NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt, että tiettyjen ihmisen normaalia immunoglobuliinia sisältävien intravaskulaariseen käyttöön tarkoitettujen lääkevalmisteiden velvoitevarastot saavat alittaa normaalin kuuden (6) kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaavan määrän.Velvoitevarastojen käyttö on kohdennettava ainoastaan potilaiden ja terveydenhuollon käyttöön Suomessa ja velvoitevarastoon kuuluvia lääkevalmisteita tulee käyttää vain sellaisissa tilanteissa, joissa lääkevalmisteiden hyväksyttyihin käyttöaiheisiin ei ole käytettävissä vaihtoehtoisia lääkevalmisteita tai muita hoitomuotoja. Ihmisen normaalia immunoglobuliinia sisältävien lääkevalmisteiden valmistuksessa tarvitaan veriplasmaa, jonka saatavuudessa on ollut ongelmia jo pidempään. Koronapandemia on heikentänyt saatavuutta entisestään. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä varmistetaan immunoglobuliinia sisältävien lääkevalmisteiden riittävyys haasteellisemman saatavuustilanteen aikana potilaille, jotka ensisijaisesti tarvitsevat lääkettä Suomessa. Osaan lääkevalmisteiden käyttöaiheista on mahdollista käyttää muita lääkevalmisteita ja hoitomuotoja. Hoitava lääkäri arvioi käytettävän hoitomuodon kunkin potilaan kohdalla. Päätös tulee voimaan 1.2.2022. Lääkevalmisteiden velvoitevarastojen suuruuden tulee olla lääkkeiden velvoitevarastoinnista annetun lain mukaisia viimeistään 31.1.2023. Sosiaali- ja terveysministeriö: Sosiaali- ja terveysministeriön päätös ihmisen normaalia immunoglobuliinia sisältävien intravaskulaariseen käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden velvoitevaraston käytöstä erityistilanteessa VN/1692/2022 (Finlex)
NordenBladet —Poliisin henkilötietolaki tuli voimaan 1.6.2019. Uutta lakia on nyt sovellettu vajaan kolmen vuoden ajan. Sisäministeriössä on tehty selvitys poliisin henkilötietolainsäädännön toimeenpanosta Poliisihallituksen ja sen alaisen poliisihallinnon osalta sekä suojelupoliisissa. Selvitys luovutettiin eduskunnalle 31.1.2022.Eduskunta edellytti poliisin henkilötietolain uudistamisen yhteydessä, että hallitus seuraa ja arvioi uuden poliisin henkilötietolainsäädännön toimeenpanoa ja laatii siitä selvityksen hallintovaliokunnalle.Lakiuudistusta pidetään pääosin onnistuneenaPoliisin henkilötietolain uudistuksen yhtenä tavoitteena oli selkeyttää ja yksinkertaistaa poliisin henkilötietolain monimutkaista rakennetta. Saatujen lausuntojen pohjalta uudistusta voidaan pitää pääosin onnistuneena. Uusi lainsäädäntö nähdään aiempaan selkeämpänä ja toimivampana. Esimerkiksi siirtyminen henkilötietojen käsittelyn järjestelmäkohtaisesta sääntelystä käyttötarkoituksiin perustuvaan sääntelyyn nähdään pääosin toimivana ja aiempaa joustavampana ratkaisuna. Aiemmin henkilötietojen käsittely oli sidoksissa käytettäviin tietojärjestelmiin, kun nykyisin sääntely perustuu siihen, mihin tarkoitukseen henkilötietoja käytetään. Myös rekisterinpidon keskittäminen Poliisihallitukselle on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi.Lainsäädännön kokonaisuus ei silti ole kaikilta osin täysin selkeä. Lakia soveltavien viranomaisten kannalta haasteellista on, että poliisin henkilötietojen käsittely jakautuu osin yleisen tietosuoja-asetuksen ja osin rikosasioiden tietosuojalain piiriin. Tietosuojalainsäädännön lisäksi poliisin henkilötietojen käsittelyssä on huomioitava myös muun muassa toimivaltuussääntelyn, julkisuuslain, tiedonhallintalain sekä kansallisen erityislainsäädännön ja EU-säädösten vaatimukset. Soveltajan on siis hallittava laaja lainsäädännön kokonaisuus.Selvitykseen annetuissa lausunnoissa on lisäksi noussut esiin, että viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon liittyy tietosuojalainsäädännön uudistumisesta huolimatta edelleen ongelmia. Sisäministeriön näkemyksen mukaan sekä poliisin henkilötietolain että muun tiedonvaihtoa koskevan sääntelyn jatkuva arviointi on keskeistä viranomaisten toimintaedellytysten kannalta.Suojelupoliisia koskevan sääntelyn keskittäminen helpottaa lain soveltamistaSuojelupoliisin osalta selvitys koskee henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 7. lukua. Uuden lain rakenteellinen ratkaisu, jossa suojelupoliisia koskeva sääntely on keskitetty pääsääntöisesti lain 7. lukuun, on aikaisempaa selkeämpi lain soveltamisen kannalta. Kyseisen luvun säännöksiä sovelletaan vain suojelupoliisissa, mikä tukee soveltamiskäytännön yhdenmukaisuutta ja on selkeää vastuiden kannalta.Suojelupoliisin oikeudet luovuttaa ja saada henkilötietoja säilyivät pääosin ennallaan. Sääntelyä uudistettiin niin, että tiedon luovutuksesta suojelupoliisin ja muun poliisin välillä säädetään. Ratkaisun on katsottu selkeyttävän vastuita.Rekisteröidyllä henkilöllä ei ole tarkastusoikeutta suojelupoliisin käsittelemiin henkilötietoihin. Pyynnön henkilötietojen ja niiden käsittelyn lainmukaisuuden tarkastamisesta voi tehdä tietosuojavaltuutetulle tai poliisille poliisin henkilötietolain mukaisesti. Poliisille esitetty pyyntö toimitetaan tietosuojavaltuutetulle. Tämä oikeus lainmukaisuuden tarkastamiseen on tärkeää rekisteröidyn oikeuksien kannalta. Tietosuojavaltuutetun lausunnon mukaan rekisteröityjen tietosuojavaltuutetun toimistoon tekemät yhteydenotot eivät ole merkittävästi muuttuneet uuden poliisin henkilötietolain voimaantulon myötä.EU:n tietosuojauudistus poliisin henkilötietolain uudistamisen taustallaPoliisin henkilötietolain laaja kokonaisuudistus oli osa EU:n tietosuojauudistukseen liittyvää kansallisen tietosuojalainsäädännön muutosta, jonka yhteydessä on uudistettu myös useita muita viranomaisia koskevat henkilötietolait. Uudistuksen tavoitteena oli saattaa poliisin henkilötietolaki vastaamaan toimintaympäristön ja poliisilainsäädännön muutoksista johtuvia henkilötietojen käsittelyn ja tietosuojan tarpeita.Sekä tietosuojan uutta yleislainsäädäntöä että poliisin uutta henkilötietolakia on selvitystä annettaessa sovellettu verraten lyhyen aikaa. Selvitys kuvaa lain toimeenpanoa tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella. Uudessa sääntelyssä ei ole selvitystä valmisteltaessa havaittu sellaisia puutteita, jotka edellyttäisivät välittömiä muutoksia lainsäädäntöön.Sisäministeriö seuraa jatkossakin säännöllisesti lainsäädännön toimivuutta, ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja sekä kansallisen ja eurooppalaisen oikeuskäytännön kehittymistä, ja arvioi niistä mahdollisesti aiheutuvia lainsäädännön muutostarpeita.
NordenBladet —Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisessä Helmi-ohjelmassa hoidettiin, kunnostettiin ja ennallistettiin elinympäristöjä enemmän kuin koskaan. Erityisesti arvokkaiden lintuvesien ja -kosteikkojen kunnostus sai viime vuonna vauhtia, ja soiden suojelussa ylitettiin vuodelle 2021 asetetut tavoitteet.Helmi-ohjelma sai valtioneuvoston päätöksellä 2030 ulottuvat tavoitteet keväällä 2021. Ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi. Helmi-ohjelma on merkittävä toimenpidekokonaisuus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä.Vuonna 2021 soiden vapaaehtoinen suojelu sujui yli odotusten, kun kunnianhimoinen 5 000 hehtaarin suojelutavoite ylitettiin. Arvokkaita soita suojeltiin yhteensä hieman yli 6 000 hehtaaria, eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa. Soita ennallistettiin yhteensä noin 6400 hehtaarilla. Metsähallituksen Luontopalvelut ennallisti suojelualueilla Helmi-rahoituksella noin 3700 suohehtaaria ja Metsähallituksen liiketoiminta tulorahoituksellaan 2700 hehtaarilla. Ennallistamalla elinympäristöjä palautetaan kohti luonnontilaa.Kosteikkojen ja lintuvesien kunnostus turvaa uhanalaisia lintuja”Helmi-ohjelmalla tartumme luontokadon tärkeimpään suoraan syyhyn: elinympäristöjen heikkenemiseen. Monissa elinympäristöissä suojelu ei yksin riitä, vaan tarvitaan alueiden kunnostamista ja hoitoa. Tämä työ on välttämätöntä uhanalaisten lajien ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.”Yksi Helmi-ohjelman vahvuuksista on yhteistyö. Metsästäjät, lintuharrastajat ja ympäristöpuoli tekevät yhdessä töitä uhanalaisten vesilintujen hyväksi. Ohjelman parissa kunnostettiin kosteikkoja vesilinnuille sopiviksi elinympäristöiksi ja turvattiin pesimärauhaa Helmi-vieraspetopyynneillä”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Puolet kosteikkojemme vesilinnuista on uhanalaisia, ja merkittävimpiä syitä tähän ovat rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä vieraspedot. Suurin osa arvokkaista lintuvesistä ja -kosteikoista on jo suojeltu tai sijaitsee valtion mailla, ja Helmi-ohjelman kunnostustoimenpiteet kohdennetaankin ensisijaisesti Natura 2000 -verkostoon kuuluville suojelualueille. Vuonna 2021 kunnostustoimet olivat käynnissä 55 lintuvedellä. Kunnostustoimina tehtiin muun muassa rantaniittyjen ja -luhtien raivausta, niittoa, laidunnusta, pesimäsaarten rakentamista, avovesialueen ruoppauksia, vieraspetopyyntiä ja hoitokalastusta.Kunnostuksia toteuttivat ELY-keskukset ja Metsähallituksen Luontopalvelut, ja vieraspetopyyntejä Suomen riistakeskus ja Metsähallituksen Eräpalvelut. Linnuston inventointi mahdollistaa toimenpiteiden vaikutusten seurannan. Esimerkiksi punasotka, heinätavi, nokikana ja mustapyrstökuiri hyötyvät kosteikkojen ja lintuvesien kunnostamisesta. Riistahallinnon toimesta kosteikkoja kunnostettiin yhteensä 220 hehtaaria ja Helmi-vieraspetopyynnit alkoivat 45:llä lintuvedellä. Lisäksi käynnistettiin levähdysaluehanke, jonka tavoitteena on rakentaa muuttolinnuille metsästyksestä vapaiden alueiden verkosto, joilla kerätä voimia ennen syysmuuttoa.Myös perinnebiotooppeja, metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesiä ja rantoja hoidetaanMetsäisissä elinympäristöissä hoidettiin suojelualueilla muun muassa valkoselkätikkametsiä, lehtoja ja jalopuukohteita. Yhteensä toimia tehtiin noin 300 luontokohteella. Metsähallituksen talousmetsissä pääsääntöisesti ylitettiin kuluneelle vuodelle asetetut luonnonhoidon tavoitteet. Lehtojen hoitoa tehtiin 255 hehtaarilla ja kulotusta 341 hehtaarilla. 120 kalojen vaellusestettä poistettiin ja yhdeksän hehtaaria paahde-elinympäristöjä hoidettiin. Lisäksi soita ennallistettiin jopa 2700 hehtaarilla, kun tavoite oli 515 hehtaaria.Perinnebiotooppien valtakunnallinen inventointi jatkui, ja kunnostustöitä tehtiin Helmi-ohjelmassa yhteensä hieman yli 900 hehtaarilla. Perinnebiotooppien osalta päätavoitteena on lisätä hoidossa olevien perinnebiotooppien määrää. Pienvesien ja rantojen kunnostuksia tehtiin 60 kohteella, ja useamman kohteen kunnostuksen suunnittelu ja inventointi aloitettiin. Erityisesti puroissa sekä rannikolla sijaitsevissa fladoissa ja kluuveissa kunnostustoimien määrä lisääntyi. Kunnat ja järjestöt mukaan tekemään Helmi-ohjelman kunnostustöitäVuoden 2021 järjestettiin myös Kunta- ja Järjestö-Helmi erityisavustushaku, jonka kautta kunnilla ja järjestöillä oli mahdollisuus hakea avustusta elinympäristöjen kunnostus- ja hoitotöihin. Hakemuksia tuli yhteensä 66 ja niistä tehdään päätökset alkuvuoden aikana. Avustuksiin on varattu yhteensä 5 miljoonaa euroa. Samaan aikaan käynnissä ovat vuoden 2020 lopussa rahoitetut kuntien monimuotoisuushankkeet, joita avustetiin noin 2,3 miljoonalla eurolla. Hankkeilla kunnostetaan kaikkia Helmi-ohjelmaan kuuluvia elinympäristöjä: soita, lintuvesiä, perinnebiotooppeja, pienvesiä ja rantaluontoa sekä metsiä.
NordenBladet —EU-maiden tasa-arvoasioista vastaavat ministerit kokoontuivat keskustelemaan EU:n tasa-arvostrategian työelämäprioriteettien toteuttamisesta korkean tason konferenssiin maanantaina 31. tammikuuta. Suomea edusti pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.Konferenssin teemana oli naisten taloudellinen itsenäisyys tasa-arvon edistäjänä. Keskusteluissa keskityttiin erityisesti sukupuolistereotypioiden purkamiseen, työelämän tasa-arvoon, työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen, digitaaliseen koulutukseen panostamiseen sekä naisten yrittäjyyteen. Ranskan koolle kutsuma konferenssi on osa Ranskan EU:n neuvoston puheenjohtajakautta.Ministeri Blomqvist totesi naisten taloudellinen itsenäisyyden ja sen esteiden purkamisen olevan avainasemassa tasa-arvon saavuttamisessa kaikilla elämän aloilla: ”Meidän on tehostettava pyrkimyksiämme varmistaa naisten täysipainoinen ja tasa-arvoinen osallistuminen työelämään.” Blomqvist korosti keinoina muun muassa naisten ja miesten hoivavastuun tasa-arvoista jakautumista, työelämän sukupuolenmukaisen segregaation purkamista sekä sukupuolten palkkaeron poistamista: ”Sukupuolten välinen palkkaero on edelleen eurooppalaisten yhteiskuntien jatkuva tasa-arvo-ongelma. Sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi tarvitaan konkreettisia toimia, kuten palkka-avoimuuden lisäämistä. Pidämme hyvänä neuvostossa saavutettua yhteisymmärrystä palkka-avoimuutta koskevasta direktiiviehdotuksesta”.”Lisäksi on huomioitava, että työelämä muuttuu erityisesti digitalisaation myötä. Tämä asettaa uusia haasteita sukupuolten tasa-arvon edistämiselle. Meidän on analysoitava digitalisaation sukupuolivaikutuksia työelämässä ja sisällytettävä sukupuolinäkökulma digitaalisaatiopolitiikkaamme niin EU-tasolla kuin jäsenvaltioissakin”, ministeri totesi.Videokonferenssina järjestettyyn konferenssiin osallistuivat myös tasa-arvokomissaari Helena Dalli ja Euroopan tasa-arvoinstituutin EIGEn pääjohtaja Carlien Scheele.
NordenBladet —Valtiovarainministeri Annika Saarikon asettama työryhmä lähtee selvittämään mahdollisuutta ottaa Suomessa käyttöön kaivosvero.Työryhmä laatii arvion eri verovaihtoehtojen soveltuvuudesta, toteuttamiskelpoisuudesta ja pääasiallisista vaikutuksista. Tavoitteena on, että työryhmän arvioiden pohjalta on mahdollista tehdä päätös kaivosveron toteuttamismallista hallituksen esityksen valmistelua varten. Selvitystyö perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjauksiin. Selvitystyössä otetaan huomioon kaivosmineraalien luonne uusiutumattomina luonnonvaroina. Vaikka vero kohdistuu uusiutumattomiin luonnonvaroihin, veron ensisijainen tavoite ei kuitenkaan ole niiden käytön väheneminen, vaan tavoitteena on ohjata yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus uusiutumattomien mineraalivarojen käytöstä.Hallitus on aiemmin linjannut, että Suomessa otetaan vuonna 2023 käyttöön kaivosvero kaivostoiminnan sähköveron korotuksen sijaan. Kaivosveron tavoiteltu verotuotto on 25 miljoonaa euroa vuodessa. Verotuotosta 60 prosenttia ohjataan kaivosten sijaintikunnille ja 40 prosenttia valtiolle.Työryhmään osallistuu asiantuntijoita valtiovarainministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Verohallinnosta, Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, Geologian tutkimuskeskuksesta, Kuntaliitto ry:stä ja Kaivosteollisuus ry:stä. Lisäksi työryhmä kuulee työnsä tueksi asiantuntijoita, tutkijoita, etujärjestöjä ja keskeisiä sidosryhmiä. Työryhmän toimikausi alkoi tammikuun lopussa ja päättyy 31.5.2022. Toimikauden päättyessä työryhmän laatimasta arviomuistiosta järjestetään julkinen lausuntokierros.
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän viime syksynä julkistama HERO- eli maatalouden hiili-euro-ohjelma on parhaillaan työn alla Luonnonvarakeskuksessa. Ohjelmaa laatii tutkimusprofessori Heikki Lehtonen yhdessä tutkijaryhmän kanssa. Ohjelma on määrä saada valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä.Työn tavoitteena on laatia ohjelma siitä, miten saavutetaan 29 prosentin vähennys maatalouden kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2035 mennessä ilman että maatilojen talous heikkenee, päinvastoin sen tulee toimeksiannon mukaan vahvistua. Maatalouden ilmasto- ja ympäristötoimenpiteet kerätään yhdeksi toimenpidekokonaisuudeksi, jossa määritellään tarkemmin päästövähennyspolku vuoteen 2035.”Toisaalta kyse ei ole vain faktoista, vaan myös yhteiskunnan asenneilmapiiri vaikuttaa siihen, miten viljelijät saadaan mukaan näihin talkoisiin. On myös tärkeää, että heillä on vaihtoehtoisia ratkaisuja”, Lehtonen korostaa.Ensi vuoden alussa alkavan uuden CAP-kauden mukaiset Suomessa vuosina 2023-27 toteutettavat toimenpiteet edistävät tavoitellun 29 prosentin päästövähennyksen saavuttamista, mutta ne eivät vielä riitä sen saavuttamiseen.Heikki Lehtonen (Valokuva: Luke)Pohjana tuottajien tilaama selvitysLehtonen on ottanut lähtökohdakseen Luken MTK:lle ja SLC:lle vuonna 2020 laatiman Maatalouden ilmastotiekartan, jonka laatimista hän veti. Se laadittiin maataloustuottajien ja elintarviketeollisuuden näkemyksiä kuunnellen. Työ laadittiin jo alun perin niin, että ruoantuotannon omavaraisuus ja maatilojen talous ei heikkene kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimien seurauksena. Tavoitteena oli sama 29 prosenttia.Lehtosen mukaan vaatii kuitenkin yksityiskohtaisempaa tarkastelua, kuinka eri päästövähennystoimet voivat laajassa mitassa toteutua niin, että maatilojen talouskehitys vahvistuu. ”Kysymys on myös ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja maatalouden kestävästä tehostamisesta niin, että kokonaiskestävyys ja tuottavuuden kasvu maataloudessa voi toteutua aiempaa paremmin”, Lehtonen toteaa. Tämä voi tarkoittaa painopisteiden muutoksia ja lisäpanostuksia maatiloilla ja koko maataloudessa.Tarvittavat julkisen vallan ohjauskeinot jäivät osin täsmentämättä yksityiskohdiltaan vuonna 2020 tehdyssä Maatalouden ilmastotiekartassa. Tuolloin voimassa ollut maatalouden politiikkaohjauksen kokonaisuus sallii vain osin viljelijöiden kannustamista sopiviksi todettuihin päästövähennystoimiin.”Suomen vuonna 2021 laadittu CAP-suunnitelma sisältää kuitenkin elementtejä, jotka mahdollistavat jossain määrin vahvemmat kannustimet khk-päästöjen vähentämiseen. Ne otetaan HERO-ohjelman laatimisessa huomioon”, Lehtonen sanoo.Radikaaleja ratkaisuja turvemaiden käyttöön?Lehtosen mukaan HERO-ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että maatilojen ilmastotoimet – ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen – ovat myös eduksi maatilojen talouskehitykselle, eivätkä ainakaan haittaa sitä.”Monet eri keinot ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, kuten uusien kasvilajikkeiden tarkka viljely ja viljelykiertojen monipuolistaminen eri tavoin, ovat sopusoinnussa ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa. Tällöin tuottavuus ja kannattavuus voivat parantua maatiloilla. Toisaalta pidemmän päälle ilmastonmuutokseen sopeutumisen laiminlyönti voi tulla kalliimmaksi kuin ennakoiva sopeutuminen, ja se voi heikentää myös päästövähennysten toteutumista maataloudessa. Maataloudessa on mahdollisuuksia tuottaa kohtuuhintaisia päästövähennyksiä.””Synergiat ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillinnän välillä liittyvät erityisesti viljelykiertoon, hiilensidontaan ja kasvien satoisuuteen kivennäismailla, sekä turvemaiden tuottavaan ja ilmastoviisaaseen käyttöön. Työssä hyödynnetään tutkimusnäyttöä ja mm. eri tutkimusprojekteissa tehtäviä suosituksia erilaisten viljelysmaiden satoisaan ja ilmastoviisaaseen viljelyyn”. Lehtonen sanoo.Lehtonen väläyttää täysin uudenlaisia ratkaisuja kuten turvemaiden muuttamista kosteikoiksi, jolloin hiilen säilyttämisestä voisi tulla osalla turvemaita ”päätuotantosuunta”. Joka tapauksessa on hänen mielestään tuettava viljasta luopumista turvemailla. Myös kivennäismaista voitaisiin tehdä hiilinielu monipuolistamalla pellonkäyttöä, parantamalla maan kasvukuntoa ja lisäämällä palko- ja muiden valkuaiskasvien viljelyä niillä. Kysyntään vastaavien kasvivalintojen ja viljelykiertojen, ”hiiliviljelyn” ja korkeampien satotasojen pitää olla Lehtosen mielestä tavoitteena. Mutta työn pitää olla kannustavaa eli katerivillekin pitäisi jäädä jotakin, hän pohtii.Lehtosen työn on määrä valmistua maaliskuun lopussa, jonka jälkeen maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa työn tuloksista.
NordenBladet —Matkailun julkinen kokonaisrahoitus vuosina 2014–2020 oli yhteensä noin 694 miljoonaa euroa. Rahoituksesta matkailun hanketoiminnan osuus oli noin 368 miljoonaa euroa ja raportissa viitatun perusrahoituksen (ts. Visit Finlandille ja Metsähallitukselle kohdentuneen rahoituksen) osuus noin 326 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoituksen lisäksi vuonna 2020 matkailualalle myönnettiin koronarahoitusta yli 263 miljoonaa euroa.Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön raportista, jonka toteutti MDI Public Oy yhteistyössä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) kanssa. Selvitys kokoaa ajankohtaisen tiedon Suomessa matkailuun ohjatun julkisen tuen määrästä, alueellisesta ja sisällöllisestä kohdentumisesta sekä matkailun kehittämishankkeiden toteumasta vuosina 2014–2020. Lisäksi selvityksessä luotiin katsaus vuonna 2020 matkailualalle kohdennetuista koronatuista.Työtä varten selvitettiin ja analysointiin laaja määrä rahoitus- ja hanketietoaineistoja, toteutettiin haastatteluja ja järjestettiin selvityksen johtopäätöksiä kirkastava työpaja.Julkinen rahoitus lievästi supistunut aiempaan ohjelmakauteen verrattunaVerrattuna ohjelmakauteen 2007–2013 matkailun hankerahoituksen määrä oli ohjelmakaudella 2014–2020 arviolta yli 120 miljoonaa euroa pienempi. Matkailuhankkeiden kokonaisrahoituksesta merkittävä osa, yli 90 prosenttia (noin 340 miljoonaa euroa) oli EU-osarahoitteisia hankkeita.Rakennerahastovaroista kohdennettu hankerahoitus on kohdistunut erityisesti Lappiin. Maaseuturahastossa alueelliset erot ovat maltillisempia. Business Finlandin yritysrahoitus ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset ovat kohdentuneet merkittävästi Uudellemaalle. Eniten matkailun hankerahoitusta on kohdistunut alalle yritystukien muodossa (erityisesti investointituet) sekä matkailun operatiivisen toiminnan kehittämiseen (mm. matkailumarkkinointi ja tuotekehitys). Kokonaisrahoituksena yritystukien osuus on kasvanut vuosina 2014–2020 verrattaessa aiemman vuosia 2007–2010 koskeneen selvityksen tuloksiin.Matkailun kehittämishankkeiden toteuttaminen edellyttää julkisen rahoituksen rinnalla yksityistä rahoitusta. Ohjelmakaudella 2014–2020 rakennerahasto-ohjelmassa yksityisen rahoituksen osuus on ollut keskimäärin 46 prosenttia. Maaseutuohjelmasta rahoitetuissa matkailuhankkeissa yksityisen rahoituksen osuus on ollut keskimäärin 50 prosenttia.Selvityksen tuloksia hyödynnetään matkailun hankerahoituksen kehittämisessäSelvityksen tulosten perusteella rahoitusta tulisi kohdentaa jatkossa laajempiin hankekokonaisuuksiin sekä kestävän matkailun ja digitalisaation edistämiseen. Myös alueiden välistä yhteistyötä sekä hanketoiminnan pitkäjänteisyyttä ja kansainvälisyyttä olisi syytä vahvistaa. Rahoituslähteiden välistä koordinaatiota tulisi kehittää ja matkailualan toimijoiden tietoisuutta eri rahoituslähteistä olisi vahvistettava.Selvityksen tuloksia hyödynnetään Suomen valtakunnallisen matkailustrategian 2019–2028 toimeenpanossa ja toimeenpanon arvioinnissa. Tulokset tukevat alueellisella ja kansallisella tasolla tehtäviä päätöksiä hankerahoituksen kohdentamisesta erityisesti syyskuussa 2021 käynnistyneen uuden rakennerahastokauden näkökulmasta. Lisäksi tulosten avulla voidaan tarkastella julkisen tuen määrässä ja kohdentumisessa tapahtuneita muutoksia sekä tehdä näkyväksi matkailuhankkeisiin myönnettävän julkisen rahoituksen osuuksia.
NordenBladet —Valtiovarainministeriö on julkaissut Julkisen hallinnon tiedonhallintakartan edistämään julkisen hallinnon tietovarantojen hyödyntämistä ja yhteentoimivuutta. Yhdessä muiden ministeriöiden kanssa koottu tietoaineisto koostuu julkisen hallinnon tietovarannoista, niihin kohdistuvista tiedonluovutuksista sekä tiedoista vastaavista ja niitä hyödyntävistä toimijoista.Tiedonhallintakartta tarjoaa eri toimijoille yhteisen tietopohjan tiedonhallinnan nykytilasta julkisen hallinnon tietovarantojen yhteentoimivuuden kehittämiseen ja tiedonhallinnan muutosten vaikutusten arvioimiseen. Tiedonhallintakartan ensimmäinen versio on hyödynnettävissä Valtiokonttorin ylläpitämässä Tutkihallintoa.fi-palvelussa. Kartta on tarkoitettu eri toimijoiden vapaaseen käyttöön.Tiedonhallintakartasta apua kehittämistoimien vaikutusten arviointiinTiedonhallintakartan avulla mahdollistetaan tiedonhallinnasta vastaaville viranomaisille aiempaa paremmat lähtökohdat arvioida laajojen hallinnollisten tai rakenteellisten muutosten vaikutuksia. Kartta tarjoaa eri toimijoille näkymän siihen, mitä ovat julkisen hallinnon keskeiset tietovarannot, mitä tietoja niissä ylläpidetään ja miten tietovarantojen tietoja hyödynnetään sekä miten tietoja luovutetaan tietovarantojen välillä.Tiedonhallintakartta on tarkoitettu apuvälineeksi ministeriöille tietovarantojen yhteentoimivuuden ohjaustehtävään ja yhteentoimivuuden toteutustapojen suunnitteluun toimialoillansa. Lainvalmistelijalle kartta tarjoaa tiedon tietovarantoja ja tiedonluovutuksia koskevasta sääntelystä sekä tietoa nykyisistä sääntelytavoista toimialat ylittävänä kokonaisuutena.Viranomaisille kartta toimii välineenä tunnistaa ja hyödyntää olemassa olevia tietovarantoja sekä muiden viranomaisten hallinnassa olevia tietoja ja tietoaineistoja. Kartan avulla viranomainen voi myös arvioida tiedonhallinnan kehittämistoimien vaikutuksia muille toimijoille. Tiedonhallintakartta edistää julkisuusperiaatteen toteutumista tarjoamalla kokonaiskuvan viranomaisten tehtävien hoitamisessa hyödynnettävistä julkisen hallinnon tietovarannoista. Tiedonhallintakartan tiedot on koottu ajantasaisista säännöksistä, ja sen ylläpidosta vastaa valtiovarainministeriö. Ministeriöt huolehtivat aineiston ajantasaisuudesta toimialoillaan. Tiedonhallintakarttaa kehitetään edelleen yhteistyössä ministeriöiden kanssa yhteentoimivuuden edistämisen tarpeiden mukaisesti.
NordenBladet —Valtion ja maakuntien liittojen välillä käydään aluekehittämiskeskustelut 1.–17.2.2022. Keskustelut vahvistavat valtion ja maakuntien vuorovaikutusta ja yhteistyötä aluekehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Keskustelujen pohjalta tehdään valtion ja maakuntien väliset yhteistyöasiakirjat, joissa sovittuihin toimenpidekokonaisuuksiin valtioneuvosto myöntää maakuntien liitoille yhteensä 16 miljoonaa euroa kansallista aluekehittämisen määrärahaa.Helmikuun aikana käytävissä keskusteluissa pureudutaan alueiden ja valtioneuvoston tilanne- ja kehityskuvatyön sekä yhteisen valmistelun perusteella tunnistettuihin ajankohtaisiin ja kunkin maakunnan kehityksen kannalta merkittäviin teemoihin.Keskusteluihin osallistuu valtion puolelta työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, valtiovarainministeriön ja puolustusministeriön edustajia sekä aluehallinnosta ELY-keskusten ja TE-toimistojen edustajia. Maakuntien osalta keskusteluissa on mukana maakuntien liittojen lisäksi edustajia tutkimus- ja koulutusorganisaatioista, keskuskaupungeista ja kehitysyhtiöistä. Alueiden elinkeinoelämää edustaa usein yrittäjäjärjestö. Kokoonpanot vaihtelevat alueen ja keskusteltavien teemojen mukaan. Osaavan työvoiman saatavuus ja alueellinen liikkuvuus esillä kaikissa keskusteluissaKeskusteluja käydään valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen, tuoreiden maakuntaohjelmien sekä aluekehityksen tilanne- ja kehityskuvan pohjalta. Elinkeinoministeri Mika Lintilän johtaman alueiden uudistumisen neuvottelukunnan linjauksen mukaisesti kaikkien maakuntien kanssa keskustellaan osaavan työvoiman saatavuudesta ja alueellisesta liikkuvuudesta. Pula osaavasta työvoimasta koettelee useita aloja ja käytännössä kaikkia alueita. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan sekä kansallisia että alueellisia toimia ja sujuvaa yhteistyötä eri tahojen kesken.”Keskusteluissa perataan osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita sekä niitä toimenpiteitä, joista hallitus on jo päättänyt ja joilla tähdätään parempaan töiden ja tekijöiden kohtaantoon ja työvoiman saatavuuteen. Keskustelujen johtopäätöksiä tullaan hyödyntämään ministeriössä politiikkatoimien jatkotyössä kuten toimialakohtaisten työvoimatiekarttojen valmistelussa”, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen toteaa.Muita keskustelujen poikkihallinnollisia teemoja ovat muun muassa ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, vihreä siirtymä, bio- ja kiertotalous, tki-toiminnan vauhdittaminen sekä hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoistumisen ehkäisy.Aluekehittämiskeskusteluissa ei tehdä sitovia päätöksiä, vaan keskeisenä tavoitteena on luoda yhteistä tilannekuvaa alueen kehityksestä ja löytää keinoja, joilla pöydällä olevia asioita eri osapuolien on mahdollista edistää. Toteutumista seurataan yhdessä maakuntien kanssa ja seurannasta vastaa alueiden uudistumisen neuvottelukunta.Aluekehittämiskeskustelut ovat osa uutta aluekehittämislainsäädäntöäAluekehittämisen keskustelut toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa lakisääteisensä menettelynä. Keskustelujen yhteydessä kokeillaan valtion ja maakuntien sopimuksellisen yhteistyön toimintamallia. Jatkossa keskusteluja on tarkoitus järjestää säännöllisesti.
NordenBladet —Koronaministerityöryhmä päätti 7. tammikuuta kokouksessaan suositella kerrallaan korkeintaan viiden perheen ulkopuolisen henkilön tapaamista. Ministerityöryhmä on päättänyt maanantaina 31. tammikuuta kirjallisessa menettelyssään luopua tästä suosituksesta 1. helmikuuta alkaen.Kooste aiemmin päätetyistä ja linjatuista helmikuun alussa voimaan tulevista koronarajoitusten muutoksistaAiemmin tehtyjen päätösten ja linjausten mukaisesti koronarajoituksiin ja -suosituksiin tulee helpotuksia 1. helmikuuta alkaen.Sisärajavalvonta päättyy, ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan 14.2. astiSuomen ja kaikkien Schengen-maiden väliseen liikenteeseen joulukuun lopulla palautettu sisärajavalvonta päättyy 31. tammikuuta. Ulkorajaliikenteen rajoituksia sen sijaan jatketaan 14. helmikuuta asti. Myös Schengen-alueen ulkopuolisia EU-maita koskevat maahantulon rajoitukset poistuvat kokonaan 1. helmikuuta alkaen sisärajavalvonnan päättymisen vuoksi.Kaikkia matkustajia koskevat kuitenkin tartuntatautilain mukaiset vaatimukset todistusten esittämisestä ja aluehallintoviranomaisten tekemät päätökset pakollisista terveystarkastuksista.
