NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu tiistaina 5. lokakuuta EU-maiden johtajien epäviralliseen päämieskokoukseen ja keskiviikkona 6. lokakuuta EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokoukseen. Kokoukset järjestetään EU:n puheenjohtajamaassa Sloveniassa.Päämiesten illalliskokouksessa käydään ennakkotietojen mukaan strateginen keskustelu Euroopan unionin kansainvälisestä roolista viime aikaisten tapahtumien, Afganistanin tilanteen, Aasian turvallisuuskehityksen ja EU:n ja Kiinan suhteiden valossa.EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksessa keskustellaan laajasti Länsi-Balkanin merkityksestä unionille sekä EU:n suhteesta alueeseen.
NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailee Ranskassa ja Saksassa 4.–8.10.2021. Pariisissa Skinnari osallistuu OECD:n vuosittaiseen ministerikokoukseen ja tapaa keskeisiä Ranskan ministereitä sekä elinkeinoelämän edustajia. Stuttgartissa Skinnari osallistuu autoalan tulevaisuutta käsittelevään businessfoorumiin. Ohjelmaan sisältyy tapaamisia keskeisten saksalaisyritysten sekä Baden-Württembergin osavaltion päättäjien kanssa.Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n ministerikokouksen teemana on yhteiset arvot ja niiden hyödyntäminen vihreän ja osallistavan tulevaisuuden rakentamisessa. Samalla juhlistetaan järjestön 60-vuotista taivalta. Nykypäivän OECD on paikka, jossa luodaan demokraattisten, avointen yhteiskuntien arvopohjaan soveltuvia standardeja ja jossa jäsenmaat oppivat toisiltaan parhaista käytännöistä. Poikkileikkaava ilmastotyö, kansainvälisen yritysverotuksen uudistamista koskeva hanke sekä datan hallintaan liittyvät kysymykset ovat esimerkkejä, joissa OECD:n työllä on laajaa, globaalia relevanssia. ”Yhteinen arvopohja on järjestön voimavara. Meidän on huolehdittava siitä, että se säilyttää asemansa työn ytimessä myös tulevaisuudessa. Vain siten OECD:n toiminnan ja sen tuottamien standardien laatu voidaan pitää riittävän korkeana ja jäsenmaiden etua palvelevana”, ministeri Skinnari toteaa. Ranskan ja Saksan vierailujen tavoitteena on luoda edellytyksiä yhteistyölle elpymishankkeiden toteuttamisessa ja edistää suomalaisyritysten pääsyä markkinoille. Ranska on maailman seitsemänneksi suurin talous. Maa tekee parhaillaan suuria teollisia investointeja tulevaisuuden teknologioihin ja hiilettömiin energiamuotoihin mukaan lukien vihreän vedyn sovellusten kehittäminen. ”Suomalaisyrityksillä on paljon osaamista Ranskan asettamilla painopistealueilla. Erityisen lupaavia toimialoja ovat muun muassa terveysala, digisektori ja vihreää siirtymää tukevat ratkaisut. On tärkeää, että yrityksemme pyrkivät aktiivisesti hyödyntämään näitä mahdollisuuksia”, toteaa ministeri Skinnari. Baden-Württembergin osavaltio Saksassa on merkittävä autoteollisuuden keskittymä. Vuonna 2019 lähes kuudennes Suomen Saksan-viennistä ja yli 2 % Suomen koko tavaraviennistä suuntautui Baden-Württembergiin. Ministeri Skinnarin tavoitteena on tuoda Stuttgartissa esille erityisesti suomalaisyritysten tarjontaa digitalisaation, kiertotalouden ja tekoälyn osalta. ”Suomella on Saksalle paljon annettavaa, mutta myös kilpailu on äärimmäisen kovaa. Meidän on lunastettava jatkuvasti paikkamme kiinnostavana yhteistyökumppanina niin Saksalle kuin saksalaisyrityksillekin. Saksassa on tärkeää tehdä jalkatyötä erityisesti osavaltioissa, joista Baden-Württemberg on aivan keskeinen Suomen viennille”, ministeri Skinnari toteaa.
NordenBladet — Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson osallistuu 5. lokakuuta Budapestissä järjestettävään Euroopan neuvoston oikeusministereiden kokoukseen sekä 7. lokakuuta Luxemburgissa järjestettävään EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokoukseen.Euroopan neuvoston oikeusministerikokouksessa ministerit keskustelevat oikeudenhoidon digitalisaation haasteista ja saavutuksista sekä tekoälyn turvallisesta hyödyntämisestä oikeusprosesseissa. Vierailun aikana ministeri Anna-Maja Henrikssonilla on myös kahdenväliset tapaamiset Ukrainan oikeusministerin Denis Malyuskan sekä Unkarin oikeusministeri Judit Vargan kanssa. EU:n oikeusministerikokouksessa käsitellään lasten oikeuksien edistämistäLuxemburgissa pidettävässä EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa oikeusministereiden on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät, joilla annetaan EU:n lapsioikeusstrategian toimeenpanoon liittyviä suosituksia. Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia on tärkeä osa yhteiseen eurooppalaiseen ihmisoikeusperinteeseen perustuvaa strategiatyötä, joka edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Lisäksi ministerit keskustelevat kokouksessa tutkintavankeuteen liittyvistä kysymyksistä. EU:n jäsenvaltiot ovat jo sitoutuneet muun muassa useisiin Euroopan neuvoston vangitsemista koskeviin oikeussääntöihin. Ministerit tarkastelevat nyt keinoja sääntelyn toimeenpanon edistämiseksi ja jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi.Ministerit saavat myös tilannekatsauksen kesällä toimintansa aloittaneen Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta. Virasto on saanut jo runsaasti ilmoituksia epäillyistä EU:n varoihin kohdistuvista petoksista ja aloittanut tutkintoja.Ministeri Henriksson tapaa kokouksen yhteydessä myös ensi vuoden alussa EU-puheenjohtajamaana aloittavan Ranskan oikeusministerin Éric Dupond-Morettin. Lisäksi ministeri Henriksson vierailee Luxemburgissa Euroopan unionin tuomioistuimessa sekä tapaa tuomioistuimen presidentin Koen Lenaertsin ja tuomioistuimen suomalaistuomareita.
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee Varsovassa 4.–5.10. Matkalla ministeri osallistuu vuosittain järjestettävän Varsovan turvallisuusfoorumin paneelikeskusteluun turvallisuudesta ja strategisesta tilanteesta itäisessä Euroopassa.Ministeri Haavisto tapaa matkan aikana Puolan ulkoministeri Zbigniew Raun, parlamentaarikkoja ja kansainvälisten järjestöjen sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia. Matkan aikana käytävissä keskusteluissa on määrä keskittyä erityisesti ajankohtaisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin teemoihin, kuten Euroopan itäisen naapuruston ja Afganistanin kysymyksiin.Suomen ja Puolan väliset kahdenväliset suhteet ovat hyvät, ja Puola on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista.”Puola on Suomelle tärkeä alueellinen ja kansainvälinen kumppani. Meitä yhdistää muun muassa halu edistää Itämeren turvallisuutta ja Euroopan taloudellista kehitystä,” toteaa ulkoministeri Haavisto.
NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko edustaa Suomea euroryhmän ministereiden kokouksessa maanantaina 4. lokakuuta sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa tiistaina 5. lokakuuta. Molemmat kokoukset järjestetään Luxemburgissa.Euroryhmän asialistalla on talouskehitys muun muassa energian hintojen näkökulmasta. Lisäksi euroryhmä keskustelee siitä, miten hyvin jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmat noudattavat suosituksia euroalueen talouspolitiikasta.Euroryhmän aiheet (päivitetään kokouksen jälkeen)Ilmastorahoitus esillä neuvostossaNeuvosto hyväksyy päätelmät ilmastorahoituksesta kehittyvien maiden tukemiseksi. Päätelmät muodostavat EU:n neuvottelumandaatin rahoitusasioissa YK:n ilmastokokoukseen, joka järjestetään Glasgow’ssa Skotlannissa 31.10.–12.11.Päätelmäehdotuksen mukaan EU sitoutuu kiihdyttämään omia toimiaan. Unioni on valmis käymään rakentavaa keskustelua yhteisen ilmastorahoitustavoitteen korottamisesta vuoden 2025 jälkeen. Suomi voi hyväksyä päätelmät.Valtiovarainministerit saavat tilannekatsauksen elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpanosta. Neuvosto on tähän mennessä hyväksynyt 18 jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelman. Tässä kokouksessa ministerit keskustelevat Maltan suunnitelmasta. Suomi voi hyväksyä Maltan suunnitelman. Neuvoston aiheet (EU:n neuvoston sivut, päivitetään kokouksen jälkeen) Glasgow’n ilmastokokous (ympäristöministeriö) Elpymis- ja palautumistukiväline
NordenBladet — Sisäministeriö on 1.10. lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen kansalaisuuslain muuttamisesta. Muutosten tavoitteena on ajantasaistaa ja selkeyttää lakia. Kansalaisuuden saamista tai menettämistä ei ole tarkoitus helpottaa eikä vaikeuttaa.Muutosehdotusten pohjana on vuonna 2020 tehty esiselvitys ja siitä saatu lausuntopalaute. Tarkoitus on parantaa säännösten toimivuutta niin, että ne ovat selkeämmät sekä säännösten kohteen että niiden soveltajan kannalta.Lapsen kansalaisuuden saamista ja lain määritelmiä päivitettäisiinKansalaisuuslaissa olevia lapsen ja kansalaisuudettoman määritelmiä ajantasaistettaisiin siten, että ne vastaisivat Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa olevia määritelmiä. Alle 18-vuotias katsottaisiin siten aina lapseksi, eikä siihen vaikuttaisi alaikäisenä avioituminen. Kansalaisuudettomia ei enää jaoteltaisi tahtomattaan ja tahdostaan kansalaisuudettomiin.Lapsen kansalaisuuden saamista uudistettaisiin niin, että lapsi saisi syntyessään Suomen kansalaisuuden suomalaiselta vanhemmaltaan aina suoraan lain nojalla. Myös Suomen kansalaisen adoptoima lapsi saisi kansalaisuuden aina suoraan lain nojalla. Nykyisin lapsen kansalaisuuden saaminen vaatii joissakin tilanteissa ilmoitusta Maahanmuuttovirastolle. Muutos selkeyttäisi tilannetta ja sujuvoittaisi osaltaan myös työtä Maahanmuuttovirastossa.Täsmennyksiä kansalaisuuden hakemiseenLähtökohtana kansalaisuuden saamiselle on, että hakija asuu Suomessa. Vaadittavan asumisajan laskentaa selkeytettäisiin muun muassa siten, että asumisaikana sallittavista ulkomaanmatkoista säädettäisiin nykyistä yksinkertaisemmin. Kaikkiaan ulkomailla voisi oleskella saman verran kuin nykyisin. Kansalaisuutta hakevan olisi kuitenkin helpompi itse arvioida, milloin asumisaikaedellytys täyttyy.Kielitaidon osoittamista koskevia säännöksiä täsmennettäisiin niin, että myös Ahvenanmaalla suoritetut ammatilliset tutkinnot otettaisiin huomioon. Myös auktorisoiduilla suomen tai ruotsin kääntäjillä sekä rekisteröidyillä oikeustulkeilla katsottaisiin olevan tarvittava kielitaito.Lisäksi lakiin tehtäisiin teknisluonteisempia muutoksia, jotka johtuvat muun muassa yleislainsäädännön muutoksista.On tärkeää aika ajoin arvioida lainsäädännön toimivuutta ja suhdetta yleislainsäädännön ja oikeuskäytännön kehitykseen. Näin varmistetaan sääntelyn ajantasaisuus ja laatu sekä ehkäistään tulkintaongelmia.Lausuntokierros päättyy 12.11. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022.
NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 1. lokakuuta oli esillä EU:n ilmastopakettia toimeen panevia, niin kutsuttuun 55-valmiuspakettiin sisältyviä lainsäädäntöehdotuksia, sekä seuraavalla viikolla kokoontuvien neuvostojen asiat.EU-ministerivaliokunta jatkoi 55-valmuspaketin käsittelyä linjaamalla Suomen kannan seuraaviin Euroopan komission antamiin lainsäädäntöehdotuksiin:
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa elokuussa 2021 voimaan tulleen oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanoa vuosina 2021-2024. Seuranta kohdistuu seitsemään laajaan aihekokonaisuuteen. Seuranta perustuu hallituksen esityksessä kuvattuihin seurantatarpeisiin sekä lain hyväksymisen yhteydessä eduskunnan kirjaamiin 22 lausumaan. Seurantasuunnitelma julkaistiin 1.10.Oppivelvollisten koulutukseen hakeutumista ja pääsyä koulutukseen seurataan vuosittain ottaen huomioon keskeiset hakeutumiseen liittyvät ajankohdat, kuten yhteishaun aikataulut. Seurannan tavoitteena on varmistaa, että kaikki oppivelvolliset hakeutuvat perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja myös saavat opiskelupaikan. Osana seurantaa kehitetään rekistereitä ja raportointipalveluja, jotta pystytään seuraamaan systemaattisesti kaikkien oppivelvollisten hakeutumista ja koulutukseen pääsyä.Opinto-ohjauksen osalta seurataan ja arvioidaan erityisesti uudistuksen yhteydessä käyttöön otettujen uusien tai vahvistettujen opinto-ohjauksen muotojen laatua, määrää ja resursointia sekä opinto-ohjauksen kohdentumista ja riittävyyttä. Lisäksi seuranta kohdistuu opinto-ohjaajien koulutukseen, koulutusmääriin ja osaamistarpeisiin sekä muun opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamistarpeisiin.Opetuksen osalta seurannan keskiössä ovat opetuksen ja ohjauksen laatu ja koulutuksen tuottama osaaminen. Erityishuomiota kiinnitetään pätevien osaajien saamiseen molemmilla kansalliskielillä.Erityisen tuen ja siihen liittyvien tukipalvelujen seurannan tavoitteena on varmistaa, että myös vammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat nuoret saavat opiskelupaikan ja tarvitsemansa tukipalvelut. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös muihin tukea tarvitseviin opiskelijoihin ja heidän mahdollisuuksiinsa saada tarvitsemaansa palvelua, esimerkiksi tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta.Opiskelijoiden hyvinvointia ja uudistuksen mahdollisia vaikutuksia hyvinvointiin seurataan hyödyntäen kouluterveyskyselyä, opiskelijapalautteita (Arvo-opiskelijapalaute, Amisbarometri ja Lukiolaisbarometri) sekä Kansallisen Koulutuksen Arviointikeskuksen (Karvi) opinto-ohjauksen arviointia 2022–2024, johon sisällytetään hyvinvointiin liittyviä teemoja.Hallitusohjelman mukaan oppivelvollisuustehtävään liittyvien erilaisten koulutusmuotojen järjestäjille korvataan täysimääräisesti oppivelvollisuusuudistukseen liittyvät kustannukset. Seurannan tavoitteena on varmistaa, että kirjaus toteutuu. Kustannustiedonkeruisiin perustuvan määrällisen seurannan lisäksi tehdään erillinen selvitys, miten koulutuksen järjestäjät käytännössä huolehtivat siitä, että opiskelijat saavat tarvitsemansa oppimateriaalit ja työvälineet käyttöönsä (2022–2023).
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö teettää esiselvityksen alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta ja sen eri toteuttamisvaihtoehdoista. Esiselvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa Norjassa käytössä olevan alueellisen opintolainahyvitysmallin tai vastaavan mallin eri toteuttamisvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.Opetus- ja kulttuuriministeriössä aloitettiin kesäkuussa 2021 alueellisen opintolainahyvityksen kokeilua koskevan hankkeen valmistelu. Kokeilun tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen harvaan asutulla maaseudulla. Osana hankkeen valmistelua laaditaan esiselvitys, joka on tilattu suoritetun tarjouskilpailun perusteella Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatialta.Esiselvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa Norjassa käytössä olevan alueellisen opintolainahyvitysmallin tai vastaavan mallin pohjalta tehtävän kokeilun lähtökohtien ja vaihtoehtojen täsmentämiseksi, arvioida millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia talouteen, työvoiman liikkuvuuteen ja koulutukseen mahdollisella alueellisella opintolainahyvityksellä voisi olla Suomessa sekä miten kokeilun kohderyhmän ja alueellisen hyvityksen ehdot voitaisiin määritellä.Esiselvityksen tulee valmistua vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on, että esiselvityksen perusteella voidaan vuoden 2022 alkupuolella arvioida edellytykset käynnistää kokeilulainsäädännön valmistelu.Aiheeseen liittyvääValtioneuvoston asettama harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä (HAMA) (1.11.2017–30.9.2019) on tehnyt ratkaisuehdotuksia harvaan asuttujen alueiden ongelmiin työryhmän loppuraportissa.Yhtenä ratkaisuna HAMA-työryhmä on esittänyt Norjassa käytössä olevaa alueellista opintolainahyvitysmallia, jonka mukaan harvaan asutun maaseudun alueelle töihin muuttavat saavat opintolainaansa anteeksi 2 600 euron arvosta vuosittain. Lainan korot pitää maksaa itse. Riittävän kauan asumalla laina pyyhkiytyy kokonaan pois. Hyvityksen saamisen edellytyksenä on asuminen ja riittävä työskentely tai siihen rinnastettavan toiminnan harjoittaminen tietyn kunnan alueella.HAMA-työryhmän tilaaman Norjan mallin mukaisia aluekehittämistoimenpiteitä koskevan perustuslaillisen ennakkoarvioinnin mukaan toimenpide-ehdotusten yksityiskohtainen valtiosääntöoikeudellinen arvio on mahdollista vasta sitten, kun toimenpide-ehdotusten toteutuminen etenisi säädösvalmistelun asteelle ja kun toimenpide-ehdotuksista on käytettävissä riittävästi vaikutusarvioita ja muuta tutkimustietoa.
