NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon ympäristöministeriölle luonnonsuojelulaista. Esitystä on valmisteltu huolellisesti ja yksityiskohtiin on perehdytty, mutta kokonaisuus jää sekavaksi.Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että luonnonsuojelulakia on valmisteltu poikkeuksellisen huolellisesti. Esityksessä on selkeästi perusteltu tarvetta lainmuutokselle ja luonnon monimuotoisuuden nykytilaa on käsitelty monipuolisesti.Arviointineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä on runsaasti yksityiskohtia, mutta tärkeimmät muutokset ja vaikutukset eivät riittävästi kirkastu lukijalle. Luonnonsuojelulain konkreettiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen jäävät osittain epäselviksi. Esityksessä tulisi tarkentaa, miten esimerkiksi erilaisten luontotyyppien ja eliöiden elinvoimaisuuden arvioidaan kehittyvän vähintään tai enimmillään.Luonnonsuojelulain esityksessä on tunnistettu erilaisia vaikutuksia yrityksille ja maanomistajille, mutta kokonaisuus jää sekavaksi ja vaikutusten mittaluokkaa tulisi selventää. Esimerkiksi vaikutuksia metsäsektorille ja metsänomistajille tulisi tarkentaa. Arviointineuvosto suosittelee esimerkkien käyttämistä tyypillisistä vaikutuksista asian konkretisoimiseksi.  Esityksestä ei käy selkeästi ilmi, kuinka paljon uusia suojeltavia alueita tullaan perustamaan ja mihin ne pääosin sijoittuisivat. Myös perustiedot nykyisistä suojelualueista ovat hyvin suppeita. Esitystä tulisi selkeyttää tältä osin. Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy luonnonsuojelulaista annettuun hallituksen esitysluonnokseen (ympäristöministeriön hanke YM012:00/2020)Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) järjestämisluvat viidelle koulutuksen järjestäjälle. Myönnetyt luvat täydentävät TUVA-koulutuksen valtakunnallista verkostoa, joka muodostuu nyt myönnettyjen lupien lisäksi aikaisemmista ammatillisen koulutuksen VALMA-koulutuksen järjestäjistä sekä yksityisistä perusopetuksen lisäopetuksen järjestäjistä, joilla on siirtymäsäännöksen nojalla oikeus järjestää TUVA-koulutusta.TUVA-järjestämisluvat saivat seuraavat koulutuksen ja opetuksen järjestäjät: Axxell Utbildning Ab, Raudaskylän Kristillinen Opisto ry, Lahden yhteiskoulun säätiö, Suonenjoen kaupunki ja Joensuun kaupunki.Tavoitteena on, että TUVA-koulutuksen järjestämisluvat muodostavat kattavan valmentavan koulutuksen verkoston, joka turvaa valmentavan koulutuksen riittävän alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä mahdollisuudet opiskelupaikan osoittamiseen. 1.8.2022 suomenkielistä koulutusta järjestäviä toimijoita on jokaisessa maakunnassa (pois lukien Ahvenanmaa). Ruotsinkielistä koulutusta järjestäviä järjestäjiä löytyy Uudeltamaalta, Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta. TUVA-koulutuksen järjestäjiä on yhteensä 86 koulutuksen alkaessa.Tarkoituksena on, että jatko-opintosuunnitelmistaan huolimatta valmentavaa koulutusta tarvitseva opiskelija voi hakeutua minkä tahansa koulutuksen järjestäjän järjestämään valmentavaan koulutukseen. Riittävän kattavalla järjestäjäverkolla pyritään varmistamaan, että valmentavaa koulutusta olisi tarjolla mahdollisimman lähellä opiskelijan kotia, mikä on tärkeää erityisesti nuorimmille opiskelijoille. Opiskelija voi hakeutua esimerkiksi lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämään valmentavaan koulutukseen, vaikka hänen tavoitteenaan olisikin ammatilliseen koulutukseen siirtyminen, tai toisin päin, sillä kaikki koulutuksen järjestäjät noudattavat samoja koulutuksen perusteita.Opiskelijan ei myöskään tarvitse vielä valmentavan koulutuksen aloittaessaan tietää, aikooko hän hakeutua lukiokoulutukseen vai ammatilliseen koulutukseen. TUVA-koulutuksessa on erilaisia osia, joista valitaan kullekin nuorelle sopivat opinnot. Näin voidaan auttaa nuorta parhaiten, kun hän siirtyy jatko-opintoihin.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aluevaaleissa äänioikeutettuja ovat hyvinvointialueilla asuvat Suomen kansalaiset, jotka ovat vähintään 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 23.1.2022.Lisäksi äänioikeutettuja ovat ne täysi-ikäiset muiden EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa hyvinvointialueella. Muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa hyvinvointialueella yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan. Tarkempia tietoja äänioikeuden määräytymisestä löytyy vaalit.fi-sivustolta.Äänioikeutetuille postitetaan äänioikeusilmoitus joulukuun aikana. Jos äänioikeutettu on ilmoittanut vastaanottavansa viranomaistiedotteet sähköisesti, ilmoitus äänioikeudesta lähetetään hänelle Suomi.fi-palveluun.Äänestyspaikka ja oma hyvinvointialue on helppo selvittääSunnuntaina 23.1.2022 toimitettavat vaalit ovat Suomen ensimmäiset aluevaalit. Aluevaaleissa valitaan edustajat aluevaltuustoihin. Aluevaltuustot vastaavat hyvinvointialueilla sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen. Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.Hyvinvointialueita on 21, ja ne vastaavat pääosin nykyistä maakuntajakoa. Poikkeus on Uudenmaan maakunta, jossa on neljä hyvinvointialuetta. Helsinkiläiset ja eivät äänestä aluevaaleissa, koska Helsinki ei muodosta hyvinvointialuetta eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.Aluevaaleissa äänioikeutettu voi äänestää ainoastaan oman hyvinvointialueensa ehdokasta. Äänioikeutetun hyvinvointialue määräytyy hänen kotikuntansa mukaan. Tiedot siitä, mihin hyvinvointialueeseen mikäkin kunta kuuluu, löytyvät vaalit.fi-sivustolta.Aluevaalien vaalipäivänä 23.1.2022 voi äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka mainitaan äänioikeutetulle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Ennakkoäänestysaikana 12.–18.1.2022 voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa.Tammikuun aluevaalien äänioikeusrekisteri on poimittu väestötietojärjestelmästä 3.12.2021. Mikäli äänioikeutettu on muuttanut 3.12. jälkeen, hyvinvointialue jolla hän äänioikeutettu ja hänen vaalipäivän äänestyspaikkansa määräytyvät hänen aiemman asuinpaikan mukaisesti.Aluevaalien yleiset äänestyspaikat oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelussaTietoa aluevaaleista ja äänestämisestä – vaalit.fiKoronaohjeita äänestäjille – vaalit.fi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lastensuojelulain muutos tulee voimaan 1.1.2022. Muutoksella säädetään henkilöstömitoitus lastensuojelun sosiaalityöhön. Yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voi olla vastuullaan enintään 35 lasta vuosina 2022 ja 2023 ja enintään 30 lasta vuodesta 2024.Enimmäisasiakasmäärän rajaus koskee 0–17-vuotiaita lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakkuudessa olevia lapsia. Lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle ei tulisi ohjata muita asiakkaita, jos hänellä on jo 0–17-vuotiaita asiakkaita laissa säädetty enimmäismäärä.Henkilöstömitoitus koskee asiakkaiden enimmäismäärää. Siitä tulee tarvittaessa poiketa alaspäin.Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden tulee seurata muun muassa omavalvonnan keinoin säännöllisesti sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärää ja sovittaa asiakasmäärä sellaiseksi, että sosiaalityöntekijän on mahdollista huolehtia lapsen edun turvaamisesta, oikeuksien toteutumisesta ja laadukkaasta lastensuojelusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan muun muassa omaa erilliskeräysverkostoa muovia sisältäville kalastusvälineille sekä tuottajille velvollisuutta korvata kunnille tiettyjen muovituotteiden jätehuolto- ja siivouskustannuksia.   Hallituksen esityksellä muutettaisiin jätelakia, erityisesti tuottajavastuuta koskevaa sääntelyä, ja merenkulun ympäristönsuojelulakia. Lausuntoja voi antaa 17.2.2022 saakka.Jo aiemmin on kielletty tiettyjä muovituotteita ja säädetty tiettyjä muovituotteita koskevista merkintävaatimuksista. Direktiivin tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, etenkin merenrannoilla, sekä edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.Tuottajat korvaamaan eräitä jätehuollon ja roskaantumisen siivouksen kustannuksiaSeuraavien kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat osallistuisivat tietyiltä osin kuntien jätehuolto- ja siivoustoimien* kustannuksiin:suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet, joita pidetään kaupan käytettäväksi yhdessä tupakkatuotteiden kanssahenkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouksien käyttöön tarkoitetut kosteuspyyhkeetilmapallottietyt syömävalmiin ruuan elintarvikepakkauksetjoustavasta materiaalista valmistetut tietyt syömävalmiin ruuan annospakkaukset ja – kääreetjuomamukitmuovikassitenintään kolmen litran juomapakkauksetKustannusvastuu koskisi alueita, joiden jätehuollosta ja siivouksesta kunnat vastaavat niin sanotun kuntien puhtaanapitolain (669/1978) ja eräiden jätelain roskaantumisen ehkäisemistä koskevien säännösten perusteella. Näitä alueita ovat esimerkiksi kadut, torit, uimarannat, puistot ja muut yleiseen virkistykseen käytettävät alueet.Kunkin tuoteryhmän tuottajia edustavat tuottajayhteisöt maksaisivat vuosittain korvausta kunnille. Korvaukset jaettaisiin kunnille niiden asukasmäärän perusteella. Tuottajayhteisöt perisivät korvaussumman jäseniltään esimerkiksi sen mukaan, kuinka paljon ne ovat tuottaneet tavaraa markkinoille. Korvauksista säädetään myöhemmin jätelain nojalla annettavalla asetuksella. Korvausten suuruus voidaan määrittää vasta selvityshankkeiden valmistuttua.Nykyinen pakkausten tuottajavastuusääntely koskee tuottajia, joiden liikevaihto ylittää miljoona euroa. Tämä liikevaihtoraja poistettaisiin, sillä EU-lainsäädäntö ei salli mitään tuoteryhmää koskevia kansallisia tuottajavastuurajauksia. Liikevaihtorajan poisto lisäisi tuottajavastuullisten pakkaustuottajien lukumäärää merkittävästi. Lukumäärän kasvua pyritään pienentämään lisäämällä lakiin uusi palvelupakkausten tuottajan määritelmä. Tuottajia olisivat pakkausten valmistajat ja tyhjien pakkausten maahantuojat niiden pakkausten osalta, joita käytetään tuotteiden pakkaamiseen myyntipaikalla suoraan kuluttajille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oppivelvollisuuslakiin tehdään tarkennuksia oppivelvollisuuden toimeenpanossa havaittujen muutostarpeiden vuoksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierrokselle 4.2.2022 saakka.Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan 17-vuotiaat eivät voi jatkaa oppivelvollisuuden suorittamista ns. lasten perusopetuksessa, sillä oppivelvollisuuslaki ei tunnista tätä oppivelvollisuuden suoritusmuotona. Oppivelvollisuuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa lasten perusopetukseen osallistuminen katsottaisiin oppivelvollisuuden suorittamiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeriö on saanut päätökseen laajan jatkotarkastelun Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) valtionavustuksen käytöstä vuodesta 2011 lähtien.Tarkastuksissa on löytynyt virheellisiä valtionavustusten kohdentamisia oikeudenkäynti-, perintä-, rahoitus- ja viestintäkuluissa. Näiden osalta ministeriö perii yhdistykseltä myönnettyä valtionapua takaisin korkoineen 49 108 euroa. Virheet eivät ole kuitenkaan puolustusministeriön arvion mukaan aiheutuneet tahallisesta tai rikollisesta toiminnasta.Puolustusministeriö on tarkastanut parin vuoden ajan MPK:n valtionavustuksen käyttöä sen taloudenpidossa havaittujen epäselvyyksien vuoksi. Tarkastukset on tehty yhteistyössä MPK:n kanssa siten, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakisääteinen toiminta ei ole keskeytynyt.Puolustusministeriö myöntää vuosittain valtionavustuksia maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseksi. Suurin tuen saajista on vuodesta 2008 lähtien ollut MPK. Valtionavustusta on yhdistykselle myönnetty vuodesta 2020 alkaen noin 5 miljoonaa euroa vuodessa ja tätä ennen noin 2 miljoonaa euroa vuodessa.Yhdistys järjestää eri puolilla Suomea sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä turvallisuus- ja varautumiskoulutusta, sekä sotilaille että siviileille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valmisteilla olevassa laissa säädettäisiin valtion viranomaisten riittävistä palveluajoista ja niitä koskevista periaatteista. Viranomaisen tulisi järjestää palveluaikaa siten, että ne ottavat huomioon toimialueensa asiamäärät ja asiakkaiden neuvonnan tarpeen. Jatkossa valtion viranomainen päättäisi itse ja asiakaslähtöisemmin palveluajoistaan. Lakimuutos on lausuntokierroksella 22.12.2021–31.1.2022.Jatkossa valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa vähimmäispalveluaikojen määrää, esimerkiksi päiväkohtaista vähimmäistuntimäärää, koskevia säännöksiä. Uudistus mahdollistaisi palvelujen joustavan kehittämisen. Asetusluonnoksessa valtion viranomaiset jaettaisiin kolmen ryhmään toimipaikan mukaan siten, että toimipaikat olisivat velvollisia järjestämään ajanvarauksetonta henkilökohtaisista asiointia vähintään kuusi tuntia tai vähintään kolme tuntia päivässä. Kaikkein vähäisimpien henkilöresurssien toimipaikat saisivat palvella asiakkaita ajanvarauksella.Uudistusta tarvitaan vastaamaan nykypäivän tarpeisiinUudistuksella pyritään turvaamaan palvelun saatavuus ja joustavammat palveluajat asiakkaille. Nykyinen aukioloa koskeva sääntely on vuodelta 1994, ja se on tarkoitus kumota uudistuksen yhteydessä.Voimassa olevan aukioloasetuksen mukaan valtion virastot ovat pääsääntöisesti auki arkisin kello 8.00–16.15. Eräissä tilanteissa virasto voidaan kuitenkin avata viimeistään kello 9.00 ja sulkea viimeistään kello 20.00. Jolleivat viraston tehtävät muuta edellytä, virasto tai osa siitä voidaan tilapäisesti pitää suljettuna myös arkisin kokonaan tai osan aikaa. Valtion palvelut ovat jo pitkään sähköistyneet ja digitalisoituneet, mutta henkilökohtaisella palvelulla on edelleen tärkeä merkitys valtion palveluissa asioiville. Uudistuksessa turvattaisiin kasvokkain tapahtuva asiointi, joka sisältäisi myös ääni- ja kuvayhteyden avulla tapahtuvan asioinnin. Sääntely ei koskisi sähköisiä ja digitaalisia palveluja, eikä työaikaa, joka määräytyy valtion työ- ja virkaehtosopimusten mukaan.Hallituksen esitys eduskunnalle on tavoite antaa maaliskuussa 2022. Tämän jälkeen laki on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 22.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut periaatepäätöksen valtakunnallisen hätäjarrumekanismin käyttöönotosta. Koronaepidemian hallinnassa siirrytään takaisin laajoihin rajoituksiin ja suosituksiin, joita ohjataan valtakunnallisesti voimassa olevalla lainsäädännöllä. Tavoitteena on vähentää erityisesti aikuisten kontakteja pahimmilla epidemia-alueilla ja siten hidastaa epidemian leviämistä. Suomessa on tällä hetkellä 17 koronan leviämisaluetta, joten suositeltavat toimet koskevat lähes koko maata. Loppusyksyn 2021 aikana epidemiatilanne on nopeasti huonontunut. Sairaalahoidon tarve ja terveydenhuollon kuormitus on lisääntynyt merkittävästi, mikä vaarantaa myös muiden sairauksien hoitoa. Aiemmin tehdyillä toimenpiteillä ei ole pystytty riittävästi estämään epidemiatilanteen heikentymistä. Hätäjarrulla otetaan käyttöön sekä nykylainsäädännön mukaisia että lainsäädäntömuutoksia vaativia toimenpiteitä.Useita lähikontakteja rajoittavia lisätoimia käyttöön pahimmilla epidemia-alueillaMinisteriöt ohjaavat viranomaisia ottamaan käyttöön laaja-alaiset sekä täysimääräiset pandemiantorjunnan keinot epidemian leviämisalueilla.Näitä ovat mm. yleisötilaisuusrajoitusten laajentaminen sekä korkean ja kohtalaisen riskin tilaisuuksien kieltäminen, aikuisten korkean riskin ryhmäharrastusten keskeyttäminen, etäopetukseen siirtyminen korkeakouluissa, korkean ja kohtalaisen riskin asiakas- ja osallistujatilojen sulkeminen sekä matkustajamäärän rajoitukset joukkoliikenteessä. Lisäksi suositellaan, että tilaisuuksien, tilojen ja toimintojen käyttäjät tekevät ennakkoon kotitestin.Lisäksi säädetään asetuksella kolmen viikon aika, jolloin koronapassilla ei voisi poiketa rajoituksista korkean ja kohtalaisen riskin tiloissa ja tilaisuuksissa leviämisalueilla. Myös ravitsemisliikkeiden anniskeluun ja aukioloon tulee rajoituksista ja koronapassin käyttöä rajataan kolmen viikon määräajaksi. Muutoksista säädetään asetuksella. Lisäksi hallitus on linjannut, että sisärajavalvonta otetaan uudelleen käyttöön Suomen rajoilla.Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan säännöllisestiHätäjarrumekanismia sovelletaan valtakunnallisesti ja mahdollisimman lyhyen aikaa. Se puretaan heti, kun sen ylläpitämistä ei voida perustella oikeasuhtaiseksi ja välttämättömäksi.Hätäjarrun toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin, talouteen ja perusoikeuksiin on arvioitu ennakkoon eri ministeriöiden yhteistyönä.Sosiaali- ja terveysministeriö antaa alueille ohjeen hätäjarrumekanismin käyttöönottoon. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi