NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Päijät-Häme ja Kanta-Häme palaavat kiihtymisvaiheen rajoituksiin. Varsinais-Suomi ja Keski-Pohjanmaa palaavat perustason rajoituksiin. Muilla alueilla rajoitukset pysyvät ennallaan. Asetus tulee voimaan 18.6. klo 00. Leviämisvaiheessa ei ole 18.6. lukien yhtään aluetta. ”Tanssi- ja karaokekieltoa” ei ole siten enää missään maakunnassa.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Lapin maakunnissa 18.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-02.Ravintoloissa, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueella Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnissa 18.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset eivät koske ulkoterasseja. Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Monikanavarahoituksen purkamisen virkamiestyö on valmistunut. Virkamiestyöryhmä on tehnyt pohjavalmistelua myöhemmin käynnistettävän parlamentaarisen valmistelun tueksi. Raportti on tarkoitus laittaa lausuntokierrokselle kesä-heinäkuun vaihteessa.  Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa monikanavarahoituksen purkaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti monikanavarahoituksen purkamisen selvittämistä varten neljä virkamiehistä koostuvaa valmisteluryhmää syksyllä 2020. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto myönsi 17.6.2021 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle ydinenergialain 20 §:n mukaisen luvan Espoon Otaniemessä sijaitsevan FiR 1- tutkimusreaktorin purkamiseen. Purkamisen jälkeen tutkimusreaktorin tilat vapautuvat muuhun käyttötarkoitukseen.Tutkimusreaktori on ensimmäinen Suomessa purettava ydinlaitos. Purkaminen kestää VTT:n arvion mukaan noin vuoden. Reaktorin purkaa Fortum Power and Heat Oy. Yhtiöt sopivat tutkimusreaktorin purkamisesta ja tutkimusreaktorin ydinjätehuoltoa koskevasta yhteistyöstä 23.3.2020 allekirjoitetulla sopimuksella. Vuodesta 1962 toiminut reaktori siirrettiin pysyvään sammutustilaan vuonna 2015Suomen valtio hankki nyt purettavan ydinlaitoksen vuonna 1960 Yhdysvalloista Teknillisen korkeakoulun tutkimus- ja koulutuskäyttöön. Se siirtyi VTT:n hallintaan vuonna 1971. Tutkimusreaktoria käytettiin vuodesta 1962 alkaen muun muassa tutkimukseen, opetukseen ja isotooppituotantoon. Vuosina 1999–2012 reaktoria käytettiin myös sädehoitoihin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (RYTJ) toteutuksen ensimmäisen vaiheen rajaukselle on edennyt hyvään vaiheeseen, jossa alkaa hahmottua mitä tietoja ja toiminnallisuuksia ensimmäiseen toteutukseen tulee sisältymään. Intensiivinen työpajakierros on saatu päätökseen ja käynnissä on tarkentava kyselyä.”Järjestimme kolme työpajaa, joissa testasimme tähänastisia ajatuksia ja keräsimme käyttötapauksia. Käyttötapausten kautta saamme tietoa siitä, mitkä toiminnot ovat merkityksellisiä käyttäjille. Nopealla aikataululla järjestetyt työpajat kokosivat yhteen laajan joukon ja työskentely oli tehokasta”, projektipäällikkö Tiina Perttula Rambollilta kiittää. Työpajoissa keskityttiin ensimmäisen vaiheen sisällön täsmentämiseen, eikä vielä niinkään siihen, miten järjestelmä teknisesti toteutetaan. Käyttötapauksia ja tietosisältöjä käsiteltiin sekä alueidenkäytön suunnitelmatietovarannon että rakennustietovarannon näkökulmista. Sidosryhmätyöpajoista saatu ymmärrys eri toimijoiden ja sidosryhmien tarpeista ohjaa määrittelytyötä siten, että keskeiset tarpeet osataan huomioida ensimmäisen vaiheen toteutuksessa. Kiinnostavina asioina työpajoissa nousi esille muun muassa kahdensuuntaisen tiedonkulun tärkeys. Lisäksi todettiin, että yhteisellä sanastolla ja tietomalleilla on iso rooli, jotta tiedosta saadaan yhteentoimivaa. Tietosisältöjen ja käyttötapausten ohella on tärkeää muistaa, että järjestelmän sujuvaan käyttämiseen liittyvät myös erilaiset tiedonhallinnan prosessit. Työryhmän tehtävänä on erilaisten tulokulmien yhteensovittaminen kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa sujuvan tietojärjestelmähankinnan joulukuussa 2021. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on tarkoitus rakentaa siten, että sitä on mahdollista myöhemmin laajentaa. Siksi puhumme nyt 1. vaiheen toteutuksesta.”Nyt syntyvä ensimmäinen toteutus kehittyy tulevina vuosina ja on valmiina reagoimaan uusiin tarpeisiin”, Tiina Perttula kuvaa.Seuraavaksi työhön pääsee vaikuttamaan vastaamalla kyselyyn Ota kantaa -palvelussa. Kyselyllä testataan työpajojen ja tähänastisen työskentelyn tuloksia. Vastausaika on 16.6.–15.8.2021. Tietojärjestelmätyö on esillä seuraavissa Ryhti-infoissa 24.8. ja 1.9. sekä muissa syksyn tapahtumissa.Tästä vastaamaan Ota kantaa -kyselyyn (Kysely on avoinna 18.6.-15.8)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronapandemia on vaikuttanut huomattavasti vammaisten henkilöiden elämään. Vammaisten henkilöiden oikeuksien huomioiminen pandemian jälkeisessä elpymisessä ja jälleenrakennuksessa on teemana YK:n vammaissopimuksen osapuolikokouksessa. Kokous järjestetään 15.-17.6.2021 pääosin etäkokouksena. Suomi on järjestämässä kokouksen yhteydessä kaikille avointa pohjoismaista sivutapahtumaa 17.6. klo 15.30. Sivutapahtumassa halutaan erityisesti korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta itsenäiseen elämään ja osallisuuteen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti.Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru pitää tilaisuudessa avauspuheenvuoron. Hän korostaa puheenvuorossaan sitä, että esteetön ja saavutettava yhteiskunta yhdessä yksilöllistä tarpeita vastaavien palveluiden kanssa ovat tärkeässä roolissa itsenäisen elämän mahdollistajina.”Maailmanlaajuinen koronapandemia on korostanut vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaamisen tärkeyttä. Nyt on tärkeää varmistua, että vammaisten henkilöiden oikeudet turvataan myös koronapandemian jälkeisessä jälleenrakennuksessa ja elpymisessä”, ministeri Kiuru painottaa.Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöSuomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa. Samalla Suomi toimii myös Vammaisalan pohjoismaisen yhteistyöneuvoston puheenjohtajana. Neuvosto on neuvoa-antava elin, joka tukee eri politiikan aloja ja yhteistyötä vammaisten henkilöiden osallisuuden edistämisessä. Sen toimintaa koordinoi Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC). Neuvoston jäsenistä puolet on Pohjoismaiden hallitusten nimeämiä ja puolet vammaisjärjestöjen nimeämiä.  Yhtenä Suomen pääteemana on sosiaalisesti kestävä Pohjola. Tämän teeman ympärille rakentuvat myös vammaisalan teemat. Kaikkea Vammaisalan pohjoismaisen yhteistyöneuvoston työtä määrittävät YK:n vammaisyleissopimus ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n periaatteet. Vammaisalan sisältöteemoiksi on nostettu vammaisjohtajuuden ja alkuperäiskansoihin kuuluvien vammaisten henkilöiden oikeudet. Läpileikkaavia teemoja ovat vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä ja osallisuus. Pohjoismaisella yhteistyöllä on vammaisalalla suuri merkitys, ja koronaviruspandemia on vain korostanut sitä.Lisätietoa:erityisasiantuntija Tea Hoffrén, p. 0295 163 220

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tohtorit on koulutettu sekä ratkomaan uutta tietoa synnyttäviä, tieteellisesti kiinnostavia kysymyksiä että tuottamaan tutkittuun näyttöön perustuvia ratkaisuja yhteiskunnan ja sen toimijoiden tarpeisiin. Tohtoreiden osaamisen nykyistä laajempi hyödyntäminen tuottaisi uusia työpaikkoja ja kestävää kasvua. Tutkijoiden liikkuvuuden lisääminen tuo osaamisen entistä vahvemmin yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin käyttöön. Tutkijanuria selvittänyt työryhmä ehdottaa joukkoa konkreettisia toimenpiteitä, joilla tohtorinkoulutuksen saaneiden työllistymistä korkeakoulujen ulkopuolelle yrityksiin, yhteistöihin ja julkiselle sektorille vahvistetaan. Työryhmä luovutti raporttinsa opetus- ja kulttuuriministeriölle 17. kesäkuuta.Raportti tukee pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman tavoitetta tietopohjaisen päätöksenteon vahvistamisesta sekä osaamistason nostamisesta, ja tekee näkyväksi kaikkein korkeimmin koulutettujen merkitystä työelämässä. Tilannekuvan mukaan tohtorit myös työllistyvät hyvin.Tutkimuksen rahoittajilla on suuri rooli tutkijanurien edistämisessä, sillä rahoittajan arvot ja missio vaikuttavat tutkijoiden liikkuvuuteen. Kansallisella ohjauksella tuetaan pääasiassa pitkän aikavälin suunnittelua, mutta valtion rahoituksen kautta asetetaan myös yliopistokohtaiset tavoitteet tohtorikoulutettavien määristä.Monipuolisilla toimenpiteillä kohti syvempää yhteistyötäTutkijanurien kehittäminen vaatii toimijakentän välistä yhteistyötä, jotta tohtoreiden osaamista hyödynnetään nykyistä laajemmin yhteiskunnassa. Työryhmä ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi.Yliopistot voivat työryhmän mukaan vahvistaa yhteistyötään tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa ja kannustaa tutkijoita meritoitumaan yliopistojen ulkopuolella. Henkilöstöjärjestöt voivat kertoa laajemmin urapoluista ja lisätä tutkijoiden työelämätietoisuutta.Elinkeinoelämän järjestöjen tehtävänä olisi muun muassa tukea liikkuvuutta sekä luoda alustoja yritysten ja tutkijoiden yhteistyölle. Julkiset tutkimusrahoittajat Suomen Akatemia ja Business Finland voivat vaikuttaa tutkijanuriin strategioidensa ja linjaustensa kautta. Säätiöt ja rahastot edistävät tutkijoiden uria apurahojen lisäksi tukemalla tutkijoiden viestintä- ja verkostoitumistaitoja.Ministeriöiden keinot vaikuttaa tutkijanuriin muualla kuin ministeriöissä ovat välillisiä. Ministeriöt kohdentavat rahoitusta valtion talousarviosta tutkimusta tekeville organisaatioille (korkeakoulut, valtion tutkimuslaitokset) sekä tutkimusrahoittajille (kuten Suomen Akatemia ja Business Finland). Valtionhallinto voi edistää sääntelyllä tutkijanuria ja tutkijoiden osaamisen laajempaa hyödyntämistä.Tutkijanuratyöryhmän raportti

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppalaisen yrittäjyyden edistämiskilpailun kansallisen karsinnan voittajat ovat Karelia-ammattikorkeakoulun Draft Program -yrittäjyysohjelma Joensuusta ja Kuopion kaupungin Kuopio Living Lab -tuotekehitys- ja testauspalvelukonsepti.Karelia-ammattikorkeakoulun Draft Program -yrittäjyysohjelma pääsee kilpailemaan Euroopan tasolle yrittäjyyden edistämisen kilpailusarjassa ja Kuopio Living Lab liiketoimintaympäristön parantamisen ja digitaalisen siirtymän tukemisen kilpailusarjassa.Kilpailun sääntöjen mukaisesti kaksi kansallisen karsinnan parasta pääsevät jatkoon ja valittujen ehdokkaiden tulee olla eri sarjoista. Kaikkiaan sarjoja on kuusi.Korkea-arvoinen tuomaristo valitsee lopulliset voittajat, jotka julkistetaan marraskuussa 2021 järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. Pääpalkinto voidaan antaa mille tahansa sarjalle ja se myönnetään hakemukselle, jolla katsotaan olevan luovin ja inspiroivin yrittäjyysaloite Euroopassa.Draft Program -yrittäjyysohjelmassa paikallisia hyviä käytäntöjä siirretään muille alueen aloittaville yrittäjilleDraft Program on viiden itäsuomalaisen oppilaitoksen yhteinen pieni, mutta innovatiivinen yrittäjyysohjelma. Ohjelma tarjoaa mikrorahoitusta ja valmennusta opiskelija-, henkilökunta- ja alumnitiimeille. Ohjelmassa on kehitetty tutkivan yrittäjyyden toimintamalli, missä jokainen asiakastiimi nähdään tutkimusretkikuntana, joka tuottaa paikallisesti relevanttia toimialaspesifiä tietoa. Yrittäjyysvalmentajat, eli tutkivat yrityskehittäjät, muuntavat tiimien kanssa työskentelystä saadut opit niin kutsutuiksi hyötyjulkaisuiksi. Hyötyjulkaisut ovat käytännöllisiä blogeja, videoita, podcasteja ja oppaita, jotka siirtävät paikallisia toimialaspesifejä hyviä käytäntöjä muille aloittaville yrittäjille alueella. Ohjelmasta on viime vuosina syntynyt vajaa kymmenkunta yritystä vuosittain. Hyötyjulkaisuja on viimeisen 12 kuukauden aikana syntynyt yli 60 kpl.Kuopio Living Lab mahdollistaa terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan yrityksille innovatiivisen tavan kehittää palveluja ja tuotteitaKuopio Living Lab on kolmen asiantuntijaorganisaation, Kuopion yliopistollisen sairaalan, Kuopion kaupungin ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama tuotekehitys- ja testauspalvelukonsepti. Kuopio Living Labin tavoitteena on tukea terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan yrityksiä tuotekehityksen eri vaiheissa (idea, prototyyppi, valmis tuote). Yritys saa tuekseen aihepiiriin perehtyneen asiantuntijan ja aidon testausympäristön todellisten asiakkaiden kanssa. Oikeassa ympäristössä tapahtuva kehitys ja käyttäjien osallistaminen yhteiskehittämiseen luovat asiakaslähtöisen tavan tuoda markkinoille turvallisia ja sitä kautta entistäkin parempia tuotteita. Kuopio Living Labin toiminta tukee osallisuutta ja elinkeinoelämää sekä vaikuttaa hyvinvoivan elin- ja asuinympäristön rakentamiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kemin Veitsiluodon paperitehtaan yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet ja Stora Enso vahvisti vähentävänsä 550 työpaikkaa. Alueella on ollut huhtikuusta asti käynnissä äkillisen rakennemuutosalueen toimet työntekijöiden ja elinkeinojen tueksi. Hallitus päättää alueelle kohdistettavasta lisärahoituksesta kesäkuussa.Työministeri Tuula Haatainen vieraili Kemissä 27. huhtikuuta ja tapasi muun muassa Stora Enson henkilöstöä ja johtoa. – Tilanne on erittäin valitettava sekä työntekijöille että alueen taloudelle. Valtion työkalupakista käytetään kaikki ne työkalut, joilla voidaan tukea irtisanottavia työntekijöitä ja aluetta tässä rakennemuutostilanteessa, ministeri Haatainen sanoo.– Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi välittömästi huhtikuussa Lapin ELY-keskukselle työllisyystilanteen akuuttiin hoitoon 2,3 miljoonaa euroa ja tarvittaessa katsomme lisäresursseja uudestaan, ministeri Haatainen lisää.Hallituksen on tarkoitus päättää Kemin alueen äkillisen rakennemuutoksen rahoituksesta 29. kesäkuuta. Rahoitus muodostuu sekä alueelle suunnatusta aluekehittämisrahasta että yritysrahoituksesta. Hallitus selvittää myös muut mahdolliset alueelle suunnatut rahoitustoimenpiteet.– Alueen elinkeinokehitys on ollut viime aikoina muutoksessa. Hallitus myönsi maaliskuussa Kemi-Tornion seudulle lisärahoitusta 1,1, miljoonaa euroa Outokummun äkillisen rakennemuutostilanteen hoitoon. Olemme kuulleet alueelta myös hyviä uutisia, kun Metsä Fibre kertoi rakentavansa biotuotetehtaan. Hallitus huolehtii, että Kemin seudulla on tarvittavat edellytykset uudistaa elinkeinorakennetta ja luoda työtä myös tulevaisuudessa. Kemillä ja Meri-Lapilla on etunaan erinomainen infrastruktuuri satamineen uusiutuvalle yritystoiminnalle, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maahanmuuttovirasto on ottanut käyttöön uuden suoritteen, jolla helpotetaan kausityöntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa Suomessa ollessaan. Maahanmuuttoviraston maksuasetuksen muutos perustuu kausityölain muutokseen. Sekä kausityöntekoa koskeva lainmuutos että Maahanmuuttoviraston maksuasetuksen muutos tulevat voimaan 17.6.2021.Kaikkien Maahanmuuttovirastolle toimitettavien hakemusten käsittelymaksut vahvistetaan vuosittain sisäministeriön asetuksella Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta. Tälle vuodelle annettua maksuasetusta muutetaan lisäämällä uusi suorite, jossa työntekijä hakee uuden työnantajan lisäämistä voimassa olevaan kausityölupaansa sekä siihen liittyvää Maahanmuuttoviraston todistusta työnteko-oikeutensa laajentumisesta. Uuden työnantajan lisäämisestä ja todistuksesta työnteko-oikeuden laajentumisesta peritään 65 euron suuruinen maksu, kun hakemus jätetään sähköisesti. Jos hakemus jätetään paperisena, maksu on 165 euroa.Maahanmuuttovirasto voi hakemuksesta lisätä voimassa olevaan kausityöhön oikeuttavaan lupaan uuden työnantajan, jos työnantaja sitoutuu kausityölaissa säädettyihin työehtoja ja majoitusta koskeviin edellytyksiin.Kausityölain muutoksen taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan kausityöntekijöiden mahdollisuuksia vaihtaa työnantajaa parannetaan. Lisäksi hallitusohjelman mukaan työvoiman maahanmuuttoa kehitettäessä tulee ottaa huomioon ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy.

Lähde: Valtioneuvosto.fi