NordenBladet — EU:n kehitysministereiden epävirallisessa kokouksessa 7. maaliskuuta, Ranskan Montpellier’ssä, pääaiheena on Ukrainan humanitaarinen tilanne ja EU:n toimet vallitsevassa tilanteessa. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari edustaa Suomea kokouksessa.Ukrainan humanitaarinen tilanne on heikkenemässä Venäjän hyökkäyksen edetessä. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tärkeää koordinoida humanitaarista tukeaan Ukrainaan. Erityisen haastavaa on avun perille pääsyn varmistaminen sotatilanteessa.”Suomi jatkaa Ukrainan tukemista. On tärkeää vastata siviiliväestön, erityisesti naisten ja lasten tarpeisiin kriisissä. Lisäksi meidän on eurooppalaisena arvoyhteisönä turvattava sotaa pakenevien suojelu ja tuettava pakolaisia vastaanottavia yhteisöjä Ukrainan naapurimaissa. Kaikkien Ukrainaa tukevien toimiemme on oltava yhtenäisiä”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Ministerit tarkastelevat myös laajemmin kehityspolitiikan roolia geopoliittisena välineenä EU:n globaalin roolin vahvistamisessa ja EU:n perusarvojen edistämisessä. Keskustelun pohjana on uusi Global Gateway -strategia ja sen tarjoamat mahdollisuudet luoda kestävää kasvua kehittyvissä maissa. Äskettäin päättyneessä EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksessa julkistettiin EU:n 150 miljardin euron investointipaketti Afrikkaan Global Gateway -aloitteen puitteissa. Geopoliittinen tilanne ja koronaviruspandemia ovat entisestään korostaneet EU:n ja Afrikan kumppanuuden merkitystä. Suomi tukee tuntuvia EU:n investointeja Afrikan vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja ihmisarvoisia työpaikkoja luovaan kestävään kehitykseen.Lisäksi ministerit keskustelevat luonnon monimuotoisuuden edistämisestä kehityspolitiikassa. Keskustelussa nousee todennäköisesti esille EU:n ja jäsenvaltioiden biodiversiteettirahoituksen kasvattaminen. Maailman ympäristörahasto (GEF) on Suomelle biodiversiteetin pääasiallinen rahoitusväline.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen on tehnyt päätöksen, jonka mukaan neuvotteluja ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn kehittämiseksi jatketaan kahden yrityksen kanssa.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti korkeatorjunnan tarjouspyynnöt vuoden 2020 lokakuussa viidelle yritykselle: Diehl Defencelle (Saksa), Israel Aerospace Industriesille (Israel), Kongsberg Defence & Aerospace AS:lle (Norja), MBDA:lle (Iso-Britannia) ja Rafael Advanced Systemsille (Israel). Ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä kehittävän hankkeen ensimmäinen neuvottelukierros päättyi alustavien tarjousten vastaanottamiseen marraskuussa 2021 ja niiden perusteella tehtyyn arviointiin, jossa painotettiin erityisesti tarjottujen ilmatorjuntaohjusjärjestelmien suorituskykyä. Neuvotteluita jatketaan arvioinnin perusteella kahden yrityksen: Israel Aerospace Industriesin sekä Rafael Advanced Systemsin kanssa.
Tavoitteena on, että hankintapäätös valitusta järjestelmästä tehdään alkuvuodesta 2023.
Hankittava suorituskyky on osa ilmapuolustuksen kokonaisuutta ja sen laajempaa kehittämisohjelmaa. Hankkeessa rakennetaan ilmatorjunnalle nykyistä parempi korkeatorjuntakyky ja kasvatetaan merkittävästi ilmatorjunnan ulottuvuutta. Korkeatorjuntakyky rakennetaan hankkimalla ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, mikä mahdollistaa torjunnat kaikilla korkeusalueilla. Hankittavia mahdollisia osajärjestelmiä ovat ohjuslavetti, tutka, ohjukset ja niihin liittyvää integraatiota.
Valtioneuvoston puolustusselonteossa linjattiin vuonna 2021, että ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä parannetaan ja torjuntatilavuutta kasvatetaan selontekokaudella hankittavalla ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä.
LISÄTIEDOT:
Erityisasiantuntija Frans Peltonen, Puolustusministeriö, puh. 0295 140 021Ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Mikko Mäntynen, Maavoimien esikunta, puh. 0299 800 (Puolustusvoimien vaihde)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist vierailevat Suomessa lauantaina 5. maaliskuuta.Pääministeri Anderssonilla ja puolustusministeri Hultqvistillä on tapaaminen tasavallan presidentti Sauli Niinistön, pääministeri Sanna Marinin ja puolustusministeri Antti Kaikkosen kanssa. Yhteisessä keskustelussa aiheina ovat Venäjän sotatoimet Ukrainassa, Euroopan muuttunut turvallisuustilanne ja Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö. 
 
Pääministereillä on myös kahdenkeskinen tapaaminen, jonka aiheina ovat Euroopan turvallisuustilanne, talouskysymykset sekä muut ajankohtaiset EU-asiat. Myös puolustusministereillä on oma kahdenvälinen keskustelunsa.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n oikeusministerit keskustelivat tänään oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa Ukrainan sodan vaikutuksista kansainväliseen rikosoikeudelliseen yhteistyöhön. Ministerit tuomitsevat jyrkästi Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo Suomen olevan EU:n puheenjohtajamaan Ranskan kanssa samaa mieltä siitä, että edellytyksiä rikosoikeudelliseen yhteistyöhön Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa ei tässä tilanteessa ole.– Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan mutta ovat hyökkäys myös koko Euroopan turvallisuutta ja kansainvälistä sopimusjärjestelmää vastaan. Venäjän hyökkäys on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.  Oikeusministerit antoivat tukensa kansainvälisen rikosoikeustuomioistuin ICC:n käynnistämälle tutkinnalle Ukrainan alueella epäillyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kokouksessa EU-maiden oikeusministerit olivat laajasti sitä mieltä, että Venäjän tai Valko-Venäjän rikosoikeusapupyyntöihin ei nykyisessä tilanteessa ole edellytyksiä vastata. Ministerit antoivat myös tukensa komission ehdotukselle siitä, että EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön virastolle Eurojustille annetaan tehtäväksi vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota Ukrainaan liittyvissä rikosoikeuden alan kysymyksissä.– On selvää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Valko-Venäjän toimet keskeyttävät myös rikosoikeudellisen yhteistyön Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa. Emme voi tässä tilanteessa vastata näiden maiden oikeusapupyyntöihin rikosasioissa, ministeri Henriksson sanoo.Suomi soveltaa Venäjän kanssa tehtävään rikosoikeudelliseen yhteistyöhön Euroopan neuvoston yleissopimuksia, joista keskeiset koskevat rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa. Suomi ei luovuta Venäjälle omia kansalaisiaan. Suomen ja Venäjän välillä on vuosittain vireillä viitisenkymmentä oikeusapupyyntöä rikosasioissa. Yhteistyötä Valko-Venäjän kanssa on ollut harvemmin. Valko-Venäjä ei ole Euroopan neuvoston jäsen.Yhteistyön keskeyttäminen tarkoittaa käytännössä, että rikosoikeusapua annetaan vain poikkeustapauksissa tapauskohtaisen harkinnan jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi osallistuu Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) hallintoneuvoston kokouksessa 1.3.2022 hyväksytyn päätöksen mukaisesti jäsenvaltioiden yhteiseen öljyvarastojen vapauttamiseen öljymarkkinatilanteen rauhoittamiseksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen. Suomi vapauttaa markkinoille 377 000 barrelia raakaöljyä Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoista.IEA:n jäsenvaltiot hyväksyivät tiistaina Yhdysvaltojen aloitteen strategisten öljyvarastojen vapauttamisesta. Kokouksen tekemän päätöksen mukaan jäsenvaltiot vapauttavat koordinoidusti huoltovarmuusvarastoistaan yhteensä 60 miljoonaa barrelia raakaöljyä. Yhdysvaltojen osuus tästä määrästä on 30 miljoonaa barrelia.IEA tiedotti tänään, että 25/31 järjestön jäsenvaltioista on ilmoittanut sille määräaikaan (4.3.2022) mennessä vapauttavansa markkinoille yhteensä noin 61,7 miljoonaa barrelia raakaöljyä. Suomen 377 000 barrelin osuus on vapautettavissa markkinoille Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoista. Raakaöljy myydään käytännössä markkinahintaan, joten sillä ei ole negatiivisia taloudellisia vaikutuksia.Myynnillä ei ole myöskään olennaista vaikutusta Suomen yleiseen energian huoltovarmuuteen. 
Määrä ei ole suuri suhteessa Suomen öljytuotteiden varmuus- ja velvoitevarastoihin. Suomi varmuusvarastot pysyvät tämänkin jälkeen edelleen kansainvälisten velvoitteiden ja Suomen huoltovarmuuspäätöksessä velvoitetun määrän yläpuolella.Öljyn huoltovarmuusvarastot Suomessa yli kansainvälisten velvoitteiden Suomessa öljyn huoltovarmuusvarastoja ovat Huoltovarmuuskeskuksen omistuksessa olevat valtion varmuusvarastot sekä öljyn maahantuojien velvoitevarastot, joista säädetään huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetussa laissa. Näiden varmuusvarastojen ylläpidolla Suomi täyttää öljyvarastoja koskevat IEA:n ja EU:n velvoitteet, joiden mukaan varastojen kokonaistaso vastaa 90 päivän nettotuontia. Käytännössä Suomi ylläpitää selvästi kansainväliset velvoitteet ylittävää öljyvarastojen tasoa. Tuontiin perustuvan energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi Huoltovarmuuskeskus pitää tuontipolttoaineita valtion varmuusvarastoissa huoltovarmuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti niin, että maassa on käytettävissä keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unioni reagoi Valko-Venäjän osallisuuteen Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen asettamalla sille uusia pakotteita. Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät Valko-Venäjän pakotteiden laajentamisen 2.3.2022. Nyt hyväksytyt pakotteet täydentävät 24.6.2021 hyväksyttyjä pakotteita. EU:n päätös koskee jo asetettujen sektoripakotteiden laajentamista. Tuontirajoitukset koskisivat tupakkatuotteiden valmistusta ja tuotantoa koskevia tuotteita, mineraalituotteita ja kaikkea kaliumkarbonaattia (potaska). Tuontirajoitusten listalle lisättiin myös alumiini, teräs ja sementti sekä puu- ja kumituotteet.  Lisäksi tiettyjen koneiden ja laitteiden vienti kielletään. Valko-Venäjän osalta hyväksyttiin samoja kieltoja kuin mitä Venäjän osalta on hyväksytty kaksikäyttötuotteiden ja teknologian viennille. EU on ensimmäisen kerran asettanut pakotteita Valko-Venäjää kohtaan vuonna 2004. Elokuun 2020 presidentinvaalien jälkeen EU on hyväksynyt viisi pakotepakettia, jotka sisältävät yhteensä 183 henkilöä ja 26 yhteisöä. Näiden lisäksi Valko-Venäjää koskien on voimassa asevientikielto, ylilento-, nousu- ja laskukielto valkovenäläisille lentoyhtiöille EU-alueella, sekä kesäkuussa 2021 asetetut sektoripakotteet. EU:n Venäjään kohdistamaan ns. henkilöpakotejärjestelmään on 2.3.2022 lisätty 22 Valko-Venäjän puolustushallinnon henkilöä. Heitä koskevat varojen jäädytykset sekä matkustus- ja kauttakulkurajoitukset. MediapakotteetNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/351NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/350 SWIFT-sulkuNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/346NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/345 HenkilöpakotteetNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/337NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/336 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen tekee työvierailun Yhdysvaltoihin 7.-9.3.2022.
Washingtonissa puolustusministeri Kaikkonen tapaa Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austinin sekä muita hallinnon edustajia. Keskustelujen aiheina ovat kahdenvälinen puolustusyhteistyö, Ukraina sekä turvallisuustilanne Euroopassa. Washingtonissa ministeri tapaa myös Yhdysvaltain kongressin edustajia.
Työvierailun aikana puolustusministeri Kaikkonen tutustuu lisäksi Lockheed Martinin tehtaaseen Dallasin Fort Worthissa. Lockheed Martin toimittaa Suomelle F-35A Lightning II -monitoimihävittäjät. Dallasista puolustusministeri Kaikkonen jatkaa Eglinin lentotukikohtaan Floridaan, jossa ministeri tutustuu F-35 kalustoon, koulutukseen ja käyttöhuoltoon.
Puolustusministerin työvierailu on ennalta suunniteltu ja siitä on sovittu helmikuun alussa.
Lisätietoa vierailusta antaa erityisasiantuntija Tuomas Koskenniemi, puh. +358 295 140 058 sekä puolustusministeri Kaikkosen erityisavustaja Miikka Pynnönen, puh. +358 295 140 117. Viestintäyksikössä lisätietoa antaa viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. 0295 140123.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ukrainasta pakenevien auttamiseksi EU aktivoi ensi kertaa tilapäisen suojelun direktiivin. Komissio antoi 2.3. ehdotuksen aktivointia koskevaksi neuvoston päätökseksi, ja päätös hyväksyttiin sisällöllisesti sisäministerikokouksessa 3.3. Päätöksen odotetaan tulevan voimaan 4.3. tai joka tapauksessa lähipäivinä.Suomi ja kaikki EU-maat ovat velvollisia myöntämään tilapäistä suojelua päätöksessä määritetylle ryhmälle sen vuoden aikana, kun päätös on voimassa. Ensimmäisen vuoden jälkeen päätöstä suojelun antamisesta voidaan tarvittaessa pidentää 6 kuukauden jaksoissa, yhteensä enintään 3 vuoteen.Valtioneuvosto päättää tarkemmin Suomessa sovellettavasta kohderyhmästäNeuvoston päätös jättää jäsenmaille tiettyä harkintavaltaa määrittää suojelun tarkka kohderyhmä. Suomessa harkinta on parhaillaan käynnissä, ja valtioneuvosto päättää lähipäivinä Suomessa sovellettavasta kohderyhmästä. EU-mailla on päätöksestä laaja poliittinen yhteisymmärrysNeuvoston päätös valmisteltiin ja sen sisältö hyväksyttiin EU:ssa poikkeuksellisen nopeasti ja laajan poliittisen yhteisymmärryksen vallitessa. Nyt jäsenmailla on käytössään yhtenäinen ja toimiva työkalu sotaa pakenevien pikaiseksi auttamiseksi ilman, että näiden täytyisi käydä läpi yksilöllinen turvapaikkamenettely.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion työmarkkinalaitos on sopinut valtion henkilöstöä koskevan yleisen linjan mukaisen virka- ja työehtosopimuksen sopimuskaudelle 1.3.2022–29.2.2024 pääsopijajärjestöjen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Ammattiliitto Pro:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kanssa. Neuvottelutulos saavutettiin 28.2.2022 illalla. Osapuolten hallinnot ovat käsitelleet sopimuksen päättävissä elimissään ja hyväksyneet sen. Sopimus viedään valtioneuvoston ja eduskunnan hyväksyttäväksi.Sopimus on kaksivuotinen, mutta sopimus on irtisanottavissa 1.3.2023 lukien. Yleisen linjan mukainen palkkaratkaisuSopimuksen palkankorotusten kustannusvaikutus on yleisen linjan mukainen. Palkkaratkaisu koostuu 1.6.2022 maksettavasta yleiskorotuksesta, jonka suuruus on 2,00 prosenttia. Palkkaratkaisusta vuodelle 2023 neuvotellaan syksyllä 2022.PerhevapaauudistusLainsäätäjä toteuttaa laajan perhevapaauudistuksen, joka tulee voimaan 1.8.2022. Perhevapaauudistus on huomioitu valtion virka- ja työehtosopimuksessa. Sopimuksen määräykset on neuvoteltu yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa vastaamaan lainsäädännössä tehtyjä muutoksia. Synnyttävän vanhemman oikeus palkallisiin päiviin säilyy ennallaan 72 arkipäivänä. Toisen vanhemman palkallisien arkipäivien lukumäärä on jatkossa 18 entisen kuuden arkipäivän sijasta. Kelan osuus perhevapaiden kustannuksista on merkittävä. Lisäksi terminologiaa on korjattu vastaamaan perhevapaauudistusta. Virka- ja työehtosopimus on laaja kokonaisuusValtio työllistää noin 78 000 henkilöä, joista merkittävä osuus työskentelee turvallisuussektorilla. Valtion virka- ja työehtosopimus on laaja kokonaisuus.”Työrauha on meille työnantajana erittäin tärkeä asia. Saimme sovittua monia työnantajalle merkityksellisiä asioita tekstimuutoksina laajaan sopimuskokonaisuuteen. Valtio toteuttaa jatkossakin hyvää ja vastuullista henkilöstöpolitiikkaa”, neuvottelujohtaja Sari Ojanen toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selvitys alueellisista maahanmuuttostrategioista tuottaa tietoa maakuntien valmiudesta ja tahtotilasta hyödyntää koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi se tukee alueilla käytävää keskustelua osaajien riittävyydestä ja koulutus- ja työperäisestä maahanmuutosta sekä parantaa alueiden varautumista osaajapulaan.Suomessa ei ole aiemmin ollut saatavilla valtakunnallisesti kattavaa tietoa siitä, miten yleisiä ja millaisia maakunnalliset maahanmuuttostrategiat ovat. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama ja Sitran rahoittama selvitys luo kokonaiskuvaa alueiden tämänhetkisestä koulutus- ja työperäisestä maahanmuuttopoliittisesta ajattelusta ja valmistautumisesta. Se laajentaa ja syventää kotimaista keskustelua koulutus- ja työperusteisesta maahanmuutosta aluekehittämisen ja kaupunkien kehittämisen näkökulmasta. Selvityksen toteutti MDI Public Oy. Kestävä väestökehitys, julkisen talouden rahoituspohja ja osaavan työvoiman saatavuus luovat hyvinvointia. Yksi keino näiden hyvinvointia tukevien rakenteiden vahvistamiseksi on koulutus- ja työperusteinen maahanmuutto, erityisesti väestön ikääntyessä. Tämän takia on tärkeää selvittää, mitä työperusteinen maahanmuutto merkitsee erilaisille alueille, ja millaisin toimin alueet voivat edistää sitä. Selvitys kokosi yhteen tietoa aktiivista koulutus- ja työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa harjoittavien alueiden politiikasta, politiikkalinjauksista, toimintaohjelmista ja politiikasta käytävästä keskustelusta.Selvityksen tulokulma oli monipuolinen. Sisällönanalyysissa käytettiin aineistona muun muassa maakunnallisia ja muita alueellisia maahanmuutto-ohjelmia sekä kasvukeskusten kotoutumisohjelmia. Lisäksi selvityksessä haastateltiin suoraan ELY-keskusten, TE-toimistojen ja kuntien asiantuntijoilta heidän näkemyksiään alueellisesta strategiatyöstä. Keskustelulle ja työlle työperäisen maahanmuuton edistämiseksi on tarvetta nyt ja tulevaisuudessaSelvityksen mukaan noin puolessa maakunnista oli laadittu tai on laadinnassa maakunnallinen maahanmuutto-ohjelma, ja lakisääteisiä kotouttamisohjelmia on tehty kuntatasoisten lisäksi seutukunnallisesti ja maakunnallisesti. Maahanmuutto-ohjelmissa ja kotouttamisohjelmissa on usein huomioitu koulutus- ja työperäinen maahanmuutto omana teemanaan. Lisäksi kaikissa vuosien 2022–2025 maakuntaohjelmissa on kirjattu tavoitteeksi maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen sekä koulutus- ja työperäisen maahanmuuton edistäminen.Selvityksen mukaan alueet ovat strategioissaan ja suunnitelmissaan varautuneet eri tavoin maahanmuuttoon. Vieraskielisen väestön määrä ei ole kaikilla alueilla suoraan yhteydessä siihen, miten laajasti maakuntien ohjelma- ja kehittämistyössä tehdään koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä linjauksia. Yleisesti alueiden ohjelmien haasteena on saada pidempikestoista vaikuttavuutta. Selvityksessä esitetään kaikkiaan kahdeksan kehittämistoimenpidettä vahvistamaan alueellista strategiatyötä. Muun muassa maahanmuuttajien elämää kokonaisuutena tarkastelevaa toimintaa tarvitaan nykyistä enemmän, ja konkreettisia keinoja tulisi luoda tukemaan strategisia linjauksia. Myös oppilaitosten ja korkeakoulujen roolia kansainvälisten osaajien houkuttelemisesta tulisi kehittää. Kokonaisuudessaan selvitys alleviivaa, että keskustelulle ja systemaattiselle työlle työperäisen maahanmuuton edistämisessä on tarvetta tulevaisuudessakin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi