NordenBladet — Valtioneuvosto ottaa vaiheittain käyttöön yhteisen sähköpostiosoitteen gov.fi. Loppuvuoden 2021 aikana kaikkien ministeriöiden henkilökunnan sähköpostiosoitteet muuttuvat gov.fi-päätteisiksi. Ensimmäisenä gov.fi-päätteen ottavat käyttöön valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö 23.8.2021 alkaen.Vanhoihin osoitteisiin lähetetyt viestit tulevat perille vielä kahden vuoden ajan.Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat uudistuksen jälkeen pääsääntöisesti muotoa [email protected] Mikäli henkilöllä on valtionhallinnossa täysnimikaima, on osoitteessa tämän lisäksi lisätunniste kuten välikirjain. Oikeusministeriön kirjaamon sähköpostiosoite pysyy toistaiseksi ennallaan.Muutos ei vaikuta ministeriöiden verkkosivujen osoitteisiin, jotka säilyvät ennallaan.Gov.fi käyttöön kaikissa ministeriöissä loppuvuoden aikanaMyös muut ministeriöt ottavat käyttöön gov.fi-päätteen vuoden 2021 aikana. Liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö ottavat gov.fi-sähköpostipäätteen käyttöön 6.9.2021 alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö ottavat päätteen käyttöön 20.9.2021 alkaen ja ulkoasiainhallinto lokakuun lopussa. Aikatauluihin voi tulla muutoksia.– Yhteisellä sähköpostiosoitteella halutaan lisätä valtioneuvoston yhtenäisyyttä ja helpottaa kansalaisten mahdollisuutta ottaa yhteyttä valtioneuvoston viranhaltijoihin. Muutos tehdään osana normaalia sähköpostijärjestelmän ajantasaistamista, kertoo valtioneuvoston kanslian osastopäällikkö Janne Kerkelä.Uudistuksen yhteydessä parannetaan myös koko valtioneuvoston sähköpostiliikenteen tietoturvallisuutta ja kykyä havaita mahdollisia tietoturvapoikkeamia.Gov.fi-pääte on helposti tunnistettava, ja sama malli on käytössä muissa maissa. Yhtenäinen osoitteisto helpottaa yhteydenottoja valtioneuvostoon. Se sujuvoittaa myös henkilöstön liikkuvuutta eri ministeriöiden välillä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto ottaa vaiheittain käyttöön yhteisen sähköpostiosoitteen gov.fi. Loppuvuoden 2021 aikana kaikki ministeriöiden sähköpostiosoitteet muuttuvat gov.fi-päätteisiksi. Ensimmäisenä päätteen ottavat käyttöön valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö.Valtioneuvoston kanslian ja oikeusministeriön henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat 23.8.2021 alkaen pääsääntöisesti muotoa [email protected] Vanhoihin osoitteisiin lähetetyt viestit tulevat perille vielä kahden vuoden ajan.Ministeriöiden yleiset sähköpostiosoitteet muuttuvat myöhemmin vuoden 2021 aikana. Tämä koskee esimerkiksi kirjaamoiden osoitteita. Muutos ei vaikuta ministeriöiden verkkosivujen osoitteisiin, jotka säilyvät ennallaan.Gov.fi käyttöön kaikissa ministeriöissä loppuvuoden aikanaMyös muut ministeriöt ottavat käyttöön gov.fi-päätteen vuoden 2021 aikana. Liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö ottavat gov.fi-sähköpostipäätteen käyttöön 6.9.2021 alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö ottavat päätteen käyttöön 20.9.2021 alkaen ja ulkoasiainhallinto marraskuussa. Aikatauluihin voi tulla muutoksia.Korkeampaa turvallisuutta vaativissa tehtävissä työskentelevien sähköpostiosoitteiden päätteeksi tulee @govsec.fi. 4.10.2021 alkaen sisäministeriössä koko henkilöstön sähköpostiosoitteet muuttuvat muotoon [email protected]– Yhteisellä sähköpostiosoitteella halutaan lisätä valtioneuvoston yhtenäisyyttä ja helpottaa kansalaisten mahdollisuutta ottaa yhteyttä valtioneuvoston viranhaltijoihin. Muutos tehdään osana normaalia sähköpostijärjestelmän ajantasaistamista, kertoo valtioneuvoston kanslian osastopäällikkö Janne Kerkelä.Uudistuksen yhteydessä parannetaan myös koko valtioneuvoston sähköpostiliikenteen tietoturvallisuutta ja kykyä havaita mahdollisia tietoturvapoikkeamia.Gov.fi-pääte on helposti tunnistettava, ja sama malli on käytössä muissa maissa. Yhtenäinen osoitteisto helpottaa yhteydenottoja valtioneuvostoon. Se sujuvoittaa myös henkilöstön liikkuvuutta eri ministeriöiden välillä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on järjestänyt Afganistanin evakuointitehtävään liittyvän lennon Tbilisistä Helsinkiin 23.8. Lennolla saapui Suomeen 102 henkilöä. Nuorimmat saapuneet ovat pieniä lapsia.– Olemme saaneet kuulla viime päivien kaoottisesta tilanteesta Kabulissa, ja se on ollut nyt evakuoiduille henkilöille varmasti erittäin vaikea. Tilanteeseen ja avun tarpeeseen varauduttiin jo ensivaiheessa siten, että lennolla oli mukana Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitotiimi varusteineen. Tiimi avusti evakuoitavia matkan aikana, sisäministeri Maria Ohisalo kertoo.– Tietojeni mukaan Suomeen saapuneet henkilöt voivat olosuhteisiin nähden hyvin, mutta viime viikkojen kokemukset ovat ymmärrettävästi olleet raskaita ja heille tarjotaan tarvittavaa apua viranomaisten puolelta, ministeri Ohisalo sanoo.Lento oli osa EU:n pelastuspalvelumekanismin koordinoimia Afganistanin evakuointilentoja. Suomi tarjoaa myös muille EU-maille mahdollisuutta käyttää Suomen lentoja omien maidensa evakuoitaville.Viranomaiset hoitavat Afganistanista saapuvien ihmisten vastaanoton yhdessäAfganistanista evakuoitavien vastaanotto hoidetaan viranomaisyhteistyössä. Helsinki-Vantaan lentokentällä saapuneille on tehty rajaviranomaisten maahantulotarkastus sekä koronatestaus, joiden jälkeen heidät kuljetetaan vastaanottokeskuksiin. Heitä vastassa on myös muun muassa sairaanhoitohenkilökuntaa, joka huolehtii terveyteen liittyvistä akuuteista tarpeista.Afganistanista saapuneet majoittuvat aluksi vastaanottokeskuksiin eri puolilla maata, kunnes heille on myönnetty oleskeluluvat. Paikkakunnista ei anneta tarkempia tietoja julkisuuteen. Maahanmuuttovirasto haluaa näin varmistaa vaikeista olosuhteista tulleiden henkilöiden yksityisyyden ja taata, että he saavat asettautua rauhassa Suomeen. Majoituksen lisäksi keskukset järjestävät tarvittavan terveyden- ja sosiaalihuollon.Kun Maahanmuuttovirasto on myöntänyt oleskeluluvat, henkilöt siirtyvät vastaanottokeskuksista kuntiin. ELY-keskukset sopivat kuntien kanssa henkilöiden kuntaan sijoittamisista.TaustaaValtioneuvoston päätöksen mukaan Afganistanista Suomeen voidaan tuoda yhteensä 170 viranomaisille työskennellyttä afganistanilaista, mukaan lukien heidän perheensä. Sisäministeriö johti valtioneuvoston päätösten valmistelua afganistanilaisten työntekijöiden Suomeen ottamisesta yhdessä ulkoministeriön kanssa. Ulkoministeriö vastaa evakuointilennoista. Maahanmuuttovirasto vastaa henkilöiden vastaanotosta Suomessa ja oleskelulupien käsittelystä.Evakuointilistalla oleville 170 henkilölle myönnetään valtioneuvoston päätöksellä oleskelulupa humanitaarisella perusteella, eli heitä ei käsitellä turvapaikanhakijoina. Oleskeluluvan kesto on aluksi neljä vuotta. Maahanmuuttovirastolla on valmius käsitellä oleskeluluvat kiireellisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö valmistelee edustustoverkon laajentamista ja vahvistamista. Uuden suurlähetystön avaamista valmistellaan Senegalin Dakariin. Suur¬lähe¬tys¬tön on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2021 aikana. Edustustoverkko vahvistui viimeksi syyskuussa 2020, kun Suomi avasi uudelleen suurlähetystönsä Manilassa, Filippiineillä. Dakarin lisäksi Suomi valmistelee parhaillaan edustuston avaamista Qatarin pääkaupunkiin Dohaan.Ulkoasiainhallinnon toiminta perustuu kattavaan edustustoverkkoon. Ulkoministeriön tavoitteena on kohdentaa voimavaroja maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomelle kasvaa. Eri mahdollisuuksia on kartoitettu laajasti. Lähtökohtana on ollut hallitusohjelma, jossa mainittuja mahdollisia kohteita olivat erityisesti Afrikka sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasia. Harkinnassa on otettu huomioon sekä ulkopoliittiset tarpeet että Suomen kaupalliset intressit. Senegalin pääkaupunki Dakar on Länsi-Afrikan diplomaattinen keskus ja luonteva valinta uuden suurlähetystön sijaintipaikaksi. Maaliskuussa 2021 hyväksytyn Afrikka-strategian linjausten mukaisesti Suomen tavoitteena on suhteiden monipuolistaminen ja syventäminen Afrikan maiden kanssa. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomen diplomaattista ja kaupallista läsnäoloa alueella on lisättävä. Dakarista käsin voidaan kattaa useita alueen maita, mukaan lukien Sahelin alue, jonka turvallisuuskehitystä Euroopassa seurataan tarkasti. ”Nyt Dakariin avattava suurlähetystö on Suomen ensimmäinen ranskankielisessä Länsi-Afrikassa ja siten tärkeä lisäys edustustoverkkoomme. Senegal on Suomelle ja Euroopan Unionille tärkeä kumppani ja vakauttava toimija koko alueella”, ulkoministeri Pekka Haavisto toteaa.Ranskankielisessä Länsi-Afrikassa on useita vahvasti kasvavia talouksia ja Senegal on yksi alueen talouden ja logistiikan keskuksista. ”Uusi suurlähetystö Dakarissa parantaa merkittävästi Team Finlandin mahdollisuuksia tukea suomalaisten yritysten markkinoillepääsyä tällä alueella, jolla potentiaalia kaupan lisäämiselle ja suhteidemme tiivistämiselle on runsaasti”, iloitsee kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työryhmän ehdotus kansallisten taidelaitosten rahoituksen ja oikeudellisen aseman kehittämiseksi on valmistunut. Ehdotuksen mukaan säädettäisiin laki valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille. Laki koskisi Kansallisgalleriaa, Suomen kansallisoopperaa ja -balettia sekä Suomen Kansallisteatteria. Muutoksella parannettaisiin kansallisten taidelaitosten asemaa kokonaisuutena. Ehdotettu malli parantaisi muun muassa kansallisten taidelaitosten rahoituksen ennakoitavuutta ja vakautta. Uuden lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Ehdotus luovutettiin maanantaina 23.8. tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle.Harkinnanvaraisen valtionavustuksen sijaan kansallisille taidelaitoksille myönnettäisiin lakisääteistä valtionrahoitusta laissa määriteltyihin tehtäviin. Valtion rahoituksen perusteena olevien tehtävien toteuttamista ohjattaisiin ja seurattaisiin erillisessä tavoiteohjausmenettelyssä. Rahoituksesta sovittaisiin alustavasti neljäksi vuodeksi kerrallaan, jolloin laitosten toiminnan suunnittelu ja sopimusten teko olisi ennakoitavampaa.Rahoitus kullekin taidelaitokselle vahvistettaisiin edelleen vuosittain eduskunnan hyväksyttyä valtion talousarvion. Määrärahan lähtötaso perustuisi voimaantuloa edeltävän vuoden valtionavustusmäärärahojen tasoon. Rahoituksen tasoa tarkistettaisiin kustannustason kehitystä vastaavaksi.Työryhmän ehdotus on valmisteltu hallituksen esityksen muotoon, ja se lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle.– Kansalliset taidelaitokset ovat olennainen osa kansallista itseymmärrystä ja yhteiskuntaa.  Niiden merkitys suomalaisen kulttuurin syntyyn ja kansallisen itseymmärryksen kehittymiseen on ollut merkittävä. Kansalliset taidelaitokset ansaitsevat lakisääteisen perustan, työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Tuomo Puumala sanoo.Laatu edellyttää pitkäjänteistä rahoitustaKansallisten taidelaitosten yhteisenä piirteenä on, ettei niillä ole taustallaan kunnallista ylläpitäjätahoa, kuten muilla suurimmilla kulttuuri- ja taidelaitoksilla. Kansalliset taidelaitokset eivät kuulu valtionosuusjärjestelmän piiriin, vaan ne ovat saaneet rahoitusta valtiolta harkinnanvaraisen valtionavustuksen muodossa.Valtionavustusrahoituksen ennakoitavuuden puute on aiheuttanut haasteita laitosten toiminnan suunnittelulle. Valtionavustuksen suuruus on lopullisesti selvinnyt vasta kalenterivuoden alussa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt päätöksen valtionavustuksen myöntämisestä. Rahoitus ei myöskään ole seurannut yhteiskunnan kustannusten kehitystä. Valtionavustuspäätösten ehdot eivät kaikissa tilanteissa ole antaneet mahdollisuutta riittävästi varautua ylläpitäjän taloudellisen tuloksen vuosittaiseen vaihteluun.Kansalliset taidelaitokset ovat suomalaisen kulttuurin kivijalkaKansallisten taidelaitosten synty ajoittuu Suomessa kansallisuusaatteen heräämiseen. Jotta kansallinen kulttuuri saatiin näkyväksi, tarvittiin myös kansallisia taide- ja kulttuurilaitoksia, joiden avulla voitiin kehittää kansallista korkeakulttuuria. Suomeen perustettiin 1800-luvun loppupuolella muun muassa Suomen taideyhdistys (nyk. Kansallisgalleria) ja Suomalainen Teatteri (nyk. Suomen Kansallisteatteri) sekä 1900-luvun alussa Kotimainen ooppera (nyk. Suomen Kansallisooppera ja -baletti).Työryhmän muistio luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle maanantaina 23. elokuuta.– Kansalliset taidelaitokset perustettiin aikanaan, jotta kansallinen kulttuuri saatiin näkyväksi. Merkitys on tänä päivänä vähintään yhtä tärkeä ja siksi tätä asiaa tulee tarkastella nyt. Ryhmä on tehnyt hienoa työtä ja se toimii hyvänä pohjana tulevaisuutta ajatellen, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Työryhmän ehdotusLisätietoa hankeikkunassa:
Kansallisten taidelaitosten rahoituksen ja oikeudellisen aseman kehittämisen työryhmä (Hankeikkuna OKM053:00/2020)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ulkomaanedustustojen päälliköt kokoontuvat vuosittaiseen tapaamiseensa 23.–25. elokuuta. Koronaviruspandemian vuoksi ulkoministeriö järjestää kokouksen virtuaalisesti, uudistetuissa Merikasarmin tiloissa. Löydät tapahtuman suorat verkkolähetykset, videotallenteet, uutiset ja puheet koottuna tästä jutusta. Merikasarmi. Kuva: Joonas LehtipuuTapahtuman julkiset puheenvuorot sekä ministerien ovensuu-lausunnot lähetetään suorana lähetyksenä, joita voit seurata täällä verkkosivuillamme tai ulkoministeriön YouTube-kanavalla.Kokousta voi myös seurata Twitterissä tunnisteella #SLSK2021.TiedotteetPerinteinen suurlähettiläskokous toteutetaan virtuaalisesti (18.8.2021) Suorat verkkolähetyksetMaanantai 26.8.20219.00–9.30 Valtiosihteeri Matti Anttosen puheenvuoro9.30–10.00 Ulkoministeri Pekka Haaviston puheenvuoro 13.00–13.15 Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin puheenvuoro 13.30–14.00 Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin puheenvuoro 15.30–15.45 Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen puheenvuoro Tiistai 27.8.202110.15–10.30 Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheenvuoro11.45–12.00 Pääministeri Sanna Marinin puheenvuoroMediatapaamiset MaanantaiNoin klo 10 alkaen ministeri HaavistoNoin klo 13.15 alkaen ministeri BlomqvistNoin klo 14 alkaen ministeri SkinnariNoin klo 16 alkaen ministeri TuppurainenTiistaiPuheenvuorojen videonostot  PuhetekstitSuurlähettiläskokous

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Intensiivinen työ suomalaisten ja Suomen valtiolle työskennelleiden afgaanien evakuoimiseksi Afganistanista jatkuu. Kabulista evakuoitiin lauantaina kymmenisen henkeä ja sunnuntain aikana evakuointilennoille on toistaiseksi saatu 52 hengen ryhmä. Evakuoitujen kokonaismäärä on siten tällä hetkellä 110 henkeä. Nämä ovat Suomen kansalaisia tai pysyvästi Suomessa asuvia sekä Suomelle, EU:lle ja Natolle töitä tehneitä henkilöitä perheineen.Evakuointeja jatketaan hyvässä yhteistyössä puolustusvoimien suojausjoukon, muiden viranomaistahojen sekä Suomen läheisten kumppanimaiden kanssa. Kabulissa olevaa ulkoministeriön avustustiimiä on vahvistettu, kentällä paikan päällä on viisihenkinen avustustiimi. Puolustusvoimien suojausjoukot saapuivat alueelle lauantaina. Tuen nopealla aloittamisella on ollut merkitystä, sillä evakuoitavien määrä on merkittävästi kasvanut joukon saapumisen jälkeen. Alueella olevan joukon tehtävä on suojata ulkoministeriön työntekijöitä ja auttaa evakuoinneissa, muun muassa opastamalla evakuoitavia. Suomen ja kaikkien muidenkin evakuoivien maiden suurimmat vaikeudet liittyvät edelleen siihen miten vaikeaa ja vaarallista on saada ihmiset lentokentälle ja sisään porteista valtavan ihmismassan keskeltä. Paikalla oleva tiimimme tekee jatkuvaa arviota turvallisuustilanteen kehittymisestä, tiiviissä yhteistyössä muiden maiden edustajien kanssa. Näiden tietojen perusteella ohjeistamme evakuoitavia ihmisiä, heidän turvallisuustilanteensa ensisijaisena prioriteettinamme.Turvallisuussyistä ja evakuoitavien ihmisten yksityisyyttä kunnioittaen, ulkoministeriö ei tule kertomaan yksityiskohtaista tietoa siitä, miten tai milloin evakuoivat ihmiset saapuvat Suomeen. On tärkeää, että Suomeen saapuville avustettaville henkilöille varmistetaan heidän ansaitsemansa rauha ja mahdollisuus lepoon traumaattisten kokemusten jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti päätti tänään perjantaina 20.8. puolustusvoimien joukon lähettämisestä Kabulin lentokentälle turvaamaan Suomen avustustiimin evakuointitehtävää. Päätöstä edelsi eduskunnan täysistunnon selontekokäsittely, joka vietiin läpi vuorokaudessa. Selonteko annettiin eduskunnalle torstaina 19.8. Päätös joukon lähettämisestä on tehty kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain mukaisesti. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lakia sovelletaan.Joukko on lähtövalmiudessa avustustiimin tueksi heti päätöksen jälkeen. Tehtävään asetettava joukko on koulutuksen ja kriisinhallintakokemuksen kautta paras kansallinen suorituskyky. Joukko toimii operaation aikana Suomen kansallisessa johdossa. Joukko toimii vain Kabulin lentokentällä ja sen välittömässä läheisyydessä.Päätösaineistot 20.8.2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 20.8.2021 päätösaineistot ovat luettavissa tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pk-yritykset, seurakunnat ja säätiöt voivat hakea valtion energiatukea uudenlaiseen täsmäkatselmukseen, jossa kartoitetaan kannattavimmat ja järkevimmät tavat tehostaa energiankäyttöä ja vähentää ilmastopäästöjä. Tukea voi hakea sähköisesti Business Finlandin kautta 15.8.2022 saakka.Täsmäkatselmuksessa energiatehokkuuden ammattilainen etsii ja ehdottaa katselmoitavalle kohteelle taloudellisesti kannattavimmat ja toteutuskelpoisimmat toimenpiteet, joilla voi tehostaa energiankäyttöä, lisätä uusiutuvan energian käyttöä tai edetä kohti vähähiilisyyttä.Täsmäkatselmuksen ei tarvitse kattaa kohteen koko energiankäyttöä, vaan tarkasteluun voidaan ottaa esimerkiksi lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto tai teollisuudessa jokin tietty osa tuotannosta. Tämä ei ole aiemmin ollut mahdollista. Työn sisällölle, toteutustavalle tai raportoinnille ei ole asetettu määrämuotoisia vaatimuksia, kuten muissa energiakatselmusmalleissa.Tukea täsmäkatselmuksille vuoteen 2022 saakkaTyö- ja elinkeinoministeriö on jo pitkään tukenut pienten ja keskisuurten yritysten sekä kuntien vapaaehtoisia energiakatselmuksia. Vuosina 2021–2022 pilotoitavan täsmäkatselmuksen toivotaan aktivoivan erityisesti pk-sektorin toimijoita, joilla ei ole edellytyksiä tai tarvetta selvittää yhtä kokonaisvaltaisesti energiankäytön tehostamismahdollisuuksia kuten perinteisissä energiakatselmuksissa tehdään. Tukea jopa puolet työn kustannuksistaValtion tuki täsmäkatselmukselle on 40‒50 prosenttia työhön hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet pk-yritykset, seurakunnat ja säätiöt saavat selvitykselle korkeampaa 50 prosentin tukea. Tukea voi hakea sähköisesti Business Finlandin asiointipalvelun kautta 15.8.2022 saakka. Katselmuksen voi toteuttaa Motivan pätevöittämä energiakatselmoija suoritettuaan täsmäkatselmuksen verkkokurssin. Suomessa on runsaasti energiakatselmuksia tekeviä yrityksiä, joista tilaaja voi valita työlle tekijän. Lista yrityksistä löytyy Motivan verkkosivuilta.Täsmäkatselmuksen lisäksi Suomessa on käytössä useita muita energiatuen piiriin kuuluvia katselmusmalleja, joihin voi hakea energiatukea vakiintuneeseen tapaan. Nämä energiakatselmusmallit soveltuvat muille kuin suurille yrityksille, sillä suurille yrityksille energiakatselmuksen tekeminen on lakisääteistä, eikä siihen voi saada tukea. Kaikki hakemukset tehdään Business Finlandin asiointipalvelun kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi