NordenBladet —Uudistettu rakennerahastot.fi -verkkosivusto kokoaa yhteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan uuden ohjelmakauden tiedot. Sivuston toiminnallisuuksia ja rakennetta on parannettu ja ulkoasu noudattaa ohjelmakauden visuaalista ilmettä.”EU:n uusi ohjelmakausi on käynnistymässä ja ohjelmatyötä tukevat nyt myös uudistetut verkkosivut. Verkkopalvelu on suunnattu kaikille EU:n alue- ja rakennepolitiikan parissa toimiville tai siitä kiinnostuneille. Sivuilta löytyy kattavasti tietoa, kuten ohjeita tuen hakemiseen ja tuen saajille sekä hankkeiden tuloksia”, työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Johanna Osenius kertoo.Sivuston Toiminta alueilla -osioon on koottu alueittain tietoa uuteen ohjelmakauteen liittyvistä ajankohtaisista asioista, rahoitettavien kehittämistoimien maakunnallisista painopisteistä sekä rahoituksen hakemisesta. Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma tähtää alueiden elinkeinorakenteen uudistamiseen, työllisyyden ja osaamisen parantamiseen sekä osallisuuden lisäämiseen. Rahoitus tulee kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).Verkkopalvelu on aluksi suomeksi ja ruotsiksi. Englanninkieliset sivut julkaistaan myöhemmin keväällä 2022.
NordenBladet —Sisäministeriön ja valtiovarainministeriön teettämälle ulkopuoliselle selvitykselle poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahan riittävyyteen liittyvistä tekijöistä on annettu lisäaikaa. Selvityksen määräaikaa on jatkettu 7.2.2022 asti selvityksen viimeistelyä varten. Alun perin selvityksen oli määrä valmistua 31.1.Selvityshenkilöinä toimivat maaneuvos Timo Kietäväinen, professori Lasse Oulasvirta ja professori Roope Uusitalo.Selvityksessä kartoitetaan poliisin määrärahojen käyttöä ja kohdentumista sekä arvioidaan syitä, miksi poliisin vuodesta 2017 vuoteen 2021 vuosittain nousseet määrärahat eivät ole riittävät suhteessa poliisin menoihin ja tehtäviin. Tavoitteena on tuottaa kehittämisehdotuksia, joilla voitaisiin vaikuttaa poliisitoiminnan menoihin, resurssien tehokkaaseen kohdentumiseen sekä menojen ja tulojen tasapainoon. Selvityshenkilöt voivat tehdä myös ehdotuksia poliisin hallinnollisesta kehittämisestä.Selvityshenkilöt arvioivat henkilöstökuluja, poliisin tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, toimitilakuluja, ICT-menoja ja investointeja, kehittämishankkeiden määrää, lainsäädäntömuutosten vaikutuksia kustannuksiin ja poliisin työmäärään sekä budjetointitavan vaikutuksia.
NordenBladet —Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä päätti, että teknologiapolitiikan periaatepäätöksestä avataan lausuntokierros. Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2030 maailman menestyksellisin ja tunnetuin teknologian kehittämisestä ja hyödyntämisestä hyvinvointia ammentava maa.Ministerityöryhmä päätti lausuntokierroksesta kokouksessaan 26. tammikuuta. Lausuntokierroksen on tarkoitus alkaa tammikuun aikana. Lausuntokierroksen jälkeen ministerityöryhmä käsittelee mahdolliset muutokset, ja sitten valtioneuvosto hyväksyy periaatepäätöksen.”Kokoamme teknologiapolitiikan tavoitteita nyt ensimmäistä kertaa yhteen. Tällä hetkellä teknologiapolitiikka hajaantuu useiden hallinnonalojen toteutettavaksi. Jotta voimme hyödyntää teknologiaa määrätietoisesti ja laaja-alaisesti, Suomella pitää olla yhteiset tavoitteet, jotka huomioivat teknologian kehittämisen, hyödyntämisen ja toimintaympäristön uudistamisen”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Periaatepäätös linjaa keskeiset keinot, joilla tavoitteita edistetään ja joita ministeriöt sitoutuvat toteuttamaan vastuualueillaan vuosina 2022–2023. Tavoitteena on, että teknologiapolitiikan tavoitteita edistettäisiin myös yli hallituskausien. Luonnos periaatepäätökseksi on valmisteltu ministeriöiden yhteistyössä hyödyntäen teknologianeuvottelukunnan työtä.Suomi kokoaan suurempi vaikuttaja digi- ja datakysymyksissäMinisterityöryhmä kuuli tilannekatsauksen digitalisaation ja datatalouden keskeisistä kehityssuunnista EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla. Lähivuosina tehtävät politiikka- ja sääntelyratkaisut määrittävät suuntaa jopa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin ja luovat pohjaa niin Suomen kuin Euroopankin menestykselle digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä sekä kansainvälisessä kilpailukyvyssä. Yhteistyö eri hallinnonalojen välillä, ennakollinen vaikuttaminen sekä tarvittaessa omien aloitteiden esittäminen korostuvat entisestään jatkossa.”Olemme EU:n digi- ja datakysymyksissä kokoamme isompi vaikuttaja. Digitaalisesti kehittynyt ja datataloutta voimakkaasti kehittävä Suomi tarjoaa ratkaisuja kansainvälisesti herkistyneessä tilanteessa. Osoitamme edelläkävijyyttä myös laatimalla ensimmäisenä kansallisen digikompassin eli strategisen ohjelman, jolla vaikutamme myös muiden EU-maiden suunnitelmiin”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.Ministeriryhmä sai myös katsauksen Suomen digikompassin valmistelun edistymisestä. Tavoitteena on luoda digitalisaatiolle ja datataloudelle yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet vuoteen 2030. Digikompassin valmistelu etenee sidosryhmien osallistamisella tammi-helmikuussa järjestettävissä työpajoissa. Työpajoissa sidosryhmät pääsevät kommentoimaan visiota sekä ehdottamaan tavoitteita ja priorisoimaan toimia. Kannanotot digikompassin laatimiseen voi lähettää digitoimiston sähköpostiin digitoimisto(at)gov.fi. Luonnos Suomen kansalliseksi digikompassiksi on tarkoitus lähettää lausunnoille keväällä 2022.Kokouksessa käsiteltiin myös julkisen hallinnon kehittämiseen liittyviä asioita. Ministeriryhmä keskusteli kokouksessaan taloudellisen kestävyyden tiekartan julkisen hallinnon toimista. Lisäksi se sai katsauksen Senaatti-selonteon valmistelusta ja OECD-arvioinneista luottamuksesta ja kansalaisyhteiskunnasta.
NordenBladet —Lapset ja nuoret voivat nyt äänestää ideoista lasten ja nuorten oikeuksien vahvistamiseksi. Lasten ja nuorten ideointikampanja on osa Suomen ensimmäisen kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii kampanjan suojelijana.”Lasten ja nuorten äänen kuuleminen edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, tarjoten kokemuksen siitä, että omilla ajatuksilla on merkitystä ja vaikuttavuutta. Ajassamme, jossa aivan liian moni lapsi kokee syrjäytyvänsä itseään koskevasta päätöksenteosta, on kansalliseen lapsistrategiaan kuuluva, kuulluksi tulemisen tunnetta vahvistava ideointikampanja arvokas ja tarpeellinen hanke”, toteaa kampanjan suojelija tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.Lapsia ja nuoria pyydettiin mukaan ideoimaan, mitä pitäisi tehdä, jotta lapsen oikeudet tunnettaisiin paremmin ja niitä noudettaisiin kaikkien lasten elämässä. Lasten ja nuorten ideoita saatiin todella hyvin. Kaikki saadut ideat on käyty läpi ideointikampanjan raadin kanssa ja raatilaiset ovat valinneet jatkoon menneet ideat. Nyt näistä kolmestatoista toteuttamiskelpoisesta ideasta alkaa lasten ja nuorten äänestys.”Kiitos paljon kaikille lapsille ja nuorille, jotka olette lähettäneet ideoita. Niitä oli paljon ja ne kaikki olivat todella hyviä. Kaikkia ei voida tässä vaiheessa toteuttaa, mutta olemme ottaneet lähetetyt viestit ja ideat talteen ja niitä viedään eteenpäin mahdollisesti muillakin tavoin. Raati valitsi nyt lasten ja nuorten äänestykseen ne ideat, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin mahdollisimman laajasti ja yhdenvertaisesti, ja ne on mahdollista toteuttaa vuoden 2022 aikana”, kertoo lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Äänestys järjestetään 26.1.-9.2.2022. Äänestämään pääsee kansallisen lapsistrategian kotisivulla.Lasten ja nuorten äänestyksen pohjalta valitaan 2-6 ideaa, jotka toteutetaan osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa vuoden 2022 aikana.Äänestyksen tulos julkistetaan 14.2.2022 klo 9.30-10.30 Valtioneuvoston Youtube-kanavalla. Tilaisuuden juontaa Jussi-Pekka Rantanen ja juhlassa vierailee etäyhteydellä Ansa Kynttilä. Tilaisuudessa esiintyy myös Shed Helsingin musiikkiteatterin lapset ja nuoret.
NordenBladet —Erilaisilla työkyvyn tukitoimilla voidaan lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentää sairauspoissaoloja, pitkäaikaista työkyvyttömyyttä ja työstä poistumista. 26. tammikuuta julkaistu tutkimuskatsaus tunnisti tukitoimet, joista on tällä hetkellä vahvinta näyttöä.Kyvykkyyttä työhön on mahdollista tukea monin eri tavoin. Erilaisten toimenpiteiden yhdistäminen, esimerkiksi työympäristön, työtapojen, työaikojen ja elintapojen yhtäaikainen kehittäminen, on usein yksittäisiä toimenpiteitä vaikuttavampaa, kertoo Työterveyslaitoksen tutkijoiden toteuttama tutkimuskatsaus.Vahvinta näyttöä myönteisistä vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn löytyi seuraavista toimenpiteistä:terveellisten elintapojen edistäminenkorvaavan työn malli / työn muokkausosasairauspäivärahayksilölähtöinen stressinhallintaeräät yksilöpsykoterapian muodotTarkastelun kohteena oli yhteensä 14 erilaista työkyvyn tukitoimea, joista kymmenestä löytyi vähintään kohtuullista näyttöä.Työkyvyn tukitoimet voivat tuottaa taloudellisia hyötyjä, mutta tietoa vaikutuksista tarvitaan enemmänTukitoimien työkyky- ja terveysvaikutuksista on enemmän näyttöä kuin taloudellisista vaikutuksista. Tieteellinen näyttö kustannusvaikutuksista on toistaiseksi heikkoa. Seuraavat toimet saattavat kuitenkin tuottaa yhteiskunnallisia kustannussäästöjä:terveellisten elintapojen edistäminenyksilölähtöinen stressinhallintafyysisen työergonomian parantaminenosasairauspäivärahan käyttöeräät yksilöpsykoterapian muodotPaljon vaikuttavuuspotentiaalista on selvittämättäTukitoimet, joista oli vahvin näyttö, kohdistuivat enimmäkseen yksilöön. Myös joidenkin työyhteisöön kohdistuvien toimien myönteisistä vaikutuksista oli kohtuullista näyttöä. Yksi näistä oli psykososiaalisen työympäristön kehittäminen, jolla tarkoitetaan esimerkiksi työn johtamisen, organisoinnin ja yhteistyön sujuvoittamista ja joka on tutkimuksissa vaikuttanut myönteisempiin arvioihin esihenkilöiden toiminnasta, tiedonkulusta työyksikössä tai omasta hyvinvoinnista. Suora näyttö työkyky- ja terveysvaikutuksista on riittämätöntä.”Tutkimuksesta nousee esille se, että työyhteisön toimivuudella on tärkeä rooli työkyvyn ja terveyden rakentamisessa. Työyhteisöä tukevien toimien vaikuttavuuden osoittaminen tarvitsee kuitenkin lisää näyttöä”, sanoo tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta. ”Lisäksi on ensiarvoista huomioida työelämän rakenteelliset muutokset ja ennakoida työkykyhaasteiden kehittymistä työikäisen väestön muuttuessa”, Väänänen jatkaa. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan niin lainsäädäntömuutoksista, työelämän joustoista kuin työkykyjohtamisesta.”Näytön puuttuminen ei tarkoita vaikutusten puuttumista. Monia tukitoimia tulee tutkia lisää”, korostaa hankkeen vastuututkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta. Kun jatkossa tehdään uudenlaisia työkyvyn tukitoimia, on Ervastin mukaan tärkeää panostaa vaikutusten arviointiin. Ne tulee toteuttaa asianmukaisissa tutkimusasetelmissa, jotta saadaan luotettavaa tietoa päätöksenteon perustaksi.Työkyvyn tukitoimet voivat tuottaa monenlaisia hyötyjä. Työpaikka-, alue- ja yhteiskuntatason toimenpiteisiin ja niiden systemaattiseen arviointiin on syytä jatkossa panostaa.Kirjallisuuskatsauksessa kartoitettiin tutkimus- ja asiantuntijatietoa 14:stä työkyvyn tukitoimesta. Raporttiin sisältyy noin 350 viitettä, joista kansainvälisiä katsausartikkeleita on yli 100. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet —Useita harmaata taloutta torjuvia hankkeita on jo toteutettu hallituskauden aikana, ja uusia toimia on tulossa. Työministeri Tuula Haataisen johtama harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä käsitteli 25.1.2022 harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelman hankkeiden edistymistä hallituskautta koskevassa puolivälitarkastelussa.Toimenpideohjelman hankkeilla ehkäistään harmaata taloutta sekä tuetaan viranomaisten toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimenpideohjelma sisältää useita kymmeniä hankkeita, joita ministeriöt ja viranomaiset edistävät yhdessä. Ohjausryhmä on seurannut toimenpideohjelman etenemistä tarkasti. Ensimmäiset merkittävät lakihankkeet, kuten telakoiden veronumerot, taksialan korjaussarja sekä useita viranomaisten toimintaa turvaavia tietojensaantioikeutta ja tietojenvaihtoa koskevia lakiuudistuksia on jo viety läpi tällä hallituskaudella. ”Toimenpideohjelmaan kuuluvat hankkeet ovat valtaosin edenneet suunnitellusti ja aikataulussaan”, toteaa työministeri Tuula Haatainen.Harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä pyrkii varmistamaan hallitusohjelman toimenpiteiden toteuttamisen sekä muiden harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan edellyttämien toimenpiteiden valmistelun. Ohjausryhmään kuuluvat keskeisten ministeriöiden ja viranomaisten edustajat, hallituspuolueiden erityisasiantuntijoita sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajia.Uusia toimia vahvistamaan harmaan talouden torjuntaaToimenpideohjelman vahvuutena on nähty sen joustavuus, joka mahdollistaa tarvittavien uusien hankkeiden käynnistämisen ketterästi. Ulkomaisen työvoiman väärinkäytösten torjuntaan keskittyviä osahankkeita on valmistumassa tai jo saatu päätökseen. Työn jatkamiseksi talousrikostorjunnan toimeenpanoryhmä on valmistellut uusia hanke-ehdotuksia.Ihmiskaupparikosten tutkinnan moniviranomaisyhteistyötä halutaan mallintaa. Hankkeen tavoitteena on tehdä ihmiskaupparikosten paljastamisesta ja tutkimisesta nykyistä tehokkaampaa. Lisäksi tarkoituksena on lisätä hyväksikäytön uhrien luottamusta suomalaiseen järjestelmään. ”Ohjausryhmä asettaa myös työryhmän valmistelemaan pitkän aikavälin strategiaa ja toimintaohjelmaa ulkomaisen työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi ja ehkäisemiseksi”, kertoo työministeri Haatainen.
Myös vakuutuskuorten valvontaa tehostetaan. Kansainvälisessä sijoitustoiminnassa keinot verojen välttelyyn ovat jatkuvassa muutoksessa ja vaativat torjunnan tehostamista. ”Toimenpideohjelman selvitys ulkomaisia sijoitusvakuutuksia koskevasta tiedonsaannista näyttää, että kansainvälisen sijoitustoiminnan ja erityisesti ulkomaisten vakuutuskuorten valvontaa täytyy tehostaa”, työministeri Haatainen sanoo. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö ja oikeusministeriö toteuttavat selvityksen ammattiliitoille annettavasta ryhmäkanneoikeudesta.Useita harmaata taloutta torjuvia hankkeita on jo valmistunutToimenpideohjelma harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi on laaja poikkihallinnollinen kokonaisuus, josta merkittäviä hankkeita on jo valmistunut. Esimerkiksi taksiliikenteen korjaussarja (HE 176/2020 vp) tukee lupavalvontaa ja verovalvontaa taksialalla. Muutoksen myötä takseissa täytyy olla taksamittari tai muu matkasta tietoa keräävä laite, jonka tietoja ei voi enää muuttaa jälkikäteen. Lisäksi viranomaisilla on selkeämpi oikeus puuttua luvattomiksi epäiltyjen taksipalveluiden markkinoimiseen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Muutokset parantavat kuluttajien asemaa sekä edistävät yritysten välistä tervettä kilpailua ja reiluja työmarkkinoita. Muutokset tulivat voimaan pääosin 1.5.2021, hinnoittelua, taksamittareita ja muita laitteita koskevat säännökset 1.9.2021. Telakoilla otetaan käyttöön rakennusalalla hyvin toimiva ja harmaata taloutta ehkäisevä veronumero. Hallituksen esitys (HE 2/2021 vp) on hyväksytty eduskunnassa ja se tulee voimaan 1.7.2022. Veronumeromenettelyn tekninen toteutus laivanrakennusalalle etenee suunnitellusti Verohallinnossa.Toimenpideohjelman aikana on myös toteutettu useita lakimuutoksia, jotka parantavat viranomaisten tiedonvaihtoa. Muutosten tavoitteena on turvata viranomaisten toimintaedellytyksiä muuttuvassa toimintaympäristössä ja edistää riskiperusteista valvontaa. Vero-, tulli- ja eläketietojen selvittäminen auttaa tunnistamaan harmaan talouden riskiryhmiä ja kohdentamaan valvontaa. Ulosottoja, konkursseja ja liiketoimintakieltoja koskevia tietoja voidaan hyödyntää luotettavuuden arvioinnissa ja elinkeinolupia koskevissa viranomaistehtävissä.Konkurssipesien hoitajia varten on laadittu tutkintapyyntömalli. Yhdenmukaisella tavalla laaditut ja hyvin valmistellut tutkintapyynnöt sujuvoittavat esitutkintaprosessia ja tukevat hyvää pesänhoitotapaa. Konkurssiasiamiehen toimisto on julkaissut myös selvitysraportin viivyttelyluonteisista yrityssaneeraushakemuksista ja -menettelyistä sekä saneerausselvittäjän rikosilmoitusvelvollisuudesta.Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön viranomaisverkosto on selvittänyt, miten viranomaiset soveltavat lainsäädäntöä työnteon uusissa muodoissa työtä tekevien oikeudelliseen asemaan. Selvitys antaa kattavan kuvan viranomaisten käytännön haasteista ja tulkintaongelmista, kun lainsäädäntöä sovelletaan uusissa työnteon muodoissa. Sääntelytyöryhmä käsittelee asiaan liittyviä lainsäädännön muutostarpeita.Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman valmistuneita hankkeita voi seurata muun muassa viranomaisten yhteisellä Harmaa talous & rikollisuus -tilannekuvasivustolla ja ministeriöiden verkkosivuilla.
NordenBladet —Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän tavoitteena on selvittää, miten tietoon perustuvaa päätöksentekoa voitaisiin tukea data-analyysia hyödyntämällä.Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten nykyistä laajemman rekisteriaineistojen hyödyntämisen ja data-analyysin avulla voitaisiin tukea tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Lisäksi työryhmä kartoittaa, millaisia data-analyysistä hyötyviä tietotarpeita ministeriöillä on ja miten nopeasti niihin voitaisiin vastata.Taustalla on keväällä 2020 koronapandemian vuoksi perustettu koronatalouden tutkimusryhmä eli Helsinki Graduate School of Economicsin (GSE) Tilannehuone-hanke, jossa analysointiin dataa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tilannehuoneessa toimi tutkijoita GSE:n lisäksi muun muassa Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT), Turun yliopistosta ja Tilastokeskuksesta. Tilannehuoneen toiminta on pohjautunut osin koronasta johtuviin poikkeuslupiin, ja toiminnan aikana nousi tarve selvittää vastaavan data-analyysitoiminnan mahdollisuuksia osana normaaliajan päätöksenteon tukea. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa toteuttamisvaihtoehtoja Tilannehuoneen oppeja hyödyntävälle datahuone-pilotille sekä tutkia, mikä toimija valtionhallinnon sisällä voisi olla vastuussa pilotoitavan datahuoneen käytännön toiminnasta. Työryhmässä on edustajat valtiovarainministeriöstä, valtioneuvoston kansliasta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, liikenne-ja viestintäministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, ympäristöministeriöstä sekä Tilastokeskuksesta, Kelasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä ja Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATT:sta.Lisäksi työryhmä kuulee työnsä aikana akateemisten tutkijoiden näkemyksiä datan hyödyntämisen edistämisestä sekä Tilannehuoneen toiminnan aikana opituista hyvistä käytännöistä.Valtiovarainministeriö asetti työryhmän 24.1.2022. Työryhmän toimikausi päättyy 31.5.2022.
NordenBladet —Luontokadon pysäyttäminen vaatii luonnon monimuotoisuuden ymmärtämistä kulttuuria, taloutta ja politiikkaa koskevana kysymyksenä. Lisäksi eri toimijoiden, kuten yritysten, maanomistajien ja sijoittajien on sitouduttava ekologisen siirtymän toteuttamiseen. Näin summaa johtopäätöksiään Biodiversiteettiareena, joka toi ison joukon asiantuntijoita eri puolilta yhteiskuntaa keskustelemaan luontokadon juurisyistä ja tarvittavista toimista.Ympäristöministeriö koolle kutsuman Biodiversiteettiareenan tuloksia ja johtopäätöksiä hyödynnetään kansallisen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman valmistelussa. Uusi strategia ja toimintaohjelma laaditaan, koska edellinen vuoteen 2020 ulottunut strategia ja toimintaohjelma eivät ole pysäyttäneet luonnon köyhtymistä.Kansallinen biodiversiteettistrategia tavoittelee ekologista siirtymää suomalaisessa yhteiskunnassa. Biodiversiteettiareenan tehtävänä oli pohjustaa vuoteen 2030 ulottuvia tavoitteita sekä niiden edellyttämiä polkuja. Riittävän laajoja tarkasteluja ekologisesta siirtymästä ei ole aiemmin tehty.Biodiversiteettiareenaan osallistui 34 asiantuntijaa hallinnosta, eri toimialoilta, kansalaisyhteiskunnasta ja tiedeyhteisöstä. Työskentelyssä määriteltiin ekologinen siirtymä ja luotiin muutospolkuja ekologisen siirtymän kulttuuriin, asenteisiin ja tietopohjaan, luonnon huomioivaan talouteen, instituutioiden ja ohjauksen rooliin ekologisessa siirtymässä sekä lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuteen ilmastonmuutoksen aikakaudella.Pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja osallistavaa ohjaustaBiodiversiteettiareenan tulokset muistuttavat, että kestävyyden eri ulottuvuuksiin liittyvät tavoitteet ovat joskus ristiriidassa keskenään ja että oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa eri ryhmille eri asioita. Välineitä murroksen edistämiseen on, eikä niiden käyttöönotossa tarvitse odottaa kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia ja strategioita. Monissa aloitteissa kansalaiset ja yritykset ovatkin olleet julkista ohjausta notkeampia toimijoita. Poliittisen ohjauksen tärkeä tehtävä on varmistaa, että yhteiset pelisäännöt ja kannustimet osoittavat ekologisesti kestävän suunnan. Biodiversiteettiareenan mukaanEkologisen siirtymän edistämiseksi tarvitaan pitkän aikavälin muutossuunnitelma ja kansallinen ylivaalikautinen sitoutuminen.Eri sidosryhmien pitää voida osallistua toimien suunnitteluun ja seurantaan jo varhaisessa vaiheessa.Biodiversiteettipolitiikan toimenpiteiden tulee olla vaikuttavia.Neuvontaa, koulutusta ja viestintää pitää lisätä, jotta ymmärrys luontokadosta paranee ja sitä myötä myös arvot, asenteet muuttuvat.Biodiversiteettistrategiassa mukana laaja sidosryhmäjoukkoKansallisen biodiversiteettistrategian valmistelu aloitettiin vuoden 2021 toimineissa alatyöryhmissä, jotka seurasivat samaa teemajakoa kuin Biodiversiteettiareena. Tällä hetkellä ympäristöministeriö koostaa alatyöryhmien työtä strategialuonnokseksi. Kevään 2022 aikana valmistelutyöhön kutsutaan keskeisiä sidosryhmiä. Tavoitteena on, että kansallinen biodiversiteettistrategia on valmis vuoden 2022 syksyllä. Strategiaa toteuttava toimintaohjelma käynnistyy pian tämän jälkeen.Loppuraportti Marttila T. ja Lukkarinen J. (toim.) 2022: Ekologinen siirtymä luonnon monimuotoisuuspolitiikassa: Biodiversiteettiareenan 2021 tulokset
NordenBladet —Sosiaaliturvakomitea kokoontuu maanantaina 31.1.2022. Kokouksessa keskustellaan sosiaaliturvan digitalisaation ja toimeenpanon mahdollisuuksista pitkällä aikavälillä sekä tiedonhallinnasta ja tietosuojasta. Komitea käsittelee lyhyesti Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavat -selvitystä sekä käynnistyvää lasten ja perheiden kokonaisuutta sosiaaliturvassa. Näihin aiheisiin palataan komitean myöhemmissä kokouksissa. Lisäksi komitea suunnittelee kevään 2022 työtään sekä alkuvuonna 2023 julkaistavan välimietinnön rakennetta.
NordenBladet —Vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden lähes 600 yrityksen sekä 112 kunnan ja kuntayhtymän vuosina 2017–2020 toteuttamat toimet tehostivat niiden energiankäyttöä vuoden 2020 lopussa yhteensä noin 8,9 terawattitunnilla vuosittain. Toteutunut säästö vastaa lähes 450 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista energiankäyttöä.Vuosina 2017–2020 toteutetut toimet vähensivät sopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen vuotuisia hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 2 miljoonaa tonnia ja niiden vuosittaisia energiakustannuksia arviolta yli 350 miljoonalla eurolla.”Energiatehokkuussopimukset ovat osoittaneet tehokkuutensa. Suomi on myös yksi harvoista EU-maista, joissa vapaaehtoinen sopimusmenettely toimii ja tuottaa hyviä tuloksia tälläkin kaudella. Vuonna 2020 saavutettu vuosittainen säästö vastaa noin 2,5 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä vuonna 2020”, muistuttaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Yli 760 miljoonan euron investoinnin energiatehokkuuteen neljässä vuodessaSopimukseen liittyneet yritykset ja kunnat ovat investoineet energiatehokkuuteen yhteensä noin 764 miljoonaa euroa vuosina 2017–2020. Euromääräisesti eniten energiatehokkuuteen ovat investoineet energiavaltainen teollisuus ja energia-ala. Lukumääräisesti toimenpiteitä on toteutettu eniten palvelu- ja kiinteistöalalla. Sopimukseen liittyneet organisaatiot ovat tehneet neljän vuoden aikana yhteensä liki 15 000 yksittäistä energiankäytön tehostamistoimenpidettä.Työ- ja elinkeinoministeriö on tukenut vuosina 2017–2020 elinkeinoelämän, kunta-alan ja kiinteistöalan sopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen energiatehokkuusinvestointeja yhteensä 77,6 miljoonalla eurolla. Tukea on myönnetty 764 hankkeeseen, jotka eivät ilman tukea olisi toteutuneet. Sopimuskauden 2017–2025 välitavoite saavutettuToimialoista sopimuksissa ovat mukana Metsäteollisuus, Elintarviketeollisuus, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus, Kaupan liitto, Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Kuntaliitto ja RAKLI.Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet toimijat ovat asettaneet itselleen energiamääränä mitattavan, vähintään 7,5 prosentin energiansäästötavoitteen vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on laskettu sopimukseen liittymistä edeltävän vuoden energiankäytöstä. Tehostamistavoitteen saavuttamisessa ollaan hyvässä vauhdissa. Välitavoitteet valtaosalla toimialoista on selvästi ylitetty.Mitä ovat energiatehokkuussopimukset? Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Sopimusten avulla toteutetaan EU:n energiatehokkuusdirektiivin asettamia energiatehokkuusvelvoitteita ja seurataan niiden toteutumista. Sopimuksiin on sitoutunut laaja joukko teollisuuden, energia- ja palvelualana yrityksiä sekä kuntia. Niiden energiankäyttö kattaa yhteensä noin 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä. Kuluva sopimuskausi ovat voimassa vuoteen 2025 asti.
