NordenBladet — Kimmo Peltonen jatkaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) pääjohtajana tulevan viisivuotiskauden ajan 1.7.2021–30.6.2026. Valtioneuvosto päätti nimityksestä 10.6.2021.Pääjohtaja johtaa Tukesin toimintaa sekä vastaa viraston toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta sekä tavoitteiden saavuttamisesta.Kimmo Peltonen on koulutukseltaan filosofian tohtori. Hän on toiminut Tukesin pääjohtajana vuodesta 2014 lähtien. Tätä ennen hän on työskennellyt Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa osastonjohtajana, professorina sekä tutkimusyksikön johtajana vuosina 2006–2014. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA:ssa hän on työskennellyt osastonjohtajana ja professorina vuosina 2002–2006. Lisäksi Peltonen on tehnyt pitkän tutkijauran Työterveyslaitoksen palveluksessa.Tukes valvoo ja edistää tuotteiden, palveluiden sekä tuotantojärjestelmien turvallisuutta, vaatimustenmukaisuutta ja luotettavuutta sekä kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta. Turvallisuuden lisäksi Tukes edistää energiatehokkuutta ja teknistä harmonisointia sekä varmistaa vaatimustenmukaisten tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden. Viraston ydintehtäviä ovat myös turvallisuusviestintä, tutkimus ja kehittäminen sekä toimialan kansalliseen ja EU-sääntelyyn vaikuttaminen. Virka tuli haettavaksi viranhaltijan nykyisen seitsemän vuoden virkakauden päättyessä 30.6.2021. Tehtävään tuli kuusi hakemusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että matkanjärjestäjiltä ei peritä vuodelta 2020 valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksua. Tavoitteena on helpottaa niiden matkanjärjestäjien tilannetta, joiden liiketoiminta on kärsinyt koronaviruspandemian takia asetetuista matkustusrajoitteista.Hallitus antoi 10.6.2021 eduskunnalle esityksen väliaikaisesta muutoksesta lakiin matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta. Muutos koskee matkanjärjestäjiä, jotka ovat velvollisiaasettamaan vakuuden matkustajien suorittamien etukäteismaksujen ja paluukuljetuskustannusten suojaksi sekä maksamaan valvonta- ja maksukyvyttömyysmaksun.Maksun määräämisestä ja perimisestä vastaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Ilman lakimuutosta valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksu määräytyisi ja perittäisiin vuoden 2019 liiketoiminnan perusteella, jolloin koronaviruspandemia ei vielä vaikuttanut yritysten liiketoimintaan.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 31.12.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Pirkanmaa ja Kymenlaakso siirtyvät perustason rajoituksiin. Muiden alueiden rajoitukset säilyvät ennallaan. Asetus tulee voimaan 11.6. klo 00.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Lapin maakunnissa 11.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-02.Ravintoloissa, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista.Asiakasmäärärajoitukset eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueilla Varsinais-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 9.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheen alueilla Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakunnissa 9.6. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, alkoholia saa anniskella klo 07-18 ja ravintolat saavat olla auki klo 05-19. Sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa alkoholia saa jatkossa anniskella klo 7-20 ja aukioloaika on klo 05-21. Sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke-esiintymiset ja tanssiminen ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Yllä mainitut asiakaspaikkarajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään istunnossaan antanut hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi Sallan kansallispuistosta. Kansallispuisto perustettaisiin Sallan kunnassa sijaitsevalle valtion omistamalle Sallatunturin luonnonsuojelualueelle. Sallan kansallispuisto olisi Suomen 41. kansallispuisto. Tavoitteena on, että laki Sallan kansallispuistosta tulisi voimaan tämän vuoden aikana.”Kansallispuistot turvaavat luontomme monimuotoisuutta ja tarjoavat upeita luontokokemuksia. Sallan kansallispuistoksi esitettävällä alueella vanhat metsät, suot ja laajat vaaramaisemat kohtaavat vaikuttavan rotkolaakson. Alueelle voi matkata julkisilla liikennevälineillä, eli kansallispuisto edistäisi myös kestävää matkailua. Olemme tällä hallituskaudella yli kaksinkertaistaneet luonnonsuojelun rahoituksen. Tällä on muun muassa huolehdittu nykyisistä kansallispuistoista ja mahdollistettu kansallispuistoverkoston laajentaminen,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Kansallispuistoon kuuluisi noin 9 983 hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Kansallispuiston ulkopuolelle jäävä Sallatunturin luonnonsuojelualueen osa säilytettäisiin suojelualueena ja sen nimeksi tulisi Rämiäjängän luonnonsuojelualue. Kauniita vaaramaisemia sekä vanhaa metsä- ja suoluontoaKansallispuistoksi esitettävä alue on erityisesti vanhojen metsien, erittäin edustavien soiden, harjujen sekä jääkauden ja eroosion muovaamien maanmuotojen aluetta. Iso Pyhätunturi ja Pieni Pyhätunturi avaavat näkymät ympäröivään tunturimaisemaan. Kaunisharjulla kasvaa noin 300–400 metrin korkeudessa eri-ikäisiä luonnonmetsiä ja yli 200-vuotiaita tykkykuusikoita.Korkeusvaihteluita alueeseen lisää vaikuttava, paikoin jopa 250 metriä syvä rotkolaakso Aatsinginhauta, jonka pohjalla ja rinteillä esiintyy erityisiä uhanalaisen lajiston keskittymiä. Alueella kasvaa esimerkiksi erittäin uhanalaisia kalkki- ja kanadankääpää sekä kalkkihuurre- ja pikkulovisammalta. Aatsinginhautaan kiinteästi liittyvän Könkäänmaan dolomiittikalliotörmillä on myös erityisen merkittäviä kalkkikallioiden sammallajien esiintymiä. Kansallispuisto luo mahdollisuuksia kestävälle matkailulleKansallispuisto lisäisi alueen vetovoimaa luonto- ja kulttuurimatkailukohteena ja loisi uusia mahdollisuuksia kestävälle matkailun yritystoiminnalle sekä lähialueyhteistyölle luontomatkailussa Koillismaan kansallispuistojen ja Venäjän suojelukohteiden kesken. Alueen hyvä saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä edistäisi kestävää ja vähähiilistä matkailua. Taukopaikkojen, reittien ja opasteiden kehittäminen parantaisi virkistyskäytön edellytyksiä ja suojaisi myös alueen luontoa kulutukselta.  Puiston perustamisen arvioidaan lisäävän alueen kävijämääriä merkittävästi. Kansallispuiston kävijöiden turvallisuuden takaamiseksi sekä lajiston suojelun edistämiseksi nykyisiin metsästysjärjestelyihin esitetään joitakin muutoksia. Paikallisten vapaa metsästysoikeus säilyisi pääosassa kansallispuiston aluetta. Lupametsästystä rajoitettaisiin kansallispuiston alueella, mutta laajat metsästysmahdollisuudet säilyisivät valtion mailla kansallispuiston ulkopuolella. Kävijäturvallisuuden takaamiseksi metsästys olisi hirven ajoa lukuun ottamatta kielletty Sallan matkailukeskuksen tuntumassa. Ympäristöministeriön pyynnöstä Sallan kunta ja Sallan riistanhoitoyhdistys valmistelivat ehdotuksen alueesta, jossa metsästystä olisi kansallispuistossa tarpeen turvallisuussyistä rajoittaa. Metsästysrajoitusalue on sisällytetty lakiesitykseen paikallisten tahojen ehdotuksen mukaisena.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on selvittänyt haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien turvallisuuden kokemuksia. Selvitys oli osa sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelua. Ensimmäistä kertaa toteutettu selvitys pohjautuu haavoittuvien ryhmien edustajille suunnatun visuaalisen Sinun turvallisuutesi -kyselyn vastauksiin.Kyselyn tavoitteena oli selvittää haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kohtaamia turvallisuuteen liittyvä haasteita ja kokevatko he elämänsä turvalliseksi. Kyselyn avulla yritettiin myös löytää ihmislähtöinen näkökulma tulevaisuuden palveluiden kehittämiseen. Haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät eivät ole samanlaisiaAiemmin tehtyjen selvitysten perusteella turvallisuuden kannalta haavoittuvimmassa asemassa olevat väestöryhmät ovat maahanmuuttajataustaiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, vammaiset henkilöt, romanit, erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset (kuten huostaan otetut), osa ikääntyneistä, heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat ja syrjäytyneet henkilöt.Sinun turvallisuutesi -kysely lähetettiin määritellyille kohderyhmille erikseen valikoitujen järjestöjen kautta. Vastauksia saatiin 21 eri järjestön kautta yhteensä noin 200, lisäksi leipäjonojen läheisyydessä tehdyn katukyselyn 17 vastausta otettiin huomioon. Onnettomuudet ja tapaturmat herättävät vastaajissa turvattomuuttaVastaajilla oli sekä hyviä että huonoja kokemuksia turvallisuusviranomaista, mutta luottamus viranomaisiin oli pääsääntöisesti hyvä. Huonoina kokemuksina nousivat esiin etenkin syrjintä ja häirintä. Eniten turvattomuutta vastaajissa aiheuttivat onnettomuudet ja tapaturmat, yhteiskunta. Turvattomuutta aiheuttivat jonkin verran lisäksi raha, uskonto ja asuinpaikka.  Vastaajia huolettivat lisäksi ilmastonmuutos, pandemia ja rikollisuus sekä ääriliikkeet, terrorismi ja syrjintä ja häirintä. Turvallisuutta vastaajille sen sijaan toivat perhe, koti ja raha. Seuraavaksi mainittiin uskonto ja vapaus. Sen sijaan kamerat ja valvonta toivat turvallisuutta vain prosentille vastaajista. Vastaajat toivovat, että heidän erityistarpeensa huomioidaanTulevaisuudessa viranomaisilta toivottiin erityisesti helposti lähestyttäviä ja matalan kynnyksen palveluita. Jokaisessa vastaajaryhmässä toivottiin heidän omien erityistarpeidensa tunnistamista ja siihen liittyvää osaamista viranomaisilta. Turvallisuusviranomaisten toivottiin olevan inhimillisiä, empaattisia, palvelualttiita ja puolueettomia.Selvityksen perusteella päädyttiin suosittelemaan seitsemää eri toimenpidettä, joilla voidaan parantaa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien turvallisuuden tunnetta ja kasvattaa turvallisuusviranomaisten osaamista sekä ymmärrystä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kohtaamista turvallisuuteen liittyvistä haasteista. Ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön ja kokonaishyvinvoinnin edistämiseen on panostettava.Syrjintään on puututtava ja yhdenvertaisuutta edistettävä tehokkaasti.Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeet tulee huomioida toiminnan suunnittelussa.Turvallisuusviranomaisten sisäisiä koulutuksia tulisi kehittää aineiston pohjalta.Kysely olisi toistettava vertailevan aineiston saamiseksi.Selvityksen näkökulmaa tulisi laajentaa. Yhteistyötä eri tutkimustahojen kanssa tulisi vahvistaa.  Kysely toteutettiin hyödyntämällä muotoilututkimuksen eri menetelmiäSelvityksessä haluttiin kerätä laadullista tietoa, jonka kautta haavoittuvassa asemassa arvioitujen ryhmien kokemukset ja toiveet pääsisivät kuuluviin. Siksi kyselyn piti olla mahdollisimman saavutettava ja ymmärrettävä ja sen laatimisessa hyödynnettiin palvelumuotoilun keinoja kuten muotoiluluotainta. Visuaalisen luotaimen avulla pystyttiin avaamaan asioita, jotka muulla tavalla olisi ollut vaikeata hahmottaa ja kertoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sunnuntaina 13.6. toimitettavien kuntavaalien alustavia tulostietoja julkaistaan verkossa oikeusministeriön tulospalvelussa vaali-iltana alkaen kello 20.Alustavissa tulostiedoissa kerrotaan laskennan edistymisen mukaisesti puolueiden äänimäärät ja ääniosuudet koko maassa, kunnissa ja äänestysalueilla. Ehdokaskohtaisia äänimääriä julkaistaan sitä mukaa, kun ääntenlaskenta valmistuu kullakin äänestysalueella. Valituksi tulleet henkilöt julkaistaan alustavan laskennan valmistuttua kussakin kunnassa.Tulokset julkaistaan laskennan valmistuttua myös ladattavina tiedostoina. Vaalipiirilautakunnat vahvistavat vaalien tuloksen keskiviikkona 16.6. viimeistään klo 18 aloitettavissa kokouksissaan, minkä jälkeen vahvistetut tulokset päivitetään tulospalveluun.Kuntavaalien tulospalvelu verkossa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050 toteuttamista vauhditetaan tänään julkaistulla, vuoteen 2030 saakka ulottuvalla tiekartalla ja toimeenpanosuunnitelmalla. Ehdotetuissa 17 toimenpiteessä on sekä uusia avauksia että nykytekemisen tehostamista.Ympäristöministeriö ja Motiva tiedottavatNostoja tiekartassa ehdotetuista toimista:Kehitetään rakentamisen ammattilaisten jatkuvaa oppimista korjausrakentamisessa ja energiatehokkuudessa, jotta tekijöitä riittää.Korjausrakentamisesta tuotetaan käytännön esimerkkejä tutkimustietoa hyödyntäen.Energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen rahoitukselle perustetaan tietohubi.Uusista tukijärjestelmistä saatava tieto valjastetaan käyttöön ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan järjestelmällisesti.Strategian ja tiekartan tiedot julkaistaan visuaalisessa muodossa verkossa, mikä helpottaa toimenpiteiden etenemisen seurantaa.Strategian toimeenpanon tueksi käynnistetään teemakohtaisia työryhmiä, joissa valmistellaan toimenpidekokonaisuuksista toimivia yhdessä sidosryhmien kanssa.Varmistetaan ministeriöiden sisäinen ja välinen yhteistyö, jotta korjausrakentamisen strategian tavoitteet huomioidaan eri suunnitelmissa, ohjelmissa ja strategioissa sekä tarvittaessa lainsäädännössä.Tiekartassa ehdotetuille toimenpiteille nimetään niiden kohderyhmät, toteuttajat sekä mahdolliset työhön osallistuvat kumppanit. Tiekartta pohjustaa strategian päivitystä, joka on edessä vuonna 2030.Tiekartan ja toimeenpanosuunnitelman laativat Motiva Oy sekä VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu ympäristöministeriön ohjauksessa. Arvokasta palautetta antoivat myös 36 sidosryhmien edustajaa eri toimialoita. Työtä kommentoi myös korjausrakentamisen strategian seurantaryhmä.Tavoitteena vähentää rakennuskannan päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessäMaaliskuussa 2020 julkaistu Korjausrakentamisen strategia 2020–2050 linjaa kustannustehokkaat keinot, joilla Suomen olemassa oleva rakennuskanta saatetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Tunnistettuja toimia ovat mm. rakennusten tilatehokkuus, energiatehokkuutta parantava suunnitelmallinen kiinteistönpito, korjausten yhteydessä tehtävät energiatehokkuusparannukset sekä vähähiilinen lämmitys.Tavoitteena on vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen etenemissuunnitelman toimenpiteillä lämmitysenergian kulutuksen arvioidaan laskevan vuodesta 2020 vuoteen 2050 mennessä noin 50 prosenttia ja ostoenergian kulutuksen noin 60 prosenttia. Rakennuskannan lämmitysenergian kasvihuonekaasupäästöt laskisivat vuosina 2020–2050 täten noin 92 prosenttia.Korjausrakentamisen strategia toteuttaa kansallisesti vuonna 2018 voimaan tullutta EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä.Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020-2050, Tiekartta ja toimeenpanosuunnitelma 2021-2030

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronavirustartuntojen määrät ovat laskussa, ja valtaosalla alueista tartuntoja todetaan vähän. Suomen eteläosissa Covid-19-tapausten ilmaantuvuus on paikoin suurempi kuin muualla maassa. Epidemia on kuitenkin edelleen rauhoittunut myös tiheään asutuilla alueilla.Viikolla 22 (31.5.–6.6.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 716 uutta tapausta, mikä on vajaat 200 tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla, jolloin tapauksia ilmoitettiin 888. Ilmaantuvuus on miltei puolittunut kuukauden aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus sataatuhatta asukasta kohden oli kahden viimeksi kuluneen viikon (24.5.–6.6.) aikana 28, kun näitä kahden edeltävän viikon (3.–16.5.) aikana ilmaantuvuus oli 49.Suurin osa alueista on epidemian perustasolla. Leviämisvaiheessa olivat 9.6.2021 Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit ja kiihtymisvaiheessa Keski-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.Jatkotartuntoja on saatu estettyä hyvinViikolla 22 uusista tartunnoista 25% todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Ulkomailta saatujen tartuntojen osuus uusista tartunnoista on kasvanut. Viikolla 22 osuus oli 16 % ja edeltävällä viikolla 7,5 %. Jatkotartunnat on kuitenkin pystytty estämään hyvin. Niiden osuus oli 1,5 % kaikista tartunnoista.Kotimaassa saaduista tartunnoista 60 %:ssa tartunnanlähde saatiin selvitettyä. Karanteeniin asetettiin noin 3 500 henkilöä. Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on 0,55–0,7 (90 % todennäköisyysväli) ja pienempi kuin edellisviikolla, jolloin luku oli 0,75–0,95. HUS-alueelle arvioitu tartuttavuusluku on hieman korkeampi, 0,65–0,85.Parantunut tilanne näkyy testimäärissä ja sairaalahoidon tarpeessaKoronavirustestien määrä on jonkin verran vähentynyt. Viikolla 22 tehtiin lähes 110 000 testiä, mikä on yli 10 000 vähemmän kun edellisviikolla. Positiivisten osuus testatuista näytteistä oli samaa tasoa kuin edellisviikolla eli 0,7 %. Positiivisten näytteiden pieni osuus kertoo, että väestössä kiertävät tartunnat havaitaan edelleen tehokkaasti.Sairaalahoidossa Covid-19-potilaita oli 9.6.2021 sairaanhoitopiirien ilmoituksen mukaan yhteensä 58. Perusterveydenhuollon osastoilla oli 12, erikoissairaanhoidon osastoilla 39 ja tehohoidossa 7 potilasta. Kuukauden aikana potilasmäärät ovat jatkuvasti pienentyneet ja uusien erikoissairaanhoidon hoitojaksojen määrän ennustetaan edelleen laskevan ensi viikolla.Tautiin liittyviä kuolemia oli 9.6.2021 raportoitu yhteensä 964.  Tartuntojen ehkäisy on tärkeää myös kesälläKoko maassa noin 48 % väestöstä on saanut yhden rokoteannoksen ja 12 % toisen annoksen. Koronarokote suojaa hyvin koronavirustautia vastaan, mutta ei täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä. Koronavirus tarttuu sosiaalisissa tilanteissa tehokkaasti. Jokainen voi omalla toiminnallaan hidastaa koronaviruksen leviämistä. Siksi on tärkeää, että myös yhden tai kaksi rokoteannosta saaneet huolehtivat vieläkin turvaväleistä, käyttävät kasvomaskia, pesevät käsiä ja noudattavat muita ohjeita viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla.Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:21)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uuden kansallisen luomuohjelman tavoite on, että vuonna 2030 julkisten ruokapalvelujen käyttämistä raaka-aineista 25 % on luomua. Tavoitteen saavuttaminen vaatii tahtoa ja ammattitaitoa. Maa- ja metsätalousministeriö järjestää aiheesta webinaarin 15. kesäkuuta.Julkiset ruokapalvelut tarjoavat vuosittain noin 380 miljoonaa ateriaa. Ne ovat paljon vartijoina, kun suomalaisten ruoankulutusta luotsataan kestävämpään suuntaan. Yksi polku kohti kestävyyttä on lisätä luomun käyttöä julkisissa keittiöissä. Luomun käyttöä julkisissa ruokapalveluissa kartoitettiin viimeksi vuonna 2019, jolloin se oli 12 % raaka-aineista. Uusi luomuohjelma haluaa tuplata luomun julkisissa keittiöissä.Luomun tuotannon ja kulutuksen kasvattaminen on sekä Euroopan komission että Suomen hallituksen tavoite. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä muistuttaa, että luomu kuuluu olennaisena osana suomalaiseen ruokapalvelujärjestelmään. – Luomun avulla pyritään parantamaan luonnon monimuotoisuutta, eläinten hyvinvointia ja maan hiilen sidontaa. Luomu ruokapöydässä on osaltaan myös ympäristöteko, tarjotaan ateria sitten kotona, koulussa, työpaikalla tai ravintolassa, hän sanoo.Maa- ja metsätalousministeriö ja Savon Koulutuskuntayhtymä järjestävät tiistaina 15.6.2021 klo 13–16 webinaarin, jossa asiantuntijat pohtivat käytännön keinoja julkisten ruokapalvelujen luomutavoitteen saavuttamiseksi. Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti on mukana webinaarissa. Kaupungin tavoite on vielä luomuohjelman tavoitetta korkeammalla: Lahden päiväkodeissa ja kouluissa tarjottavien aterioiden raaka-aineista 70 % on luomua vuonna 2030.Kaupunginjohtaja Pekka Timonen esittelee webinaarissa Lahden kaupungin pitkäjänteisiä ja kunnianhimoisia ympäristötavoitteita. Kaupungin tavoitteena on innostaa alueellisia toimijoita luomutuotannosta, sillä luomulla on vaikutusta ruuan laatuun, lasten ja koululaisten hyvinvointiin ja ympäristön tilaan.Webinaarin ohjelma aukeaa tästä  
Ilmoittautuminen tästä
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — 10. kesäkuuta julkaistun selvityksen mukaan vakiintuneet toimintamallit ja pitkäjänteinen kiinteistökannan hallinta ovat usein onnistuneiden sisäilmatilanteiden taustalla.Investointitarpeiden tunnistaminen pitkällä tähtäimellä edellyttää kunnan palvelutarpeen, palveluverkkojen sekä kunnan taloudellisen kantokyvyn tulevaisuuden näkymien hahmottamista. Kuntien talouteen sekä investointeihin liittyvät päätöksenteon perusprosessit ovat systemaattisia, mutta tehdyissä haastatteluissa kävi ilmi, että merkittävällä osalla kunnista ei ole pitkän aikavälin toimintaa ohjaavaa investointisuunnitelmaa.Selvityksessä tehdyn kyselyn mukaan noin 40 prosentilla kunnista on kiinteistöstrategia tai -ohjelma. Tehokkaimmin sisäilmaongelmia voidaan ehkäistä ja hallita ennakoivan kiinteistönpidon, kokonaisvaltaisten kuntoarvioiden, säännöllisten kiinteistökierrosten sekä taloudellisen resursoinnin avulla. Erityisen merkittävinä käytäntöinä nähtiin nopea reagointi tilanteisiin, avoimuus, hyvä yhteistyö, selkeät ohjeet ja toimintamallit sekä avoin viestintä.Kunnat tarvitsevat tukea erityisesti altistumisolosuhteiden ja sisäilmaongelmien terveydellisen merkityksen arvioinnissaAltistumisolosuhteen ja terveydellisen merkityksen arviointia tehdään kunnissa pääsääntöisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Terveydellisen merkityksen arviointi nähdään kunnissa toimivana, vaikka siihen kaivataan myös tukea. Altistumisolosuhteen ja terveydellisen merkityksen arvioinnissa on kehitettävää. Ohjeistuksien jalkauttamiseen kunnissa tulee jatkossa kiinnittää huomiota.Julkinen paine vaikuttaa päätöksentekoonSisäilmainvestointien priorisointiin vaikuttavat olennaisesti tilojen terveellisyys, tilojen käyttötarve, tilojen merkittävyys tulevaisuuden palveluverkossa, tilojen tekninen kunto ja ikä sekä kunnan taloustilanne. Tilojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat nähtiin merkittävimpinä tekijöinä kohteiden priorisoinnissa. Investointeihin liittyvä päätöksenteko ei kuitenkaan aina perustu vain objektiiviseen harkintaan ja vuoropuheluun, vaan myös julkinen paine vaikuttaa päätöksentekoon. Kuntien tulisi arvioida, miten julkinen paine huomioidaan ja miten sitä käsitellään päätöksentekoprosessissa. Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi