NordenBladet — Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen edellyttää tuoretta osaamista ja uusia toimintatapoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä asettaneet hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveysalan koulutustarjontaa niin, että se vastaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Hankkeessa alan korkeakoulutusta tarkastellaan laajasti niin tutkintojen, täydentävän koulutuksen, harjoittelun kuin jatkuvan oppimisenkin näkökulmista.– Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja palvelujen kehittäminen edellyttävät osaavia ammattilaisia. Korkeakoulutuksen kehittämisellä varmistetaan, että laadukkaat palvelut toimivat jatkossakin asiakaslähtöisesti ja matalalla kynnyksellä, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoo.
NordenBladet — Euroopan unionin neuvosto on nimittänyt suurlähettiläs Terhi Hakalan Euroopan unionin erityisedustajaksi Keski-Aasiaan 1.7.2021 lukien.EU:n erityisedustajat toimivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin alaisuudessa tukien hänen työtään EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) toteuttamisessa. Erityisedustajilla on keskeinen rooli yhteisen EU-politiikan kehittämisessä ja EU:n vaikuttavuuden lisäämisessä. Keski-Aasian erityisedustajan toiminnassa korostuu EU:n pitkäjänteinen, kokonaisnäkemykseen perustuva yhteistyö alueen maiden kanssa. Monitahoisen yhteistyön osa-alueita ovat turvallisuuskysymykset, oikeusvaltiokehitys, energia, ympäristö, vesi, ilmastonmuutos, koulutus ja ihmisoikeudet sekä erityisesti naisten asema. EU:n Keski-Aasia-strategian mukaista on myös edistää liiketoimintaympäristön ja investointi-ilmapiirin kehitystä ja kestävää yhteyspolitiikkaa. Suomi on toiminut aktiivisesti unionin tavoitteiden saavuttamiseksi edistämällä poliittista vuoropuhelua ja taloudellisia suhteita sekä toteuttamalla alueella kehitysyhteistyöhankkeita.Terhi Hakala on aiemmin työskennellyt muun muassa Suomen pysyvän edustuston päällikkönä Genevessä, ulkoministeriön itäosaston päällikkönä, suurlähettiläänä Intiassa, ETYJ-mission päällikkönä Georgiassa sekä kiertävänä suurlähettiläänä Etelä-Kaukasiassa. Tällä hetkellä Hakala toimii ulkoministeriön poliittisella osastolla hybridiuhkien suurlähettiläänä.Keski-Aasian strateginen merkitys on entisestään kasvussa myös Afganistanin naapurina. ”EU on Keski-Aasiassa tervetullut ja tasapainottava kumppani alueen haasteiden ratkomisessa. EU:lla on paljon välineitä edistää globaalista pandemiasta toipumista. Erityisedustajan mandaatissa on keskeistä erityisesti alueellisen yhteistyön ja vakauden vahvistaminen yhdessä alueen maiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tulevina vuosina se on entistä tärkeämpää”, toteaa Hakala. Keski-Aasian maihin lukeutuvat Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan.
NordenBladet — Vihamotiivin tunnistamisessa ja käsittelyssä on puutteita rikosprosessissa, ja tuomiota kovennetaan vihamotiivin perusteella harvoin. Tämä selviää tuoreesta Poliisiammattikorkeakoulun selvityksestä, joka antaa uutta tietoa viharikosten etenemisestä rikosprosessissa. Raportti julkaistaan osana oikeusministeriön koordinoimaa Tiedolla vihaa vastaan -hanketta.Marko Juutisen tekemää kartoitusta varten on seurattu vuonna 2017 poliisin tietoon tulleita viharikoksia esitutkinnasta syyttäjälle ja edelleen käräjäoikeuteen. Aineistona ovat poliisin esitutkintamateriaali, syyttäjälaitoksen haastehakemukset ja syyttämättäjättämispäätökset sekä käräjäoikeuksien ratkaisut. Selvityksessä tarkasteltiin sitä, miten viharikokset tunnistetaan rikosprosessin eri vaiheissa, miten tieto mahdollisesta vihamotiivista välittyy poliisilta syyttäjälle ja miten se vaikuttaa tuomioon. Viharikosten tutkinta edellyttää selkeämpiä käytäntöjä Raportin mukaan vuonna 2017 poliisin tietoon tuli 1 165 viharikosepäilyä, joista syyteharkintaan lähetettiin 547. Syyttäjä nosti syytteen 368 rikoksesta. Maaliskuuhun 2021 mennessä käräjäoikeus antoi langettavan tuomion 92 viharikoksesta. Vihamotiivin vuoksi rangaistusta korotettiin 12 tapauksessa. Muissa tapauksissa vihamotiivi sisältyi rikoksen tunnusmerkistöön.Selvityksessä kävi ilmi, että poliisi ei tunnista kaikkia viharikoksia eikä epäilys rikoksen mahdollisesta vihamotiivista aina välity syyttäjälle. Poliisin ohjeen mukaan kaikki epäillyt viharikokset tulisi luokitella erillisellä viharikoskoodilla, jos asianomistaja tai poliisi pitää tekoa edes osittain viharikoksena. Luokittelu ei kuitenkaan ole pakollinen. Lisäksi selvityksen mukaan jopa puolessa vihamotiivin vuoksi kovennetuista rangaistuksista käräjäoikeus ei perustellut, millä tavalla rangaistuksen koventaminen todella kovensi tuomiota. Perusteluissa oli puutteita myös tapauksissa, joissa rangaistusta ei syyttäjän vaatimuksesta huolimatta tuomittu kovennettuna. Puutteelliset perustelut voivat rapauttaa uskoa oikeusjärjestelmän toimivuuteen, ja siten ylläpitää aliraportointia mahdollistavia rakenteita.Ratkaisuksi ongelmiin selvityksessä esitetään viharikosluokituksen pakollista käyttöä rikosilmoituksen kirjauksen yhteydessä, esitutkintayhteistyön tehostamista, poliisin kuulusteluohjeistuksen päivittämistä sekä rangaistuksen koventamista koskevan pohdinnan laajempaa kirjaamista tuomioihin. Selvitys on toteutettu osana oikeusministeriön Tiedolla vihaa vastaan -hanketta, joka pyrkii tehostamaan viharikosten vastaista työtä seurantaa kehittämällä. Viharikokset ja niiden käsittely rikosprosessissa -raportti julkaistaan oikeusministeriön julkaisusarjassa. Raportin sisällöt ovat kirjoittajan vastuulla, eivätkä ne välttämättä edusta Tiedolla vihaa vastaan -hanketta rahoittavan Euroopan komission tai oikeusministeriön näkemyksiä.
NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on 18. kesäkuuta asettanut parlamentaarisen TKI-työryhmän selvittämään keinoja, joilla sitoudutaan pitkäjänteiseen julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattamiseen. Pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti parlamentaarisen TKI-työryhmän perustamisesta puoliväli- ja kehysriihessä.Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman ja tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan (TKI-tiekartta) mukaisesti. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi arvioiden mukaan keskimäärin lähes 600 miljoonan euron vuosittaisia lisäpanostuksia. Tästä yksityistä rahoitusta olisi noin 400 miljoonaa euroa ja julkisen sektorin rahoitusta noin 200 miljoonaa euroa, jos julkisen sektorin t&k-rahoituksen osuus pysyisi entisellään. TKI-rahoituksen tulee olla ennustettavaa ja pitkäjänteistä ja sen tulee kehittää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää tasapainoisesti. Tämän vuoksi TKI-tavoitteesta ja sen saavuttamiseksi toteuttavista rahoituskeinoista tulisi sopia parlamentaarisesti. Laaja parlamentaarinen sitoutuminen TKI-tavoitteeseen ja julkisen sektorin t&k-rahoituksen kasvattamiseen toisivat tarvittavaa ennustettavuutta tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja yksityisen t&k-rahoituksen kasvattamiseen.Kullakin eduskuntaryhmällä on työryhmässä yksi jäsen ja varajäsen. Työryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Matias Mäkynen. Työryhmän pysyvinä asiantuntijoina toimivat valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri sekä valtiovarainministeriön, opetus- kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäälliköt. Parlamentaarisen TKI-työryhmän tehtävänä on selvittää vaihtoehtoja pitkäjänteiseen t&k-rahoituksen kasvattamiseen. Työryhmä kartoittaa muun muassa normaalien budjettiprosessien kautta toteutettavaa pitkäjänteistä suunnittelua, monivuotisen budjetoinnin mahdollisuutta sekä sitä, voitaisiinko t&k-rahoitusta varten perustaa talousarvion ulkopuolinen rahasto.Työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2021.
NordenBladet — Maapolitiikan toimintaympäristöön kohdistuu monia muutospaineita esimerkiksi kaupungistumiskehityksen, ilmastonmuutoksen ja poliittisten megatrendien seurauksena. 21. kesäkuuta julkaistu tutkimus tarkastelee kuntien maapolitiikan nykytilaa ja kehittämistarpeita ja antaa suosituksia kunnille, maapolitiikan sidosryhmille ja lainsäätäjille. Läpileikkaavina näkökulmina tutkimuksessa ovat maapolitiikan avoimuus, läpinäkyvyys ja hyväksyttävyys.Kehitysehdotuksia maapolitiikan vaikuttavuuden vahvistamiseksiSuomalainen maapolitiikka ja sen keinovalikoima on painottunut perinteisesti raakamaan kehittämisen koordinointiin ja edistämiseen. Maapolitiikan toimintaympäristön murros synnyttää kuitenkin uudenlaista painetta tarkastella maapoliittisten keinojen toimivuutta ja maapolitiikan vaikuttavuutta laajemmasta näkökulmasta. Tutkimuksessa esitetään useita kehitysehdotuksia ja suosituksia, joiden avulla olisi mahdollista edistää ja vahvistaa maapolitiikan vaikuttavuutta tulevaisuudessa:Maapoliittisen tiedon saatavuutta tulisi kehittää niin, että tieto ja päätökset ovat helposti löydettävissä yhdestä paikasta. Lisäksi maapolitiikan seurantaa, raportointia ja valvontaa tulisi yleisesti kehittää. Kehittämisen tueksi tutkimuksessa on luonnosteltu raportointikehikko kuntien maapolitiikan raportointiin. Erityisesti huomioita tulisi kiinnittää hyvien käytäntöjen levittämiseen sekä maapolitiikan avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseen.Maapolitiikan tavoitteenasetantaa ja vaikuttavuusketjujen hahmottamista kunnissa tulisi kehittää. Erityistä kehittämistarvetta on maapoliittisten ohjelmien tavoitteiden konkretisoinnissa, ja tavoitteiden ja maapoliittisten keinojen selkeämmässä linkittämisessä. Maapolitiikan vaikuttavuuden tarkastelu pitäisi integroida systemaattisemmin osaksi kuntien maapolitiikan menettelyjä strategisuuden ja avoimuuden kehittämiseksi.Täydennysrakentamisen ja alueiden uudelleenkehittämisen maapoliittisia instrumentteja ja instrumenttivalikoimaa tulisi kehittää ja laajentaa. Voimassaolevasta lainsäädännöstä puuttuvat sellaiset yksittäistä kiinteistöä suuremman aluetason instrumentit (esim. täydennysrakentamisen kehittämisalueet), jotka mahdollistaisivat alueiden koordinoidun kehittämisen yhdessä maanomistajien kanssa. Ilmastonäkökulma tulisi integroida yhdeksi maapolitiikan tavoitteeksi lainsäädäntöön. Yleisen ilmastonmuutoksen hillintää mahdollistavan sääntelyn lisäksi on edistettävä myös esimerkiksi rakennetun ympäristön piiriin otettavaan maa-alaan liittyvää kompensaatioajattelua (net land take).Maapolitiikkaa toteuttavien viranhaltijoiden osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Asiantuntija- ja vertaistukiverkostoja tulisi kehittää erityisesti pienten kuntien toimijoiden tueksi. Myös yleistä ohjeistusta esimerkiksi tontinluovutus- ja maankäyttösopimuskäytänteiden osalta olisi lisättävä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Vedenjumala Ahdin nimipäivänä 21.6. vesiensuojelun tehostamisohjelma kannustaa hakemaan rahoitusta vesistökunnostuksiin sekä maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeisiin. Haku alkaa syksyllä, mutta jo kesän aikana on hyvä käynnistää valmistelut rahoituksen hakemiseksi.Työtä tarvitaan muun muassa rehevöityvien, mataloituvien ja umpeen kasvavien vesistöjen kunnostamiseen sekä patojen, perkauksen, kuivatuksen ja vesistörakentamisen aiheuttamien haittojen korjaamiseksi. Myös maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi tarvitaan uusia vesien viivyttämiseen tähtääviä keinoja, kuten mutkittelevia ja kaksitasouomia.”Suomalaisilla on intoa parantaa lähivesiensä tilaa. Jo yli 300 hanketta ympäri Suomea on aloittanut vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksen avulla. Ohjelman rahoitusta kannattaa nyt hyödyntää”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Vesiensuojelun tehostamisohjelma tukee vesien tilaa parantavaa työtä ja kutsuu mukaan uusia tekijöitä. Valtionavustuksen haku vesistökunnostukseen alkaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskukset) ja maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeisiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa syksyllä, mutta jo kesän aikana on hyväetsiä kumppaneita, sillä useimmat hankkeet hyötyvät yhteistyöstä,kysyä neuvoja esimerkiksi ELY-keskuksen kunnostus- tai vesitalousasiantuntijalta, kunnan ympäristötoimesta, alueen vesiensuojeluyhdistyksestä tai muusta vesienhoidon alueellisesta verkostostatietoa ja kumppaneita on saatavilla myös kansalliselta vesistökunnostusverkostoltamiettiä kunnostushankkeen vastinrahoituksen järjestämistäsuunnitella hanketta eli selvittää vesistön tilaa ja tehtyjä toimia sekä selvittää, vaativatko kunnostustoimet lupiatutustua muihin hankkeisiin ja etsiä uusia ideoita ja menetelmiäTarkka hakuaika ilmoitetaan elokuussa.Kunnostus ja vesien kokonaisvaltainen hallinta kannattaaVesistöjen tila vaikuttaa merkittävästi niin luonnon kuin ihmisten hyvinvointiin. Kunnostustoimilla ja oikeanlaisella vesienhallinnalla varmistamme, että tulevatkin sukupolvet pääsevät nauttimaan viihtyisästä asuinympäristöstä sekä vesien virkistyskäytöstä uimarannoilla ja kala-apajilla. Maa- ja metsätalouden valumavesien kokonaisvaltaisella toteutuksella voidaan vaikuttaa ravinnevalumiin, mutta myös alojen toimintaedellytyksiin. Monimuotoisilla vesiekosysteemeillä ja kalakannoilla on myös parhaat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen.Pienilläkin paikallisella hankkeella voi olla suuret vaikutukset. Hyväkuntoiset vesistöt vahvistavat koko seutukunnan elinvoimaa. Ne tukevat kalataloutta, synnyttävät mahdollisuuksia matkailuliiketoimintaan, piristävät kylätoimintaa ja tekevät alueesta vetovoimaisemman potentiaalisille uusille asukkaille ja yrittäjille.Tietoa ja ohjeita hakemisesta:ym.fi/virtaavesienhoitoonTietoa vesistökunnostuksesta:
NordenBladet — Suomen ja Vietnamin välisen yhteistyön siirtymää arvioinut evaluointi toteaa, että siirtymävaihe johti kehitysyhteistyön vähenemiseen ja muunlaisen yhteistyön kasvuun. Kaupasta ja investoinneista on tullut tärkeitä keinoja kehitystavoitteiden saavuttamiseksi ja molempia osapuolia hyödyttävän kumppanuuden luomiseksi. Vientam on talouden ja kaupan näkökulmasta mielenkiintoinen maa. ”Suomalaisilla on oppimista vietnamilaisten yritteliäästä ajattelutavasta. Kaiken ei aina tarvitse olla täydellistä, mutta eteenpäin pääsee, kun on intohimoa ja yrittää”, sanoi Vietnamissa kaupallisena neuvoksena työskennellyt Eija Tynkkynen webinaaripuheenvuorossaan. Nykyisin Tynkkynen toimii Business Finlandin Kiinan-maajohtajana. Kuva: Florian WehdeUlkoministeriön teettämässä, juuri julkaistussa ulkoisessa evaluoinnissa tarkasteltiin siirtymävaiheen onnistumisia ja heikkouksia sekä miten kehitysyhteistyö on edesauttanut siirtymää kohti monipuolista yhteistyötä.Evaluoinnin tulokset esiteltiin webinaarissa 16.6.2021. Avauspuheenvuorossaan alivaltiosihteeri Elina Kalkku nosti esille, että Vietnam on ollut yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyön kumppanimaista lähes neljän vuosikymmenen ajan. Vietnamin huikean taloudellisen kehityksen myötä vuonna 2008 aloitettiin muutosprosessi kehitysyhteistyössä.”Siirtymäprosessi kesti lopulta 12 vuotta, ja sillä on tavoiteltu molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä sekä yksityisen sektorin kytkemistä mukaan”, Kalkku jatkoi.”Vuosikymmenen siirtymän jälkeen maiden väliset suhteet ovat edelleen elinvoimaiset””Siirtymäprosessin määritelmästä ei aina ole ollut yhteneväistä ymmärrystä”, huomautti evaluoinnin tiiminvetäjä Frans van Gerwen. Lisäksi hän nosti esille, että ei ollut myöskään selkeää määritelmää sille, millaista Suomen ja Vietnamin välinen yhteistyö on siirtymäprosessin jälkeen ja mitä tavoitellaan.”Vuosikymmenen siirtymäprosessin jälkeen maiden väliset suhteet ovat edelleen elinvoimaiset, erityisesti kaupan, koulutuksen, diasporan ja turismin alueilla,” Gerwen sanoi.Evaluoinnin mukaan siirtymäprosessi onnistui tavoitteessaan vähentää kahdenvälistä, lahjamuotoista yhteistyötä ja vahvistaa kaupallisia ja molempia osapuolia hyödyttäviä suhteita. Suomen Vietnamin-suurlähettiläs Kari Kahiluoto nosti puheenvuorossaan esille, mitä tämä on tarkoittanut käytännössä:”Toimikauteni aikana yksi oleellinen tehtävä on ollut muuttaa edustusto kehitysyhteistyöpainotteisesta kaupallisia suhteita edistäväksi, ja se onkin tehty.”Amerikan ja Aasian osaston apulaisosastopäällikkö Pekka Kaihilahti vahvisti Vietnamin olevan edelleen tärkeä maa Suomelle. Vietnamilainen yhteiskunta ja talous ovat niin elinvoimaisia, että yhteistyö on ollut helppoa ja tuottanut monia hyviä tuloksia useilla sektoreilla.”Ihmisoikeuksien osalta yhteistyö ei ole ollut niin menestyksekästä, mikä on suuri huolenaihe meille, sillä ihmisoikeudet ovat keskeisiä Suomelle”, Kaihilahti kuitenkin jatkoi. Myös alivaltiosihteeri Kalkku, suurlähettiläs Kahiluoto ja Tanskan ulkoministeriön evaluoinnin asiantuntija Mike Speirs nostivat ihmisoikeuksien tärkeyden ja toisaalta haastavuuden esille puheenvuoroissaan.Ilmastonmuutos lupaava yhteistyösektori Kuvateksti: Kumppanuuksien lisäksi innovaatiokumppanuusohjelmassa rakennettiin menestyksellä Vietnamin innovaatiojärjestelmää. Kuva: Marja-Leena KultanenEvaluoinnin mukaan ympäristö- ja ilmastonmuutos läpileikkaavana tavoitteena on otettu hyvin huomioon yhteistyössä. ”Tämä tarjoaa myös yhden lupaavimmista sektoreista, joilla Suomi-Vietnam yhteistyö voisi kehittyä”, Gerwen arvioi.Evaluoinnissa kiitosta saavat kehitysyhteistyöhankkeet, joissa kumppanuuksien rakentaminen suunniteltiin hankkeiden sisälle. Tällaisia olivat esimerkiksi innovaatiokumppanuusohjelma sekä energia- ja ympäristökumppanuus. Sen sijaan julkisten, yksityisten, kansalaisyhteiskunnan ja tiedemaailman toimijoiden laajempiin, yhteisiin kumppanuuksiin on kiinnitetty kokonaisuudessaan vähemmän huomiota.Samoin puutteita oli eri yhteistyömuotojen koordinoinnissa ja johdonmukaisuudessa, sillä tukimuotoja oli useita ja niitä toteutettiin useiden instituutioiden kautta.Evaluointi hyödyttää tulevien siirtymien suunnitteluaEvaluoinnissa haettiin oppeja hyvistä käytännöistä siirtymäprosesseista vertaismailta Hollannilta ja Tanskalta sekä toisaalta tuotiin esille oppeja Vietnamin siirtymästä muille Suomen kumppanimaille, joissa on edessä samanlainen yhteistyön painopisteen muutos. Evaluointi painotti, että on erityisen tärkeää määritellä visio ja tavoitteet kumppanuuden tilasta siirtymän jälkeen.
NordenBladet — Hallitus esittää tartuntatautilakiin useita väliaikaisia muutoksia. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään ehkäisemään ulkomaista alkuperää olevien covid-19-tartuntojen leviäminen Suomeen.Suomeen saapuvilta henkilöiltä edellytettäisiin todistusta sairastetusta covid-19-taudista, saadusta covid-19-rokotussarjasta tai ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta covid-19-testistä.Jos Suomeen saapuvalla henkilöllä ei olisi esittää covid-19-todistusta, hänen pitäisi käydä testissä heti Suomeen saavuttuaan. Niiden, jotka eivät ole saaneet täyttä rokotussarjaa tai sairastaneet covid-19-tautia, pitäisi käydä toisessa testissä 3-5 vuorokauden kuluessa Suomeen saapumisestaan. Toista testiä koskeva pykälä olisi voimassa 15.10.2021 asti. Velvollisuus esittää todistus tai käydä testissä koskisi yli 16-vuotiaita henkilöitä. Laissa määriteltäisiin myös joitakin poikkeusryhmiä, joita todistus- ja testivaatimus ei koskisi. Tartuntatautilaissa säädettäisiin rangaistavaksi se, jos henkilö ei osallistuisi vaadittuihin covid-19-testeihin. Myös virka-apua koskevaa sääntelyä täydennettäisiin. Poliisi ja Tulli voisivat antaa virka-apua esimerkiksi poistumiskiellon noudattamisessa, kulkuneuvojen pysäyttämisessä ja liikenteen ohjauksessa. Hallitus esitti perjantaina 18.6. tartuntatautilakiin lisättäväksi uudet väliaikaiset säännökset (16 a–16 g, 87 a ja 89 a §:t). Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, ja se olisi voimassa 31.12.2021 asti.Euroopan maissa on käytössä erilaisia toimenpiteitä, joilla ehkäistään tartuntojen leviämistä rajojen yli. Toimenpiteinä on esimerkiksi karanteeneja, testauksia ja rokotusvaatimuksia matkustajille. Maiden voimassa olevat toimenpiteet voi tarkistaa Euroopan unionin viralliselta verkkosivulta.
NordenBladet — Euroopan tulevaisuuskonferenssin ensimmäinen täysistunto järjestetään Strasbourgissa 19. kesäkuuta. Järjestäytymisistunnossa käydään keskustelu konferenssin tarkoituksesta ja sitä koskevista odotuksista sekä aikataulusta. Suomen hallitusta kesäkuun täysistunnossa etäyhteydellä edustavat valtiosihteeri Vesa Vuorenkoski ja valtiosihteeri Johanna Sumuvuori. Paikan päällä Strasbourgissa Suomea edustaa myös kansalaisedustaja Ninni Norra.”Euroopan unioni on olemassa kansalaisia varten. Tulevaisuuskonferenssin avulla luodaan eri tavoin kansalaisille mahdollisuuksia osallistua keskusteluun EU:n tulevaisuudesta eurooppalaisissa ja kansallisissa tilaisuuksissa. Keskusteluissa on esillä demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet, jotka ovat unionin kaiken toiminnan perusta ja niiden varaan on myös tulevaisuus rakennettava”, sanoo valtiosihteeri Vesa Vuorenkoski.
Euroopan tulevaisuuskonferenssin tavoitteena on, että kansalaisyhteiskunta osallistuisi siihen aktiivisesti ja järjestäisi erilaisia tilaisuuksia. Konferenssin puitteissa käytävää kansalaiskeskustelua edistetään ja tuetaan osana valtioneuvoston tavanomaista toimintaa. Tavoitteena on mahdollisimman edustava ja monimuotoinen osanottajajoukko. Keskusteluja on tarkoitus järjestää eri puolilla Suomea. Tietoja konferenssitapahtumista kerätään komission monikielisen verkkofoorumin avulla. Kansalaiset voivat verkkofoorumin kautta myös jakaa ajatuksiaan ja lähettää ehdotuksiaan.
Suomen hallitusta konferenssin täysistunnoissa edustaa lähtökohtaisesti eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sekä yksi toinen ministeri käsiteltävien teemojen mukaan. Kesäkuun järjestäytymisistunnossa hallitusta edustavat heidän valtiosihteerinsä.
Konferenssin täysistunnon kokoonpanoon kuuluvat muun muassa 108 euroopan parlamentin jäsentä, 108 kansallisen parlamentin jäsentä, 108 kansalaista sekä muita eurooppalaisten yhteistyötahojen edustajia. Suomelle tärkeää on konferenssin nuorisopainotus ja Suomen kansalaisedustaja konferenssissa onkin Allianssi Ry:n haulla valittu 20-vuotias Ninni Norra.
Kesäkuun istunnon jälkeen täysistuntoja on tarkoitus järjestää 22.–23.10.2021, 17.–18.12.2021, 21.–22.1.2022, 18.–19.2.2022 ja tarvittaessa 11.–12.3.2022.
Konferenssin on määrä esittää johtopäätöksensä kevääseen 2022 mennessä. Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto ja Euroopan komissio ovat sitoutuneet kuuntelemaan eurooppalaisia ja tarkastelemaan näitä johtopäätöksiä toimivaltansa ja EU:n perussopimusten puitteissa.
NordenBladet — Suositukset ovat osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, joka keskittyy tänä vuonna julkiseen talouteen.EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto hyväksyi perjantaina 18. kesäkuuta julkisen talouden suosituksia jäsenmaille. Sen sijaan neuvosto ei anna tänä vuonna tavanomaisia maakohtaisia suosituksia.Neuvosto suosittaa, että Suomi varmistaa, että finanssipolitiikan viritys on vuonna 2022 edelleen kasvua tukeva, elpymis- ja palautumistukivälineen tarjoama sysäys mukaan lukien, ja jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema ja varmistaa julkisen talouden kestävyys keskipitkällä aikavälillä; samalla lisää investointeja kasvupotentiaalin parantamiseksi; kiinnittää erityistä huomiota julkisen talouden koostumukseen sekä talousarvion tulo- että menopuolella ja julkisen talouden toimenpiteiden laatuun, jotta voidaan varmistaa kestävä ja osallistava elpyminen; asettaa etusijalle kestävät ja kasvua lisäävät investoinnit, erityisesti investoinnit, joilla tuetaan vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta; asettaa etusijalle julkisen talouden rakenneuudistukset, joilla helpotetaan politiikan painopisteiden rahoittamista ja edistetään julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, muun muassa tarvittaessa vahvistamalla terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kattavuutta, riittävyyttä ja kestävyyttä kaikkia varten.Suomea edusti kokouksessa valtiovarainministeri Annika Saarikko.
Vientam on talouden ja kaupan näkökulmasta mielenkiintoinen maa. ”Suomalaisilla on oppimista vietnamilaisten yritteliäästä ajattelutavasta. Kaiken ei aina tarvitse olla täydellistä, mutta eteenpäin pääsee, kun on intohimoa ja yrittää”, sanoi Vietnamissa kaupallisena neuvoksena työskennellyt Eija Tynkkynen webinaaripuheenvuorossaan. Nykyisin Tynkkynen toimii Business Finlandin Kiinan-maajohtajana. Kuva: Florian Wehde
Kuvateksti: Kumppanuuksien lisäksi innovaatiokumppanuusohjelmassa rakennettiin menestyksellä Vietnamin innovaatiojärjestelmää. Kuva: Marja-Leena Kultanen