NordenBladet — Pk-yritykset lähtivät kuluvaan vuoteen poikkeuksellisessa tilanteessa, kun pandemia alkoi kiihtyä uudelleen. Tilanne heijastuu pienten ja keskisuurten yritysten odotuksiin lähiajan suhdannekehityksestä ja odotukset ovat laskeneet, mutta ovat edelleen positiiviset. Lisäksi suurin osa vastanneista pk-yrityksistä näki suhdanteiden pysyneen ennallaan viime syksyn barometriin verrattuna.Pandemia jatkuminen ja terveysturvallisuuteen tähdänneiden rajoitusten voimassaolo ovat heikentäneet pk-yritysten tulevaisuuden näkymiä. Myönteistä on se, että odotukset henkilöstön määrän kehityksestä ovat pysyneet positiivisina ja jopa lievästi parantuneet.– Viime syksyyn verrattuna pienempi joukko pk-yrityksiä näkee nyt suhdanteiden paranevan. Viime viikkoina on kuitenkin virinnyt toivoa pandemiatilanteen tasaantumisesta. Yritykset hyötyisivät ennustettavammasta toimintaympäristöstä, mikä olisi omiaan myös vauhdittamaan kasvuhaluja ja investointiaikeita. Koronan jälkeisessä ajassa on varmistettava, että yritysten toimintaympäristö on ennakoitava ja kannustava, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi 5 200 yritystä. Vastausaika oli joulukuun 2021 puolivälistä ja tammikuun 2022 puoliväliin.Pandemian pitkittyminen näkyy suhdanneodotuksissaTuloksissa näkyvät pandemian pitkittyminen ja elinkeinotoimintaa haittaavat rajoitukset.– Syksyllä voimakkaasti kohonneet suhdanneodotukset ovat heikentyneet, kun yhteiskuntaa on jouduttu sulkemaan uudestaan korkeasta rokotuskattavuudesta huolimatta. Epävarmuutta lisää viruksen muuntuminen ja sen seurauksena toistuvat sulkutoimet monilla toimialoilla, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.Epävarmuus nakertaa investointiaikeita  – Odotukset liikevaihdon kehityksestä seuraavat karkeasti yleisiä suhdanneodotuksia. Ne ovat laskeneet hieman samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet, Kuismanen kertoo.– Pk-yritykset tulevat vähentämään merkittävästi investointejaan. Kaikilla päätoimialoilla paitsi teollisuudessa on enemmän investointisuunnitelmistaan luopuvia kuin niitä lisääviä yrityksiä, Kuismanen jatkaa.
Investointiodotusten heikko kehitys on yhteydessä pandemian jatkumisen kestoon, talouskasvuun ja toimintaympäristön epävarmuuteen.Rahoituksen saatavuus säilyi kokonaisuutena hyvänäRahoituksen saatavuus on säilynyt kokonaisuutena hyvänä. Barometrin vastaajista vain viisi prosenttia kertoo hakeneensa ulkoista rahoitusta sitä saamatta. Suhteessa syksyn barometriin ulkoisen rahoituksen käyttö on säilynyt samalla tasolla.Pankkirahoituksen osuus on lähtenyt nousuun, mutta taustalla on myös koronatukiin liittyviä muutoksia. Noin puolet vastaajista kertoo rahoittajien luottopolitiikan kiristyneen. Kiristyminen näkyy barometrin mukaan yleisimmin vakuusvaatimuksien ja oman pääoman vaatimusten kasvuna ja rahoituksen hinnassa. Luottopolitiikan kiristyminen näkyy voimakkaimmin kasvuhakuisten yritysten vastauksissa.–Suomen pankkisektori on hyvässä kunnossa ja yrityksilläkin menee isossa kuvassa hyvin. Pankkisääntelyn kiristyessä kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuus on turvattava. Vihreä siirtymä ja väestön ikääntyminen vaativat nyt uudistumista ja uudistuminen puolestaan investointeja, liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä Finnverasta sanoo.Vasta viidennes kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksiaAjankohtaisaiheena barometrissä selvitettiin myös yritysten valmiuksia ilmastonmuutoksen hillintään.
Kasvuhakuiset pk-yritykset tunnistavat ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien vaikutukset yrityksen toimintaan muita yrityksiä useammin.
– Näissä yrityksissä ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien nähdään luovan ennen kaikkea mahdollisuuksia yritysten liiketoiminnalle, Kuismanen sanoo.
Toistaiseksi pk-yrityksistä vain viidennes on kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksia. Suuremmilla pk-yrityksillä ilmastovaikutusten tarkastelu on yleisempää kuin pienemmillä yrityksillä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Haavisto tapaa Kreikan ulkoministeri Nikos Dendiaksen Helsingissä 15. helmikuuta.Ministerit keskustelevat Suomen ja Kreikan kahdenvälisistä suhteista, Euroopan turvallisuudesta sekä ajankohtaisista ulkopoliittisista teemoista. ”Kreikka on Suomelle tärkeä EU-kumppani. Arvostan suuresti kollegani vierailua Helsingissä ja mahdollisuutta vaihtaanäkemyksiä eurooppalaisista ja kansainvälisistä kysymyksistä”, toteaa ulkoministeri Haavisto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tutkimuslaitoksilta pyydetyt arviot keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) luonnosversion toimien riittävyydestä ovat valmistuneet. Arvioiden mukaan toimia on vahvistettava, jotta Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa riittävällä varmuudella. Hallitus päätti syksyn budjettiriihessään, että ilmastosuunnitelman toimien riittävyyttä arvioidaan ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja ilmastopaneelin antamien arvioiden pohjalta maaliskuussa.Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on yksi hallituksen kolmesta ilmastosuunnitelmasta, ja siinä kuvataan taakanjakosektorin toimenpiteet, joilla Suomi saavuttaa EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen sekä tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035. Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen päästöt.Arviot ilmastosuunnitelmaluonnoksen toimien riittävyydestä pyydettiin Ilmastopaneelilta, Suomen ympäristökeskukselta (Syke), Luonnonvarakeskukselta (Luke), Ilmatieteen laitokselta ja Teknologian tutkimuskeskukselta (VTT). Arvioissa korostuu erityisesti maatalous- ja liikennesektorien rooli.Tutkimuslaitosten arviot tukevat lausunnoista saatua palautettaTutkimuslaitosten riittävyystarkastelut tukevat keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta lausuntokierroksella saatua palautetta. Ilmastosuunnitelma oli lausuntokierroksella joulu-tammikuussa. Suunnitelmasta annettiin 210 lausuntoa. Valtaosassa lausunnoista kiinnitetään huomiota ilmastotoimien riittävyyteen. Lausunnoissa otettiin eniten kantaa maatalouden ja liikenteen teemoihin. Suosittuja teemoja olivat myös kulutuksen hiilijalanjälki, kuntien ja alueiden ilmastotyö sekä rakennusten erillislämmitys. Kiitosta luonnos ilmastosuunnitelmaksi saa muun muassa siitä, että päästövähennyskohteita on etsitty laajalti ja toimenpiteet sisältävät suuren joukon uusia keinoja, jotka edesauttavat myös rakenteellisia muutoksia. Vastauksissa kuitenkin korostui huoli, että monista pienistä toimista koostuvaan kokonaisuuteen liittyvää epävarmuutta on vaikea hallita.Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä linjaa kokonaisuudesta maaliskuussaSeuraavaksi ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä ryhtyy käsittelemään tutkimuslaitosten arvioita ja lausuntopalautetta.”Hallitus on sitoutunut tekemään tieteeseen pohjaavaa politiikkaa ja tarkastelemaan ilmastosuunnitelmaa tutkimuslaitosten riittävyyslausuntojen pohjalta. Tutustumme annettuihin arvioihin huolella ja keskustelemme tarvittavista tarkennuksista, jotta varmistamme tarvittavat päästövähennykset ja vähennämme epävarmuuksia”, sanoo ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Lisäksi arvioita käydään läpi ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä 22. helmikuuta. Pääministerin johtamassa ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä ovat edustettuina keskeiset sidosryhmät: ammattiliitot, kunnat, tutkijat, teollisuudenalat, etujärjestöt, nuoret ja kansalaisjärjestöt.Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä ottaa kantaa ilmastosuunnitelmaluonnoksesta tehtyihin riittävyysarvioihin maaliskuun puoliväliin mennessä. Ministerityöryhmän riittävyystarkastelun painopiste on keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. Kaksi muuta keskeistä ilmastopolitiikan suunnitelmaa, mm. päästökauppasektoria koskeva ilmasto- ja energiastrategia sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma lähtevät lausuntokierrokselle kevään aikana. Hallituksen esitys ilmastolaiksi annetaan viikolla 9.Tutkimuslaitosten arviot:Ilmastopaneelin arvio,

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi. Jo tehdyt työllisyystoimet saivat jatkoa, kun hallitus päätti uusista työllisyystoimista perjantaina 11.2.2022.”Hallitus on sitoutunut tekemään päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä ja 75 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Valtaosa näistä päätöksistä on jo tehty ja tänään päätetyt 110 miljoonan euron julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet ovat osa tätä suurempaa työllisyyttä kohentavaa kokonaisuutta. Aiemmin olemme tehneet päätökset toimista, joilla työllisyys vahvistuu lähes 80 000 lisätyöllisellä”, työministeri Tuula Haatainen kertoo. Lisäksi hallitus teki päätöksiä, joilla vahvistetaan koulutus- ja osaamistasoa, vahvistetaan työ- ja opiskeluhyvinvointia sekä puretaan ylivelkaantuneiden kannustinloukkuja.Hallituksen politiikan lähtökohtia ovat työllisyyden ja talouden vahvistaminen kestävästi. Viime syksyn budjettiriihessä hallitus sopi jo tehtyjen työllisyystoimien lisäksi, että päätökset 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista tehdään 15.2.2022 mennessä.Työttömyysturvan, opintotuen ja palkkatuen muutokset vahvistavat julkista taloutta Hallitus päätti työttömyysturvan euroistamisesta, eli työttömän päivärahaoikeus määräytyisi kuukausikohtaisen tulorajaehdon kautta ennen työttömyyttä tehtyjen työtuntien määrän sijaan. Työssäoloehtoa voisi kerryttää myös 0,5 kuukauden jaksoissa. Lisäksi opintotuen tulorajan väliaikainen korottaminen 50 prosentilla tehtäisiin pysyväksi. Tavoitteena on parantaa osaavan työvoiman saatavuutta ja opiskelijoiden taloudellista asemaa.  Omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla uudistettaisiin siten, että kumotaan pohjoismaiseen työnhakumalliin liittyviä poikkeuksia työnhausta vuoden 2023 alusta. Nykymuotoiset omaehtoisesti opiskelevien poikkeukset rajoitetaan koskemaan vain sellaisia henkilöitä, joilta puuttuu ammatilliset valmiudet. Muut vapaaehtoisesti opiskelevat olisivat lähtökohtaisesti normaalin työnhakuvelvoitteen piirissä. Tätä työnhakuvelvoitetta voidaan alentaa normaalisti tai se voitaisiin jättää asettamatta kuten muillakin työnhakijoilla. Alentamisen arvioinnissa huomioidaan erityisesti mahdollisuus opintojen loppuunsaattamiseen.Hallitus päätti myös palkkatukilainsäädännön muutoksista. Palkkatukeen tehdään EU:n valtiontukisäätelyn edellyttämät muutokset ja 100 prosenttista palkkatuen käyttöä rajoitettaisiin suurimpien taloudellista toimintaa harjoittavien yhteisöjen osalta. Muutos tuo myös uusia, pienempiä työnantajia palkkatuen piriin. Muutos tulisi voimaan palkkatukilainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Edellä mainitut muutokset tulisivat kaikki voimaan vuoden 2023 alusta lähtien. Toimet vahvistaisivat julkista taloutta vähintään 110 miljoonan euron verran ja toisivat arviolta 5100 työllistä lisää.Panostuksia koulutukseen, osaamiseen ja hyvinvointiin   Lisäksi hallitus päätti useista muista toimista työelämän ja työmarkkinoiden kehittämiseksi. Tarkoituksena on muun muassa parantaa työvoiman kohtaantoa, lisätä jatkuvaa oppimista ja tukea työkykyä ja työelämässä pysymistä. Päätöksiä tehtiin esimerkiksi ulosottokaaren muuttamisesta vapaakuukausien osalta sekä tekijänoikeuskorvauksien sovittelusta luopumisesta työttömyysturvassa. Lisäksi työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta laajennettaisiin alipalkkauksen kitkemisen tehostamiseksi ja työturvallisuuslain uudistaminen psykososiaalisen kuormituksen näkökulmasta käynnistetään. Nuorten työllisyyden edistämiseksi hallitus päätti myös Ohjaamo-toiminnan vakinaistamisesta sekä korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden vahvistamisesta lisäämällä YTHS:n rahoitusta miljoonalla eurolla vuodessa neljän vuoden ajan. Yhteensä kokonaisuus vahvistaa julkista taloutta vähintään 110 miljoonalla eurolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnos kaavoitus- ja rakentamislain hallituksen esitykseksi oli laajalla lausuntokierroksella 27.9.–7.12.2021. Kymmenen viikon aikana ympäristöministeriölle annettiin ehdotuksesta 549 lausuntoa. Yhteenveto lausunnoista on nyt julkaistu.Valtaosa lausunnonantajista piti lakiuudistuksen tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina. Hallitusohjelman mukaisesti uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen. Lakiuudistus tukee Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.Lausunnonantajat olivat lakiluonnoksessa ehdotetuista uudistuksen tavoitteita toteuttavista keinoista varsin erimielisiä: ehdotetut uudistukset saivat toisilta kiitosta, toisilta kritiikkiä. Lausunnonantajat suhtautuivat pääosin myönteisesti lakiluonnoksen ehdotuksiin ilmastonmuutoksen hillinnästä kaavoituksessa sekä vähähiilisen rakentamisen, kiertotalouden ja digitaalisuuden edistämisestä. Pakollinen kaupunkiseutusuunnitelma ja rakennusvalvonnan järjestämiseen ehdotetut muutokset keräsivät pääosin negatiivista palautetta.Moni lausuneista tahoista ilmaisi huolensa siitä, että ehdotettujen toimien kokonaisvaikutukset eivät ole riittävän hyvin selvillä, eikä lakiuudistukselle asetettuja tavoitteita ole saavutettu. Monet lausunnonantajat myös kokivat, että lakiluonnoksessa ehdotetut toimet eivät sujuvoita rakentamisen ja alueidenkäytön menettelyitä.Lakiehdotusta muokataan lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella. Myös poliittiset keskustelut uudistuksesta jatkuvat. Hallituksen 31.1.2022 hyväksymässä lainsäädäntösuunnitelmassa hallituksen esitys kaavoitus- ja rakentamislaiksi ajoittuu elokuuhun.Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta valmisteltu vuosia laajassa yhteistyössäKaavoitus- ja rakentamislaki korvaisi nykyisen, reilut 20 vuotta vanhan maankäyttö- ja rakennuslain. Ympäristöministeriö teki uudistuksen taustaksi laajan nykylain arvioinnin vuosina 2011–2014. Uudistuksen tietopohjaa on kasvatettu myös useilla selvityksillä ja tutkimuksilla.Vuosien 2016–2017 esivalmisteluvaiheen jälkeen lakiuudistuksen valmisteluun asetettiin vuonna 2018 eduskuntapuolueiden edustajista koottu parlamentaarinen seurantaryhmä, virkamiehistä ja sidosryhmien edustajista koottu työryhmä ja sen kuusi valmistelujaostoa sekä sidosryhmäfoorumi, jossa edustettuina oli noin 100 keskeistä tahoa yhteiskunnan eri aloilta. Vuonna 2020 työnsä aloitti myös seurantaministeriryhmä. Yhteensä uuden lain valmisteluun on osallistunut yli 250 henkilöä.Hankeikkuna.fi: Lausuntoyhteenveto ehdotuksesta kaavoitus- ja rakentamislaiksiMrluudistus.fi: Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen on hyväksynyt esityksen raskaan raketinheitinjärjestelmän ampumatarvikkeiden hankkimisesta Yhdysvalloista Suomen puolustusvoimille. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi hankintaa istunnossaan 10.2.2022.
Puolustusvoimille hankitaan Yhdysvaltain hallitukselta aluevaikutteisia Extended Range Guided Multiple Launch Rocket System Alternative Warhead (ER GMLRS AW) ja pistemaaliin vaikuttavia Extended Range Guided Multiple Launch Rocket System Unitary (ER GMLRS UNITARY) -ampumatarvikkeita.
Hankinta perustuu valtioneuvoston puolustusselonteon linjauksiin sekä Puolustusvoimien pitkän aikavälin kehityssuunnitelmiin. Toimeksianto järjestelmän ampumatarvikkeiden hankinnasta annettiin vuonna 2018. Hankinnan tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää tykistön suorituskykyä vastaamaan yleistä kehitystasoa.
Nyt hankittavat ampumatarvikkeet parantavat merkittävästi raskaiden raketinheittimien suorituskykyä ja pidentävät niiden kantamaa. Vaikuttavuudeltaan uudet ampumatarvikkeet vastaavat jo vuonna 2016 Puolustusvoimien hankkimia GMLRS AW- ja UNITARY-ampumatarvikkeita. Hankinta on osa suunnitelmaa, jolla taataan raskaan raketinheittimen käytettävyys ja suorituskyky aina 2050-luvulle saakka.
Uusien ohjautuvien ampumatarvikkeiden hankinnalla mahdollistetaan vuonna 2006 hankittujen raskaiden raketinheittimien entistä tehokkaampi käyttö sekä monipuolistetaan raskaiden raketinheittimien ampumatarvikevalikoimaa. Ohjautuvien ampumatarvikkeiden käyttö on mahdollista vuosina 2012-2015 heittimiin tehdyn ammunnanhallinnan päivityksen ansiosta.
Aluevaikutteinen ampumatarvike levittää räjähtäessään sirpaleita kohteen yläpuolella. Pistemaaliin vaikuttavan ampumatarvikkeen vaikutus sen sijaan perustuu räjähdys- ja painevaikutukseen. Molempien ampumatarvikkeiden kantama on noin 150 kilometriä.
Hankinnan kokonaisarvo on noin 70 miljoonaa euroa ja sen rahoitus sisältyy Puolustusvoimien budjettiin. Ampumatarvikkeiden teollinen valmistaja Yhdysvalloissa on Lockheed Martin.
Hankintojen toimitukset alkavat arvion mukaan vuonna 2025.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Alkusyksystä 2021 asetettu korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelma on saanut valmiiksi ehdotuksensa toimista osaavan työvoiman tarjonnan lisäämiseksi.Korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena oli valmistella ehdotukset hallituksen kestävyystiekartan mukaisista korkeakoulujen toimenpiteistä, joilla kasvatettaisiin osaavan työvoiman tarjontaa sekä tuettaisiin Suomen kestävää kasvua.Toimenpide-ehdotukset valmisteltiin korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisissä valmisteluryhmissä ja olemassa olevissa valmistelurakenteissa. Ohjelman linjaukset ovat asiantuntijavalmisteluun perustuva näkemys, jonka tavoitteena on tarjota tietoa ja vaihtoehtoja poliittisen päätöksenteon tueksi.Toimenpide-ehdotukset on koottu viideksi teemaksi:Koulutusperusteisen maahanmuuton lisääminenKorkeakoulutuksen aikaistaminen ja joustavoittaminenJatkuvan oppimisen tarjonnan vahvistaminenKriittisen ja huippuosaamisen lisääminenKoulutusvastuujärjestelmän uudistaminenToimenpide-ehdotukset kokonaisuudessaan: Korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelman linjauksetOhjelman valmisteluryhmien toimikaudet päättyivät vuoden 2021 lopussa, mutta ohjausryhmä sekä toimenpiteiden vaikutuksia ja kustannuksia analysoinut jatkavat hallituskauden loppuun. Päätökset jatkovalmistelusta tehdään kevään 2022 aikana.Ohjelman ohjausryhmässä ovat edustettuina korkeakoulujen ja OKM:n lisäksi Suomen Akatemia, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Suomen opiskelijakuntien liitto, valtiovarainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 10. joulukuuta 2021 64 Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjän hankinnasta, jolla korvataan Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien vuoteen 2030 mennessä poistuva suorituskyky. Samalla Puolustusvoimien logistiikkalaitos valtuutettiin solmimaan hankintaesityksen mukaiset hankintasopimukset F-35-järjestelmästä ja ilmasta-ilmaan aseista. Puolustusministeriö puolestaan valtuutettiin allekirjoittamaan HX-hankinnan teollisen yhteistyön sopimus Lockheed Martinin ja moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn kanssa.HX-hankinnan ensimmäisten LOA-asiakirjojen allekirjoitusMonitoimihävittäjähankinta toteutetaan Yhdysvaltain hallinnon puolustustarvikevientiä koskevan Foreign Military Sales (FMS) -menettelyn mukaisesti. Hankintakokonaisuuksista laaditaan Letter of Offer and Acceptance (LOA) -tarjous- ja hyväksyntäasiakirjat, jotka allekirjoitettuina muodostavat hankintasopimuksen.Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja insinöörikenraalimajuri Kari Renko allekirjoitti F-35A -lentokoneita ja niiden huoltopalveluita koskevat LOA-asiakirjat perjantaina 11. helmikuuta 2022 Tampereella. LOA-sopimusten toimeenpanossa Yhdysvaltoja edustaa puolustushallinnon alaiset F-35-hanketoimistot.Hankintasopimukset käsittävät 64:n F-35A Block 4 -konfiguraatiota edustavan monitoimihävittäjän toimitukset vuosina 2025-30, koneiden moottorit sekä käyttöön ja ylläpitoon tarvittavia huoltovälineitä, järjestelmiä, varaosia, vaihtolaitteita, koulutuslaitteita ja palveluita. Sopimuksiin sisältyy myös Puolustusvoimien lentävän ja lentoteknisen henkilöstön F-35 -tyyppikoulutus.Lentokone- ja huoltopalveluhankintojen jälkeen vuoden 2022 aikana allekirjoitetaan LOA-asiakirjat ilmasta ilmaan -aseistuksen Sidewinder- ja AMRAAM-ohjusten hankinnoista. Valtioneuvostolle joulukuussa 2021 annetun hankintaesityksen mukaisesti ilmasta maahan ja ilmasta pintaan -aseistuksen hankintaa koskevat sopimukset tehdään myöhemmin. Tällä menettelyllä varmistetaan, että asekokoonpanot voidaan optimoida muun muassa aseiden lukumäärien ja tyyppien osalta niin että Suomen F-35-järjestelmä on 2030-luvulle tultaessa mahdollisimman suorituskykyinen.HX-hankinnan teollisen yhteistyön sopimusPuolustusministeri Antti Kaikkonen allekirjoitti HX-hankinnan teollisen yhteistyön sopimuksen perjantaina 11. helmikuuta 2022 Helsingissä. Sopimus solmittiin hävittäjävalmistaja Lockheed Martinin ja Raytheon Technologies -konserniin kuuluvan moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn kanssa.HX-hankinnan teollisen yhteistyön velvoite perustui puolustusministerin huhtikuussa 2018 tekemään päätökseen. Päätöksen mukaan teollisen yhteistyön arvon tulee olla vähintään 30 % toteutuvasta sopimushinnasta. F-35-järjestelmän teollisen yhteistyön ratkaisu täytti HX-tarjouskilpailussa teolliselle yhteistyölle asetetut vaatimukset.Teollisen yhteistyön tavoitteena on sotilaallisen maanpuolustuksen, valtion turvallisuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta kriittisen puolustus- ja turvallisuusteollisen tuotannon, teknologian ja osaamisen kehittäminen ja ylläpito sekä kansallisen huoltovarmuuden parantaminen ja turvaaminen.HX-hankinnan teollisen yhteistyön ratkaisu luo huoltovarmuuden näkökulmasta vakuuttavaa osaamista kotimaiseen teollisuuteen ja on kansantaloudellisesti merkittävä. Keskeisimmät teollisen yhteistyön projektit ovat laajamittainen F-35-eturunkojen valmistaminen Suomessa myös muille käyttäjille, rakennekomponenttien tuotanto sekä laitteiden testaus- ja huoltokyky. Lisäksi Suomeen tarjotaan moottoreiden loppukokoonpanoprojektia Ilmavoimien koneisiin. Teollisen yhteistyön arvioitu suora kotimainen työllisyysvaikutus on 4500 henkilötyövuotta ja välillinen 1500 henkilötyövuotta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään ehdokkaita asiantuntijapaneelinsa tulevalle kolmivuotiskaudelle. Ehdokkaalta toivotaan vahvaa tieteellistä taustaa ja kokemusta tiede-politiikka-rajapinnalta. Ilmoita kiinnostuksestasi ke 23.2.2022 mennessä.IPBES:n asiantuntijapaneelin (Multidisciplinary Expert Panel) kausi on loppumassa ja IPBES pyytää jäsenvaltioita nimittämään uusia ehdokkaita paneelin tulevaan kokoonpanoon vuosille 2022-2025. MEP vastaa IPBES-työn tieteellisestä laadusta, esim. vertaisarviointiprosessista, eri tieteenalojen ja yhteisöjen osallistamisesta, sekä toimii IPBES:n täysistunnon tieteellisenä neuvonantajana. Ehdokkailta odotetaan ansioitunutta tieteellistä taustaa luonnon- ja yhteiskuntatieteissä, keskittyen erityisesti juuri biodiversiteettiin ja ekosysteemipalveluihin. Valittu jäsen ei edusta MEP:issä maataan tai aluettaan, vaan toimii paneelissa henkilökohtaisen asiantuntemuksensa kautta.Ympäristöministeriö vastaa Suomen ehdokkaan nimeämisestä. Hakijan toivotaan olevan Suomessa työskentelevä meritoitunut tutkija, jolla on vahvaa kokemusta tiede-politikka-rajapinnalla toimimisesta. IPBES-työn tuntemus katsotaan eduksi. Hakijaa pyydetään ilmoittamaan kiinnostuksestaan Olli Ojalalle (yhteystiedot alla) viimeistään keskiviikkoon 23.2.2022 klo 23.00 mennessä. Hakijoihin ollaan yhteydessä pian ilmoittautumisajan sulkeuduttua. Laitathan julkaisuluettelon sisältävän ansioluettelosi viestisi liitteeksi, ja kerrot miksi olisit hyvä valinta MEP:n jäseneksi (nämä vaaditaan englanninkielisinä myös virallista ehdokkaaksi asettamista varten). IPBES-työtä tehdään pro bono -periaatteella.Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem ServicesIPBES on 2012 perustettu YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin. Sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi sekä ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. IPBES laatii alueellisia ja globaaleja raportteja biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita sekä niiden yhteyksiä koskevan tiedon pohjalta, kokoaa ja priorisoi tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, edistää uuden tiedon hankkimista tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön, päätöksentekijöiden ja rahoittajien kanssa sekä mobilisoi rahoitusta tunnistettujen prioriteettien mukaisesti. IPBESin jäsenenä on tällä hetkellä 198 valtiota. Suomen yhteystahona toimii ympäristöministeriö.Lisätietoa MEP:istäLisätietoa valintaprosessista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen lapsistrategian pohjalta on valmisteltu 30 toimenpidettä, joilla edistetään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Yhtenä lapsistrategian toimenpiteenä Suomalainen Lääkäriseura Duodecim laatii Hyvä käytäntö –konsensussuosituksen ensitiedon antamiseen.Ensitiedolla tarkoitetaan tietoa, joka annetaan perheelle, kun perheenjäsenet kohtaavat lapsen tai sikiön sairauden tai vammaisuuden. Ensitietoa annetaan myös tilanteessa, jossa lapsella tai sikiöllä todetaan kehovariaatio. Ensitieto voidaan ymmärtää joko kirjaimellisesti ensimmäisenä tietona lapsen tilanteesta ja erityisen tuen tarpeesta tai laajemmin pidempänä prosessina perheen elämässä. Laajemmin ymmärrettynä ensitieto sisältää lääketieteellisen tiedon lisäksi tietoa esimerkiksi kuntoutuksesta, sosiaali‐ ja terveydenhuollon tukimuodoista ja järjestöjen palveluista. Lisäksi sen päämääränä on tukea ja ohjata perhettä, lasta tai nuorta löytämään omat voimavaransa.”Hyvä käytäntö -suositus on tutkimuksiin ja muuhun tietoon perustuva konsensusmenettelyllä laadittava suositus. Konsensusmenettely soveltuu erityisesti tilanteisiin, jossa tieteellisistä tutkimuksista saatua näyttöä on täydennettävä kokemustiedolla. Suosituspaneeliin, joka päättää suosituksen sisällöstä, kutsutaan edustajia sekä lääketieteen ja terveydenhuollon asiantuntijoista että kokemusasiantuntijoista. Tässä tapauksessa paneeliin tullaan kutsumaan muun muassa vammais- ja ihmisoikeusjärjestöjen edustajia”, toteaa Käypä hoito –päätoimittaja Jorma Komulainen.Tutkimuksissa on todettu, että sillä, miten ensitieto annetaan, on suuri merkitys vanhempien ja lapsen suhteeseen varhaisessa vuorovaikutuksessa. Hyvin annettu ensitieto auttaa perhettä sekä ymmärtämään tilanteen että ottamaan käyttöön perheen omia voimavaroja yllättävässä ja haasteellisessa elämäntilanteessa. Lisäksi ensitiedon antamisen on todettu olevan tärkeää terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja perheiden välisen luottamuksen syntymiselle, mikä on välttämätön edellytys hyvälle yhteistyölle. Kyse on koko perheen ja erityisesti lapsen hyvinvoinnista ja oikeuksista.”Ensitiedon antamiseen tarvitaan koko maan kattava yhtenäinen malli, jotta perheet voivat yhdenvertaisesti saada apua ja tukea odottamattomassa ja haastavassa elämäntilanteessaan. Kun lapsen ja perheiden palvelut koordinoidaan ja integroidaan alusta lähtien lasta ja perhettä aidosti hyödyttäväksi kokonaisuudeksi, vahvistetaan lasten ja perheiden omia voimavaroja, elämänhallintaa ja osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemuksia”, toteaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Ensitietoa on myös se, kun sairaudesta tai vammasta tai kehovariaatiosta kerrotaan asianomaiselle lapselle tai nuorelle itselleen ensimmäisen kerran. Jatkossa tarvitaan suositus myös siitä, miten ensitietoa annetaan lapsille ja nuorille itselleen. Ensitiedon antamista käsittelevä Hyvä käytäntö -konsensussuositus on tarkoitus saada valmiiksi alkuvuonna 2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi