NordenBladet — Suomessa todettiin 7 vuorokauden aikana (26.12.2021–1.1.2022) arviolta yli 38 700 uutta koronavirustapausta, edellisen viikon aikana todettiin noin 19 600 tapausta. 4.1.2022 mennessä on todettu yhteensä 363 varmistettua omikron-löydöstä. Sairaalahoidon kokonaiskuormitus on kasvanut, ja tehohoidon tarve on pysynyt samalla korkealla tasolla.Viimeisten 14 vuorokauden aikana (19.12.2021–1.1.2022) uusia tartuntoja ilmaantui 1048 sataatuhatta asukasta kohden. Sitä edeltävillä kahdella viikolla tartuntoja ilmaantui 426 sataatuhatta asukasta kohden. 4.1.2022 arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on kääntynyt selvään nousuun ollen 1,15-1,3 (90 prosentin todennäköisyysväli).Viikon 52 lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 205 potilasta, joista 153 vuodeosastoilla ja 52 teho-osastoilla. Tautiin liittyviä kuolemia oli 4.1.2022 mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 599. 14 vuorokauden aikana (21.12.2021 – 4.1.2022) ilmoitettiin yhteensä 104 menehtynyttä, joista 76 prosenttia oli yli 70-vuotiaita.Mahdollisimman korkea rokotuskattavuus ja rokotussuojan ylläpito ovat ratkaisevan tärkeitä: ne rajoittavat epidemiaa suojaamalla yksilöä ja hillitsemällä oireetonta väestöleviämistä. 5.1.2022 mennessä Suomessa 5 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 81 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 77,2 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta ja 23,1 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta.Viikon takaiseen (29.12.2021) verrattuna ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut 0,2 prosenttiyksiköllä, toisen annoksen kattavuus 0,2 prosenttiyksiköllä ja kolmannen annoksen kattavuus 4,0 prosenttiyksiköllä.Koronavirustestejä tehdään edelleen paljon ja positiivisten koronatestien osuus on yli kaksinkertaistunut. Ajalla 26.12.2021–1.1.2022 tehtiin yli 147 200 testiä ja kaikista testatuista näytteistä positiivisia oli noin 26 prosenttia, kun sitä edeltävän 7 vuorokauden aikana osuus oli 11,8 prosenttia.Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät nyt koko Suomessa.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee keskeiset koronaepidemian seurantatiedot uudella raportointisivustolla. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aluevaalien ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.-18.1. ja ulkomailla 12.-15.1. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23.1.2022.Ennakkoäänestysaikana voi äänestää vapaasti missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, kotimaassa tai ulkomailla. Vaalipäivänä 23.1. kukin äänestää äänioikeusilmoituksessa mainitussa äänestyspaikassa. Aluevaaleissa on kotimaassa yhteensä 900 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat pääosin kunnantaloilla, kirjastoissa tai kauppakeskuksissa. Vaalipäivän äänestyspaikkoja on 1664. Tiedot ennakkoäänestyspaikoista ja aluevaaliehdokkaista löytyvät vaalit.fi-sivustolta. Kunnat tiedottavat äänestyspaikoistaan myös itse.Ulkomailla ennakkoäänestysaika on 12.-15.1. Ennakkoäänestyspaikkoja on ulkomailla 70 eri valtiossa yhteensä 94 toimipaikassa. Osa ennakkoäänestyspaikoista on avoinna vain joinakin ennakkoäänestyspäivinä. Ulkomailta on mahdollista äänestää myös kirjeitse.Helsinkiläiset ja ahvenanmaalaiset eivät äänestä aluevaaleissa Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, koska Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta vastaa jatkossakin kaupunki. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei koske myöskään Ahvenanmaan maakuntaa.Koronaepidemiatilanne otetaan huomioon vaalijärjestelyissäAluevaalit toimitetaan epidemiatilanteen edellyttämillä järjestelyillä. Oikeusministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ottavat aluevaalien järjestelyissä huomioon epidemiatilanteen. THL:n näkemyksen mukaan äänestäminen on vähäisen riskin tilanne.Oikeusministeriö ja THL ovat laatineet yhteistyössä ohjeita vaaliviranomaisille vaalien terveysturvallisesta järjestämisestä korona-aikana. Tarvittaessa noudatetaan paikallisten terveysviranomaisten antamia tarkempia ohjeita. Vaalit.fi-sivustolta löytyy äänestäjille ohjeita äänestämisen terveysturvallisuudesta korona-aikana. Kasvomaskin ja käsihuuhteen käyttö on tärkeää samoin kuin riittävän etäisyyden säilyttäminen muihin äänestettäessä. Vaalivirkailijat pitävät huolta turvallisuudesta äänestyspaikalla ja neuvovat ohjeiden noudattamisessa. Hengitystieoireisia ja lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä olevia äänestäjiä varten on suunniteltu erityistoimenpiteitä äänestyksen mahdollistamiseksi. Äänestäjät voivat kysyä neuvoa erityisjärjestelyistä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalta.  Äänioikeutetut aluevaaleissaHenkilöllä, joka täyttää viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta, on äänioikeus aluevaaleissa omalla hyvinvointialueellaan. Suomen kansalaisten ohella äänioikeutettuja ovat ne EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa. Muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan.Äänioikeutetut ovat saaneet Digi- ja väestötietovirastolta postitse ilmoituksen äänioikeudesta. Jos äänioikeutettu on ilmoittanut vastaanottavansa viranomaistiedotteet sähköisesti, ilmoitus on lähetetty Suomi.fi-palveluun.Henkilöllisyyden todistaminenÄänestäjän on esitettävä selvitys henkilöllisyydestään. Sen voi tehdä kuvallisella asiakirjalla, esim. ajokortilla, henkilökortilla tai passilla. Selvitykseksi kelpaa myös ns. pahvinen ajokortti, jos vaalivirkailija tunnistaa äänestäjän siinä olevasta kuvasta. Oleellista on, että vaalivirkailija voi varmistua äänestäjän henkilöllisyydestä. Jos äänioikeutetulla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa voimassa olevaa asiakirjaa, hän voi saada poliisilaitokselta maksuttoman, väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Vaalivirkailija voi pyytää äänestäjää poistamaan hetkeksi kasvomaskin henkilöllisyyden toteamiseksi. Seuraa äänestysvilkkautta verkossaVaalit.fi -sivustolla voi seurata ennakkoäänestyksen vilkkautta. Ennakkoäänestysaikana verkkoon päivitetään tunnin välein tietoja ennakkoon äänestäneiden määrästä hyvinvointialueilla ja koko maassa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aluevaalien kansalaiskampanja näkyy ja kuuluu radiossa, televisiossa, netissä ja sosiaalisessa mediassa 4.1.-23.1.2022. Vaalikampanjan on tuottanut sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen vahvassa vetovastuussa oleva sosiaali- ja terveysministeriö. Kampanjan suunnittelussa on tehty kiinteästi yhteistyötä oikeusministeriön, valtiovarainministeriön ja sisäministeriön kanssa koko syksyn ajan. Lisäksi viestintäyhteistyö tulevien hyvinvointialueiden kanssa on ollut tiivistä ja poikinut muun muassa valtakunnalliseksi levinneen #torikahvit-haasteen äänestysaktiivisuudella kisaamiseksi alueiden kesken.Aluevaaleilla valitaan edustajat hyvinvointialueiden aluevaltuustoon. Aluevaltuustot päättävät muun muassa hyvinvointialue- ja palvelustrategiasta, palveluverkoston periaatteista, pelastustoimen palvelutasosta, hyvinvointialueen talousarviosta ja -suunnitelmasta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta ja ne aloittavat toimikautensa 1.3.2022.”Äänestysaktiivisuuden on pelätty jäävän alhaiseksi, koska ihmiset kokevat tulevat hyvinvointialueet vielä vieraiksi. Äänestämään kannattaa kuitenkin lähteä, koska kyse on jokaisen arkeen vaikuttavista asioista ja tulevista päätöksentekijöistä. Siksi kampanjan sanomasta puhuvat julkisuuden henkilöt, joita kansalaiset kuuntelisivat muutenkin”, kertoo kampanjasta viestintäpäällikkö Annette Rinne sosiaali- ja terveysministeriöstä. Tehdäänkö näissä vaaleissa maaleja? Kansalaiskampanjan viestinviejiksi on valittu neljä tunnettua äänen käytön ammattilaista, jotka tekevät aiheesta helpommin lähestyttävän suomalaisille. Kampanjakasvoina nähdään ja kuullaan Antero Mertaranta, Jorma Uotinen, Maija Vilkkumaa ja Sita Salminen. ” Esimerkiksi radiossa ja televisiossa kuullaan hyvinvointialueista Antsan selostamana. Ikään kuin hän selostaisi jääkiekko-ottelua. Tietyllä tapaa tämä sellainen sote-ja pelastustoimen uudistuksen finaaliottelu onkin. Äänestäjä on tässä pelissä se kuuluisa kuudes kenttäpelaaja, jolta odotetaan ratkaisumaalia. Eli ääntä uurnaan”, sanoo viestintäpäällikkö Rinne. Jokainen kampanjakasvoista kertoo itselleen ominaisella tavalla aiheesta, jolloin kontrasti itse asian ja siitä kertovan persoonan välillä on iso. ”Juuri se on näissä kampanjavedoissa kiinnostavaa ja uskon, että katsoja jää kuuntelemaan”, sanoo Rinne. Ihan pelkän viihteen voimaan ei kampanjassa kuitenkaan ole laskettu. Viihteellisen sisällön tarkoituksena on herättää katsojan huomio, jonka jälkeen muut viestit tarjoavat lisäinfoa ja kannustavat äänestysuurnille. Lisäksi paljon on tuotettu sisältöä jakeluun jo aiemmin infografiikan ja tekstien myötä. Hyvinvointialueiden tehtävistä on kerrottu myös äänioikeusilmoituksen mukana lähetetyssä liitteessä ja sosiaalisen median inforuuduissa. Kattavasti tietoa löytyy myös soteuudistus.fi- nettisivuilta, josta voi seurata myös hyvinvointialueiden valmistelun etenemistä.”Toimituksille annan kiitosta hyvin toimitetuista jutuista ja aktiivisuudesta uudistukseen ja vaaleihin liittyen. Tiedon puutteesta äänestysaktiivisuus ei jää kiinni. Kyse on nyt siitä, että ymmärretään oma mahdollisuus vaikuttaa ja käytetään se”, sanoo Rinne. ennakkoäänestys kotimaassa: 12. – 18.1.2022ennakkoäänestys ulkomailla: 12. – 15.1.2022varsinainen vaalipäivä 23.1.2022aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset: 26.1.2022 Lue lisää:soteuudistus.fivaalit.fi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen keskustelee keskiviikkona 5. tammikuuta Saksan uuden eurooppaministerin Anna Lührmannin kanssa. Koronapandemiatilanteen vuoksi tapaaminen järjestetään etäyhteyksin.Eurooppaministerit keskustelevat useista ajankohtaisista EU-asioista kuten strategisesta kompassista, oikeusvaltio-, ilmasto- ja energiakysymyksistä, strategisesta autonomiasta, sisämarkkinoista ja finanssipolitiikasta. Esillä on myös EU:n suhde Venäjään ja Kiinaan, sekä muuttoliiketilanne Valko-Venäjän rajalla.”Euroopan unionin on oltava globaalisti uskottava turvallisuuspoliittinen toimija. Muut eivät voi puhua ylitsemme meitä koskevista asioista. Olemassa olevien keinojen hyödyntämisen lisäksi tarvitsemme uusia välineitä. Suomen tavoitteena on kunnianhimoinen strateginen kompassi ja sen osana kokonaisvaltainen, tulevaisuuteen kestävä hybridityökalupakki”, ministeri Tuppurainen sanoo.Suomen ja Saksan hyvästä ja tiiviistä EU-yhteistyöstä kertoo, että eurooppaministeri Tuppuraisen edellinen kahdenvälinen tapaaminen Saksan eurooppaministerin kanssa oli vain vähän aikaa sitten. Eurooppaministeri Lührmannin edeltäjä Michael Roth vieraili Suomessa marraskuun puolivälissä.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.OikeusministeriöArto Jääskeläinen, vaalijohtaja p. 0295 150 128
– Valtioneuvoston asetus ennakkoäänestyspaikoista ulkomailla ja Ahvenanmaan maakunnassa vuoden 2022 aluevaaleissa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöVeli-Matti Syrjänen, liikenneneuvos p. 0295 342 124
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 194/2021 vp; EV 222/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaTyö- ja elinkeinoministeriöAnni Pöyry, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 288
– Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on lähettänyt kunnanhallituksille kirjeen, jossa suositellaan kiirehtimään rokotusten antamista niin, että mahdollisimman monen vaalivirkailijan täysi rokotussarja saadaan annettua mahdollisimman hyvissä ajoin ennen aluevaaleja.Asianmukainen rokotussuoja on yksi aluevaalien terveysturvallisuuden varmistamisen keinoista. Tällä voidaan vähentää riskiä saada vakavia tautimuotoja ja edistää demokratian toteutumista. Rokotusten järjestämisessä voidaan tehdä yhteistyötä kunnan keskusvaalilautakunnan kanssa.Tietoa koronaäänestämisestä äänestäjille löytyy vaalit.fi-sivustolta. Myös kunnat tiedottavat äänestämisen terveysturvallisuudesta.Oikeusministeriön kirje kunnanhallituksille: 01 Koronarokotusten vauhdittaminen ennen aluevaaleja (pdf)Koronaohjeita äänestäjille aluevaaleissa
  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lähes kahden vuoden ajan jatkuneiden Poikkeusajan dialogien viimeiset keskustelut järjestettiin joulukuun alussa. Keskusteluissa nousi esille kokemuksia poikkeusaikana koetuista pitkäaikaisesta yksinäisyydestä, eristäytymisestä ja yhteisöjen haurastumisesta.”Viimeiset kaksi vuotta ovat tuntuneet vuoristoradalta, jossa yhteiskuntaa välillä avataan ja sitten taas suljetaan. On vaikea nähdä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Pandemian yhä pitkittyessä kysytään: loppuuko tämä koskaan?”Muun muassa näihin edellä kuvattuihin ajatuksiin tiivistyivät viimeiset Poikkeusajan dialogit. Keskustelijat eri puolilla Suomea kokivat pitkän poikkeusajan vaikutusten iskeneen epätasaisesti eri ihmisryhmiin ja rapauttaneet luottamusta tulevaisuuteen. Epävarmuutta lisää tilanteen jatkuminen. Arki tuntuu pitkittyneen tilanteen takia yhä raskaalta, ja vanhat surut ja käsittelemättömät asiat ovat nousseet pintaan.Keskusteluissa jaettiin kokemuksia erilaisista elämäntilanteista, joihin korona on osunut erityisen kipeästi. Erityisesti huolta aiheuttavat yksinäisyys ja etänä tapahtuva vuorovaikutus. Esimerkiksi läheisen ihmisen asuminen maantieteellisesti kaukana koettiin haastavaksi, kun voimassa on ollut erilaisia rajoituksia. Monet päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä ikäihmiset ovat jääneet yksin. Lisäksi peli- ja sosiaalisen median riippuvuudet ovat saattaneet pahentua, kun yhä suurempi määrä opiskelusta tai työstä tapahtuu riippuvuutta aiheuttavilla laitteilla. Pandemian positiiviset puolet nousivat myös esiinOsa keskusteluihin osallistuneista kertoi kuitenkin nauttivansa poikkeusaikana tapahtuneesta vauhdin hidastumisesta ja mahdollisuudesta vetäytyä sosiaalisten tilanteiden hälinästä. Taide ja kulttuuri olivat monille merkityksellisiä henkireikiä. Myös erilaiset pilkahdukset sinnikkyydestä, arjen selviytymiskeinot, luottamuksen rakentuminen ja ihmisiä yhteen tuovan dialogin merkityksen kasvaminen nousivat keskusteluissa esiin.Toiveikkuutta tuovat myös rokotteet ja rajoitukset, joiden odotetaan purevan heikentyneeseen epidemiatilanteeseen. Monet yksinäisille ihmisille tukea ja turvaa tuovat palvelut ovat myös jälleen auki, mikä mahdollistaa avun antamisen ja saamisen matalammalla kynnyksellä kuin pandemian alkuvaiheessa. Dialogia kaivataan lisää – myös päättäjät halutaan mukaan keskusteluihinPoikkeusajan yhä jatkuessa toivottiin, että myös päättäjät tulisivat mukaan keskusteluihin jakamaan omia kokemuksiaan ja kuulemaan tarkemmin kansalaisten tuntoja. Kansalaisten luottamus kuntiin, valtionhallintoon ja viranomaisiin kuvattiin keskusteluissa herkkänä asiana, jota tulisi vaalia jatkuvan dialogin lisäksi johdonmukaisilla linjauksilla ja johtamisella.Myös ymmärrystä päättäjiä kohtaan löytyi; keskustelijat ajattelivat, että myös päättäjien olisi hyvä päästä jakamaan omia kokemuksiaan ja kuulla, mitkä asiat kansalaisia askarruttavat ja huolettavat.Dialogeja käyty miltei 300 poikkeusajan alusta lähtienPoikkeusajan dialogit on ollut DialogiAkatemian, Erätauko-säätiön, valtiovarainministeriön, oikeusministeriön, Sitran ja valtioneuvoston kanslian koordinoima dialogisten keskustelujen sarja, jossa käsitellään kansalaisten kokemuksia poikkeusajan Suomessa eri näkökulmista.Poikkeusajan dialogien tavoitteena on ollut tarjota kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuus käydä rakentavaa keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, millaista on elää Suomessa poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa.Ensimmäiset Poikkeusajan dialogit käytiin huhtikuussa 2020. Keskusteluja on ollut yhteensä 296, dialogien järjestäjiä 111 ja osallistujia noin 2130 henkeä.Viimeiset keskustelut järjestettiin 2. joulukuuta 2021. Keskusteluita käytiin muun muassa iäkkäiden, esittävän taiteen ammattilaisten, kahden kulttuurin perheiden, kuntien viranhaltijoiden, yhdistysten ja järjestöjen työntekijöiden sekä vapaaehtoisten ja toimintaan osallistuvien näkökulmista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriön pelastusosasto on laatinut aluevaaliehdokkaille tietopaketin pelastustoimesta hyvinvointialueilla.Pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023.Tietopaketissa kerrotaan, mitä kaikkea pelastustoimen tehtäviin kuuluu ja mitä pelastustoimi tekee asukkaiden hyväksi.Pelastustoimi on edelleen tärkeä lähipalvelu koko maassa. Tietopaketissa kerrotaan myös palvelujen kehittämisestä ja siitä, mikä on jatkossa aluevaltuutettujen rooli pelastustoimea koskevassa päätöksenteossa.Tietopaketti on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä ja jaettavissa. Tietopaketti julkaistaan myös ruotsiksi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö myöntää avustuksia kalatalouden edistämishankkeisiin. Avustusten hakuaika on 3.1.–31.1.2022. Avustuksia voivat hakea oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja yritykset, ja hankkeiden tulee edistää kalavesien kestävää käyttöä.Etusijalla ovat hankkeet, joiden tulokset palvelevat laajasti kalastonhoitomaksun suorittaneita tai edistävät hallitusohjelman, kansallisen kalatiestrategian, lajikohtaisten hoito-ohjelmien ja –strategioiden tai vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tavoitteita. Hankkeen pitää myös vaikuttaa useamman kuin yhden ELY-keskuksen toimialueella.Vuoden 2022 hankevalinnassa on seuraavat painopisteet: Luontaisten kala- ja rapukantojen monimuotoisuuden turvaaminen (esim. kalastuksen seuranta- ja säätelytoimet, vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen)Kalastusharrastuksen edistäminenKalastuksen valvontaHankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia, mutta maa- ja metsätalousministeriö ei sitoudu jatkorahoitukseen, vaan tuesta päätetään vuosittain. Hakemukset toimitetaan maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon: [email protected] tai PL 30, 00023 Valtioneuvosto.  Hakuohje Hakulomake Hankeavustukset maa- ja metsätalousministeriön sivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut valtionavustushaun, jolla kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaalle korvataan covid-19 –tilanteesta aiheutuneita sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.Avustuksilla korvataan 1.9.2021–31.12.2021 välisenä aikana koronaepidemian aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia. Tässä avustushaussa haettavana on valtionavustusta testaukseen, jäljittämiseen, rokottamiseen ja hoitoon.Avustus on haettavissa 31.1.2022 klo 16.15 asti.Hakuilmoitus ja hakulomakkeet:Vuoden 2022 valtionavustushautSosiaali- ja terveysministeriö järjestää 13.1.2022 klo 12.30-14.00 webinaarin, jossa kerrotaan tarkemmin avustusten hakemisesta. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa jälkikäteen.Webinaari: Hakuinfo: Valtionavustukset kuntien koronakustannuksiin

Lähde: Valtioneuvosto.fi