NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Saksassa järjestettävään Münchenin turvallisuuskonferenssiin 18.–19. helmikuuta.Münchenin turvallisuuskonferenssi kokoaa yhteen turvallisuuspolitiikan vaikuttajia ja asiantuntijoita maailmanlaajuisesti. Konferenssi antaa osallistujille mahdollisuuden käydä keskustelua kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden tilasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu vammaispalvelulainsäädännön uudistamista. Ehdotus uudeksi lainsäädännöksi on lausunnolla 17.2.-4.4.2022.Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä ja poistaa esteitä, jotka rajoittavat vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen toteutumista yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeutta sekä turvata yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.Nykyinen vammaispalvelulaki kumottaisiin. Uusi vammaispalvelulaki sisältäisi säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Asiakasmaksulain pykälät muutettaisiin vastaamaan uuden lain palveluita.Samalla tehtäisiin muutoksia sosiaalihuoltolain palvelusuunnittelu- ja päätöksentekoprosessiin. Kehitysvammalakiin jätettäisiin voimaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja perusoikeuksien rajoittamista sekä tahdosta riippumatonta erityishuoltoa koskevat pykälät. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. Laki tulisi voimaan jo 1.1.2023, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Lakiin tulisi kuitenkin siirtymäaikoja niin, että vanhat päätökset olisivat voimassa enintään kaksi vuotta ja uudet palvelut, kuten erityinen osallisuuden tuki ja tuettu päätöksenteko, tulisivat voimaan 1.1.2025.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää muutoksia kuluttajansuojalakiin. Uudistuksella on tarkoitus panna täytäntöön Euroopan unionin niin sanottu Omnibus-direktiivi, jolla parannetaan ja nykyaikaistetaan kuluttajansuojaa. Samassa yhteydessä koti- ja puhelinmyyntiä koskevaa sääntelyä on tarkoitus tiukentaa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti.Hallituksen esityksen mukaan tietyt kuluttajansuojalain säännökset koskevat jatkossa myös sopimuksia, joissa kuluttaja on maksun sijaan sitoutunut luovuttamaan yritykselle henkilötietojaan. Kuluttajansuojalaki koskisi myös tällaisten sopimusten markkinointia. Lisäksi tiedonantovelvollisuussäännöksiä tarkennetaan. Esimerkiksi kun tavaraa myydään alennuksella, markkinoinnissa on esityksen mukaan jatkossa ilmoitettava myös alin hinta, jolla sitä on markkinoitu alennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Kuluttajille on lisäksi annettava tietoa siitä, onko verkon kuluttaja-arvostelut oikeita, eli ovatko arvostelut todellisuudessa peräisin sellaisilta kuluttajilta, jotka ovat tuotetta käyttäneet tai ostaneet sen. Myös se on ilmoitettava, miten asia on varmistettu.Jatkossa kuluttajalla olisi lisäksi oikeus hinnanalennukseen ja vahingonkorvaukseen, jos esimerkiksi markkinointi on ollut aggressiivista tai harhaanjohtavaa.Puhelinmyynti vahvistettava kirjallisesti Hallitusohjelman mukaisesti puhelin- ja kotimyyntiin esitetään tiukennuksia. Kuluttajansuojan parantamiseksi puhelinmyyntiin esitetään kirjallisen vahvistusmenettelyn käyttöönottoa. Yrityksen olisi toimitettava puhelimitse tekemänsä tarjous kuluttajalle puhelun jälkeen kirjallisesti. Jos kuluttaja ei puhelinkeskustelun jälkeen hyväksy tarjousta kirjallisesti, sopimus ei sido kuluttajaa. Vahvistusmenettelyn laiminlyönnistä voidaan esityksen mukaan määrätä yritykselle seuraamusmaksu. Kuluttajan peruuttamisoikeutta laajennetaan kotimyynnissä. Kuluttajalla olisi peruuttamisoikeus myös sopimuksissa, jotka koskevat kuluttajan vaatimusten mukaan tehtyjä tavaroita, jos sopimus on tehty sellaisella kotikäynnillä, jota kuluttaja ei ole itse pyytänyt. Käytännössä kuluttajilla on ollut vaikeuksia erityisesti kotimyynnissä, kun remonttipalveluja on myyty yhdessä tällaisten mittatilaustavaroiden kanssa.– Kuluttajien aseman parantaminen on keskeisessä osassa hallituksen ohjelmassa. Puhelin- ja kotimyyntisääntelyä tiukentamalla haluamme puuttua näissä myyntitavoissa esiintyneisiin ongelmiin ja vahvistaa siten kuluttajansuojaa, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 28.5.2022, jolloin direktiiviä on alettava soveltaa. Puhelinmyyntiä koskevien muutosten on tarkoitus tulla voimaan joulukuun alussa. Lainsäädännön vaikutuksia arvioidaan erityisesti lehtien puhelinmyynnin osalta kahden vuoden kuluttua. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rokotetutkimuskeskus Finvac Oy:n hallitus on nimittänyt filosofian tohtori Ilkka Haukijärven yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi kesään 2023 saakka.Yhtiön johtoryhmään nimitetään myös lääketieteellinen johtaja Mika Rämet ja tutkimusjohtaja Arto Palmu. Lääketieteellinen johtaja Rämetin vastuulla tulee mm. olemaan Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksesta siirtyvän kliinisen rokotetutkimustoiminnan operatiivinen johtaminen yhtiössä. Tutkimusjohtaja Palmun vastuulla tulee mm. olemaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta siirtyvän tutkimustoiminnan operatiivinen johtaminen yhtiössä.Hallituksen puheenjohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki on tyytyväinen, että keskeisiin tehtäviin saadaan yhtiön perustamisen valmisteluun tiiviisti osallistuneet henkilöt. – Haukijärvellä on vankka perustamisvaiheisten organisaatioiden ja vaativien projektien läpiviemisen kokemus, jota tarvitaan, kun kahden rokotetutkimusyksikön toiminnat yhdistetään. – Professori Mika Rämet ja dosentti Arto Palmu nauttivat rokotetutkimuksen toimeksiantajien ja henkilöstön luottamusta. Luottamus on tärkeää, jotta Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupalliset rokotetutkimukset saadaan saumattomasti siirrettyä uuteen yhtiöön ja uusien projektien valmistelu voidaan aloittaa, toteaa Voipio-Pulkki.Yhtiöittämisellä luodaan edellytykset kaupallisen rokotetutkimustoiminnan kasvattamiselle ja kansainvälisesti kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiselle. – Tavoitteeseen päästään vain varmistamalla yhtiön onnistunut toiminnan käynnistyminen sekä henkilöstön ja tutkimusten toimeksiantajien tyytyväisyys, Voipio-Pulkki sanoo. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 17. helmikuuta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelman sekä uuden vesiviljelystrategian. Samalla hyväksyttiin ohjelmaa ja strategiaa koskeva ympäristöselostus. EMKVR-ohjelma lähetetään seuraavaksi Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi.Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta tuetaan kalatalouden elinkeinojen eli kalastuksen, vesiviljelyn, kalakaupan ja kalanjalostuksen kehittämistä ja investointeja. Lisäksi rahastosta rahoitetaan kalatalouden ympäristötoimia, kalastuksen valvontaan, tiedonkeruuseen ja meripolitiikkaan liittyviä viranomaistoimintoja sekä kalatalouden paikallista kehittämistä. Suomen ohjelmassa määritellään tarkemmin tuettavat toimenpiteet sekä rahoitussuunnitelma. Ohjelman toteutus alkaa kevään 2022 aikana, ja hankkeita voidaan rahoittaa vuoteen 2030 asti. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on avata ensimmäiset hakumenettelyt maaliskuun alussa. Tukipäätöksiä saapuneista hakemuksista päästään kuitenkin tekemään vasta, kun Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman. Komission hyväksyntää odotetaan loppukeväästä tai viimeistään alkusyksystä. Lisäksi rahastosta myönnettävän rahoituksen sääntöjä tarkennetaan vielä kevään aikana annettavalla valtioneuvoston asetuksella. ”Suomalaiset haluavat syödä aiempaa enemmän kotimaista kalaa. Se vaatii panostuksia kalastukseen ja vesiviljelyyn sekä uusien, kuluttajien tarpeisiin sopivien kalatuotteiden saamista markkinoille. Tässä EMKVR-ohjelmalla ja vesiviljelystrategialla on keskeinen rooli”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Vesiviljelystrategia tavoittelee kestävää kasvuaVesiviljelystrategian tavoitteena on tehdä vesiviljelystäkestävän kasvun toimiala vuoteen 2030 mennessä nostamalla Manner-Suomen tuotanto 25 000 tonniin vuodessa ja kasvatetun kalan kotimaisuusaste yli 50 prosenttiin. Vesiviljelyllä on hyvät mahdollisuudet vastata kuluttajien toiveeseen kotimaisista, korkealaatuisista ja vastuullisista kalatuotteista ja tukea myös Suomen huoltovarmuutta. Toiminnan kasvu ei kuitenkaan saa vaarantaa vesien- ja merenhoidon tavoitteita.Manner-Suomen vesiviljelystrategia ulottuu vuoteen 2030 ja asettaa suuntaviivat vesiviljelyn kehitykselle. Ahvenanmaa on laatinut vastaavan strategian omalle alueelleen.
EMKVR-ohjelma ja vesiviljelystrategia tukevat hallituksen Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteita. Ohjelmia on valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä, ja niistä järjestettiin lausuntokierros 17.12.2021–23.1.2022. Valtioneuvoston päätös (linkki sisältää ao. ohjelmat)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio ehdotti 14.12. asetusta muuttoliikkeen välineellistämiseen vastaamiseksi. Asetuksen myötä kaikilla EU-mailla olisi välineellistämistilanteissa mahdollisuus poiketa tietyistä säädöksistä, jotka koskevat unionin turvapaikkamenettelyä, turvapaikanhakijoiden vastaanottoa ja paluuta. Valtioneuvosto ilmaisi kantansa ehdotukseen eduskunnalle antamassaan kirjelmässä 17.2.Ehdotuksen tavoitteena on luoda pysyvä oikeudellinen kehys muuttoliikkeen välineellistämiseen vastaamiseksi. Välineellistämisen tilanteet määriteltäisiin Schengenin rajasäännöstössä. Tällaisessa tilanteessa EU:n ulkopuolinen maa yllyttää ihmisiä unionin alueelle aktiivisesti rohkaisten tai järjestäen tätä liikehdintää oman alueensa kautta ulkorajalle. Toiminnan tavoitteena on aiheuttaa epävakautta unionissa tai jossakin jäsenmaassa.Komission ehdotus sisältää käytännössä samat toimet, jotka sisältyvät aiempaan ehdotukseen väliaikaisista hätätoimenpiteistä Latvian, Liettuan ja Puolan hyväksi. Niillä voitaisiin poiketa kolmesta unionissa vielä neuvoteltavana olevasta säädöksestä, jotka ovat menettelyasetus sekä uudistetut vastaanottodirektiivi ja paluudirektiivi. Määräaikaa turvapaikkahakemuksen rekisteröinnille voitaisiin pidentää neljään viikkoon.Tietyin edellytyksin kaikkiin hakijoihin voitaisiin soveltaa niin sanottua rajamenettelyä. Se tarkoittaa, että heidän hakemuksensa voitaisiin käsitellä rajalla tai sen läheisyydessä. Aineelliset vastaanotto-olosuhteet voitaisiin rajata perustarpeisiin, joilla tarkoitetaan ruokaa, vettä, vaatteita, riittävää terveydenhoitoa ja tilapäistä majoitusta hakemuspäivästä lukien.Paluumenettelyyn ei sovellettaisi EU:n paluudirektiiviä, vaan siitä voitaisiin päättää kansallisesti.Jäsenvaltioilla ei olisi velvollisuutta ottaa toimia käyttöön, vaan ne voisivat harkintansa mukaan pyytää tätä mahdollisuutta komissiolta. Ne voisivat myös pyytää komissiolta muiden jäsenvaltioiden tukea tilanteen hallintaan.Valtioneuvosto kannattaa selkeää oikeudellista kehystäValtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU:ssa määritellään selkeästi turvapaikka- ja paluumenettelyä sekä vastaanotto-olosuhteita koskevat oikeudelliset puitteet, joissa jäsenvaltiot voivat välineellistämistilanteissa toimia. Jokaisessa prosessin vaiheessa on oltava selvää, mitä jäsenvaltiolta edellytetään ja mitkä ovat turvapaikanhakijan oikeudet ja velvollisuudet.Valtioneuvosto hyväksyy ehdotukset tiettyjen vähimmäisehtojen täyttyessä. Se painottaa, että myös välineellistämistilanteissa on varmistettava yksilön mahdollisuus hakea turvapaikkaa. Hakemukset on tutkittava yksilöllisesti, ja hakijoilla on oltava käytössään riittävät oikeusturvakeinot. Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeudet ja erityistarpeet sekä lapsen etu on huomioitava kaikissa vaiheissa. Aineellisten vastaanotto-olosuhteiden täytyy kattaa vähintään perustarpeet. Säilöönoton tulee olla viimesijainen toimenpide, ja palautuskiellon periaatetta on kunnioitettava täysimääräisesti.Valtioneuvosto korostaa, että poikkeustoimien rinnalla on jatkettava myös työtä yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi. Järjestelmää on kehitettävä tavalla, joka mahdollistaa jäsenmaille tehokkaat, oikeasuhtaiset ja nykyistä joustavammat keinot vastata muuttuviin tilanteisiin. Neuvotteluissa voidaan tarpeen mukaan edetä eri tahtiin eri ehdotusten osalta. Pidemmällä aikavälillä on kuitenkin pyrittävä siihen, että kaikkia muuttoliikkeen kriisi- ja poikkeustilanteita koskeva sääntely on johdonmukaista ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden.Asetus parantaisi EU-maiden varautumistaKomission ehdotuksen taustalla ovat erityisesti Valko-Venäjän toimet, jotka syksyllä 2021 suuntautuivat Puolaan, Latviaan ja Liettuaan. Vastaava tilanne on mahdollinen muillakin EU:n ulkorajoilla. EU:n ulkopuoliset valtiot voivat pyrkiä käyttämään muuttoliikettä omien poliittisten tavoitteidensa edistämiseen ja näin horjuttamaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden vakautta. Ehdotetulla asetuksella tavoitellaankin parempaa varautumista. Tavoitteena on parantaa unionin jäsenvaltioiden mahdollisuuksia vastata muuttoliikkeen välineellistämisen tilanteisiin inhimillisellä, asianmukaisella ja ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.Asetuksesta pyritään sopimaan EU:ssa mahdollisimman nopeasti. Myös laajempi poliittinen keskustelu muuttoliikkeen välineellistämiseen vastaamisesta jatkunee tiiviisti alkuvuonna 2022 eri neuvostokokoonpanoissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää kuntakokeilusta annetun lain voimassaoloa jatkettavaksi 31.12.2024 asti. Näin turvataan TE-palvelujen sujuva siirto, kun palvelut siirtyvät pysyvästi kunnille vuoden 2024 aikana.Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät 1.3.2021 ja voimassaolevan lain mukaan kokeilut päättyisivät 30.6.2023. Pidennyksellä vältetään tilanne, jossa kokeilukuntien asiakkaat siirrettäisiin takaisin TE-toimistoihin ennen kuin TE-palvelut siirretään pysyvästi kuntien järjestämisvastuulle.”Hallitus valmistelee parhaillaan TE-palvelut 2024 -uudistusta eli TE-palvelujen pysyvää siirtoa kunnille. Samalla on tärkeä huolehtia työrauhasta kuntakokeiluille, jotta siirtyminen pysyvään malliin tapahtuisi mahdollisimman kitkattomasti”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Esitys sisältää myös kuntakokeilulain täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ja työttömyysturvalakiin. Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2022.Hallituksen esitys työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelystä ja palvelualustasta parhaillaan eduskuntakäsittelyssäKuntakokeilulain voimassaolon jatkoa käsittelevässä hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutoksia kokeilujen tehtäviin. Eduskuntakäsittelyssä on kuitenkin parhaillaan digitaalisten TE-palvelujen uudistusta koskeva hallituksen esitys (HE 225/2021 vp), jossa selkeytetään ja ajantasaistetaan julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen asiakastietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä myös kokeilualueiden osalta.Edellä mainitussa hallituksen esityksessä ehdotetaan muun muassa, että kokeilualueiden kunnat olisivat jatkossa rekisterinpitäjiä omien asiakkaidensa osalta. Ehdotettu rekisterinpitäjyyttä koskeva muutos on tarpeen, jotta henkilötietojen käsittelyyn liittyvät vastuut ja tehtävät kohdentuisivat oikeille tahoille. Nämä lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 2.5.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 17.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tehnyt 17. helmikuuta periaatepäätöksen, jolla valtakunnallinen etätyösuositus päättyy 28. helmikuuta jälkeen. Valtakunnallisen etätyösuosituksen päättyessä työnantajia kehotetaan seuraamaan alueellisten terveysviranomaisten tiedotusta, sillä alueiden tilanteissa voi tapahtua nopeitakin muutoksia.Valtakunnallinen etätyösuositus on voimassa leviämisalueilla 28. helmikuuta asti. Koko Suomi on tällä hetkellä leviämisaluetta. Vaikka valtakunnallinen etätyösuositus päättyy, niin joustava siirtyminen etä- ja läsnätyön yhdistämiseen on hyvä toteuttaa vaiheittain. Työnantajien vastuulla on toteuttaa edelleen työhön liittyvien riskien arviointi yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Päätöksissä tukeudutaan sairaanhoitopiirien ja terveysviranomaisten arvioihin alueen epidemiatilanteesta.Terveysturvallisen työskentelyn mahdollistamiseksi on edelleen noudatettava hygienia- ja suojautumistoimenpiteitä sekä edistää muutoinkin työjärjestelyitä, joilla vähennetään lähikontakteja ja muita riskitekijöitä. Kullakin työpaikalla arvioidaan mahdollisuudet hallittuun paluuseen työpaikoille, hyvien etätyökäytäntöjen edistämiseen ja joustavaan etä- ja läsnätyön yhdistämiseen. Omikron-muunnos aiheuttaa aiempaa harvemmin sairaalahoidon tarvettaKoronatartunnat leviävät voimakkaasti väestössä ja sairaalakuormitus on edelleen korkealla tasolla. Erityisesti omikronmuunnos aiheuttaa tällä hetkellä taudin leviämistä Suomessa. Etätyösuosituksen avulla aikuisväestön kontakteja on saatu vähennettyä ja näin hillittyä tartuntojen määrän kasvua. Omikron-muunnos näyttää kuitenkin korkean rokotuskattavuuden väestöissä lievemmältä, koska kaksi kertaa rokotetuilla rokotussuoja päästää läpi infektioita, mutta estää vakavan taudin. Näin rokotussuojan laadusta, kattavuudesta ja kohdentumisesta johtuen syntyy suhteessa paljon tartuntoja, mutta niistä selvästi aiempaa harvempi aiheuttaa sairaalahoidon tarvetta. Tästä johtuen valtakunnallinen etätyösuositus voidaan purkaa maaliskuun alusta niin, että siirtyminen vähitellen läsnä- ja etätyön yhdistämiseen voi toteutua alueellisen tautitilanteen mukaan.Valtioneuvosto antoi 2. joulukuuta 2021 periaatepäätöksen toistaiseksi voimassaolevasta etätyösuosituksesta. Etätyösuosituksen perusteita päätettiin linjata viimeistään helmikuun puoliväliin mennessä. Hallituksen koronaministerityöryhmä puolsi neuvottelussaan 8. helmikuuta 2022 valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön esitystä annetun etätyösuosituksen voimassaolon päättämistä.Etätyösuositusta varten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut lausunnon epidemiologisesta tilanteesta ja Työterveyslaitos etätyösuosituksen tarpeesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut tänään esityksen rikoslain seksuaalirikossäännösten uudistamisesta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa. Samalla mittava uudistus yhdenmukaistaa ja selkiyttää rikoslain seksuaalirikoksia koskevan sääntelyn. Lakiesitys perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan.”Kyseessä on historiallinen uudistus.  Seksuaalirikokset ovat eräitä vakavimmista rikostyypeistä. Ne loukkaavat intiimeintä osaa ihmisten koskemattomuudesta, ja aiheuttavat sekä fyysistä että henkistä kärsimystä rikoksen uhrille. Nyt esitetty uusi sääntely parantaa merkittävästi rikoksen uhrin asemaa. Raiskauksen määrittely muuttuu nyt siten, että jatkossa keskeistä on uhrin oma tahto. Tämä on merkittävä ajattelutavan muutos”, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toteaa.”Uudistuksen avulla pystymme myös suojaamaan paremmin lapsia, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Lapsiin kohdistuvat rikokset ovat erityisen vahingollisia ja vastenmielisiä. Pidän uudistusta erittäin tärkeänä ja välttämättömänä”, ministeri Henriksson painottaa.Raiskauksen määritelmä suostumusperusteiseksi Hallitus esittää, että raiskauksen määritelmä rikoslaissa muutetaan suostumusperusteiseksi. Raiskaus määritellään sukupuoliyhteydessä olemiseksi sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen ei pidetä vapaaehtoisena, jos hän ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut vapaaehtoisuuttaan.Vapaaehtoinen ei ole myöskään se, joka on pakotettu tai ei ole olosuhteiden vuoksi voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, jos henkilöön on kohdistettu väkivaltaa, hän on pelkotilassa tai hänellä ei valta-aseman vakavan väärinkäytön vuoksi ole aitoa valinnanmahdollisuutta.Lakiesitys laajentaa raiskauksena rangaistavien tekojen alaa nykyisestä. Tavoitteena on varmistaa, että raiskauksen määrittelyssä keskeistä on teon kohteen oma tahto eikä vain se, miten tekijä on menetellyt. Tämä parantaa rikosvastuun toteutumista ja uhrin asemaa.  Sääntely ei aseta rajoja aikuisten väliselle seksuaaliselle kanssakäymiselle, joka ei loukkaa toisen itsemääräämisoikeutta.Rangaistukset ankarammiksi lapsiin kohdistuvista rikoksista Hallituksen esitys ankaroittaa tuntuvasti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia. Lähtökohtana on, että lapsi ei voi pätevästi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa olisi lähtökohtaisesti sellaisenaan rangaistava lapsenraiskauksena. Tällaiset teot muuttuvat pääsääntöisesti hyväksikäyttörikoksista lapsenraiskauksiksi. Vähimmäisrangaistus nousee yhdestä kahteen vuoteen vankeutta, jolloin rikoksesta tuomittaisiin käytännössä lähes aina ehdotonta vankeutta.  Rangaistavaa ei jatkossakaan ole sellainen nuorisoikäisten keskinäinen kanssakäyminen, jossa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ei loukata.Muutoksia myös muihin seksuaalirikossäännöksiinMyös muita seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä vahvistetaan. Lakiesityksen mukaan seksuaaliseen ahdisteluun voi syyllistyä jatkossa muullakin tavalla kuin toista koskettelemalla. Toista esittävän seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen tulee erikseen rangaistavaksi. Näillä ja muilla uusilla säännöksillä voidaan puuttua tehokkaammin myös internetissä ja sähköisellä viestinnällä tehtyihin seksuaalisiin loukkauksiin.Luonnos hallituksen esitykseksi oli laajalla lausuntokierroksella syksyllä 2020. Lakiluonnokseen tehtiin tämän jälkeen merkittäviä muutoksia, ja oikeusministeriö kuuli vuoden 2021 lopulla vielä eräitä keskeisiä asiantuntijoita. Hallituksen esitykseen perustuvan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Siirtymäaikaa tarvitaan muun muassa viranomaisten koulutukseen. Valtioneuvoston päätökset

Lähde: Valtioneuvosto.fi