NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat päivittäneet suositukset varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen sekä korkeakoulutuksen järjestämisestä koronaepidemian aikana. Syyslukukauteen valmistaudutaan pitkälti samoilla terveysturvallisilla käytännöillä kuin on totuttu: huolehditaan hyvästä hygieniasta ja ilmanvaihdosta, vältetään tarpeettomia lähikontakteja sekä järjestetään tilat riittävän väljästi, mahdollisuuksien mukaan. Oireisena ei tulisi osallistua varhaiskasvatukseen tai opetukseen. Kasvomaskeja suositellaan käytettäväksi THL:n ja paikallisten viranomaisten suositusten mukaisesti. Näin voidaan vähentää tartuntoja ja rajata mahdollisissa altistustilanteissa altistuneiden joukko mahdollisimman pieneksi.Perusopetus aloitetaan tänä syksynä lähtökohtaisesti lähiopetuksessa. Lähi- ja etäopetuksesta päättävät nykyiseen tapaan opetuksen järjestäjät tartuntatautilain nojalla tehtävän päätöksen pohjalta.Opetuksen järjestäjällä on myös poikkeuksellisissa opetusjärjestelyissä velvollisuus järjestää oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä oppilashuoltoa. Maksuton kouluateria kuuluu kaikille oppilaille myös muulloin kuin lähiopetuksessa.Toinen aste ja korkeakoulutusMyös toisella asteella lähiopetus on syksyllä lähtökohtainen opetusmuoto. Suosituksessa muistutetaan, että oppilaitoksissa toimivilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen, tilojen ja pintojen puhdistamista on tehostettava sekä opiskelu järjestettävä riittävän väljästi.Korkeakoulut päättävät itse opetuksen järjestämistavoista. Korkeakouluilta kerättyjen tietojen mukaan lähiopetusta on tarkoitus merkittävästi lisätä. Ministeriö tukee tätä pyrkimystä. Päivitetyn suosituksen mukaan lähiopetusta lisättäessä on edelleen tärkeää huolehtia terveysturvallisuudesta lähikontaktien välttämisellä, riittävällä väljyydellä ja muilla keinoin viranomaisten ohjeiden mukaisesti.Koronaepidemiaan liittyvät väliaikaiset poikkeussäännökset ovat voimassa ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa 31.7.2022 asti.Avustuksilla tuetaan koronan vaikutusten tasoittamistaKoronaepidemian aiheuttamien oppimiserojen ja hyvinvointivajeen korjaamiseksi varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa on käynnissä valtionavustushaku. Avustusta on haettavissa yhteensä 40 miljoonaa euroa. Hakuaika päättyy perjantaina 6.8.Suositukset:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (5.8.2021), pdf
 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositus yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (5.8.2021), pdf

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatSisäministeriöJaana Heikkinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 603– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisestaValtiovarainministeriöPäivi Nerg, alivaltiosihteeri p. 0295 530 149– Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan viran täyttäminenSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320– Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksestä vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksi (HE 95/2021 vp)Tiina Heinonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 512– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471– Liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston osastopäällikön viran täyttäminen– Liikenne- ja viestintäministeriön palveluosaston osastopäällikön viran täyttäminen
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää rahoitusta yhdeksälle sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle, jotka vahvistavat sosiaalihuollon ja sosiaalityön tutkimusperusteisuutta ja siten sosiaalihuollon käytäntöjen vaikuttavuutta. Avustusta myönnetään yhteensä 4 miljoonaa euroa.Rahoitusta saavat seuraavat tutkimushankkeet (tutkimushanke, hakijataho, vastuututkija, avustusmäärä):Segregaation ja asunnottomuuden vastainen asumissosiaalinen työ haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten asumis- ja palvelupoluilla (SEGRA), Tampereen korkeakoulusäätiö sr, Kirsi Juhila, 478 558 euroaTaloussosiaalityö lapsiperheissä. Lapsiperheiden talousosaamisen ja taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen, Turun yliopisto, Mia Hakovirta, 512 280 euroaMonikielisyys ja kielellinen haavoittuvuus sosiaalityön digitalisoituvilla kentillä (SOSKIELI), Åbo Akademi, Camilla Nordberg, 413 940 euroaTerveyssosiaalityön arvioinnin ja intervention vaikuttavuus näkyväksi (Sostyö-TerVa), Itä-Suomen yliopisto, Janet Anand, 392 438 euroaHyvää jälkeä – Jälkihuolto siirtymänä ja aikuistumisen tukena uudistuvassa palvelujärjestelmässä ”Hyvää jälkeä” –hanke, Tampereen yliopisto, Riikka Korkiamäki, 487 147 euroaAsiakassegmentointi ja päihteitä ongelmallisesti käyttävien palvelut – paraneeko vaikuttavuus? Tampereen korkeakoulusäätiö sr, Katja Kuusisto, 447 791 euroaKunnallinen toimeentulotuki ennaltaehkäisevän lastensuojelun välineenä, Itä-Suomen yliopisto, Timo Toikko, 406 222 euroaLastensuojelun asiantuntijuus maahanmuuttajalasten ja -perheiden sosiaalityössä – LAMPE, Jyväskylän yliopisto/Kokkolan yliopistokeskus, Kati Turtiainen, 420 554 euroaHarkittua vammaissosiaalityötä (HaraVa), Lapin yliopisto, Minna Zechner, 441 070 euroaHakemuksia tuli yhteensä 23. Hakemukset olivat kauttaaltaan ansiokkaita ja aiheet koskivat laajasti sosiaalityön kenttää. Hakijoina olivat pääasiassa yliopistot melko tasaisesti eri puolilta Suomea. Kaikki hakemukset vertaisarvioitiin sekä tieteellisestä että käytännön vaikuttavuuden näkökulmasta. Vuoden 2021 tutkimushaussa painotettiin tutkimusta, joka koskee mm. sosiaalityön työmenetelmiä ja vaikuttavuutta, etuuksia ja palveluja, erityistä tukea tarvitsevien palvelutarpeita ja innovaatioita.Tutkimusrahoitushaku perustuu syyskuussa 2020 voimaan tulleeseen sosiaalihuoltolain muutokseen. Sen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö voi vuosittain avata tutkimusrahoitushaun ja myöntää valtion rahoitusta yliopistotasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille. Rahoitusta myönnettiin nyt toista kertaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Haavisto tapaa Jordanian ulkoministeri Ayman Safadin Helsingissä 3. elokuuta. Kuva: Kimmo RäisänenUlkoministerien lehdistötilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä kello 14.15 alkaen. Lehdistötilaisuus alkaa klo 14.30.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön videosarjassa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen nostaa esiin ajankohtaisia työllisyyskysymyksiä. Katso kaikki videot alta.  Työllisyys on yhteinen juttu

Työllisyys ja työvoimapula

Työllisyys ja julkinen talous

Tutkimustyö ja työllisyys

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eläintunnistusjärjestelmää koskeva lainsäädäntö uudistuu syksyllä. Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin tavoitteena on seurata eläimistä peräisin olevan elintarvikkeen kulkua tuotantoketjun alusta loppuun ja taata näin elintarvikkeiden turvallisuus. Eläinten jäljitettävyys on oleellista myös eläinten hyvinvoinnin varmistamisen osalta, kirjoittaa erityisasiantuntija Anssi Welling blogissaan.Lue koko blogi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle aiheuttaa muutoksia lakiin, jota sovelletaan alle 18-vuotiaiden nuorten tekemään työhön. Lähtökohtana on, että nuoren työvuoroja ei saa sijoittaa päällekkäin hänen läsnäoloaan edellyttävän opetuksen kanssa. Muutokset ovat voimassa 1.8.2021 alkaen.Uusi oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto).Vakituiseen työhön saa ottaa 15 vuotta täyttäneen nuoren, joka on käynyt peruskoulunNuorista työntekijöistä annetun lain mukaan työnantaja on voinut ottaa työhön henkilön, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Säännös koskee palkkaamista vakituiseen tai muutoin pysyväisluontoiseen työ- ja virkasuhteeseen.Lakimuutoksen myötä vakituiseen työhön saa jatkossa ottaa 15 vuotta täyttäneen nuoren, joka on suorittanut perusopetuslaissa tarkoitetun perusopetuksen oppimäärän tai jonka velvollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä on muuten päättynyt. Nuori saavuttaa perusopetuksen oppimäärän (peruskoulu) yleisimmin sinä vuonna, kun hän täyttää 16 vuotta.Peruskoulun suorittanut nuori voi jatkossakin tehdä esimerkiksi osa-aikaista työtä toisen asteen opintojen ohessa siltä osin kuin työ on nuorelle työntekijälle soveltuvaa. Myös ammatillisen koulutuksen suorittaminen määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen perustuvana oppisopimuskoulutuksena on edelleen mahdollista.Ennen nuoren työntekijän palkkaamista työnantajan on hankittava luotettava selvitys nuoren iästä ja siitä, että tämän velvollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä on päättynyt.Laissa säädetään lisäksi edellytyksistä, joilla alle 15-vuotiaat ja peruskoulua vielä suorittavat nuoret voi ottaa töihin koulujen loma-aikoina tai koulutyön ohessa. Laki sisältää myös ehdot, joilla 13 vuotta täyttäneen tai tätä nuoremman henkilön voi palkata tilapäisesti työskentelemään esiintyjänä tai avustajana tapahtumissa kuten taide- tai kulttuuriesityksissä. Näihin säännöksiin ei tullut muutoksia.Työnantajan on huomioitava toisen asteen opinnot nuoren työvuoroissaOppivelvollisuuden suorittaminen on nuoren ensisijainen velvoite. Tämän vuoksi lakiin on lisätty säännös työntekijöistä, jotka ovat alle 18-vuotiaita ja jotka suorittavat oppivelvollisuuttaan perusopetuksen jälkeen eli yleensä toisen asteen opintoja. Työnantaja on sijoitettava tällaisen nuoren työaika siten, ettei työvuorojen tekeminen ole esteenä opetukseen osallistumiselle. Nuoren työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hyvissä ajoin, milloin hänen läsnäolonsa opinnoissa on välttämätöntä, jotta työnantaja voi ottaa sen huomioon työvuorosuunnittelussa.Jos työt ja opinnot menevät päällekkäin, nuorella on oikeus kieltäytyä työvuorosta, joka estäisi hänen osallistumisensa opetukseen.Edellä mainitut muutokset koskevat myös merenkulussa ja kalastusaluksilla tehtävää työtä. Merellä ja kalastusaluksella tehtävässä työssä edellytetään jatkossakin 16 vuoden ikää. Lain tavoitteena on suojella nuoriaNuorista työntekijöistä annettua lakia sovelletaan työhön, jota tekevät alle 18-vuotiaat nuoret. Laissa säädetään muun muassa edellytyksistä, joilla nuoren työntekijän voi ottaa työhön, työ- ja lepoajoista sekä vaatimuksista, jotka koskevat työnteon turvallisuutta ja terveellisyyttä. Nuoria työntekijöitä koskevien erityissäännösten tarkoituksena on suojella nuorta työntekijää liialliselta työn rasitukselta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Haavisto tapaa Jordanian ulkoministeri Ayman Safadin Helsingissä 3. elokuuta.Ministerit keskustelevat Suomen ja Jordanian kahdenvälisistä suhteista sekä ajankohtaisista alueellisista kysymyksistä. ”Jordania on Suomelle ja EU:lle tärkeä kumppani Lähi-idässä. Arvostamme Jordanian ponnistuksia vakauden ja rauhan edistämiseksi monien kriisien kurittamalla alueella. Kahdenvälisissä poliittisissa ja kaupallisissa suhteissa on paljon mahdollisuuksia yhteistyön tiivistämiseen.”, ulkoministeri Haavisto kommentoi vierailua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kesäkuussa 2013 hyväksytty Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15 pöytäkirja tulee voimaan 1.8.2021. Pöytäkirjan voimaantulo lyhentää valitusajan neljään kuukauteen ja aiheuttaa myös muita muutoksia oikeuteen valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Valitusajan lyhentämistä koskee kuitenkin siirtymäaika, joka päättyy 1.2.2022.Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) muuttamisesta tehty viidestoista pöytäkirja hyväksyttiin ja avattiin allekirjoitettavaksi 24.6.2013. Kun kaikki EIS:n sopimuspuolet – Suomi mukaan lukien – ovat nyt ratifioineet pöytäkirjan, se tulee voimaan 1.8.2021.Pöytäkirjan myötä valittaminen Strasbourgissa sijaitsevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) muuttuu joiltakin osin merkittävästi. Valittajan kannalta merkittävin muutos koskee valitusajan lyhentämistä. Nykyinen kuuden kuukauden valitusaika lyhenee neljään kuukauteen lopullisen kansallisen tuomion antamisesta lukien.Valitusajan lyhenemistä koskee kuitenkin siirtymäsääntö, jonka mukaan neljän kuukauden määräaikaa valituksen tekemiseen EIT:lle sovelletaan vasta 1.2.2022 lukien. Lyhyempää valitusaikaa ei myöskään sovelleta sellaisiin tapauksiin, joissa lopullinen kansallinen tuomio on annettu ennen pöytäkirjan voimaantuloa eli ennen 1.8.2021.Toinen merkittävä muutos koskee ihmisoikeusvalituksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa niin sanotun ei-merkittävän haitan osalta. Muutoksen jälkeen tutkittavaksi ei enää oteta asioita, joissa valittaja ei ole kärsinyt merkittävää haittaa, vaikka ihmisoikeusloukkausta ei olisikaan asianmukaisesti tutkittu kansallisessa tuomioistuimessa. Näin ollen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei enää käsittele vähäpätöisiksi luonnehdittavia valitusasioita.Pöytäkirja korostaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen valitusjärjestelmän toissijaisuutta suhteessa ihmisoikeussopimuksen kansalliseen soveltamiseen. Väitetyt ihmisoikeusloukkaukset tulee käsitellä ensi sijassa kansallisissa tuomioistuimissa.Pöytäkirjalla poistetaan valitusasian osapuolten mahdollisuus vastustaa jaoston päätöstä luopua toimivallastaan suuren jaoston hyväksi asioissa, joihin liittyy tärkeä yleissopimuksen tulkintaa koskeva kysymys tai joissa ratkaisu olisi mahdollisesti ristiriidassa EIT:n aiemman oikeuskäytännön kanssa.Lisäksi pöytäkirjalla asetetaan EIT:n tuomariehdokkaille 65 vuoden yläikäraja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestetään syyskuussa valtionpäämiestason huippukokous maailman ruokajärjestelmistä. Roomassa 26.-28.7. pidettyyn huippukokousta edeltävään ministeritason kokoukseen osallistuivat Suomesta maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Huippukokouksen valmistelukokous keräsi ennätyksellisen laajan osanottajajoukon: lähes 20 000 etäosallistujaa ja paikan päälläkin noin 500 osallistujaa. Panoksensa keskusteluihin toi pitkälti toista sataa ministeriä kaikkialta maailmasta pieniä saarivaltioita myöten. Valtioiden edustajien lisäksi mukana oli runsaasti myös kansalaisjärjestöjen, ruuantuottajien, elinkeinoelämän ja tutkimuksen edustajia.Suomen hallituksen ministerit osallistuivat kokoukseen virtuaalisesti. Ministeri Leppä piti Suomen kansallisen puheenvuoron, jossa hän esitteli Suomen toimia ruokajärjestelmien kestävyyden parantamiseksi, ml. Yhteisen terveyden lähestymistapa, kouluruoka, ravitsemussuositukset, Yhteinen ruokapöytä -keskustelu sekä maaperän hiilensidontaan liittyvä tutkimus ja innovaatiot.  Ministeri Skinnari piti avauspuheen kouluruokailua käsittelevässä teemaistunnossa. Hän korosti puheenvuorossaan kouluruokailun merkitystä lasten terveydelle ja oppimistuloksille. Maksuton kouluruokailu on hänen mukaansa ollut yksi tekijä Suomen kehittymisessä hyvinvointivaltioksi. Ministeri Skinnari on Maailman Ruokaohjelma WFP:n kouluruokalähettiläs ja johtaa globaalia työtä kouluruokakoalition muodostamiseksi.   ”Kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain ruokajärjestelmien kestävyyttä parantamalla”YK:n apulaispääsihteeri Amina Mohammed korosti omassa puheenvuorossaan ruokajärjestelmien merkitystä muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Kestävän kehityksen tavoitteet voidaan hänen mukaansa saavuttaa vain ruokajärjestelmien kestävyyttä parantamalla. Mohammed painotti lisäksi kaikkien osapuolten mukanaoloa työssä.Naisten, nuorten ja alkuperäiskansojen panosta korostettiin kokouksessa näyttävästi. Osa kansalaisjärjestöistä kritisoi kuitenkin erityisesti suurten yritysten roolia valmistelussa ja protestoi valmistelukokousta järjestämällä samaan aikaan varjokokouksen. Apulaispääsihteeri Mohammed vetosi järjestöihin ja toivoi myös niiden mukanaoloa prosessissa – vain mukana olemalla pääsee vaikuttamaan työn sisältöön.Kokouksessa toistettiin monta kertaa samoja vakavia tosiasioita: koronapandemian seurauksena jo yli 800 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä ja jopa kolmella miljardilla ei ole varaa ravitsevaan ruokaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden määräaika, vuosi 2030, on samaan aikaan vain yhdeksän sadonkorjuun päässä.Kurssia on siksi muutettava nopeasti ja tehokkaasti, muuten tavoitteet karkaavat käsistä. Sitoumuksia ja toimia ruokajärjestelmien hyväksi tarvitaan nyt heti.Kokouksen lopuksi esiteltiin seitsemän ruokajärjestelmien kestävyyteen laajasti vaikuttavaa toimintalohkoa: Ravitsemus ja nälän poistaminen, Ruokahävikin vähentäminen, Kouluruoka, Agroekologia, Sininen (veden) ruoka, Toimeentulo ja työolosuhteet sekä Resilienssi. Näiden hyväksi työtä tekeviin koalitioihin toivotaan mahdollisimman monen maan liittyvän.Lue myös:More than 100 countries discuss visions for national food futures to accelerate global action ahead of September Summit (YK-tiedote 28.7.2021)Ruokajärjestelmien muuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia (Aulikki Hulmin MMM-blogi 26.7.2021)United Nations: Food Systems Summit 2021 (un.org /en/food-systems-summit)

Lähde: Valtioneuvosto.fi