NordenBladet —Uusi asiakastietojen käsittelyä koskeva laki kokoaisi yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyä koskevat säädökset eli tietosuojaa, asiakirjojen käsittelyä, valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita sekä tiedonhallinnan ohjausta koskevat säädökset.Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan säädöspohja muodostaisi näin selkeän ja yhdenmukaisen sekä kattavan kokonaisuuden, joka vastaisi perustuslain ja Euroopan yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia sekä tukisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja palveluiden kehittämistä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota.Ehdotus uudeksi laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sisältää säädökset muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyn edellytyksistä, salassapidosta ja asiakastietojen luovutuksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasasiakirjoista.Tietojärjestelmiä koskeva sääntelyehdotus sisältää säädökset sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista ja muista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyssä käytettävistä tietojärjestelmistä.Lausuntoja voi antaa 18.3.2022 astiLakiluonnoksesta voi antaa lausuntoja 18.3.2022 saakka.Anna lausunto lausuntopalvelu.fissä
NordenBladet —Kansallisissa dialogeissa on tarkoitus keskustella ihmisille ja yhteisöille tärkeistä asioista tavalla, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena on rakentaa keskusteluihin osallistuvien kokemusten kautta ymmärrystä ja ajankohtaista kuvaa erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista. Tätä kerättyä tilannekuvaa kootaan kakkien hyödynnettäväksi, ja sitä toimitetaan myös valtion ja kuntien käyttöön. Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan kansallisten dialogien mallia ajalle 19.1.–31.5.2022.Kansalliset dialogit ovat keskustelujen sarjoja, joihin toivotaan mukaan mahdollisimman laajasti erilaisia ihmisiä ja yhteisöjä. Tavoitteena dialogeissa on mahdollisimman moniäänisen ymmärryksen rakentaminen ihmisten kokemuksista ja käsillä olevista haasteista. Keskusteluilla ei tavoitella yksimielisyyteen pääsemistä tai yksimielisyyteen perustuvaa päätöksentekoa. Mallin luomisen ja käyttöönoton lisäksi työryhmä suunnittelee, miten mallia voidaan käyttää ja hyödyntää sekä valtionhallinnossa että muualla kuten alueilla, kunnissa, järjestöissä ja kansainvälisesti. Työryhmä muodostaa verkoston kansallisten dialogien järjestäjistä ja käytännöt, joilla kannustetaan toimijoita mukaan dialogeihin ja lisäämään omaa osaamistaan dialogien järjestämisessä.Malli luodaan Poikkeusajan dialogeissa syntyneiden toimintatapojen pohjaltaKansallinen dialogien malli on tarkoitus rakentaa vuosina 2020–2021 toteutetun Poikkeusajan dialogit -keskustelusarjan pohjalle. Poikkeusajan dialogien tavoitteena oli luoda ymmärrystä siitä, miten erilaiset ja eri elämäntilanteissa olevat ihmiset kokivat elämänsä koronapandemian aikana. Poikkeusajan dialogit olivat merkittävä julkisen sektorin innovaatio, joka rakensi osallisuutta ja vahvisti osallistujien luottamusta tulevaisuuteen. Keskusteluista saatiin tärkeää tietoa, jota käytettiin muun muassa koronaan liittyvässä valmiustyössä ja hallintopolitiikan ohjauksessa.Poikkeusajan dialogeissa keskustelun järjestäjäksi tai osallistujaksi saattoi tulla kuka tahansa, joka sitoutui tiettyihin vuoropuhelun mahdollistaviin perusperiaatteisiin. Kaiken kaikkiaan keskusteluja järjesti yli sata erilaista toimijaa järjestöistä, kunnista, yrityksistä, hengellisistä yhteisöistä valtionhallintoon ja yksittäisiin kansalaisiin, ja niihin osallistui yli 2000 ihmistä erilaisista taustoista, yhteisöistä ja elämäntilanteista. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että myös haavoittuvimmissa asemissa elävien kansalaisten ääni kuuluisi keskusteluissa.OECD suositti Suomelle luottamusarvioinnissaan keväällä 2021, että Poikkeusajan dialogien pohjalta Suomessa otettaisiin käyttöön kansalliset dialogit ylläpitämään valtakunnallista luottamusta, demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa. Asetetussa työryhmässä on edustajia valtiovarainministeriöstä, Dialogiakatemiasta, valtioneuvoston kansliasta, Erätauko-säätiöstä, Rovaniemen kaupungista ja Lastensuojelun keskusliitosta. Ryhmässä on kiertävä puheenjohtajuus. Työryhmä kuulee valmistelun aikana eri alojen asiantuntijoita ja tutkijoita. Myös Poikkeusajan dialogeja järjestäneillä tahoilla on mahdollisuus osallistua mallin valmisteluun.
NordenBladet —Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta koko maassa torstaina 3.2.2022 Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi. Liputus alkaa klo 8 ja päättyy auringon laskiessa. Helmikuun 3. päivä on Alvar Aallon syntymäpäivä ja sitä on vietetty vuodesta 2012 arkkitehtuurin päivänä.– Arkkitehtuuri ja muotoilu ovat tärkeä osa suomalaista osaamista. Suomalaisessa suunnittelussa yhdistyvät hyvinvointiin, sivistykseen ja luontosuhteeseemme liittyvät arvot. Design ja funktionaalisuus ovat käsitteitä, jotka ovat luoneet kuvaa Suomesta maailmalla. Tässä keskeisinä uranuurtajina toimivat Alvar ja Aino Aalto, joiden työn kunniaksi sisäministeriö suosittaa liputusta. Suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu ovat liputuksen arvoisia, toteaa sisäministeri Krista Mikkonen.Sisäministeriö seuraa liputuspäivästä saatavaa palautetta. Palautteen perusteella päätetään mahdollisista myöhemmistä suosituksista. Liputuspäivää on esittänyt mm. Alvar Aalto -säätiö. Valtion virastot ja laitokset on määrätty liputtamaan kyseisenä päivänä.
NordenBladet —Pääministeri Sanna Marin on kutsunut erityisavustajakseen teologian maisteri Niilo Toivosen. Toivonen vastaa pääministerin eduskunta-asioista. Hän aloittaa tehtävässään 24. tammikuuta.Toivonen on toiminut aiemmin muun muassa eduskunnassa varapuhemies Antti Rinteen erityisavustajana, valtioneuvoston kansliassa koordinaattorina ja SDP:n puoluetoimistolla puolueen puheenjohtajan poliittisena avustajana.
NordenBladet —Oikeusministeriön ja yhdenvertaisuusvaltuutetun Olen antirasisti -kampanjalla aktivoidaan ihmisiä ja organisaatioita tekemään konkreettisia antirasistisia tekoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.Kampanjan ensimmäinen osa toteutettiin alkusyksystä ja toinen osa käynnistyy tänään 24.1.2022. Nyt jatketaan keskustelua rasismin vaikutuksista yhteiskunnassa sekä visioidaan antirasistista tulevaisuutta, jota rakennetaan yhdenvertaisuutta edistävien tekojen avulla. Rasismi vaikuttaa läpileikkaavasti koko yhteiskunnassa ja sen poistamiseksi tarvitaan jokaista. Antirasistisen tulevaisuuden rakentaminen vaatii myös jatkuvaa toimintaa. Olen antirasisti -kampanjan toisessa osassa kannustetaan pohtimaan, miltä antirasistinen tulevaisuus näyttäisi, ja mitä se käytännössä tarkoittaisi. Millaista olisi esimerkiksi asua Suomessa, jossa ihonväri tai nimi eivät vaikuttaisi työnhakuun tai asunnon saantiin? – Rasismi rikkoo Suomea. Rasismi vaikuttaa monien ihmisten elämään kokonaisvaltaisesti ja vaikeuttaa esimerkiksi työn saantia. Konkreettisilla antirasistisilla teoilla, rakenteellisen rasismin purkamisella ja pitkäjänteisellä rasismin vastaisella työllä voimme rakentaa antirasistista tulevaisuutta. Sellaisessa tulevaisuudessa jokaisella on aidosti yhdenvertainen mahdollisuus olla osa yhteiskuntaa; osallistua työelämään, käydä koulua, harrastaa, osallistua politiikkaan. Jokainen saa elää oman näköistään elämää ilman pelkoa syrjinnästä tai rasismista, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa.Oikeusministeriö, yhdenvertaisuusvaltuutettu ja 140 yhteistyökumppania kannustavat rakentamaan rasismista vapaata SuomeaKampanjassa on mukana yli 140 yhteistyökumppania ja he ovat lähteneet määrätietoisesti kehittämään erilaisia toimintamalleja yhdenvertaisuuden edistämiseksi omassa toiminnassaan. Kampanjan aikana on muun muassa perustettu antirasismiin keskittyviä työryhmiä, uudistettu yhdenvertaisuussuunnitelmia sekä otettu käyttöön henkilöstön monimuotoisuutta lisääviä rekrytointikäytäntöjä. Syrjinnän ja rasismin torjunta on myös hallituksen tärkeä tavoite. Valtioneuvoston rasismin vastaisella toimintaohjelmalla pyritään muun muassa purkamaan yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita, edistämään suomalaisen työelämän monimuotoisuutta ja kasvattamaan tietoisuutta rasismin eri muodoista.– On ollut ilahduttavaa nähdä kampanjan aikana, miten eri tavoin organisaatiot ja ihmiset edistävät ihmisoikeuksien toteutumista. Nämä teot osoittavat konkreettisesti sen, että jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että yhteiskunta on yhdenvertaisempi kaikille. Myös valtionhallinnon toiminnassa puututaan rasismiin ja edistetään yhdenvertaisuutta. Viime vuonna hyväksytty valtioneuvoston toimintaohjelma rasismin torjumiseksi on yksi keskeinen työkalu antirasistisen tulevaisuuden rakentamiseksi, sanoo oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosaston päällikkö Johanna Suurpää.Organisaatiot voivat edelleen lähteä mukaan kampanjaan. Kampanjaan voi liittyä osoitteessa olenantirasisti.fi. Yhteistyökumppaneiden henkilöstöllä on lisäksi mahdollisuus osallistua Antirasismin ABC -koulutukseen, joka järjestetään kampanjan puitteissa rasisminvastaisella viikolla maaliskuussa.
NordenBladet —Vuoden alussa voimaan tullutta eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevaa lakia (1069/2021) täydentävä asetus tulee voimaan 24. tammikuuta. Asetuksella tarkennetaan tiettyjä kansallisia toimenpiteitä eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin osalta, sekä käytetään sitä kansallista liikkumavaraa jonka uusi EU –lainsäädäntö mahdollistaa.Pitopaikan toimijoilla on jatkossakin tietojen kirjaamis- ja säilyttämisvelvoite. Kirjaamisvelvoite pitää sisällään mm. vaatimuksen pitää kirjaa kaikista pitopaikkaan saapuvista ja sieltä lähtevistä eläimistä, sekä eläinlajeista, eläinluokista, ja eläinten lukumääristä. Tiedot tulee kirjata viimeistään kolmantena päivänä tapahtumasta, joko sähköisessä muodossa tai paperilla. Kirjaamisvelvoitetta ei kuitenkaan vaadita, jos toimija ilmoittaa vastaavat tiedot suoraan sähköistä ilmoitusväylää käyttäen rekisteriin siinä määräajassa, jossa vastaavat tiedot tulee rekisteriin ilmoittaa. Kirjaamisvelvoite koskee jokaista rekisteröityä pitopaikkaa.Rekisteriin tehtävien ilmoitusten ja määräaikojen osalta merkittävin muutos aiempaan verrattuna koskee lampaiden ja vuohien syntymäilmoituksen määräaikaa. Lampaiden ja vuohien syntymää koskevat tiedot tulee ilmoittaa rekisteriin 90 päivän kuluessa eläimen syntymästä. Vastaava määräaika koskee jatkossa myös lammas- ja vuohieläinten merkitsemistä. Aiemmin vastaava määräaika oli kuusi kuukautta eläimen syntymästä. Ennen asetuksen voimaantuloa syntyneiden lammas- ja vuohieläinten osalta ilmoitusaika on edelleen kuusi kuukautta. Määräajan muutoksella pyritään varmistamaan lammas- ja vuohieläinten parempi jäljitettävyys, sekä vähentämään väärinkäytösten mahdollisuutta. Tarkemmat tiedot rekisteriin ilmoitettavista eläinlajikohtaisista määräajoista, sekä teurastamoiden ilmoitusvelvollisuuksista löytyy asetuksen 3. pykälästä.Tilapäismerkin käyttö laajenee jatkossa nautaeläinten lisäksi koskemaan myös lammas- ja vuohieläimiä. Tilapäismerkin käyttäminen on mahdollista vain niissä tapauksissa, joissa teurastettavaksi lähtevän nauta-, lammas- ja vuohieläimen tunnistimista vain toinen on pudonnut, vaurioitunut tai tullut lukukelvottomaksi ajallisesti niin lähellä teuraskuljetuksen lähtöä pitopaikasta, että korvaavan tunnistimen toimittaminen perille pitopaikkaan ei olisi enää mahdollista. Tilapäismerkin käyttöönotolla pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa yksittäinen eläin jäisi teuraskuljetuksesta pois jääden mahdollisesti yksin pitopaikkaan. Muista eroon jäävä eläin on eläimen hyvinvoinnin kannalta haitallista. Yksittäin jääneen eläimen käsittely voi olla myös työturvallisuusriski.Vesiviljelypitopaikkojen osalta rekisteröintiin sekä tietojen kirjaamista ja säilyttämistä koskeviin toimijoiden velvoitteisiin tuli asetuksessa poikkeuksia. Mm. joidenkin omaan kulutukseen vesiviljelyeläimiä pitävien kotitalouksien, sekä tiettyjen koristevesieläimiä kuljettavien ei tarvitse pitää kirjaa vesieläimistä.Uudessa laissa säädetään eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä nyt myös lemmikkieläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä tullaan velvoittamaan kaikkien koirien yksilöllistä tunnistamista, sekä rekisteröimistä viranomaisrekisteriin. Ruokavirasto kilpailuttaa rekisterin ylläpidon ja eläintenpitäjien asiakaspalvelun. Tavoitteena on saada rekisteri käyttöön vuoden 2023 alkuun mennessä. Lain nojalla on myöhemmin mahdollista velvoittaa myös kissat tunnistettavaksi ja rekisteröitäväksi. Tämä on tarkoitus tehdä 1.1.2026 alkaen.
NordenBladet —Epävirallinen kilpailukykyministerikokous (tutkimus, innovaatiot) järjestetään Pariisissa 24.−25.1.2022. Kokouksessa aiheena ovat korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden synergiat sekä korkeakoulujen tulevaisuus Euroopassa.Korkeakoulutuksesta, tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavat ministerit kokoontuvat epäviralliseen kilpailukykyneuvostoon vuodenvaihteessa EU-puheenjohtajuuskautensa aloittaneen Ranskan johdolla. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Jukka Ihanus. Keskusteluaiheina ovat eurooppalaisten korkeakoulujen strategia ja tulevaisuus sekä koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden synergiat. Suomelle on tärkeää, että tiedon, osaamisen ja tutkijoiden liikkuvuutta kehitetään ja tuetaan niin EU-tasolla kuin kansallisestikin. Myös tutkimuksen avoimuuden kehittämistä tulee jatkaa. Avoimuudella edistetään tutkimuksen laatua, luotettavuutta ja vaikuttavuutta sekä tutkijanuran houkuttelevuutta.Kokouksen teemat ovat keskeisiä myös kansallisen tki-tiekartan tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävässä työssä. Huippuosaamistarpeiden kasvaessa EU:n tulee määrätietoisesti tavoitella globaalia kärkiasemaa korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa. Epävirallisissa neuvostoissa ministerit keskustelevat ajankohtaisista teemoista, mutta niissä ei tehdä päätöksiä.
NordenBladet —Sote-kiinteistöinvestointien arviointiin ja niihin liittyvien sairaansijojen ja ikääntyneiden pitkäaikaispaikkojen määrän määrittelyyn ei ole olemassa yksiselitteistä mallia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa laadittiin arvioinnin ja hankesuunnittelun tueksi laskentamalli sekä arviointikriteeristö. Samalla hanke vertaili sairaansijojen ja pitkäaikaispaikkojen määrää sekä laskentamallin tuottamia ennusteita eri sairaanhoitopiirien alueilla.Paikkamäärien tarpeeseen vaikuttavat monet tekijät, joiden kehitystä on vaikea ennustaa. Lisäksi investoinnin tarpeellisuuden määrittelyyn vaikuttavat useat arviointikriteerit ja niiden tulkinta sekä palvelutuotantoon suoraan liittymättömät tekijät, kuten aluepolitiikka.Kiinteistöinvestoinnit ovat pitkäikäisiä, mikä tekee kapasiteetin nopean säätelyn vaikeaksi. Tämä näkyy myös alueiden välisissä eroissa, kun paikkamääriä suhteutetaan sairastavuusvakioituun väestömäärään. Investoimalla muunto- ja käyttöjoustaviin ratkaisuihin on mahdollista säädellä kiinteistön käyttötarkoitusta myös sen elinkaaren aikana.Sairaansijojen ja pitkäaikaispaikkojen tarpeen uskotaan vähenevän tulevaisuudessaHoitojaksojen määrät ovat vähentyneet ja kestot ovat jatkuvasti lyhentyneet viime vuosina. Tämän kehityksen uskotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa teknologian, toimintamallien ja hoitomenetelmien kehittyessä. Samalla asiakkaiden, potilaiden sekä heidän läheistensä odotukset palveluiden toteutukselle muuttuvat. Tämä vaikuttaa palveluiden toteuttamiseksi tarvittavien fyysisten tilojen rakentamistarpeeseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita rahoitustarpeen vähenemistä vaan varojen kohdentamista palvelutuotannon uusiin ratkaisuihin. Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollossa investoidaan uusien tilojen sijaan nykyistä enemmän henkilöstöön ja uusiin laitteisiin, mikä mahdollistaa esimerkiksi ikääntyneiden kotona asumisen pidempään ja vuodeosastopotilaiden nopeamman kotiuttamisen.Investointien suunnittelussa tulee huomioida myös henkilöstön saatavuus, joka on jo tällä hetkellä suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa. Riittävän henkilöstön saaminen vuodeosastoille ja pitkäaikaishoivan yksiköihin tulee vaikuttamaan sote-investointeihin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Henkilöstön työskentelyolosuhteisiin tulee panostaa, sillä se edistää työhyvinvointia, helpottaa rekrytointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Toisaalta pula henkilöstöstä voi estää kotiin vietävien palveluiden lisäämistä, sillä se vaatii enemmän työvoimaa kuin keskitetyssä yksikössä tuotettu palvelu.Hankkeessa määriteltiin viitekehys, johon on koottu näkökulmia, joita tulisi huomioida kiinteistöinvestointeja arvioitaessa. Viitekehys jakautuu kahteen osa-alueeseen.Ensimmäisessä osa-alueessa keskitytään investoinnin tarpeellisuuden ja koon arviointiin. Arvioinnin tueksi tuotettiin Excel-pohjainen ennustemalli alueittain vuoteen 2040 asti. Mallin avulla rakennettiin erilaisia skenaarioita paikkamäärän kehitykselle perustuen kansainvälisiin esimerkkeihin ja alan asiantuntija-arvioihin.Toisessa osa-alueessa arvioidaan investointisuunnitelmaa alueellisten kehityssuunnitelmien ja palveluiden toteutuksen sekä rakentamisen laadun ja kustannusten näkökulmista.Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.Hankkeeseen osallistui laajasti alan asiantuntijoita ikäihmisten palveluista, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta sekä sote-rakentamisesta. Tämän lisäksi hankkeessa hyödynnettiin kansainvälisiä asiantuntijoita sekä alan tutkimustietoa. Hankkeen toteutuksesta vastasivat NHG Finland ja Aalto-yliopiston Sosiaali- ja terveysalan rakentamisen tutkimusryhmä Sotera.
NordenBladet —Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen vierailee maanantaina 24. tammikuuta Varsovassa ja tapaa kollegansa, Puolan eurooppaministeri Konrad Szymańskin sekä maan kansallisen turvallisuusviraston johtajan, valtiosihteeri Paweł Solochin. Tapaamisissa käydään laaja keskustelu ajankohtaisesta EU-agendasta sekä Euroopan turvallisuuskysymyksistä.Ministerit Tuppurainen ja Szymański keskustelevat EU:n tavoitteesta vähentää päästöjä 55% vuoteen 2030 mennessä, sisämarkkinoiden kehittämisestä, avoimen ja sääntöpohjaisen kauppapolitiikan edistämisestä, oikeusvaltioperiaatteesta sekä unionin kriisivarautumisen kehittämisestä. Ministerit Tuppurainen ja Szymański ovat kollegoja EU:n yleisten asioiden neuvostossa, joka muun muassa valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja käsittelee säännöllisesti oikeusvaltiokysymyksiä.Ministeri Tuppuraisen ja Puolan kansallisen turvallisuusviraston johtajan, valtiosihteeri Paweł Solochin (Head of the National Security Bureau) keskustelujen aiheena on Euroopan turvallisuustilanne. Agendalla ovat muun muassa Ukrainan ja Valko-Venäjän tilanteet sekä EU:n ja Naton yhteistyön kehittäminen. Keskusteluissa käydään läpi myös Itämeren turvallisuustilannetta sekä niin sanotun EU:n strategisen kompassin kehittämistä. Strategisella kompassilla tarkoitetaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnan määrittämistä ja tavoitteiden kirkastamista seuraavan 5-10 vuoden aikana.”Puola on Suomelle tärkeä kumppani. Rakentava vuoropuhelu maidemme välillä on ajankohtaista ja tärkeää. Jaamme yhteisen intressin Euroopan unionin sisämarkkinoiden kehittämisessä, ja Puolan painoarvo Itämeren alueen turvallisuuden takaamisessa on huomattava. Keskustelemme vierailulla myös oikeusvaltiokysymyksistä”, ministeri Tuppurainen sanoo.
NordenBladet —Ennakkomaksun avulla vauhditetaan Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa määriteltyjä uudistuksia ja investointeja, joilla tavoitellaan pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia. Kokonaisuuksilla on tarkoitus edistää talouden rakennemuutosta.EU:n neuvosto hyväksyi Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman 29. lokakuuta 2021. Suomi saa nyt ennakkomaksuna 13 prosenttia elpymissuunnitelman EU-rahoituksesta eli 271 miljoonaa euroa nykyhinnoin.Suomi saa seuraavia maksatuksia elpymis- ja palautumistukivälineestä sitä mukaa, kun saavuttaa tavoitteita ja välitavoitteita, jotka EU:n neuvosto on hyväksynyt täytäntöönpanopäätöksessä.Elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
