NordenBladet — Lapin taiteilijaseura on saanut Barentsin kulttuuristipendin. Stipendi on arvoltaan 10 000 euroa. Barentsin kulttuuristipendit jaettiin tiistaina 26. lokakuuta Tromsassa Norjassa. Kaikkiaan stipendejä myönnettiin neljä.Lapin taiteilijaseura on Lapin ammattikuvataiteilijoiden keskusjärjestö. Toiminnan keskiössä on galleria- ja näyttelytoiminnan lisäksi taidelainaamotoiminta, kansainvälinen toiminta ja taideperustaisten palvelujen tuottaminen. Lapin taiteilijaseuran hallituksen puheenjohtaja Maria Huhmarniemi kertoo stipendin merkityksestä seuralle:
– Olemme tehneet Barentsin alueen kulttuuriyhteistyötä sinnikkäästi. Meille rajojen ylittäminen tarkoittaa näyttelyjen ja teosten liikkuvuutta, kansainvälisten näyttelyiden tuottamista Suomen Lappiin paikallisille yleisöille sekä ystäviä ja sukulaissieluja Barentsin alueella. Stipendi on merkittävä tunnustus.Vuonna 2021 toteutui kaksi merkittävää Lapin taiteilijaseuran tuottamaa näyttelyä, jotka ovat sisältäneet Barentsin alueen yhteistyötä. Rovaniemellä esitetty Wiping the Ice-Cream Off Your Face oli Lapin taiteilijaseuran 30-vuotisjuhlanäyttely, johon kutsuttiin pohjoismaisia ja venäläisiä taiteilijoita sekä Lapin taiteilijaseuran jäseniä. Näyttely purki stereotypioita arktisesta tyhjänä ja talvisena maisemana ja herätti keskustelua dearktistamisen tarpeesta ja keinoista.Neljäs Young Arctic Artists näyttely on esitetty Rovaniemellä ja esitetään parhaillaan Altassa Norjassa teemana on kamppailu. Näyttelyn lähtökohtana on Barentsin alueen monikulttuurisuus ja -kielisyys. Alkuperäiskansojen ja kansallisten valtaväestöjen lisäksi alueella on myös muita kielellisiä ja kulttuuria vähemmistöryhmiä. Kamppailu-näyttely nostaa esiin alueen kulttuurista rikkautta mutta myös kulttuurisia konflikteja ja kulttuuristen vähemmistöjen kokemuksia menneessä ja nykyajassa.Lapin taiteilijaseura on perustettu vuonna 1990. Barentsin alueen yhteistyötä on tehty koko seuran historian ajan muun muassa Pohjoismaisen kulttuurirahaston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelman tukien avulla. Aiempina vuosina Taiteen edistämiskeskuksen Rovaniemen toimipiste edesauttoi Barentsin yhteistyötä merkittävästi.Barentsin kulttuuristipendiBarentsin kulttuuristipendi myönnetään joka toinen vuosi. Se myönnetään yhtä aikaa jokaisessa Barentsin toiminta-alueen neljässä maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.Stipendillä halutaan nostaa esille Barentsin alueen kulttuuriyhteistyötä ja taiteilijoita sekä rohkaista työskentelemään alueella. Stipendillä pyritään myös tekemään Barentsin alueen taiteilijoita ja kulttuuritoimintaa paremmin tunnetuksi.Barentsin kulttuuristipendit myönnettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tuolloin stipendin sai torniolainen valokuvataiteilija Jaakko Heikkilä.Muualla verkossaBarents Euro-Arctic Cooperation

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänä vuonna viidennen kerran kokoontunut ruoka-alan keskustelufoorumi Yhteinen ruokapöytä näkee, että vastuullisuus on ruokajärjestelmämme yhteinen kilpailuetu. Sen hyödyntämiseen liittyy taloudellisesti merkittäviä mahdollisuuksia.Suomen ruokajärjestelmän vahvuudet kattavat ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Erityisesti elintarvikeviennissä vahvuuksia tulisi hyödyntää paremmin, sillä ruuan vastuullisuuden merkitys on globaalisti vahvassa nousussa.Suomen ruokaturva on yhteistyön tulos ja sitä kehitetään yhdessäSuomi saavutti viime vuonna ruokaturvan ykkössijan maailmassa ja nousi tänä vuonna ykkössijalle kestävän kehityksen maavertailussa. YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta ovat laajoja kokonaisuuksia, joista useimpia ruoka yhdistää. Edelläkävijyytemme ruokaturvan ykkösmaana perustuu muun muassa ruokaketjun yhteisiin linjauksiin, kouluruokajärjestelmään, korkeaan koulutustasoon ja osaamisemme synnyttämiin innovaatioihin.“Mikään maa ei tule saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita, elleivät sen ruokajärjestelmät ole kestäviä. Olemme hyvässä vauhdissa, mutta muutoksiakin ruokajärjestelmässä on toki tehtävä. Meidän suomalaisten erityispiirre on yhteistyö, ja sen merkitystä ei tässäkään kohtaa voi liiaksi korostaa”, toteaa ohjelmajohtaja ja Yhteisen ruokapöydän jäsen, Kaisa Karttunen E2 Tutkimuksesta.Luomuviljelijä Tommi Hasu ja niin ikään Yhteisen ruokapöydän jäsen, täydentää Karttusen ajatusta, “ruokajärjestelmän ammattilaisten työ kantaa hedelmää, eivätkä tulokset yllätä. Alkutuotannon laatu syntyy hyvien tuotantotapojen ansiosta. On itsestään selvää, että jatkuvasti kiinnitämme erityistä huomiota ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin. Suomalainen ruoka on puhdasta, ja koko elintarvikeketjun hygienia, jäljitettävyys ja vastuullisuus ovat maailman kärkiluokkaa. Nämä onnistumiset pitää hyödyntää huomattavasti nykyistä paremmin.”Elintarvikevientimme on alihyödynnetty mahdollisuusKeskustelufoorumin mukaan suomalainen elintarvikevienti nykyisellään on alihyödynnetty mahdollisuus. Suomalaisen ruoan arvostuksen ja viennin edistämisen kannalta on keskeistä, että ruokajärjestelmä viestii ruokamme hyvistä tuotantotavoista, puhtaudesta, turvallisuudesta ja järjestelmän sitoutumisesta avoimuuteen ja jäljitettävyyteen. Viestinnän ohella markkinointia ja myyntityötä pitää kasvattaa.Millainen kuva suomalaisesta ruoasta ulkomailla syntyy, perustuu tietoon, mutta pohjautuu myös tunteisiin, sillä kuluttajia pitää puhutella. Yritysten kertomat omat saavutukset ja tarinat vauhdittavat vientiä. ”On tärkeää, että ymmärrämme, miten vuosikymmenten yhteistyöllä olemme rakentaneet hyvää tulevaisuutta. Asemamme ruokaturvan ykkösmaana ja vastuullisuuden korostajana antavat vahvan ja uskottavan pohjan ottaa kunnon tiikerinloikka, jolla elintarvikevientimme nousee aivan uudelle tasolle”, toteaa Yhteisen ruokapöydän puheenjohtaja Reijo Karhinen.”Suomen aseman elintarvikkeiden viejänä ratkaisee lopulta suurelta osin teollisuutemme kilpailukykyisyys. On koko ruokajärjestelmän etu, että Suomi säilyy myös elintarviketeollisuuden houkuttelevana investointikohteena.”

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronavuoden rytmihäiriön jälkeen tuntuu kuin olisimme astuneet uuteen todellisuuteen. Työvoimapulasta on tullut totisinta totta monella alalla eri puolilla Suomea. Samaan aikaan myös yhä useampi työssä oleva etsii uutta työtä joko kokonaan uudelta alalta tai ainakin uutta työnantajaa, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, joka TEMatiikkaa-blogissa nostaa esiin työllisyyslukujen kiinnostavimpia muutoksia. ”Työmarkkinoilla nähdään siis suuria siirtymiä työstä toiseen, mikä on tietenkin terveen markkinan merkki. Tämä kertoo ihmisten muutoskyvystä ja -halusta. Myönteisesti ovat yllättäneet myös lukuisat mittavat investoinnit etenkin teknologia- ja energia-aloilla. Tähän pöhinään on vastattava työvoiman tarjonnalla, jotta tuotanto ja kasvu olisi Suomessa mahdollista kaikilla aloilla ja alueilla”, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen muistuttaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaisista 68 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Noin neljännes sanoo suhtautumisensa kuitenkin muuttuneen kielteisemmäksi viime aikoina. Valtaosa vastaajista uskoo Suomen kehitysyhteistyön parantaneen naisten ja tyttöjen asemaa Afganistanissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä mielipidekyselystä.Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa kehitysyhteistyötä. Suhtautuminen siihen jakautuu kuitenkin voimakkaasti sukupuolen ja puoluekannatuksen mukaan.
Enemmistö vastaajista katsoo kantojensa pysyneen viime aikoina ennallaan. Samaan aikaan 27 prosenttia kokee suhtautumisensa kehitysyhteistyöhön muuttuneen kielteisemmäksi, 14 prosenttia myönteisemmäksi.
”Yli neljä viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamista maailmasta. Tämä onkin Suomen kehitysyhteistyön tavoite numero yksi. Samaan maaliin pitää tähdätä myös muilla keinoin, kuten kaupan avulla”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
Vaikka köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä sekä kehitysyhteistyötä pidetään tärkeinä, suuri osa kansalaisista ei kuitenkaan luota siihen, että työ olisi tehokasta ja tuloksellista. 
”Meidän on kuunneltava tätä huolta herkällä korvalla ja varmistettava, että ihmiset saavat jatkossa riittävästi tietoa työstämme ja sen vaikuttavuudesta. Erilaiset pitkittyneet konfliktit ja katastrofit saattavat tuoda ihmisten mieliin epäilyn siitä, voiko kestäviä tuloksia ylipäätään saavuttaa. Omasta seurannastamme tiedämme, että niitä saavutetaan, ministeri Skinnari toteaa. Ulkoministeriö antaa eduskunnalle laajan tulos- ja vaikuttavuusraportin syksyllä 2022.
Afganistan huolettaa, mutta tuen vaikuttavuuteen uskotaan
Kysely tehtiin elokuun lopussa, jolloin ulkomaanuutisia hallitsivat tiedot Talebanin valtaannoususta Afganistanissa. Selkeä enemmistö (86 %) kyselyyn vastanneista kantoi huolta naisten ja tyttöjen asemaa Taleban-hallinnon alla.
Valtaosa – 65 prosenttia – vastaajista uskoo Suomen kehitysyhteistyön parantaneen naisten ja tyttöjen asemaa Afganistanissa viimeisten 20 vuoden aikana. Humanitaarisen avun antamista afganistanilaisille pitää tärkeänä 75 prosenttia vastanneista. Pitkäjänteisen kehitysyhteistyön aloittamiseen maassa suhtaudutaan kuitenkin skeptisemmin: Naisista tätä kannattaa 48 prosenttia, miehistä 31 prosenttia.
Uusi menetelmä mielipidetiedustelussa
Ulkoministeriö on selvittänyt suomalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä vuosittain jo miltei kahdenkymmenen vuoden ajan. Tutkimukset on tehty viime vuosina henkilökohtaisin käyntihaastatteluin. Tänä vuonna menetelmä vaihdettiin internetpaneeliin. Siksi tämän vuoden tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien tulosten kanssa.
”Kun on kysytty samanaikaisesti samoja kysymyksiä sekä käyntihaastatteluilla että internetpaneelissa, havaitaan että internetpaneeli menetelmänä selittää kehitysyhteistyöhön kielteisesti suhtautuvien ja tehokkuutta epäilevien määrää ja muutoksen aiempiin vuosiin verrattuna. Ilmeisesti kasvottomassa online-ympäristössä kriittisten vastausten antaminen on helpompaa kuin kasvokkaisessa haastattelussa, jossa haastattelijan kotiinsa päästämä vastaaja saattaa olla jo lähtökohtaisesti vastaanottavaisempi ja myötämielisempi”, toteaa taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen. Tuloksissa on joidenkin kysymysten kohdalla merkittäviä eroja siitäkin huolimatta, että väestöryhmät ovat molemmissa menetelmissä edustettuina samanlaisilla prosenttiosuuksilla esimerkiksi iän, sukupuolen ja puoluekannan mukaan. Tutkimukseen osallistui 1173 henkilöä eri puolilla Suomea. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,7 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla. Mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2021 -tutkimusraportti (Power Point, 3,26 MB) 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Helsingin kirjamessut pidetään Helsingin Messukeskuksessa 28.–31. lokakuuta. Eurooppatiedotus tarjoaa osastolla 6g10 tietoa ajankohtaisista EU-kysymyksistä sekä valikoiman maksuttomia julkaisuja. Messuilla julkaistaan uusi teos ”Moninaisuudessaan yhtenäinen? Euroopan unionin suunta”. Lisäksi Eurooppatiedotus järjestää sunnuntaina 31. lokakuuta lavakeskustelun Euroopan tulevaisuudesta koronapandemian jälkeen. Eurooppatiedotus julkaisee Kirjamessuilla uuden kirjan ”Moninaisuudessaan yhtenäinen? Euroopan unionin suunta”.Messuilla julkaistavassa ”Moninaisuudessaan yhtenäinen? Euroopan unionin suunta” -kirjassa käsitellään EU:n tulevaisuutta monesta eri kulmasta. Teos kartoittaa EU:n politiikan muodostumista ja muutoksia sekä pohtii unionin tulevia ratkaisuja. Tarkastelun ytimessä on kysymys, pystyykö EU uudistumaan ja toteuttamaan sen tavoittelemaa yhtenäistä politiikkaa.Kirjan ovat toimittaneet Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juho Saari. Kirjaa on saatavilla messujen aikana Eurooppatiedotuksen osastolta, ja sen voi tilata maksutta 28. lokakuuta alkaen myös ulkoministeriön julkaisupalvelujen kautta. Kirjamessujen Hakaniemi-lavalla keskustellaan Euroopan tulevaisuudesta sunnuntaina 31.10. klo 12. Eurooppatiedotus järjestää sunnuntaina 31.10. klo 12.00 Hakaniemi-lavalla Euroopan tulevaisuuteen liittyvän keskustelutilaisuuden. Koronapandemia on ravistellut Eurooppaa ja koko maailmaa. Miten EU nousee pandemiasta? Miten kriisi on vaikuttanut unioniin ja muuttuuko sen toiminta? Aiheesta keskustelevat eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, tietokirjailija Sixten Korkman sekä ”Moninaisuudessaan yhtenäinen?” -kirjan kirjoittaja Tapio Raunio. Keskustelua vetää kirjailija ja Ylen Ranskan-toimittaja Annastiina Heikkilä.Eurooppaministeri Tuppurainen vierailee Eurooppatiedotuksen osastolla 6g10 lavakeskustelun jälkeen sunnuntaina 31.10. noin klo 12.30 alkaen.Eurooppatiedotuksen osastolla voit myös kertoa, mitä toivot Euroopan ja EU:n tulevaisuudelta. Näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta kerätään osana Euroopan tulevaisuuskonferenssia, jonka tarkoitus on antaa kansalaisille mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Messuilla esiin tulleita näkemyksiä välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Turvepeltoja on Suomen peltoalasta vain noin kymmenen prosenttia, mutta ne tuottavat noin 60 prosenttia koko maatalouden ilmastopäästöistä. Siksi maa- ja metsätalousministeriön (MMM) Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa etsitään nyt kuumeisesti ratkaisuja, joilla parhaiten tuottavia turvepeltoja voidaan viljellä ilmastoviisaasti tulevaisuudessa.Pitkäaikaisen nurmen viljely on turvepeltojen helpoiten toteutettavissa oleva ilmastotoimi, joka vähentää päästöjä verrattuna yksivuotisten kasvien viljelyyn. Pohjaveden pinnan nostaminen turvepelloilla on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa maatalousmaan ilmastopäästöihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työttömien työnhakijoiden määrä laski 50 500 henkilöllä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin syyskuussa 96 500. Kaikkiaan avoinna oli 170 300 työpaikkaa, mikä on 67 300 enemmän kuin vuosi sitten.Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli syyskuun lopussa yhteensä 265 300 työtöntä työnhakijaa. Se on 50 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 39 300 enemmän kuin kaksi vuotta sitten syyskuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 15 700:lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 143 200 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna syyskuun lopussa 31 500 henkilöä, mikä on 42 100 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 21 100 henkilöä, mikä on 35 700 vähemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa. Elokuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 3 500:lla.Pitkäaikaistyöttömiä oli 109 400Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 109 400, mikä on 28 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 101 800 eli 11 700 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 8 700 vähemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa eli yhteensä 29 400. Nuorten työttömyyksistä 60,1 prosenttia päättyi tammi-syyskuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 3,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin syyskuun aikana 96 500 eli 38 500 enemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa. Kaikkiaan syyskuussa oli avoinna 170 300 työpaikkaa, mikä on 67 300 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli syyskuun lopussa 110 800 henkilöä, mikä on 3 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysasteen trendi 7,6 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli syyskuussa 17 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 72,5 prosenttia, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden syyskuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 191 000, mikä oli 11 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 7,6 prosenttia eli 0,7 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.htmlTyönvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot: Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut. Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetusministeri Li Andersson käynnistää selvityksen, jolla kartoitetaan tarvittavia lainsäädäntötoimenpiteitä erityisesti henkilöstömitoituksen osalta varhaiskasvatusalan työolosuhteiden parantamiseksi. Tuoreen selvityksen mukaan alanvaihtoaikeet ovat varhaiskasvatuksen opettajien keskuudessa yleisiä. Tämän lisäksi monilla paikkakunnilla on merkittäviä vaikeuksia rekrytoida riittävästi varhaiskasvatusalan ammattilaisia.Opetusministeri Li Andersson nostaa tänään opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla julkaistussa kolumnissaan esiin varhaiskasvatusalan rekrytointiongelmat ja haasteet alan työoloissa. Opettajien ammattijärjestön tuoreen selvityksen mukaan peräti yli kuusi kymmenestä varhaiskasvatuksen opettajasta oli viimeisen vuoden aikana harkinnut alan vaihtoa.– Hyvä varhaiskasvatus tasaa lasten välisiä sosioekonomisia eroja ja luo vahvan pohjan oppimiseen. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on muita pohjoismaita jäljessä ja meidän on yhdessä onnistuttava ratkaisemaan alan ongelmat, jotta voimme vahvistaa oppimista heti lapsen varhaisista vuosista lähtien, opetusministeri Li Andersson sanoo.Selvitys henkilöstömitoituslainsäädännön puutteistaOpetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää opetusministeri Anderssonin johdolla selvityksen varhaiskasvatusta koskevista lyhyen aikavälin lainsäädäntötarpeista. Erityisesti selvitetään, onko henkilöstömitoitusta koskevassa lainsäädännössä tarkennettavaa.– Tavoitteena on löytää ongelmakohdat ja mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet, jotta jokainen lapsi saisi suomalaisessa varhaiskasvatuksessa mahdollisimman hyvää ja laadukasta opetusta, hoitoa ja hyvinvoinnin tukemista, opetusministeri Andersson sanoo.Alalta on viitteitä, että esimerkiksi riittävän ammattilaisten määrän takaavaa henkilöstömitoitusta olisi joissakin tapauksissa mahdollista kiertää.Tällainen tilanne voi muodostua esimerkiksi, mikäli varhaiskasvatuksen yksikössä henkilökuntaa on säännönmukaiseti aamu- tai ilta-aikaan normaalia vähemmän, mutta mitoituksen toteutumista seurataan keskiarvotasolla.Pyöreä pöytä kokoamaan toimia alan työolosuhteiden parantamiseksiSelvityksen lisäksi opetusministeri Andersson kutsuu kokoon pyöreän pöydän keskustelun kartoittamaan toimenpiteitä, jolla varhaiskasvatusalan työoloja ja vetovoimaa voidaan parantaa.OAJ:n selvityksen mukaan työn kuormittavuus ja varhaiskasvatusalan palkkataso olivat merkittäviä alanvaihtohaluihin vaikuttavia syitä.– Pidän tärkeänä, että keskustelussa kuullaan niin työntekijöiden, työnantajien, kuin lainsäätäjänkin ääntä. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen vaikeaa tilaa koskeva keskustelu typistyy usein alan aloituspaikkojen lisäämiseen. Aloituspaikat eivät kuitenkaan yksin riitä, mikäli alan sisäisiä ongelmia ei onnistuta ratkaisemaan. Tämän vuoksi keskustelua eri osapuolten välillä tarvitaan, Andersson sanoo.Hallituskauden aikana toteutettu ja joukko toimia varhaiskasvatuksen laadun ja alan työolojen parantamiskesiKuluneen hallituskauden aikana on toteutettu merkittäviä lainsäädäntöuudistuksia varhaiskasvatuksen laadun parantamiseksi. Hallituskauden alussa palautettiin subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, ja pienennettiin ryhmäkokoja palauttamalla suhdeluku 1:7 yli 3-vuotiaiden ryhmissä.Elokuussa tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä henkilöstömitoituksesta poikkeaminen on aiempaa tiukemmin säädeltyä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osaavia aikuisia on jatkossa yhä varmemmin riittävästi jokaista lasta kohden. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle säädettiin myös velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista tai epäkohtien uhista.– Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä osa lapsen oppimista ja kasvua. Se auttaa tasaamaan lasten sosioekonomisesta taustasta juontuvia eroja ja lisää näin koulutuksen tasa-arvoa, opetusministeri Andersson summaa laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministeriöiden kansliapäälliköt ja valtiosihteerit kokoontuivat maanantaina 25. lokakuuta ensimmäiseen yhteiseen läsnäkokoukseen koronapandemian alun jälkeen. Säätytalossa pidetyssä kokouksessa käsiteltiin julkisen hallinnon digitalisaation tilannekuvaa ja tavoitteita.Avauspuheenvuorossaan valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Henrik Haapajärvi totesi, että julkishallinnolla on monta roolia digitalisaation edistämisessä Suomessa. Väestön ikääntyessä ja palveluiden tarpeen kasvaessa työn tuottavuutta tulisi lisätä digitalisaation avulla. Samalla tulisi huolehtia kansalaisten digitaalisten palveluiden käytettävyydestä. Yksi keskeisiä lähivuosien kysymyksiä on tekoälyn hyödyntäminen ja sen eettisyyden varmistaminen. Haapajärvi totesi, että Suomi tarvitsee yhteisen vision digitalisaation edistämiseksi.Kokouksessa kuultiin myös asiantuntijanäkemyksiä. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on maailman kärkeä digitaalisuuden hyödyntämisessä. Kehitys ja kansainvälinen kilpailu kuitenkin kiihtyvät, ja osaamista sekä kestävää infrastruktuuria on kehitettävä jatkuvasti. Myös julkisten palveluiden kansalaislähtöistä ja eri ihmisryhmät huomioivaa digitalisointia on vahvistettava ja yritysten digitaalista muutosta tuettava.Hallitusohjelmassa on useita digitalisaatioon ja datatalouteen liittyviä kirjauksia, ja näiden toteuttamiseksi on käynnissä lukuisia hankkeita, mutta yhteistyötä ja koordinaatiota on vahvistettava entisestään. Keskustelussa todettiin, että sekä yhteinen strateginen visio että konkreettiset askeleet ovat tarpeen. Digitalisaatiota koskevan lainsäädännön valmistelussa toimintaympäristön ennakointi ja tietoturvallisuus on otettava erityisesti huomioon. Myös resurssit pitkäjänteiselle kehittämiselle, ratkaisujen ylläpidolle ja osaamisen vahvistamiselle on turvattava.Ministerityöryhmä ohjaa julkisen hallinnon digitalisaatiotaKansliapäälliköiden ja valtiosihteerien kokous pohjusti osaltaan syyskuussa asetetun digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän työtä. Työryhmän tehtävänä on ohjata julkisen hallinnon, digitalisaation, datatalouden ja tietopolitiikan kehittämistä.Koronapandemia on omalta osaltaan kiihdyttänyt digitalisaation tarvetta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen laatiman talouden kestävyystiekartan mukaan digitalisaatio on yksi keskeinen keino julkisen hallinnon tuottavuuden kasvattamisessa ja kustannustehokkuuden saavuttamisessa.Osa ministerityöryhmän työtä on Suomen digitalisaation tilannekuvan ja vision laatiminen. Työllä vastataan Euroopan unionin digistrategian tavoitteisiin valjastaa digitalisaatio palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä sekä tukemaan tavoitetta tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän puheenjohtajana toimii julkista hallintoa koskevissa asioissa kuntaministeri Sirpa Paatero. Muissa asioissa puheenjohtajana toimii maaliskuun 2022 loppuun saakka liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja sen jälkeen elinkeinoministeri Mika Lintilä syyskuun 2022 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi