamislupaa. Monet lausunnonantajat vastustivat edelleen päävastuulliselle toteuttajalle esitettyä toteutusvastuuta, joka oli osa viime hallituskaudella hyväksyttyä rakentamislakia.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja maakuntien liitot pääosin vastustivat valitusoikeuksien rajaamista, muutoksia purkamisen edellytyksiin ja puhtaan siirtymän sijoittamislupaa. Kansalaisjärjestöt ja museoviranomaiset vastustivat valitusoikeuksien rajaamista ja muutoksia purkamisen edellytyksiin. Kunnat pääosin vastustivat rakentamisluvan käsittelyaikatakuuta ja halusivat rajoittaa rakennusjärjestyksellä alle 30 neliömetrin talousrakennusten rakentamista.Rakennuksen hiilikädenjäljen laskemista sekä kannatettiin että vastustettiin. Tuomioistuimet kiinnittivät huomiota valitusoikeuksien rajaamisen perusoikeusnäkökulmaan ja toivoivat puhtaan siirtymän sijoittamisluvalle tarkempaa sääntelyä.Tavoitteena on saada rakentamislain muutokset eduskuntaan syksylläViime hallituskaudella hyväksytty rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Hallituksen 6.2.2024 hyväksymässä lainsäädäntösuunnitelmassa hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta ajoittuu tulevaan syyskuuhun. Lakiesitys käsitellään myös kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa ja EU:n notifikaatiomenettelyssä.Lausuntoyhteenveto, lausunnot ja lausuntopyyntö löytyvät hankesivulta.Lausuntoyhteenveto luonnoksesta rakentamislain muuttamisesta (pdf) | HankeikkunaLausuntopyyntö ja lausunnot sivulla kohdassa ’Asiakirjat’ | Hankeikkuna

Viime hallituskaudella hyväksyttyyn rakentamislakiin tehdään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisia muutoksia. Ympäristöministeriö sai niin sanottuun rakentamislain korjaussarjaan 9.1.–5.3.2024 järjestetyllä lausuntokierroksella 279 lausuntoa. Lausuntopalautteen johdosta tehtävät keskeiset muutokset korjaussarjaan on linjattu poliittisesti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK-maiden väliset neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta jatkuvat 23.-29. huhtikuuta Ottawassa Kanadassa. Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä odottaa neuvotteluista haastavia. ”Sopu sopimuksen sisällöstä pitäisi saavuttaa tämän vuoden loppuun mennessä, sillä sopimus on tarkoitus hyväksyä keväällä 2025. Ottawassa maiden täytyy onnistua yhteensovittamaan ristiriitaisia näkemyksiään”, Toikka sanoo.YK:n ympäristökokous (UNEA) perusti vuonna 2022 hallitustenvälisen neuvottelukomitean kansainvälisen muovisopimuksen neuvottelemiseksi. Neuvottelukomitean tulisi laatia oikeudellisesti sitova sopimus, joka kattaa muovin koko elinkaaren ja muovin aiheuttaman pilaantumisen kaikkialla ympäristössä, mukaan lukien meriympäristössä. Muovisopimuksen neuvottelukomitea kokoontuu neljänteen kokoukseensa tilanteessa, jossa neuvottelut sopimuksen sisällöistä ovat edenneet aiottua hitaammin. Mailla on yhä laajasti eroavia näkemyksiä muun muassa siitä, millaisia rajoituksia ja toimia kohdistettaisiin muovin tuotantoon sekä muovituotteiden suunnitteluun ja valmistamiseen. Kierrätykseen ja jätehuoltoon liittyvistä toimista löytyy enemmän yhteisymmärrystä. Osa maista vastustaa muovin tuotannon vähentämistavoitteen asettamista. Osa maista ei myöskään halua sisällyttää sopimukseen tuotantosektorille suunnattuja toimia, kuten vaatimusta kierrätetyn muovin käyttövelvoitteesta muovituotteiden valmistuksessa. EU kannattaa muovin tuotannon ja kulutuksen hillitsemistä globaalilla tasolla, jotta puutteellista kierrätystä ja jätehuoltoa voidaan kehittää sellaiselle tasolle, ettei muovipäästöjä ympäristöön tapahdu. Lisäksi EU kannattaa sopimukseen sitovia velvoitteita muun muassa ongelmallisten ja tarpeettomien muovituotteiden rajoittamiselle. EU tukee myös ehdotuksia muovituotteiden jätehuollon, lajittelun ja kierrätyksen kehittämiseksi sekä yhteisten kestävän tuotesuunnittelun kriteereiden laatimista.  Neuvotteluiden pohjana Ottawassa toimii jäsenmaiden edellisillä neuvottelukierroksilla työstämä, laajasti osapuolien näkemykset sisältävä sopimustekstiluonnos. Luonnos kattaa EU:n toivomalla tavalla muovin ja muovituotteiden kaikki elinkaaren vaiheet, kuten tuotannon, kulutuksen, kierrätyksen, päästöt ja jätehuollon. Lisäksi tekstiluonnos sisältää ehdotukset uuden muovisopimuksen hallinnollisista järjestelyistä sekä sopimuksen rahoituksesta ja toimeenpanon tuen keinoista. Ottawan neuvotteluissa pyritään karsimaan laajaa sopimusluonnostekstiä ja työstämään sitä mahdollisimman pitkälle. Paineet yhteisymmärryksen löytämiseen kasvavat, sillä Ottawan kokouksen jälkeen jäljellä on enää yksi neuvottelukierros Etelä-Korean Busanissa marraskuussa 2024. 

YK-maiden väliset neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta jatkuvat 23.-29. huhtikuuta Ottawassa Kanadassa. Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä odottaa neuvotteluista haastavia. ”Sopu sopimuksen sisällöstä pitäisi saavuttaa tämän vuoden loppuun mennessä, sillä sopimus on tarkoitus hyväksyä keväällä 2025. Ottawassa maiden täytyy onnistua yhteensovittamaan ristiriitaisia näkemyksiään”, Toikka sanoo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uusiutuvan energian RED III -direktiivi tuli voimaan marraskuussa 2023. Direktiiviin lisättiin kaksi artiklaa, jotka liittyvät luonnonsuojelulain soveltamisalaan. Direktiivin luonnonsuojelulainsäädäntöön liittyvät muutokset on pantava täytäntöön 1.7.2024 mennessä.Esityksellä sujuvoitetaan uusiutuvan energian hankkeiden valmistelua. RED III -direktiivin täytäntöön panemiseksi luonnonsuojelulakiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan uusiutuvan energian tuottamiseen liittyvän hankkeen ympäristövaikutusten arviointi ja Natura-arviointi olisi aina suoritettava yhdessä. Lisäksi EU:n luonnonsuojeludirektiivien kansalliseen täytäntöönpanoon liittyvää erittäin tärkeän yleisen edun käsitettä tarkennettaisiin siten, että uusiutuvan energian hankkeet kuuluisivat aina sen piiriin. Kyseinen säännös on tullut voimaan vuoden 2022 lopussa EU:n neuvoston uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamista koskevan väliaikaisen asetuksen nojalla ja se on voimassa kesäkuun loppuun asti. Säännöksen nojalla myös jatkossa uusiutuvan energian hankkeille voitaisiin myöntää poikkeus luonnonsuojelulain lajisuojeluun ja Natura 2000 -verkostoon liittyvistä säännöksistä, mikäli myös muut laissa säädetyt edellytykset täyttyisivät. Muita poikkeuslupaedellytyksiä on muun muassa se, että hankkeelle ei saa olla olemassa vaihtoehtoista ratkaisua, kuten haitattomampi sijoituspaikka. Lakiin ehdotetaan selkeyttävää säännöstä myös koskien asianmukaisin luvin rakennettavan uusiutuvan energian tuotantolaitoksen rakentamisen tai toiminnan yhteydessä tahattomasti kuolevia rauhoitetun lajin yksilöitä. Jos esimerkiksi lintuja kuolee tahattomasti tuulivoimalan lapoihin, kyse ei ole tahallisesta tappamisesta. Rakentamisessa ja tuotantolaitoksen toiminnassa on kuitenkin asianmukaisesti pyrittävä estämään rauhoitetun lajin yksilöiden kuolema ja niihin kohdistuvat häiriöt lieventävin toimenpitein, esimerkiksi sijoittamalla voimalaitos lintujen muuttoreittien ulkopuolelle ja riittävän etäälle suurten petolintujen tunnetuista pesintäpaikoista tai rakentamalla lisääntymiskauden ulkopuolella. Säännös ei vapauta poikkeusluvan hakemisesta, jos yksilöitä on tarkoitus tappaa, niiden pesiä poistaa tai esimerkiksi rakentaa energiansiirtolinja pesintäkauden aikana.Luonnos hallituksen esitykseksi uusiutuvan energian RED III –direktiiviksi oli lausuntokierroksella helmi-maaliskuussa neljän viikon ajan. Siitä jätettiin 70 lausuntoa, joista 22 oli yksityishenkilöiden antamia. Lausunnoissa esitettiin kriittisiä huomioita luonnostelluista säännöksistä, mutta myös yleisesti uusiutuvan energian tuotantolaitoksen vaikutuksista. Säännöksiä ja erityisesti lain perusteluita on tarkennettu lausuntojen perusteella. Ehdotettujen säännösten vaikutus on ennen kaikkea selventävä ja noudattaa pääasiassa jo voimassa olevaa hallintokäytäntöä. LisätietojaLeila Suvantola
lainsäädäntöneuvos
029 5250 433
[email protected]

Uusiutuvan energian RED III -direktiivi tuli voimaan marraskuussa 2023. Direktiiviin lisättiin kaksi artiklaa, jotka liittyvät luonnonsuojelulain soveltamisalaan. Direktiivin luonnonsuojelulainsäädäntöön liittyvät muutokset on pantava täytäntöön 1.7.2024 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Alueidenkäyttölain valmistelun tueksi on valmistunut useita ympäristöministeriön tilaamia selvityksiä.Kaavoituksen valitusoikeuksien rajaamisessa suppeasti liikkumavaraaMaankäyttö- ja kiinteistöoikeuden professori Martti Häkkänen selvitti, onko kaavoituksen valitusoikeuksien edellytyksiä mahdollista tarkentaa. Selvityksen johtopäätös on, että oikeudellinen liikkumavara valitusoikeuksien rajaamisessa on suppea, eikä asianosaisen valitusoikeutta voida poistaa. Muistutuksen tekeminen kaavoitusprosessin yhteydessä voitaisiin tietyin rajoituksin säätää edellytykseksi valitusoikeuden käyttämiselle. Oikeudellisesti saattaisi myös olla mahdollista valitusoikeutettujen piirin rajaaminen asianosaisiin esimerkiksi sellaisissa asemakaava-asioissa, joilla ei ole todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia.Mahdollisuudet tarkentaa valitusoikeuden edellytyksiä kaavoituksessa – oikeudellinen selvitys | HankeikkunaTeollisuuspuistoja koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita tunnistettuYmpäristöoikeuden professori Ismo Pölönen, ympäristöoikeuden apulaisprofessori Aleksi Heinilä ja ympäristöoikeuden yliopisto-opettaja Heikki Salonen selvittivät keskitettyihin teollisuusalueisiin, eli niin sanottuihin teollisuuspuistoihin, sovellettavaa ympäristölainsäädäntöä ja sen kehittämismahdollisuuksia. Selvityksen mukaan alueidenkäyttölakiin liittyvät muutostarpeet ovat lähinnä terminologian selkeyttämistä.Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) ja lupakäsittelyn välisen suhteen tiivistämiseksi selvityksessä ehdotetaan, että YVA-menettelyn loppuvaihe (YVA-selostus ja perusteltu päätelmä) ja lupamenettelyn alkuvaihe olisi mahdollista järjestää samaan aikaan. Lisäksi esitetään ympäristövaikutusten arvioinnin ja kaavan yhteismenettelymahdollisuuden laajentamista eräiltä osin. Selvityksen mukaan myös ympäristöluvan suhdetta keskeneräiseen kaavoitukseen voisi olla tarvetta selventää.Kaavoitus-, YVA- ja lupamenettelyjen keskinäissuhteet ja prosessien sujuvoittamismahdollisuudet keskitetyillä teollisuusalueilla | HankeikkunaMaakuntakaavan tulisi sekä joustaa että ohjata vähittäiskaupan ohjaamistaApulaisprofessori Aleksi Heinilä tarkasteli selvityksessään hallitusohjelman kirjausta maakuntakaavan ohjausvaikutuksen keventämiseksi vähittäiskaupan osalta. Selvityksen mukaan maakuntakaavan tulisi toisaalta mahdollistaa ja joustaa, toisaalta ohjata riittävästi, koska vähittäiskaupan sääntelyllä on paljon yleiseen etuun liittyviä yhteiskunnallisia tavoitteita. Selvityksen mukaan kaupan sijainti yhdyskuntarakenteessa vaikuttaa ratkaisevasti asiointiliikenteen määrään ja kulkutapaan. Asiointiliikenteeseen voidaan vaikuttaa ohjaamalla suurten kaupan yksiköiden sijaintia ja huolehtimalla lähikauppaverkon toimintaedellytyksistä. Ohjauksen toimivuuden kannalta on tärkeää löytää ratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman kestäviä ja huomioivat eri näkökulmat riittävästi.Selvitys kaupan suuryksikkösääntelyn muutostarpeista ja -mahdollisuuksista Petteri Orpon hallitusohjelman maakuntakaavan ohjausvaikutusta koskevaan kirjaukseen toteuttamiseen liittyen | Hankeikkuna  Alueidenkäytön lainsäädännön uudistukset ovat jatkoa maankäyttö- ja rakennuslain uudistukselleAlueidenkäyttölain lisäksi ympäristöministeriö valmistelee uutta yhdyskuntakehittämislakia ja yhdyskuntarakentamislakia. Kokonaisuuteen kuuluvat myös katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetut säännökset.Lakiuudistukset ovat jatkoa vuonna 2018 alkaneelle maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukselle, jossa alueidenkäytön säännösten uudistus jäi kesken.Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Samalla maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamisen osuus, ja lain nimeksi tulee alueidenkäyttölaki.Alueidenkäytön lainsäädännön uudistus

Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Alueidenkäyttölain valmistelun tueksi on valmistunut useita ympäristöministeriön tilaamia selvityksiä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen uusi rannikkostrategia on valmistunut. Strategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä ja vastata luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin.Strategiassa tunnistetaan rannikkoalueen toimijoiden vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollisuudet sekä luodaan niille yhteisiä periaatteita ja toimintamalleja. Tavoitteena on, että toimijat tunnistavat strategiasta mahdollisuutensa toimia yhdessä siten, että luonnon uusiutumiskyky säilyy.Strategian kymmenen toimenpidettä ulottuvat vuoteen 2030, vaikka strategian tähtäin on pidemmällä vuodessa 2050. Toimenpiteet koskevat muun muassa luonnon ja ihmisen hyvinvointia, energian ja ruoan riittävyyttä, maankäytön ja rakentamisen kestävyyttä, saavutettavuuden parantamista, poikkeustilanteisiin varautumista sekä ajantasaisen tilannekuvan hallintaa.Rannikkostrategian toteutumisen seuranta on tarkoitus kytkeä kuuden vuoden välein tehtävään merialuesuunnitelman päivittämiseen.Strategian toteuttaminen on jo käynnissä. Esimerkiksi Kymenlaakson maakuntaliitto selvittää miten meren ja maan vuorovaikutus, eli niin sanottu sini-viheryhteys, voidaan huomioida jokilaaksojen ja muiden vastaavien ekosysteemien kaavoituksessa.Rannikkostrategia perustuu EU:n suositukseen rannikkoalueiden yhdennetystä käytöstä ja hoidosta, merialuesuunnitteludirektiiviin ja Suomen Merialuesuunnitelmaan. Suomen Merialuesuunnitelma 2030 tarkastelee maan ja meren vuorovaikutusta ja sisältää toimialakohtaiset tiekartat rannikon kestävän käytön edistämiseksi. Rannikkostrategiassa on huomioitu nämä ja muut ajankohtaiset ohjelmat ja strategiat, kuten YK:n ja EU:n kestävän kehityksen tavoitteet, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä Suomen energia- ja ilmastostrategia. Rannikkostrategia laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2006.Ympäristöministeriö laati strategian yhdessä sidosryhmien kanssa. Työtä ohjasi rannikon maakuntien liittojen ja ympäristöministeriön edustajista koostunut työryhmä. Ympäristöministeriö sai strategialuonnokseen yli 70 lausuntoa, joiden näkökohtia otettiin laajasti huomioon strategian viimeistelyssä.Suomen rannikkostrategia (pdf) | Hankeikkuna

Suomen uusi rannikkostrategia on valmistunut. Strategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä ja vastata luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Saaristomeri-ohjelman pilottialueiksi on valittu Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ja ympäröivät merialueet. Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on vähentää ravinnekuormaa Saaristomereen ja poistaa Saaristomeren valuma-alueen maatalous Itämeren suurten kuormittajien listalta, jota Itämeren suojelukomissio ylläpitää.Pääministeri Petteri Orpon hallituksen linjausten mukaan Saaristomeri-ohjelma jatkuu. Saaristomeri-ohjelman toimia edistetään koko Saaristomeren valuma-alueella, mutta toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti pilottialueille. Saaristomeri-ohjelmassa painotetaan merkittäviä ravinnekiertoa parantavia toimia. Ohjelmassa halutaan tehostaa eläinperäisten ravinteiden kiertoa esimerkiksi biokaasun tuotannon osana, huolehtia peltomaan rakenteesta esimerkiksi edistämällä maanparannusaineiden käyttöä ja tehostamalla vesienhallintaa. Lisäksi muun muassa kunnostetaan vesistöjä, edistetään vesiensuojelun yritysyhteistyötä ja tehostetaan neuvontaa Saaristomeren tilan parantamiseksi.”Aurajoen, Paimionjoen ja Kemiönsaaren piloteilla parannamme Saaristomeri-työn tuloshakuisuutta. Määrittelemme yhdessä valuma-alueiden ravinnetavoitteet ja pyrimme saamaan toimijat vesialuesitoumuksiin, jotka toteuttavat tavoitteen. Viime kädessä keskiössä on liiketoiminnan ratkaisut, ja vesi liittyy kaikkeen yritystoimintaan. Tuemme Saaristomeren alueen yrityksiä vesivastuusitoumuksen tekemisessä. Vesivastuullisuuden on tulostavoitteen onnistumiseksi toteuduttava myös yritysten arvoketjuissa. Näissä piloteissa syntyy myös sellaista vesialan osaamista, jolle on kysyntää kansainvälisillä markkinoilla”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.””Saaristomeren tilan parantamiseen tarvitaan CAP-toimenpiteiden ohella uusia keinoja, jotka kannustavat ympäristölle hyödyllisiin investointeihin sekä toimintatapoihin. Esimerkiksi biokaasuntuotanto biomassasivuvirroista on keskeinen osa tehokkaampaa ravinteiden kierrätystä. On ilo huomata miten aktiivisesti monet alueelliset toimijat, kuten viljelijät ovat jo tarttuneet haasteeseen. Elinvoimainen ruuantuotanto takaa myös elinvoimaisen Saaristomeren”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa.Pilottialueet merkittäviä kuormituksen kannaltaAurajoen valuma-alueella alueellisena koordinaattorina toimii Aurajokisäätiö ja Paimionjoen valuma-alueella Paimionjoki-yhdistys. Kemiönsaaressa pilottitoiminnan koordinoinnista vastaa Kemiönsaaren kunta. Pilottialueiden valinnassa on huomioitu korkea ravinnekuormitus, luonnonympäristö, toimijoiden aktiivisuus vesiensuojelussa sekä maa- ja metsätalouden erityispiirteet. Erityisesti Aurajoen ja Paimionjoen maatalousvaltaisilta valuma-alueilta valuu huomattavia määriä ravinteita Saaristomereen. Kemiönsaaressa puolestaan keskitytään metsätalouden ja merialueella tapahtuvien toimintojen aiheuttamaan ravinnekuormaan.Pilottialueille oikein kohdistetuilla ja vaikuttavilla toimenpiteillä on mahdollista vähentää Saaristomereen kohdistuvaa kuormitusta. Näkyviä vaikutuksia vesistöissä edistetään pilottialueilla toteuttamalla vesiensuojelutoimia tehostetusti ja seuraamalla niiden yhteisvaikutuksia. Maan kasvukuntoon, ravinteiden kierrätykseen, valuma-aluesuunnitelmiin, vesienhallintaan ja vesistökunnostuksiin liittyvien toimenpiteiden lisäksi pilottialueilla toteutetaan kokeiluja, kuten uudenlaisia suojavyöhykkeitä ja edistetään yritysyhteistyön eri muotoja. Toiminta pilottialueilla on tuloshakuista. Ravinnekuormitukselle asetetaan vähentämistavoitteita pilottialueiden tasolla ja toimenpiteitä koostetaan siten, että tavoitteisiin olisi mahdollista päästä. Yritysten kanssa muodostettavat vesivastuusitoumukset ja muiden merkittävien toimijoiden sitouttaminen vesien tilan parantamiseen on keskeisessä roolissa. Saaristomeri-ohjelman työsuunnitelma vuosille 2024–2027 on valmisteilla ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyönä. Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toimivat ELY-keskuksen kumppaneina ohjelman toteuttamisessa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös alueen kuntien kanssa. Saaristomeri-ohjelmalle perustetaan alueellinen yhteistyöryhmä, johon kutsutaan laajasti toimijoita Saaristomeren valuma-alueelta. Ryhmän tehtävänä on osaltaan ohjata Saaristomeri-ohjelman toteutusta ja tuloksellisuutta.  Saaristomeri-ohjelman koordinointia ja toteutusta rahoittavat pääasiassa ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriön sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Toimenpiteiden toteutusta rahoitetaan lisäksi muilla hankerahoilla ja avustuksilla, kuten EU:n hankerahoituksilla.
Saaristomeri-ohjelma käynnistyi vuonna 2021 Saaristomeren hot spot -tiekarttatyöllä, jossa laadittiin keskeisimmät maatalouden vesiensuojelukeinot määrittelevä Vesiensuojelun tiekartta. Saaristomeri-ohjelman tehtävänä on hallitusohjelman tavoitteiden ohella viedä tiekartassa määritellyt toimenpiteet toteutukseen. LisätietojaVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Essi Hillgren
Ohjelmapäällikkö
p. 0295 022 022
[email protected]Ympäristöministeriö
Maria Laamanen
Ympäristöneuvos, ohjelmapäällikkö
p. 029 525 0359
[email protected]Maa- ja metsätalousministeriö
Sanna Tikander
Erityisasiantuntija
p. 029 516 2178
[email protected]

Saaristomeri-ohjelman pilottialueiksi on valittu Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari ja ympäröivät merialueet. Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on vähentää ravinnekuormaa Saaristomereen ja poistaa Saaristomeren valuma-alueen maatalous Itämeren suurten kuormittajien listalta, jota Itämeren suojelukomissio ylläpitää.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö avustaa kahdeksaa uutta ravinnekierrätyksen ja uusiutuvan energian hanketta yhteensä 9,6 miljoonalla eurolla. Hankkeilla edistetään biokaasun tuotantoa, jätevesien käsittelyn energiataloutta sekä ravinteiden kierrätyksen tekniikoiden ja toimintamallien kehittämistä.”Tuettavat hankkeet ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, miten edistää useita tärkeitä tavoitteita samanaikaisesti. Biokaasuhankkeissa yhdistyvät liikenteen puhtaan siirtymän ja ravinneomavaraisuuden vahvistaminen, ja jäteveden käsittelyyn yhdistetään lämmön talteenottoa lämmityksen energiankulutusta vähentämään”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n hankkeessa toteutetaan Ranualle biokaasulaitos maatalouden lietteille sekä järvibiomassoille, sekä erillinen biokaasureaktori yhdyskunnan jätevesilietteille. Laitoskokonaisuus tuottaa liikennepolttoaineeksi jalostettavaa biokaasua yhteensä 11,2 GWh vuodessa. Laitos kierrättää typpeä arviolta 190 tonnia vuodessa ja fosforia lähes 50 tonnia vuodessa. Investointikustannus on 6,3 miljoonaa euroa, josta ympäristöministeriön avustus on noin 4,1 miljoonaa euroa.Mäntsälän Biovoima Oy:n hankkeessa laajennetaan biokaasulaitosta jätevesien käsittelyyn soveltuvalla linjalla, mikä noin kaksinkertaistaa laitoksen kapasiteetin. Puhdistamolietteen ravinteet johdetaan hyötykäyttöön lannoitevalmisteena. Laitoksen biokaasun tuotannon arvioidaan kasvavan 17 GWh vuodessa. Hankkeen myötä laitoksen typen kierrätys lisääntyy 56 tonnilla ja fosforin kierrätys 11,5 tonnilla vuodessa, mikä mahdollistaa yli 400 hehtaarin peltoviljelyn. Hankkeen investointikustannus on 8 miljoonaa euroa ja ympäristöministeriön avustus noin 3,6 miljoonaa euroa.Kolmessa avustettavassa hankkeessa parannetaan jäteveden käsittelyn energiataloutta. Kajaanin Vesi toteuttaa Peuraniemen jätevedenpuhdistamolle jäteveden lämmön talteenoton, joka korvaa kaukolämmön käytön ja vähentää lämmityksen energiankulutusta noin 1 000 MWh vuosittain. Seinäjoen Energian hanke tehostaa energiatehokkuutta eri osa-alueilla ja lisää jätevesilämmön tuotantoa. Kannuksen vesiosuuskunnan hankkeessa kehitetään puhdistamon energiatehokkuutta.Lisäksi käynnistetään kolme tutkimus- ja kehityshanketta, jotka tähtäävät ravinteiden kierrätyksen tekniikoiden, toimijoiden välisen yhteistyön ja toimintamallien kehittämiseen. GRK Suomi Oy:n johtamassa usean toimijan yhteishankkeessa kehitetään ravinnekierrätyksen, vesienhallinnan ja ruoantuotannon symbioosia jätekeskuksen alueelle. Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa kehitetään uutta yhdistelmätekniikkaa typen talteenottoon biokaasulaitoksen jätevedestä. Suomen kiertovoima ry:n hankkeessa puolestaan edistetään viestinnän keinoin biojätteen lajittelua ja tehostetaan näin ravinteiden saamista kiertoon.Ravinteiden kierrätyksen avustushaku on auki 30.6.2024 asti. Hankerahoitusta on myönnettävissä enintään noin 10 miljoonaa euroa. Tuettavien hankkeiden tulee valmistua viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä. Ministeriö tarjoaa matalalla kynnyksellä neuvontaa ja opastusta hakua suunnitteleville tahoille.  Ravinteiden kierrätystä edistetään osana ympäristöministeriön uutta vesien ja meren tilan parantamiseen tähtäävää Ahti-ohjelmaa. Ahti-ohjelman toimilla jatkamme ravinteiden kierrätysohjelman (2012-2023), vesiensuojelun tehostamisohjelman (2019-2023) sekä ja Saaristomeri-ohjelman (2021-) työtä.

Ympäristöministeriö avustaa kahdeksaa uutta ravinnekierrätyksen ja uusiutuvan energian hanketta yhteensä 9,6 miljoonalla eurolla. Hankkeilla edistetään biokaasun tuotantoa, jätevesien käsittelyn energiataloutta sekä ravinteiden kierrätyksen tekniikoiden ja toimintamallien kehittämistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on päättänyt, että valtion tukemien vuokra-asuntojen (ara-vuokra-asuntojen) asukasvalinnassa otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat koskevat sekä uusien asukkaiden valintaa että asunnon vaihtoa. Tulorajat eivät koske erityisryhmille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Enimmäistulorajat tulevat käyttöön 1.1.2025.Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan yhteiskunnan tukemiin vuokra-asuntoihin palautetaan tulorajat. Hallituksen tavoitteena on kohdentaa yhteiskunnan tukemat vuokra-asunnot nykyistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille, joiden on vaikea vuokrata asuntoa vapailta markkinoilta. Asukkaat valtion tukemiin vuokra-asuntoihin valitaan lakisääteisten asukasvalintaperusteiden eli asunnon tarpeen, tulojen ja varallisuuden perusteella. Jatkossa asukasvalinnassa otetaan käyttöön myös enimmäistuloraja.Asukasvalinnan edellytyksenä on, että yhden hengen ruokakunnan tulot ovat enintään 3 540 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin yksi 18 vuotta täyttänyt aikuinen, kunkin aikuisen osalta tulorajaa korotetaan 2 480 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia, tulorajaa korotetaan ensimmäisestä lapsesta 650 euroa. Kustakin seuraavasta lapsesta tulorajaa korotetaan 600 euroa. Tuloksi ei lueta muun muassa asumistukea, lapsilisää, elatusapua, elatustukea, äitiysavustusta, opintotukea ja omaishoidon palkkiota.”Tavoitteena on varmistaa, että ara-vuokra-asuntoihin ei valita hyvätuloisia asukkaita, jotta yhteiskunnan tuki kohdistuu paremmin pienituloisille. Tulorajat on asetettu tasolle, joka ei johda radikaaleihin muutoksiin ara-vuokra-asuntojen asukasvalinnassa. Asukasvalinnan tulorajojen lisäksi ministeriössä selvitetään mallia, jossa ara-asunnon vuokra nousisi asukkaan tulojen noustessa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Muutos koskee vuokra-asuntoja, joiden tuotantoa valtio on tukenut vuoteen 2007 saakka käytössä olleella aravalainalla tai nykyisin käytössä olevalla pitkällä korkotuella. Lyhyellä korkotuella tuetuissa vuokra-asunnoissa samansuuruiset tulorajat ovat jo käytössä.Asukasvalintaperusteista, mukaan lukien tulorajoista, voidaan poiketa muun muassa kiireellisissä tilanteissa tai silloin kun asukasvalintaperusteet täyttäviä hakijoita ei ole. Muuttotappioalueilla asuntojen käyttöaste on heikentynyt, ja poikkeussäännökset ovat tarpeen muun muassa asuntojen tarjoamiseksi työhön tuleville.Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta | valtioneuvosto.fiLisätietojaMatleena Haapala
lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 332
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
ministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]

Valtioneuvosto on päättänyt, että valtion tukemien vuokra-asuntojen (ara-vuokra-asuntojen) asukasvalinnassa otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat koskevat sekä uusien asukkaiden valintaa että asunnon vaihtoa. Tulorajat eivät koske erityisryhmille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Enimmäistulorajat tulevat käyttöön 1.1.2025.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Avustuksen kohteena oli luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminta. Avustushaku oli auki 3.1.–31.1.2024. Avustuksia myönnettiin yhteensä 277 000 euroa.Avustusta voitiin myöntää kaikille sitä hakeneille toimijoille.Myönnetyt avustukset:Heinolan lintuhoitola, 90 000 euroaKorkeasaaren eläintarhan säätiö sr, 58 000 euroaPyhtään lintuhoitola, 47 000 euroaPääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistys, 42 000 euroaSEY Suomen eläinsuojelu ry, 36 500 euroaElämäni Eläimet ry, 3 500 euroaAvustusta harkittaessa otettiin huomioon hakijan edellytykset hakemuksen kohteena olevan toiminnan järjestämiseksi, yhteisön maantieteellinen kattavuus ja toiminnan vaikuttavuus. Lisäksi harkinnassa huomioitiin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan lausunto sekä avustuksen tarpeellisuus suhteessa avustuksen kohteena olevaan toimintaan sekä yhteisön talouteen ja muihin tukiin nähden.LisätietojaLaura Mononen
erityisasiantuntija
p. 0295 250 274
[email protected]

Avustuksen kohteena oli luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminta. Avustushaku oli auki 3.1.–31.1.2024. Avustuksia myönnettiin yhteensä 277 000 euroa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2023 yhteensä noin 3,37 miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Suurin osa korvauksista kohdistui itäisen Suomen valkoposkihanhivahinkoihin.Ympäristöministeriö ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tiedottavatPohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella korvauksia maksettiin noin 1,4 miljoona euroa ja Kaakkois-Suomen alueella noin 170 000 euroa. Etelä-Pohjanmaalla viljelysvahinkoja aiheuttavat pääasiassa kurjet ja alueen korvaussumma nousi noin 260 000 euroon. Kevään 2023 valkoposkihanhimuutto eteni hiukan etuajassa ja nopeasti, syksylläkin tavallista lyhyemmässä ajassa. Keväällä iso osa muuttavista valkoposkihanhista ohitti Suomen Venäjän puolelta, syksyllä taas valtaosa käytti Suomea välilaskualueenaan.Maakotkan porotaloudelle aiheuttamista vuoden 2023 vahingoista maksettiin korvauksia paliskunnille yhteensä noin 929 000 euroa. Porotalouskorvauksia maksetaan sen mukaan, miten maakotkien pesinnät ovat poronhoitoalueella onnistuneet.Tukea maakotkan ja sääksen aiheuttamista vahingoista haetaan vuosittain viimeistään 31. lokakuuta. Korvausta tulee hakea heti vahingon toteamisen jälkeen. Lain nojalla voidaan maksaa korvauksia eläin- ja viljelysvahingoista sekä laskennallista tukea maakotkan ja sääksen pesintään perustuen. Muita kuin sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamia kalatalousvahinkoja ei enää korvata. Vuonna 2023 voimaan tulleen lain mukaisesti korvauksia ei makseta myöskään rakennusvahingoista.Avustusta vahinkojen ennaltaehkäisemiseen ensimmäistä kertaaRauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annettu laki tuli voimaan 1.2.2023. ELY-keskukset myönsivät keväällä 2023 uuden lain nojalla ensimmäistä kertaa avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen tähtääville hankkeille yhteensä 500 000 euroa. Avustusta saaneet hankkeet valittiin valtakunnallisen työryhmän tekemien linjausten perusteella. Vuoden 2024 ennaltaehkäisevien avustusten haku järjestettiin syksyllä 2023. Avustuksen hakuaika on jatkossa loppusyksystä.LisätietojaLaura Mononen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 274
[email protected]Ympäristöasioiden asiakaspalvelu
p. 0295 020 900 (ma–pe klo 9–16)
[email protected]

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2023 yhteensä noin 3,37 miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Suurin osa korvauksista kohdistui itäisen Suomen valkoposkihanhivahinkoihin.

Lähde: ym.fi