NordenBladet — Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin määräaikaiseen virkasuhteeseen (1.1.2022‒31.7.2025) tuli määräaikaan mennessä 14 hakemusta.Määräaikaista virkasuhdetta hakevat seuraavat henkilöt:Alkiora Petri, oikeustieteen lisensiaattiEnqvist Måns, Doctor of Science in LawHeinämäki Anna-Kaisa, hallintotieteiden maisteriHietanen Arto, hallintotieteiden maisteriHolopainen Samppa, oikeustieteen lisensiaatti Karjalainen Mika, filosofian tohtoriKoivuniemi Tiina, filosofian tohtoriKuokkanen JanLaitinen Marko, kasvatustieteen tohtoriMuttilainen Vesa Petteri, yhteiskuntatieteiden tohtoriNieminen Mika, filosofian tohtoriRantaeskola Satu, oikeustieteen tohtoriRikander Henri, oikeustieteen tohtoriSyrjä Juha, Doctor of Criminal JusticePoliisiammattikorkeakoulun rehtori johtaa Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa. Lisäksi hän käsittelee ja ratkaisee ne sisäistä hallintoa koskevat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi taikka ohjesäännössä määrätty muun Poliisiammattikorkeakoulun virkamiehen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat elokuussa 2019 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus kunnallisen eläkejärjestelmän ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmän yhdistämisestä eläkejärjestelmien erillisyyttä tarkastelleen työryhmäraportin ehdotusten pohjalta. Työryhmä ei kuitenkaan runsaan kahden vuoden valmistelun aikana ole löytänyt sellaista ratkaisua, jonka kaikki työryhmässä mukana olleet olisivat hyväksyneet. Työryhmä on tehnyt laajaa selvitystyötä. Sillä on ollut myös useita alatyöryhmiä, jotka ovat selvittäneet yhdistämiseen liittyvää juridiikkaa, rahoituskysymyksiä ja rahoituksen teknisiä kysymyksiä sekä etuuksiin, julkiseen talouteen ja kilpailuun liittyviin kysymyksiä.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden käyttöoikeuksia asiakastietoihin. Lisäksi saman aikaisesti pyydetään lausuntoja potilasasiakirja-asetuksen muutoksista.Lausuntokierros päättyy 27.10.2021. Lausunnot pyydetään toimittamaan Lausuntopalvelu.fi -sivustolta. Annetut lausunnot ovat julkisia.Anna lausunto lausuntopalvelu.fissä: käyttöoikeusasetusAnna lausunto lausuntopalvelu.fissä: potilasasiakirja-asetusAsetukset perustuvat lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (asiakastietolaki, 784/2021). Laki tulee voimaan 1.11.2021.Käyttöoikeuksien on perustuttava asiakastietolain 15 §:n mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ja muun asiakas- ja potilastietoja käsittelevän henkilön työtehtävään ja annettavaan palveluun siten, että henkilöllä on käyttöoikeus vain työtehtävissään tarvitsemiinsa välttämättömiin asiakastietoihin, joihin hänellä on tiedonsaantioikeus. Asiakastietolain 15 §:n 2 momentin mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään, mitä tietoja ammattihenkilöt ja muut asiakastietoja käsittelevät henkilöt työtehtävänsä ja annettavan palvelun perusteella saavat enintään käyttää.Potilasasiakirja-asetukseen tehdään tässä yhteydessä asiakastietolaista johtuvat teknisluonteiset muutokset.Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää käyttöoikeuksia koskevasta asetusluonnoksesta infotilaisuuden 27.9.2021 klo 13-15.Seuraa tilaisuutta (videonet.fi)
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin vierailee maanantaina 20. syyskuuta Kokkolassa. Pääministeri tapaa vierailunsa aikana kaupungin johtoa ja keskustelee alueen ajankohtaisista asioista. Ohjelmassa on myös vierailu Kokkolan koulutusyhtymässä, jossa pääministeri tutustuu organisaatioon ja tapaa koulutusyhtymän edustajia ja opiskelijoita.Vierailu järjestetään terveysturvallisesti.
NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 17. syyskuuta oli esillä EU:n metsästrategia, kaksi 55-valmiuspakettiin sisältyvää direktiiviehdotusta EU:n ilmastolain toimeenpanemiseksi sekä seuraavan viikon neuvostojen asiat.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannasta EU:n uuteen metsästrategiaan, jonka komissio antoi 16. heinäkuuta. Metsästrategia on oikean suuntainen, mutta sisältää tiettyjä Suomelle haasteellisia yksityiskohtia. Metsiin liittyvät ilmasto- ja biodiversiteettinäkökulmat on katettu hyvin strategiassa, joka on kytkeytynyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sekä EU:n biodiversiteettistrategiaan 2030. Tämä tukee Suomen hallitusohjelman ja hallituksen kestävyystiekartan tavoitteita erityisesti ekologisen kestävyyden osalta.
NordenBladet — Liikennesektori on keskellä laajaa ja nopeaa kestävyyssiirtymää. Uusilla liikkumispalveluilla, kuten MaaS-palveluilla, yhteiskäyttöisillä kulkuneuvoilla ja jaetuilla kyydeillä, voi olla merkittävä rooli, kun liikenteen päästöjä vähennetään ja samalla huolehditaan siitä, että mahdollisuudet liikkua säilyvät koko maassa.Myös kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen vaikuttavat liikkumispalveluiden tulevaisuuteen. Samanaikaisesti digitalisaatio, automatisaatio ja palveluistuminen aiheuttavat muutoksia liikkumispalveluihin ja samalla hämärtävät erillisten liikennemuotojen rajoja. Muutosten myötä liikenteen palvelumarkkinoille on tullut useita uusia toimijoita. Liikkumistottumukset voivat muuttua nopeasti, mutta kestävien muutosten tueksi tarvitaan määrätietoisia ja olosuhteiden mukaisesti mukautuvia toimenpiteitä.Nykyiset liikennesuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon työkalut eivät pysty vastaamaan näihin haasteisiin, todetaan Liikkumisen kestävien palvelumarkkinoiden ohjauskeinot (LIIKE-PALO) -loppuraportissa. Liikkumisen palvelumarkkinoiden kestävän siirtymän hallintaan tarvitaan uusia keinoja ja työkaluja, joiden tulee mahdollistaa sekä välittömien riskien ja seurausten että pitkän aikavälin vaikutusten huomioiminen.LIIKE-PALO-projektissa hahmoteltiin liikkumispalvelujen mahdollisia kehityskulkuja vuoteen 2030 mennessä ja tunnistettiin erilaisia politiikkatoimenpiteitä, joilla liikkumispalvelujen kehitystä voitaisiin ohjata toivottuun suuntaan.Koordinointia, innovointia ja eri toimijoiden välistä yhteistyötäRaportissa esitetään seuraavat suositukset, jotka on tunnistettu ja koostettu tutkimuskirjallisuuden ja asiantuntijatyöpajojen pohjalta.Liikkumisen palvelumarkkinoiden kestävän siirtymän hallinnointi edellyttää sekä yleisen että sektoripolitiikan horisontaalista ja vertikaalista politiikan koordinointia ja johdonmukaisuutta.Liikkumispalveluita ohjaavan politiikan lähtökohtia on arvioitava perusteellisesti murroksen keskellä.Liikkumispalvelujen kehittäminen vaatii avointa innovointia ja innovaatioekosysteemejä.Hallinnon pitkän aikavälin teknologian ennakointi- ja arviointimenetelmiä ja -valmiuksia on kehitettävä.Tiedon- ja datanjakamisen käytännöt tulee selventää.Vastuulliset kokeilut – Uudet teknologiat vakiintuvat vasta kun käyttäjät hyväksyvät ja ottavat ne käyttöön.Rakennetun ympäristön suunnitteluun kokonaisvaltaista otetta.Perinteisillä liikennepolitiikan toimenpiteillä on tärkeä rooli myös kestävyysmurroksen hallinnassa.Selvityksen ovat toimittaneet Aalto-yliopisto, FLOU Oy ja Demos Helsinki. Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Yhdistyneiden kansakuntien 76. yleiskokouksen korkean tason viikko alkaa New Yorkissa 20.9. Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu New Yorkissa ministeritason tilaisuuksiin sekä tapaa paikan päällä kahdenvälisesti ministerikollegoja ja YK:n edustajia. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari edustaa Suomea viikon aikana useissa korkean tason virtuaalitilaisuuksissa.YK:n korkean tason viikolla esiin nousevat ajankohtaiset teemat, kuten koronapandemia ja terveysturvallisuus, ilmastokysymykset, ihmisoikeuksien edistäminen, sekä Etiopian ja Afganistanin tilanteet. Lisäksi asialistalla ovat Suomen ehdokkuus YK:n ihmisoikeusneuvostoon, monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen ja YK:n uudistaminen.Suomen valtuuskuntaa johtaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jokapitää Suomen yleiskeskustelupuheenvuoron New Yorkissa tiistaina 21.9. Presidentti Niinistö pitää myös Suomen virtuaalisen puheenvuoron YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksessa torstaina 23.9.
NordenBladet — Jukka Vornanen aloittaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen erityisavustajana maanantaina 20.9.2021.Joensuulaislähtöinen Jukka Vornanen on koulutukseltaan filosofian maisteri (kulttuurihistoria, Turun yliopisto). Vornanen on toiminut vuosina 2013-2021 Turun kaupunginvaltuutettuna sekä kaupunginhallituksen jäsenenä. Vuodet 2017-2021 Vornanen toimi Turun kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana ja kaupungin omistajaohjauksesta vastaavan konsernijaoston puheenjohtajana.Poliittisten luottamustoimiensa lisäksi Vornanen on työskennellyt projektitutkijana Turun yliopistossa ja Turun museokeskuksessa. Vuonna 2020 Vornanen oli suunnittelemassa Kuntaliiton toteuttamaa, kuntien ylimmälle johdolle suunnattua ilmastojohtamisen valmennusta (ILMAVA).Jukka Vornanen seuraa tehtävässään Timo Juurikkalaa, joka siirtyy vihreän eduskuntaryhmän poliittiseksi asiantuntijaksi. Vornasen lisäksi ministerin erityisavustajina jatkavat Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma.
NordenBladet — Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta on valmis ja etenee eduskunnan käsittelyyn valtioneuvostossa 16.9. tehdyllä päätöksellä. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo 1.8.2022.”Perhevapaauudistus on merkittävä askel perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi ja tasa-arvon parantamiseksi. Se on panostus lapsiperheisiin eri perhemuodoissa ja myös tärkeä tekijä hallituksen väestöpoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Nyt annettavalla esityksellä etenemme kohti sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa”, iloitsee sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.”Perhevapaissa siirrytään tämän vuosituhannen malliin. Päivärahapäivien lukumäärä kasvaa nykyiseen verrattuna. Joustavuus lisääntyy merkittävästi, kun vapaita voi pitää useassa osassa ja osa-aikaisesti. Kahden vanhemman perheissä kumpikin saa yhtä suuren kiintiön. Perhevapaiden käyttäminen tulee mahdolliseksi entistä suuremmalle joukolle sosiaalisia vanhempia, kun vapaista voi luovuttaa osan puolisolle, lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Uudistus huomioi myös yksinhuoltajat, monikkoperheet ja lapsen kuolema -tilanteet”, kertoo ministeri Sarkkinen. Perhevapaauudistus edistää tasa-arvoista työelämääPerhevapaauudistuksella pyritään lisäämään tasa-arvoa sekä perheiden arjessa että työelämässä. Naisten asema työmarkkinoilla parantuu, kun perhevapaat jakautuvat kahden vanhemman välillä tasaisemmin. Tämä vaikuttaa myös asenteisiin, mikä puolestaan voi vähentää naisiin kohdistuvaa syrjintää työelämässä.”Uudistuksen viesti on paitsi vanhemmille myös työnantajille, että yhtä lailla kuin äiti myös isä voi jäädä vanhempainvapaille. Työpaikoilla on keskeinen rooli siinä, miten vanhempien, ja etenkin miesten, perhevapaille jäämiseen suhtaudutaan ja toivon että uudistus kannustaa niin isiä käyttämään vapaita kuin työnantajia tukemaan miesten perhevapaiden käyttöä. Uudistuksella kavennetaan myös sukupuolten palkkaeroja”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Uudistuksen tavoitteena on myös helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Perhevapaita voi käyttää aiempaa useammassa osassa tai osa-aikaisesti. Tasa-arvoinen ja joustava perhevapaamalliKatso animaatio perhevapaauudistuksen perusmallista Perhevapaauudistuksen toteutuessa kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Tästä 0-63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausrahakausi. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin poikkeus: päivärahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.
Perhevapaauudistuksen mallissa päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voi käyttää useassa osassa, työsuhteessa olevat vanhemmat neljässä. Ainoastaan raskausrahakausi on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa. Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi.
NordenBladet — Kansallisen lapsistrategian keskeisenä linjauksena on lisätä lasten osallisuutta Suomessa. Osana lapsistrategian toimeenpanoa on tehty lasten kuulemisen käsikirja lainvalmistelijoille. ”Kansallisen lapsistrategian valmistelussa on koko ajan ollut lapsen oikeus osallisuuteen keskeisenä johtotähtenä. Lapsen oikeus osallisuuteen on myös yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen keskeisistä oikeuksista. Tämä käsikirja vie tätä asiaa eteenpäin lasten kuulemisen osalta”, toteaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Käsikirjassa kuulemisella tarkoitetaan lapsen mahdollisuutta kertoa omia näkemyksiään, jotka perustuvat lapsella olevaan tietoon, ymmärrykseen ja kokemuksiin. Lisäksi sillä tarkoitetaan tapoja, joiden avulla lapsi voi näkemyksiään kertoa. Lasten kuulemista koskevaa tiedon tarvetta on nostettu esiin myös virkamiesten puolelta. Myös lapsivaikutusten arvioinnin laadukas tekeminen vaatii, että lapsia on kuultu arvioinnin aikana. Lasten ja nuorten kuulemiseen on todella monenlaisia tapoja ja niitä käsikirjassa käydään läpi. ”Lasten ja nuorten osallisuuden parempi ja laajempi toteutuminen on mahdollista vain, jos me aikuiset luomme edellytykset sille, että lapsen ja nuoret saavat ja uskaltavat kertoa asioistaan. Lapset ja nuoret haluavat ilmaista itseään ja vaikuttaa asioihin, kunhan siihen on tarjolla mahdollisuus ja välineitä. Meidän tehtävämme lapsistrategiassa on tarjota näitä välineitä”, arvioi pääsihteeri Johanna Laisaari.Osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa julkaistaan lapsen oikeuksien toteutumista edistäviä käsikirjoja tukemaan mm. lainvalmistelijoiden työtä. Edellinen käsikirja julkaistiin elokuussa 2021, ja se käsitteli lapsivaikutusten arviointia lainvalmistelussa.
