VUOSIA negatiivisena pysynyt euribor lähestyy yhtä prosenttia

NordenBladet – Euroalueella on nautittu negatiivisesta euriborista jo viimeiset seitsemän vuotta. Ensimmäistä kertaa kuuden kuukauden euribor muuttui negatiiviseksi 5. marraskuuta vuonna 2015 ja se ei ole välillä olleena aikana erityisen lähelle nollaa noussutkaan. Tänä kesänä tilanne on muuttunut ja kasvavat korkomäärät merkitsevät lainan ottajalle korkokustannusten kasvua.

Kuuden kuukauden euribor oli tammikuussa 2022 alle -0,5 % tason. Sen jälkeen euribor on joka kuukausi noussut noin 0,1 % verran lähemmäs nollaa. Huhtikuun keskivaiheilla kuuden kuukauden euribor oli jo -0,3 %.

Vuoden 2015 lopusta lähtien miinuksella ollut euribor oli vielä tämän vuoden toukokuussa –0,2 prosenttia, mutta päätyi kesäkuussa nollaan. Heinäkuun 1. päivänä kuuden kuukauden euribor oli 0,2 prosenttia, ja 1. elokuuta mennessä se oli kohonnut 0,65 prosenttiin ja on 22. elokuuta 0,908 prosenttia.

Mikä euribor on?
Euribor eli EURIBOR (englanniksi Euro Interbank Offered Rate, euron yleiseurooppalainen pankkienvälinen korkomäärä) on korkomäärä, jolla korkean luokituksen omaava pankki suostuu lainaamaan rahaa euroissa toiselle korkean luokituksen omaavalle pankille ja joka lasketaan joka päivä pankkienvälisten talletusten osalta määräajalla enintään 12 kuukautta.

Euriborin korkomäärät julkistettiin ensimmäisen kerran 30. joulukuuta 1998 ja ne astuivat voimaan 4. tammikuuta 1999. Euriborin korkomäärät tulivat euroalueen kansallisten valuuttojen pankkienvälisten korkomäärien sijaan, koska vuoden 1999 alussa otettiin käyttöön Euroopan unionin yhteisvaluutta euro.

Kuva: Pexels
Lähde: NordenBladet.se

Suomessa ansaitsivat eniten rahaa matkapuhelinpelien tekijät – katso TULONSAAJIEN TOP 10

NordenBladet – Suomessa ansaitsivat viime vuoden (2020) verotietojen perusteella eniten rahaa matkapuhelinpelien tekijät. Eniten ansaitsi matkapuhelinpeliyritys Supercellin perustaja ja entinen luova johtaja 45-vuotias Mikko Kodisoja – 93,5 miljoonaa euroa. Toinen oli samaan yritykseen liittyvä 43-vuotias Ilkka Paananen, joka ansaitsi 86,7 miljoonaa euroa.

Miesten tulojen takana on yrityksen myynti ja suositut matkapuhelinpelit Clash of Clans, Boom Beach ja Clash Royale. Nykyisin Supercellin enemmistöosakkuus kuuluu kiinalaisyritykselle Tencent Holdings.


Ilkka Paananen

Tulojen osalta kolmannella sijalla on kuolleen suomalaismiljardöörin Niklas Herlinin poika, hissiyritys Koneen perijä 31-vuotias Heikki Herlin, jonka tulot olivat 28,3 miljoonaa euroa.

Jyväskyläläinen suurperheen isä ja psykologi Joni Kettunen, joka myi Garminin fysiologista analyysia tarjoavalle terveysyritykselle Firstbeat Analyticsille, ansaitsi 27,9 miljoonaa euroa.

IT-yrityksen myynnistä ansaitsi kunnollisen tulon myös Juha Tommila, joka myi tietojärjestelmiä ja rahoituspalveluja tarjoavan Staria-yrityksen enemmistöosakkuuden. Staria tarjoaa paikallisia ja kansainvälisiä tietojärjestelmiä, rahoitus-, henkilöstö- ja palkanlaskentaratkaisuja sekä ohjelmistorobotiikkaa. Vaaka Partners hankki Starian enemmistöosakkuuden vuoden 2020 keväällä.

Ohjelmointiyrityksen Supermetrics johtaja Mikael Thuneberg ansaitsi pääosin osinkotuloa 24,7 miljoonaa euroa.

Skandinavialaisen IT-yrityksen Smartly perustaja Kristo Ovaska myi yrityksen ja ansaitsi 23,4 miljoonaa euroa. Smartly.io-yritys, joka auttaa mainostajia automatisoimaan kampanjoitaan Facebookissa, Instagramissa ja Pinterestissa, myi enemmistöosakkuutensa Providence Equity Partnersille.

Suomen nuorin IT-miljonääri, samoin yrityksen Smartly.io takana oleva Tuomo Riekki, ansaitsi 23,3 miljoonaa euroa.

Yksi Supercellin perustajista John Derome ansaitsi 17,1 miljoonaa euroa.

Ohjelmistoyrityksen Admicom johtaja, Jyväskylässä asuva 73-vuotias miljonääri Matti Häll, ansaitsi 15,7 miljoonaa euroa. Helsingissä Nasdaq First Northin pörssissä noteerattu Admicom keskittyy ERP-järjestelmiin ja tarjoaa myös kirjanpitopalveluita.

Tulonsaajien TOP 10 oli seuraava:

Kodisoja Mikko 93 499 919

Paananen Ilkka 86 707 807

Herlin Heikki 28 305 626

Kettunen Joni 27 904 330

Thuneberg Mikael 24 730 853

Ovaska Kristo 23 360 264

Riekki Tuomo 23 289 937

Derome John 17 082 848

Häll Matti 15 734 335

Tommila Juha 14 642 693

Luettelo ei välttämättä ole täydellinen, sillä yli 2000 suomalaista on pyytänyt poistamaan nimensä medialle toimitetusta julkisesta verotietoaineistosta.

Kuva: Mikko Kodisoja (NordenBladet)

IOTA on nyt markkina-arvoltaan viidenneksi suurin kryptovaluutta – Käykö bitcoin liian kalliiksi?

OHMYGOSSIP – IOTA on ryhtynyt yhteistyöhön teknologiajättien kanssa. Arvokkain kryptovaluutta bitcoin rikkoo ennätyksiä toisensa perään, mutta ei muillakaan virtuaalirahoilla kovin huonosti mene. Vähän tunnetun IOTAn arvo kohosi viikonvaihteessa 70 prosenttia. Sen arvo tosin on vain murto-osa bitcoinin arvosta. Sunnuntaina IOTAn arvo oli 1,48 dollaria. Seuraavana aamuna se oli kohonnut 2,54 dollariin, CNBC kertoo.

Nousu alkoi, kun IOTA lyöttäytyi yhteen Microsoftin, Samsungin ja kahdenkymmenen muun teknologiayhtiön kanssa. Tarkoituksena on luoda ensimmäinen julkisesti avoin markkinapaikka, jossa myydään dataa lohkoketjuteknologian avulla. ”Tällä hetkellä yli 99 prosenttia mahtavasta datasta katoaa jäljettömiin”, sanoo IOTAn takana olevan saksalaisen IOTA Foundationin toimitusjohtaja David Sønstebø.

Markkina-alustan demoversion on tarkoitus toimia tammikuun alusta lähtien. Firmojen lisäksi myös yksityishenkilöt voivat myydä dataansa sitä kautta, The Next Web kertoo. Ainakin alkuvaiheessa kaiken datan arvo arvioidaan tapauskohtaisesti. IOTA on nyt markkina-arvoltaan viidenneksi suurin kryptovaluutta. ”IOTAn näennäinen ponnistaminen räjähdysmäiseen kasvuun yhtäkkiä ei mistään kertoo siitä, että se on ollut jonkinlainen nukkuva jättiläinen”, uskoo Sønstebø.


Kuva: OHMYGOSSIP

Lähde: Talouselama.fi