NordenBladet — Ympäristöministeriön kestävä rakentaminen ja asuminen -osaston ylijohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 12 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.2.2025 lukien ja täytetään viiden vuoden määräajaksi.Kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto vastaa maankäytön, asumisen ja rakentamisen ohjauksen ja kehittämisen valmistelutehtävistä. Lisäksi osasto vastaa erityisesti sellaisista asioista, jotka koskevat alueiden käytön suunnittelun ja maakunnan suunnittelun ohjausta, maapolitiikkaa, alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä elinympäristön laadun kehittämistä, kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön hoitoa ja rakennussuojelua, rakentamisen ja kiinteistönpidon ohjausta ja asunto-olojen kehittämistä. Kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto vastaa ympäristöministeriön työjärjestyksen mukaisesti myös omistajaohjauksen valmistelutehtävistä.Virkaa hakivatAsikainen Miia Helander Henna Jaakkola Janne Jaakkola Maria Juhola Katariina Kuronen Matti Laakkonen-Pöntys Karoliina Lehtinen Teppo Marks Peter Niiles Antti Nummela Arto Partanen JariLisätietojaJuhani Damski kansliapäällikkö ympäristöministeriö [email protected]
Ympäristöministeriön kestävä rakentaminen ja asuminen -osaston ylijohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 12 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.2.2025 lukien ja täytetään viiden vuoden määräajaksi.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Ilmajoen kunnalle luvan kahden kiinteistön lunastamiseksi. Toinen kiinteistöistä on 3,7 hehtaarin suuruinen ja toinen 2,2 hehtaarin suuruinen. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat Ilmajoen Ahonkylässä Ilmajoen keskustaajaman ja Seinäjoen välisellä alueella.Kunta perusteli hakemusta alueen vetovoimaisuudella Seinäjoen kasvukeskuksen läheisyydessä. Kiinteistöt rajoittuvat asemakaava-alueeseen. Alueiden hankkiminen kunnalle vapaaehtoisin keinoin ei ollut onnistunut kiinteistöjen omistukseen liittyvän epäselvyyden vuoksi. Lunastuslupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Ympäristöministeriö ratkaisee hakemukset, joissa kunnat hakevat lupaa lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavaa maata. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakemus alueidenkäyttölaissa määritetyt edellytykset lunastamiselle. Ympäristöministeriön päätöksellä ei oteta kantaa lunastuskorvaukseen.LisätietojaMaaret Stenström ympäristöneuvos p. +358 400 143 94 [email protected]Kysymyksiä ja vastauksia alueidenkäyttölain mukaisista lunastuksistaYleistiedoksiantoYmpäristöministeriö antoi 9.1.2025 lunastuslupapäätöksen koskien tiloja Ahometsä lll, kiinteistötunnus 145-421-9-138, ja Amerikka, kiinteistötunnus 145-421-11-68, Ilmajoen kunnassa.Ympäristöministeriö on 9.1.2025 myöntänyt Ilmajoen kunnalle alueidenkäyttölain (132/1999) 99 §:n 1 momentin nojalla lunastusluvan 3,760 hehtaarin suuruisen tilan Ahometsä III, kiinteistötunnus 145-421-9-138, ja 2,288 hehtaarin suuruisen tilan Amerikka, kiinteistötunnus 145-421-11-68 lunastamiseksi (VN/18995/2024-YM-5).Ympäristöministeriön päätös annetaan asianosaisille tiedoksi yleistiedoksiantona tilojen omistajiin liittyvän epäselvyyden vuoksi. Päätös valitusosoituksineen on virka-aikana nähtävillä 21.2.2025 saakka viraston aukioloaikoina Ilmajoen kunnan teknisessä virastossa, Ilkantie 17, 60801 Ilmajoki, sekä ympäristöministeriössä, osoitteessa Aleksanterinkatu 4-10, 00100 Helsinki. Tiedoksiannon vastaanottaja voi myös erikseen pyytää päätöstä nähtäväkseen sähköpostitse tai puhelimitse ympäristöministeriön kirjaamosta diaarinumerolla VN/18995/2024-YM-5 (puh. +358 029 525 0300, [email protected]).Yleistiedoksianto on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla 10.1.2025. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta. (Hallintolaki 434/2003, 62 §).LisätietojaMaaret Stenström ympäristöneuvos p. +358 400 143 94 [email protected]
Ympäristöministeriö on myöntänyt Ilmajoen kunnalle luvan kahden kiinteistön lunastamiseksi. Toinen kiinteistöistä on 3,7 hehtaarin suuruinen ja toinen 2,2 hehtaarin suuruinen. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat Ilmajoen Ahonkylässä Ilmajoen keskustaajaman ja Seinäjoen välisellä alueella.
NordenBladet — Ympäristöministeriö antoi 30. joulukuuta asetuksen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä. Asetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä rakennus- ja purkumateriaalien kierrätykselle ja uudelleenkäytölle, tehostaa maa- ja kiviainesten hyödyntämistä, parantaa rakennus- ja purkujätetilastointia sekä tehostaa viranomaisohjausta. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys laaditaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Rapu-tietojärjestelmään.Selvityksessä kaksi vaihetta Selvitys tehdään kahdessa vaiheessa. Haettaessa rakentamis- tai purkamislupaa tai tehtäessä purkamisilmoitusta tehdään arvio vapautuvista materiaaleista. Hankkeen valmistuttua selvitys päivitetään luvan loppukatselmuksen yhteydessä täydentämällä aiemmin tehty arvio jätteen siirtoasiakirjojen pohjalta.Luvan hakemisen yhteydessä selvityksessä ilmoitetaan vapautuvat purkumateriaalitvaarallisia aineita sisältävät materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettavat maa- ja kiviainekset. Selvitykseen on mahdollista ilmoittaa myöhemmin myös uudelleenkäytettävät rakennustuotteet. Selvitystä ei tarvitse tehdä luvan hakemisen yhteydessä, mikäli purkumateriaalien määrä on vähäinen tai tontilta ei kuljeteta pois maa- ja kiviaineksia. Ohjeellinen raja purkumateriaalien vähäisyydelle kokonaispurkuhankkeessa on 100 kerrosalaneliötä ja korjaushankkeessa 10 tonnia purkumateriaaleja.Rapu-tietojärjestelmä käyttöön vuoden alustaPurkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys laaditaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Rapu-tietojärjestelmään. Järjestelmä on käytössä 1.1.2025 alkaen.Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmä eli Rapu-tietojärjestelmä | Suomen ympäristökeskusRakentamisen jätteet ovat määrältään Suomen toiseksi suurin jätelaji. EU:n jätedirektiivi on asettanut Suomellekin tavoitteeksi hyödyntää 70 % rakennus- ja purkujätteestä.LisätietojaHarri Hakaste yliarkkitehti ympäristöministeriö p. 029 525 0074 [email protected]Rapu-tietojärjestelmä: Milla Laita projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus p. 029 5251 377 [email protected]
Ympäristöministeriö antoi 30. joulukuuta asetuksen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä. Asetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä rakennus- ja purkumateriaalien kierrätykselle ja uudelleenkäytölle, tehostaa maa- ja kiviainesten hyödyntämistä, parantaa rakennus- ja purkujätetilastointia sekä tehostaa viranomaisohjausta. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys laaditaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Rapu-tietojärjestelmään.
NordenBladet — Ympäristöministeriö antoi asetuksen rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta 20. joulukuuta 2024. Asetuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa tapa, jolla rakennuksen vähähiilisyys arvioidaan. Asetus tulee voimaan 1. tammikuuta 2026.Ilmastoselvitys mahdollistaa rakennuksen ja rakennuspaikan ilmastohaittojen ja -hyötyjen tuomisen näkyväksi. Kansallinen vähähiilisyyden arviointimenetelmä mahdollistaa uusien rakennuksien hiilijalanjäljen raja-arvo-ohjauksen tulevaisuudessa. Rakennustuoteluettelo tukee rakennuksen suunnittelua vähähiiliseksi. Hiilijalanjälki arvioidaan laskemalla asetuksen mukaisesti elinkaaren eri vaiheiden aikana syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä. Hiilikädenjälki on puolestaan arvioitava laskemalla sellaiset mahdolliset ilmastohyödyt, joita ei synny ilman hanketta. Vähähiilisyyden arvioinnin kohteena ovat rakennus ja rakennuspaikka, jossa rakennus sijaitsee. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän tulee huolehtia ilmastoselvityksen ja rakennustuoteluettelon laadinnasta. Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitetaan ilmastoselvityksellä loppukatselmusvaiheessa. Rakennustuoteluettelo laaditaan rakentamislupaa haettaessa ja päivitetään keskeisten muutosten osalta hankkeen valmistuttua. Asetus tulee voimaan 1.1.2026. Ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo on siten laadittava rakentamislain 38 §:ssä mainituille uudisrakennuksille, joiden rakentamislupahakemus tulee vireille vuoden 2026 alusta. Raja-arvoasetusta valmistellaan parhaillaan. Se on tarkoitus saattaa lausuntokierrokselle keväällä 2025. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelostaLisätietoja
Ympäristöministeriö antoi asetuksen rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta 20. joulukuuta 2024. Asetuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa tapa, jolla rakennuksen vähähiilisyys arvioidaan. Asetus tulee voimaan 1. tammikuuta 2026.
NordenBladet — EU:n rakennustuoteasetus (CPR) tulee voimaan 7. tammikuuta 2025. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran 8.1.2026. Rakennustuoteasetuksen päivitys poistaa lainsäädännöllisiä esteitä rakentamisen kiertotalouden tieltä.Asetus yhdenmukaistaa rakennustuotteiden kauppaa koskevaa EU-lainsäädäntöä, helpottaa niiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla, keventää hallinnollista taakkaa sekä edistää kiertotaloutta ja teknologista kehitystä rakentamisalalla. Rakennustuotteiden CE-merkintä säilyy pakollisena. Komissio voi antaa delegoiduilla säädöksillä tuotekohtaisia vaatimuksia. Yhdenmukaistettu alue kattaa ne rakennustuotteet, joihin sovelletaan yhdenmukaistettuja tuotestandardeja tai eurooppalaisia arviointiasiakirjoja. Jäsenvaltiot voivat säätää kansallisesti niistä tuotteista, jotka eivät kuulu yhdenmukaistetulle alueelle. Rakennustuoteasetus helpottaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta sääntelytarpeidensa huomioon ottamiseen tulevissa yhdenmukaistetuissa tuotestandardeissa. Rakennustuoteasetuksen säännöstöä käsittelevä asiantuntijaryhmä koostuu jäsenvaltioiden nimeämistä asiantuntijoista sekä eurooppalaisten standardointijärjestöjen ja eurooppalaisten sidosryhmien organisaatioiden edustajista. Jäsenvaltiot ilmoittavat välttämättömiksi katsomansa tuotevaatimukset, jotta komissio voi ottaa ne huomioon uusien standardien laatimisessa. Jatkossa uusien standardien mukaan CE-merkittävissä tuotteissa on mm. Ilmoitettava rakennustuotteen hiilijalanjälki. Rakennustuoteasetus aiheuttaa valmistajille uusia velvollisuuksia. Valmistajan on asetettava saataville digitaalinen tuotepassi digitaalisen tuotepassijärjestelmän kautta. Jotta varmistetaan muiden kuin markkinoilla yleisesti saatavilla olevien varaosien saatavuus, komissio voi antaa delegoituja säädöksiä rakennustuoteasetusta täydentämään. Velvoitetta sovelletaan 10 vuotta siitä, kun tuote on saatettu markkinoille, ellei delegoidussa säädöksessä vahvisteta eri ajanjaksoa. Valmistajien on tarjottava varaosat kohtuullisessa ajassa kohtuulliseen hintaan. Rakennustuotteen määritelmä muuttuu. Mukaan kuuluvat muun muassa 3D-tulostetut tuotteet. Komissio voi antaa delegoituja säädöksiä, joilla täsmennetään rakennustuotteita koskevat pakolliset vähimmäistason ympäristönkestävyysvaatimukset, joita on sovellettava julkisissa hankinnoissa. Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamus rakennustuoteasetuksen noudattamatta jättämisestä. Rakennustuoteasetus EU:n virallisessa lehdessä | Eur-LexLisätietoja Kirsi Martinkauppi hallitusneuvos p. +358 295 250 177 [email protected]
EU:n rakennustuoteasetus (CPR) tulee voimaan 7. tammikuuta 2025. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran 8.1.2026. Rakennustuoteasetuksen päivitys poistaa lainsäädännöllisiä esteitä rakentamisen kiertotalouden tieltä.
NordenBladet — Asumisen- ja rahoituskeskuksen, Aran, lakkauttamista ja sen tehtävien siirtoa ympäristöministeriöön koskevat yhteistoimintaneuvottelut päättyivät erimielisinä. Neuvotteluvelvoite katsottiin yksimielisesti täytetyksi. Neuvottelut käytiin ajalla 4.11.–19.12.2024.Neuvotteluissa ei tavoiteltu henkilöstövähennyksiä. Neuvotteluissa käsiteltiin Aran lakkauttamisesta ja ympäristöministeriöön siirtämisestä johtuvat henkilöstövaikutukset Arassa ja ympäristöministeriössä sekä siitä johtuva organisaatiomuutos ympäristöministeriössä. Niillä virkamiehillä, joilla virka siirrettäisiin virkamiehen työssäkäyntialueen ulkopuolelle (yli 80 km virkamiehen asuinpaikasta) siirto edellyttää virkamiehen suostumusta (valtion virkamieslain 5 a §). Mikäli suostumusta virkasiirtoon ei saada yksittäiseltä virkamieheltä, virkasiirtoa ympäristöministeriöön ei voida tehdä.Tasavallan presidentti vahvisti lain Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamisesta sekä lain Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseksi ja siihen liittyviksi laeiksi 19.12.2024. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus ympäristöministeriössä aloittaa toimintansa 1.3.2025, josta lukien Arasta siirtyvä henkilöstö aloittaa työskentelyn ympäristöministeriössä. Ympäristöministeriöön perustettavan Valtion asuntorakentamisen keskuksen on määrä huolehtia jatkossa Aralta siirtyvistä tehtävistä.LisätietojaHeidi Sederholm henkilöstö- ja hallintojohtaja p. 0 295 250 113 [email protected]
Asumisen- ja rahoituskeskuksen, Aran, lakkauttamista ja sen tehtävien siirtoa ympäristöministeriöön koskevat yhteistoimintaneuvottelut päättyivät erimielisinä. Neuvotteluvelvoite katsottiin yksimielisesti täytetyksi. Neuvottelut käytiin ajalla 4.11.–19.12.2024.
NordenBladet — Ympäristöministeriön organisaatio uudistuu 1.1.2025 alkaen. Organisaatiouudistuksen yhteydessä ministeriön yksiköille on valittu uusia johtajia. Uudet johtajat valittiin ministeriön sisäisessä ilmoittautumismenettelyssä.Uudistuksessa muutetaan eräiden yksiköiden tehtäviä ja sijaintia organisaatiossa. Lisäksi joitakin tehtäviä siirretään osastolta toiselle ja kahden osaston nimeä muutetaan. Tavoitteena on vahvistaa ministeriön strategista toimintakykyä.Yksiköiden johtajat määrätään tehtäviin kolmen vuoden ajaksi (1.1.2025–31.12.2027).Yksikön johtajan tehtäviin valitut 1.1.2025 alkaenIlmasto- ja ympäristönsuojeluosastoPäästöt ja ympäristöriskit: Tia Laine-Ylijoki-LaaksoIlmasto ja kemikaalit: Outi HonkatukiaKiertotalous: Anna HäggmanKestävä rakentaminen ja asuminen -osastoAlueidenkäytön suunnittelu: Anna-Leena SeppäläElinympäristöt, kasvu ja digitalisaatio: Samuli AlppiAsumisen ratkaisut ja rahoitus: Tommi LaantiRakennukset ja rakentaminen: Kirsi MartinkauppiVesi- ja luontoympäristöosastoVesien ja mertensuojelu: Antton KetoLuonnon monimuotoisuus ja luonnonarvorahoitus: Emma TerämäLuonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö: Päivi Gummerus-RautiainenKonserniohjaus ja kansainväliset asiat -osastoKansainväliset ja EU-asiat: Annika LindblomTietohallinto: Riitta TeinirantaHenkilöstö ja ohjaus -yksikköön, talous ja rahoitus -yksikköön tai viestinnän tulosalueelle ei tullut muutoksia.LisätietojaHeidi Sederholm Henkilöstö- ja hallintojohtaja p. 0 295 250 113 [email protected]
Ympäristöministeriön organisaatio uudistuu 1.1.2025 alkaen. Organisaatiouudistuksen yhteydessä ministeriön yksiköille on valittu uusia johtajia. Uudet johtajat valittiin ministeriön sisäisessä ilmoittautumismenettelyssä.
NordenBladet — Ympäristöministeriön tuore raportti kokoaa yhteen yritysten kestävyysraportoinnin haasteita, mahdollisuuksia ja tukitoimia sekä tiiviin tietopaketin CSRD-raportoinnista.Yritysten yleisimmät haasteet CSRD-raportoinnissa liittyvät resurssipulaan, raportointivaatimusten monimutkaisuuteen ja datan keräämiseen. Yritykset toivovat julkiselta sektorilta selkeää tietoa vaatimuksista ja raportoinnin sisällöstä, raportointimalleja ja ohjeistuksia sekä tukea raportoinnin kehittämiseksi. Ympäristöministeriö halusi kevyen yrityskyselyn avulla selvittää yritysten haasteita ja tukitarpeita CSRD:n mukaisen kestävyysraportoinnin tekemisessä joko raportointivelvollisena tai vapaaehtoisesti. Erityisesti tiedon ja datojen saatavuuteen liittyvät tarpeet ovat sellaisia, joissa julkisen sektorin voimin voitaisiin vähentää kestävyysraportoinnin käynnistämiseen liittyvää taakkaa koko yrityskentässä. Lisäksi on tarve parantaa julkisen sektorin työntekijöiden kestävyysraportointiin liittyvää osaamista ja käydä jatkuvaa vuoropuhelua yrityskentän kanssa, jotta yrityksiä voidaan tukea kestävyystyössä.Vapaaehtoinen kestävyysraportointi on keskeistä vihreän siirtymän etenemisen näkökulmasta. Raportointi on myös kilpailukykytekijä pk-yrityksille, sillä isot raportointivelvolliset yritykset tarvitsevat kestävyystietoja arvoketjuistaan.Kestävyysraportoinnin haasteet ja tukitarpeet suomalaisyrityksissäLisätietojaEeva Alho johtava asiantuntija [email protected] p. 029 525 0011
Ympäristöministeriön tuore raportti kokoaa yhteen yritysten kestävyysraportoinnin haasteita, mahdollisuuksia ja tukitoimia sekä tiiviin tietopaketin CSRD-raportoinnista.
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta asetuksesta, joka tarkentaa rakentamislain säädöksiä koskien tietomallimuotoisia suunnitelmia. Asetuksen tavoitteena on varmistaa, että rakennushankkeissa käytettävät tietomallit ovat yhteentoimivia ja koneluettavia. Valtakunnallisesti yhtenäiset tietomallit mahdollistavat, että tieto on sujuvasti ja turvallisesti saatavilla, kun sitä tarvitaan. Lausuntoaikaa on 16.2.2025 asti.
NordenBladet — Suomi valmistelee maapaviljonkia seuraavaan YK:n ilmastokokoukseen, joka järjestetään Belémissä, Brasiliassa 10.-21.11.2025. Ympäristöministeriö ja ulkoministeriö tukevat paviljongin valmistelua yhteistyössä yritysten, kaupunkien, yliopistojen ja järjestöjen kanssa.Vuosittain järjestettävä ilmastokokous on paitsi YK:n tärkein ilmastopolitiikan päätöksentekoareena, myös maailman suurin ilmastotapahtuma, joka tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja organisaatioille. Se kokoaa yhteen päättäjiä ja ilmastoaiheiden parissa työskenteleviä yrityksiä, sijoittajia, järjestöjä ja tutkijoita lähes 200 maasta. “Olen nähnyt suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden työtä kahdessa edellisessä ilmastokokouksessa ja pitänyt sitä vaikuttavana. On tärkeää, että suomalaiset ilmastoratkaisut näkyvät ilmastokokouksissa, mikä myös antaa tukea tavoitteillemme neuvotteluissa, toteaa Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.“Pyrimme siihen, että tälle yhteistyölle on pohja myös ensi syksyn ilmastokokouksessa Belémissä. Kokous on tärkeä, koska ensi vuonna Pariisin sopimuksen osapuolten tulee ilmoittaa uudet päästövähennystavoitteensa vuoden 2030 jälkeiselle ajalle.”COP30-ilmastokokoukseen ladataan paljon odotuksia. Brasilialla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä myös taloudellisen asemansa ja luonnonvarojensa vuoksi.”Maailma katsoo nyt Brasilian suuntaan. Kuluneena vuonna maa puheenjohti G20-ryhmää ja tulevana vuonna BRICS-maita. Vuosi 2025 huipentuu Amazonilla pidettävään ilmastokokoukseen. Ensi toukokuussa Sâo Paulossa järjestetään myös suomalaislähtöinen Maailman kiertotalousfoorumi (WCEF). Brasiliassa on suuria vihreään siirtymään liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille etenkin biotaloudessa sekä kaivos- ja energiateollisuudessa”, sanoo suurlähettiläs Johanna Karanko Brasilian-suurlähetystöstä.Suomi toteutti ensimmäistä kertaa YK:n ilmastokokoukseen oman maapaviljonkinsa Dubaissa vuonna 2023, ja se antoi mahdollisuuden suomalaisille yrityksille ja organisaatioille esitellä ilmastoratkaisujaan kansainväliselle yleisölle ja päättäjille. Ilmastokokous on tärkeä paikka olla näkyvillä, rakentaa ja syventää verkostoja, ja avata uusia mahdollisuuksia. Tämän vuoden ilmastokokouksessa Bakussa yritykset, organisaatiot ja ympäristöministeriö tekivät yhteistyötä niin ilmastotoimien edistämisessä kuin tilajärjestelyissä, ja siitä syntyi hyviä kokemuksia. Elinkeinoelämä on keskeisesti mukana paviljonkihankkeen toteutumisessa myös vuonna 2025, sillä ohjausryhmässä mukana ovat ministeriöiden edustajien lisäksi Business Finland, Climate Leadership Coalition, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari sekä Teknologiateollisuus. “Paviljonki antaa suomalaisille organisaatioille voimakkaan äänen maailman suurimmassa vuotuisessa ilmastokeskustelussa ja vahvistaa Suomen maakuvaa”, arvioi Finland Promotion Services -palvelualueen johtaja Johanna Jäkälä Business Finlandista. Hankkeen ohjausryhmä tulee järjestämään Suomen COP30 paviljongista infotilaisuuden suomalaisille yrityksille ja organisaatioille alkuvuodesta 2025.
Suomi valmistelee maapaviljonkia seuraavaan YK:n ilmastokokoukseen, joka järjestetään Belémissä, Brasiliassa 10.-21.11.2025. Ympäristöministeriö ja ulkoministeriö tukevat paviljongin valmistelua yhteistyössä yritysten, kaupunkien, yliopistojen ja järjestöjen kanssa.
