NordenBladet —Käräjäoikeudessa vastaanotettu suullinen todistelu otetaan jatkossa hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa vastaan käräjäoikeudessa tehdyltä videotallenteelta. Uudistus on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa. Presidentin on määrä vahvistaa laki huomenna perjantaina.Uudistuksella halutaan lisätä oikeudenkäynnin varmuutta ja ihmisten oikeusturvaa. Videotallenteiden ansiosta hovioikeuden ja korkeimman oikeuden käytettävissä oleva näyttö on nykyiseen verrattuna tuoreempaa ja parempaa.Suullisen todistelun videoiminen vähentää asianosaisille ja todistajille muutoksenhausta aiheutuvia kustannuksia ja muuta haittaa. Esimerkiksi rikosasioissa asianomistajat ja todistajat välttyvät yleensä kohtaamasta syytettyä toistamiseen. Lisäksi hovioikeuksien pääkäsittelyiden järjestämisen odotetaan helpottuvan, kun todistajia ei yleensä tarvitse kutsua paikalle. Pääkäsittelyjen ei myöskään odoteta peruuntuvan yhtä usein kuin nykyään sen takia, että todistajat eivät ole saapuneet paikalle.Uudistus myös siirtää oikeudenkäynnin painopistettä entistä enemmän käräjäoikeuteen. Tämä vahvistaa hovioikeuden roolia käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta kontrolloivana tuomioistuimena. Uuteen menettelyyn siirrytään, kun videotallenteiden tekemistä ja esittämistä varten kehitettävä tietojärjestelmä on valmis otettavaksi käyttöön. Tavoitteena on, että näin tapahtuisi vuoden 2023 alusta. Kun järjestelmä on valmis, annetaan vielä erillinen laki, jolla uudistus saatetaan voimaan.Tietojärjestelmän toteuttamisesta vastaa Tuomioistuinvirasto yhteistyössä Oikeusrekisterikeskuksen ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin kanssa.
NordenBladet —Suomen ja kaikkien Schengen-maiden väliseen liikenteeseen joulukuun lopulla palautettu sisärajavalvonta päättyy 31.1. Ulkorajaliikenteen rajoituksia sen sijaan jatketaan 14.2. asti. Valtioneuvosto päätti ulkorajaliikenteen rajoituksista istunnossaan 27.1. ja päätös tulee voimaan 1.2.2022.Myös Schengen-alueen ulkopuolisia EU-maita koskevat maahantulon rajoitukset poistuvat kokonaan 1.2. alkaen sisärajavalvonnan päättymisen vuoksi.EU- ja Schengen-alueen ulkopuolelta saapuvilta vaaditaan negatiivinen testitulosMaahantulon rajoituksia jatketaan ulkorajaliikenteen osalta 14.2. asti. Suomeen EU- ja Schengen-alueen ulkopuolelta saapuvilta vaaditaan todistus täydestä rokotussarjasta tai alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta koronataudista. Lisäksi vaaditaan todistus alle 48 tuntia vanhasta negatiivisesta covid-19-testituloksesta. Vaatimus koskee vuonna 2006 tai sitä aikaisemmin syntyneitä.Todistuksia ei edellytetä Suomen kansalaisilta, Suomessa pysyvästi asuvilta ulkomaalaisilta, eikä henkilöiltä, joiden maahantulon perusteena on välttämätön syy kuten pakottavat perheasiat tai muut pakottavat henkilökohtaiset syyt.Tartuntatautilain mukaiset vaatimukset koskevat kaikkia matkustajiaKaikkia Suomeen saapuvia matkustajia koskevat kuitenkin tartuntatautilain mukaiset vaatimukset todistusten esittämisestä ja aluehallintovirastojen tekemät päätökset pakollisista terveystarkastuksista.Matkustajalla pitää olla rokotustodistus tai todistus sairastetusta koronataudista tai negatiivinen testitodistus (alle 72 tuntia). Jos matkustajalla ei ole mitään edellä mainituista todistuksista, hänet ohjataan koronatestiin maahantulopisteellä.Vaatimukset koskevat eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikkia vuonna 2006 tai sitä aikaisemmin syntyneitä henkilöitä.Suomalaisten matkailijoiden tulee myös huomioida, että vaikka Suomeen pääsee ilman testiä, muilla mailla ja lentoyhtiöillä voi olla omia testivaatimuksia.
NordenBladet —Esityksessä ehdotetaan, että sairasvakuutetulla olisi oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman eristämismääräystä silloin, kun henkilöllä on luotettavasti todettu koronatartunta ja työhön osallistuminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi. Sama oikeus olisi alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen meneminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisen takia ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä työtään.Vain virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä vakavan tartuntataudin saaneen henkilön karanteeniin tai eristettäväksi. Karanteeni- tai eristämismääräys puolestaan on edellytys tartuntatautipäivärahan saamiselle. Tartuntamäärien ja altistumisten määrien ollessa suuria haasteeksi on noussut, että kaikkia tartunnan saaneita tai altistuneita ei käytännössä pystytä viiveettä määräämään karanteeniin tai eristettäväksi tai määräystä ei enää kaikilla alueilla nähdä tarkoituksenmukaisena. Testaus on myös ruuhkautunut monissa paikoissa nopeasti kasvaneiden tartuntamäärien vuoksi.Tartuntatautipäivärahan takautuvaa hakuaikaa esitetään pidennettäväksi nykyisestä kahdesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Virallista päätöstä eristämisestä tai karanteenista voi tällä hetkellä joutua odottamaan useamman viikon ja jopa pidempään kuin tartuntatautipäivärahaetuuden hakemiseksi edellytettävän kahden kuukauden ajan.Vuosilomalain ja merimiesten vuosilomalain työssäolon veroista aikaa koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että sairauden leviämisen estämiseksi annetun julkisen viranomaisen määräyksen lisäksi työssäolonveroista aikaa olisi myös työstä poissaoloaika, joka johtuu edellä mainitusta tartuntatautipäivärahaan oikeuttavasta työstä poissaolosta. Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa 30.6.2022 asti.
NordenBladet —Hallitus esittää saatavien perinnästä annettuun lakiin muutoksia, joilla rajoitetaan muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluja. Tarkoituksena on estää entistä tehokkaammin kohtuuttomien perintäkulujen periminen yrityksiltä. Uudistus on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.Yrityksiltä perittäviä perintäkuluja on väliaikaisesti rajoitettu koronavirusepidemian aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien helpottamiseksi.Esityksen mukaan lakiin lisätään pysyvästi yrityssaatavien osalta säännökset siitä, minkälaisista ja kuinka monesta perintätoimesta saa vaatia korvauksen. Laissa rajoitetaan myös yksittäisistä perintätoimista veloitettavien kulujen ja velallisen kokonaiskuluvastuun enimmäismäärää. Sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi säännökset koskevat yritysten saatavien lisäksi myös esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden ja yhdistysten saatavien perintää.Esityksessä pyritään myös turvaamaan yritysvelallisille riittävä aika huomautusten tai maksusuorituksen tekemiseen ennen mahdollisia seuraavia maksullisia perintätoimia tai tratan protestointia. Aikarajojen pidennyksen tarkoituksena on niin ikään parantaa vapaaehtoisen perinnän tuloksellisuutta. Lisäksi esityksellä halutaan edistää sähköisten perintäkirjeiden käyttöä niin kuluttaja- kuin yrityssaatavien perinnässä.Muutosten on tarkoitus tulla voimaan toukokuun alussa, jolloin väliaikaisen lain voimassaolo päättyy.
NordenBladet —Valtioneuvosto on tänään asettanut uuden kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn nelivuotiskaudeksi 27.1.2022–26.1.2026.Neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Neuvottelukunta edistää myös vuoropuhelua hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä. KANE toimii oikeusministeriön yhteydessä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula.
NordenBladet —Valtioneuvosto teki 27.1.2022 yleisistunnossaan periaatepäätöksen valtion osallistumisesta Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeen rahoitukseen. Valtion rahoitus hankkeelle on enintään 20 miljoonaa euroa vuosina 2020–2026. Rahoituksesta päätetään valtiontalouden menokehysten puitteissa valtion talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa sovittaen ne yhteen muiden julkisen talouden menotarpeiden kanssa.Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että Oulun kaupungin rahoitus hankkeelle vuosina 2020–2026 on vähintään saman suuruinen kuin valtion rahoitus. Hankkeeseen edellytetään osallistuvan runsaasti alueellisia, seudullisia ja paikallisia toimijoita, jotka osallistuvat hankkeeseen myös omin resurssein. Valtion tuen tulee Oulu2026-ohjelman mukaisesti hyödyttää kaikkia ohjelmassa mukana olevia 33 kuntaa.Taustaa Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeelleOpetus- ja kulttuuriministeriö nimesi 13.10.2021 Oulun kaupungin vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi eurooppalaisen asiantuntijaraadin julkistettua suosituksensa valinnaksi 2.6.2021. Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeella (Oulu2026-hanke) on laajat kulttuuriset ja taloudelliset vaikutukset. Oulun kaupungin kumppaneina hanketta toteuttaa 32 Pohjois-Suomen kuntaa.Ouluun ja kumppanikuntiin luodaan luovan talouden keskittymiä, lisätään kulttuuriperinnön näkyvyyttä ja hyödyntämistä sekä käynnistetään lukuisia hankkeita, joissa taide ja kulttuuri yhdistyvät kestävän kehityksen edistämiseen, matkailuun, teknologiaan ja tieteeseen.Hankkeesta syntyy tuloksia, joita voidaan hyödyntää alueiden ja kaupunkien kulttuurisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävässä kehittämisessä. Oulu2026-hankkeen talousvaikutuksiksi arvioidaan 20 % kasvu sekä luovan talouden että matkailun aloilla. Luovien alojen työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan 30 % vuoteen 2027 mennessä. Oulu2026-hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta vastaa Oulun kulttuurisäätiö.
NordenBladet —Matti Hirvola on nimitetty työ- ja elinkeinoministeriön viestintäjohtajaksi 15.2.2022 alkaen viiden vuoden määräajaksi. Nimityksestä päätti valtioneuvosto 27.1.2022.Hirvola on toiminut useissa organisaatioissa viestinnän johtamis- ja koordinaatiotehtävissä. Hän on työskennellyt useiden ministerien ja ministeriryhmien sekä eduskunnan varapuhemiehen viestinnästä ja mediasuhteista vastaavana erityisavustajana. Hirvolalla on työkokemusta neljästä eri ministeriöstä (valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö).Lisäksi hän on työskennellyt viestintä- ja vaikuttamistoimiston johtavana asiantuntijana, SAK:n vaikuttajaviestinnän johtamistehtävissä sekä puoluejärjestön viestintäpäällikkönä.Viestintätehtävien lisäksi Hirvola on toiminut muun muassa Teollisuuden palkansaajat TP ry:n pääsihteerinä sekä työmarkkinoiden projektitutkijana Kalevi Sorsa -säätiössä.Matti Hirvola on koulutukseltaan sekä filosofian että valtiotieteen maisteri.
NordenBladet —Tuotantosidonnaisiin EU:n eläinpalkkioihin joudutaan EU-lähtökohdista tekemään tälle vuodelle eräitä muutoksia, jotka vaikuttavat palkkioiden hakemiseen ja määräytymisperusteisiin. Kansallisten eläinperusteisten tukien ja EU-osarahoitteisten ohjelmaperusteisten eläinkorvausten haku jatkuu entiseen tapaan, eikä tällä ole vaikutusta niiden tukien määräytymisperusteisiin.Ruokintapäiviin perustuvien EU-eläinpalkkioiden määräytymisperusteisiin joudutaan tekemään muutoksia vuodelle 2022. Muutokset koskevat eläinpalkkioiden hakemista, vuosittaista palkkion määräytymistä ja maksua. EU-eläinpalkkioihin varattuihin valtion määrärahoihin muutoksilla ei ole vaikutusta. Kokonaistasolla EU-eläinpalkkioihin käytettävä tukimäärä säilyy ennallaan.
Muutokset määräytymisperusteissa koskevat vuoden 2022 nautapalkkiota, lypsylehmäpalkkiota, uuhipalkkiota ja kuttupalkkiota. Valtioneuvoston asetuksen antaminen ja näiden tukien haun aloittaminen viivästyivät, koska komission uudet ohjeet julkaistiin myöhään. Maa-ja metsätalousministeriö on selvittänyt komission ja kansallisten viranomaisten kanssa mahdollisuuksia muutostarpeiden kohtuullistamiseen. Haittojen välttämiseksi etsittiin keinoja, joilla pystytään vähentämään muutoksen aiheuttamia vaikutuksia tilojen talouteen. Tarkoituksena on myös välttää uhkana olleet haitat erityisesti naudanlihan tuotantoketjuun. Hallinto tulee neuvonnan ja tiedotuksen keinoin ohjaamaan viljelijöitä sellaiseen toimintaan, jolla mahdolliset tukimenetykset voidaan minimoida. Ylivoimaisesta esteestä yksittäisille tiloille aiheutuvat tukimenetykset arvioidaan ja korvataan normaaliin tapaan.
”En voi hyväksyä EU-komission toimintaa tässä eläinpalkkioasiassa. Ei ole oikein suomalaisia ruuantuottajia kohtaan, että yhdeksi vuodeksi komission vaatimuksesta joudutaan tekemään muutoksia hyvin toimivaan tukijärjestelmään viime hetkellä. Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruokavirasto tekevät ihan varmasti kaikkensa, että vaikutukset tuottajille ovat mahdollisimman pieniä. Korostan myös sitä, että EU-eläinpalkkioihin varattu tukisumma pysyy samana kuin viime vuonna eivätkä muut nautojen tuet muutu”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Teurasperusteiset palkkiot, eläinten hyvinvointikorvaus, alkuperäisrotujen kasvattamissopimukset ja kansalliset kotieläintuet säilyvät ennallaan, sillä näihin tukiin muutoksilla ei ole vaikutusta.
Ruokavirasto on jo aiemmin (14.10.2021) tiedottanut uudesta hakumenettelystä ja eläintukien määräytymisjakson muutoksista. Nämä muutokset on tehtävä Suomessa vuonna 2020 tehdyn komission tarkastuskäynnin yhteydessä havaittujen palkkiojärjestelmän puutteiden takia. Näiden lisäksi palkkiojärjestelmää on pitänyt muokata komission oikeuspalvelun syksyllä voimassaolevasta lainsäädännöstä antaman tulkinnan vuoksi. Sen mukaisesti palkkiota ei voi maksaa samasta eläimestä tukivuoden aikana kuin yhdelle tilalle. Palkkio eläimestä maksetaan eläimen viimeiselle kyseistä tukea hakeneelle haltijalle ja sille ajanjaksolle, jolloin eläin on ollut hänen hallinnassaan.
Komission mukaan ruokintapäiväperusteinen malli edellyttää jatkossa kiinteää viitepäivää, joka on 31.3. vuonna 2022. Palkkio voidaan maksaa vain eläimestä, jonka tiedot eläinrekisterissä ovat kunnossa ja joka on tuona päivänä rekisteröitynä kyseistä palkkiota hakevalle tilalle. Tämä malli on toimiva muilla eläimillä paitsi sonneilla. Siksi sonnien osalta vuonna 2022 sovelletaan 30 päivän tilalla pitoaikaa, mikä poistaa aikaisemmin ennakoidun tuen epätasaisen jakautumisen ongelman. Muutoksen ansiosta myös 31.3. jälkeen syntyneet sonnit voivat olla tukikelpoisia vuonna 2022.
Aikaisemmasta poiketen palkkionhakijan pitää ilmoittaa osallistumisensa EU:n tuotantosidonnaisen tuen järjestelmään vuosittain. Kaikkia vuoden 2022 EU-eläinpalkkioita on haettava verkkoasiointipalvelu Vipussa. Haku avautuu 10.2. ja päättyy 3.3.2022. Ruokavirasto valmistelee parhaillaan eläinpalkkioiden ehtoja, jotka julkaistaan ennen haun alkamista ruokavirasto.fi-sivustolla.
Ruokintapäiväperusteisten EU- eläinpalkkioiden määräytymisjakso voi alkaa vasta hakuajan jälkeen. Siksi määräytymisjaksot eivät enää ala vuoden alusta, vaan vasta 1.4.2022 ja jatkuvat vuoden loppuun kuten nykyäänkin. Tukihaun ja määräytymisperusteiden yksityiskohdista kerrotaan tarkemmin Ruokaviraston tiedotteessa ja viljelijäuutiskirjeessä.
Vuonna 2023 alkavan uuden rahoituskauden osalta eläinpalkkioiden määräytymisperusteita tullaan arvioimaan uudelleen EU-asetusten reunaehtojen pohjalta.
NordenBladet —Valtioneuvosto nimitti torstaina 27. tammikuuta yhteiskuntatieteiden maisteri Jyri Rantalan valtioneuvoston kanslian viestintäosaston apulaisosastopäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen ajalle 15.2.2022–7.10.2026.Rantala siirtyy valtioneuvoston kansliaan Suojelupoliisin esikuntapäällikön tehtävästä, jota hän on hoitanut kesäkuusta 2019. Tätä ennen hän toimi Suojelupoliisissa viestintäpäällikkönä 2014–2019 ja apulaispäällikön viransijaisena touko-heinäkuun 2021. Rantala työskenteli 1993–2014 Yleisradiossa TV-uutisten politiikan toimittajana, Skandinavian kirjeenvaihtajana ja TV-uutisten kotimaan toimittajana. Apulaisosastopäällikkö toimii valtioneuvoston apulaisviestintäjohtajana ja johtaa viestintäosaston toimintaa osastopäällikön apuna. Hän osallistuu osaston toimialaan kuuluvien tehtävien koordinointiin, kehittämiseen ja hoitamiseen.Valtioneuvoston viestintäosaston tehtävänä on valtioneuvoston yhteinen viestintä pääministerin johdolla ja valtioneuvoston kanslian ulkoinen viestintä. Lisäksi osasto sovittaa yhteen ministeriöiden ja valtionhallinnon ulkoista viestintää sekä vastaa valtionhallinnon viestinnän yleisestä kehittämisestä.
