Pohjoismaista liikkuvuutta edistetään entisestään. Sigurður Ingi Jóhannsson: Pyrimme saamaan kuntoon infrastruktuurin, joka mahdollistaa kansallisen sähköisen henkilötunnuksen käytön kaikkialla Pohjolassa jo vuonna 2020

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Vapaa liikkuvuus on pohjoismaisen yhteistyön kulmakiviä. Nyt toiseen Pohjoismaahan muuttamisesta halutaan tehdä entistä helpompaa työntekijöille, yrittäjille, opiskelijoille ja muille. Tavoite ilmenee uudesta pohjoismaisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmasta, jonka pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät Reykjavikissa 7. helmikuuta. Kyseessä oli ministerien ensimmäinen kokous Pohjoismaiden ministerineuvoston Islannin puheenjohtajakaudella.

Hyväksytty toimintasuunnitelma koostuu toisaalta lisätuesta useille käytännön hankkeille ja ohjelmille, jotka tukevat yksityishenkilöiden liikkuvuutta. Toisaalta suunnitelmassa luetellaan toimia, joiden on määrä parantaa yritysten ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden ja pohjoismaisen integraation edellytyksiä. Toimintasuunnitelma on laadittu vuosiksi 2019–2021.

– Pohjola on maailman integroitunein alue, mutta meilläkin on varaa parantaa nykytilannetta, sanoo Islannin yhteistyöministeri Sigurður Ingi Jóhannsson, joka johtaa yhteistyöministerien työtä vuonna 2019. Liikkuvuuden lisääntyminen vahvistaa myös pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja parantaa naapurikielten ymmärtämistä alueella, hän lisää.

Toimintasuunnitelma koskee Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkia politiikanaloja ja keskittyy digitalisaatioon, toisessa Pohjoismaassa suoritettujen tutkintojen tunnustamiseen sekä EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon.

– Haluan erityisesti mainita, että pyrimme saamaan kuntoon infrastruktuurin, joka mahdollistaa kansallisen sähköisen henkilötunnuksen käytön kaikkialla Pohjolassa jo vuonna 2020, Sigurður Ingi Jóhannsson korostaa. Tämä on merkittävyydeltään passiunioniin verrattavissa oleva uudistus, hän toteaa.

Nuorten rajaton Pohjola
Monet toimintasuunnitelman käytännön hankkeista keskittyvät nuoriin. Suunnitelmaan sisältyy muun muassa lisätukea Nordic Master- ja Nordplus-opiskelijavaihto-ohjelmille, jotka jo nykyisin mahdollistavat noin 8 500 pohjoismaalaisen nuoren opiskelun toisessa Pohjoismaassa. Nuorten pääsyä muiden Pohjoismaiden työmarkkinoille on määrä helpottaa.

Toimintasuunnitelma korostaa varsinkin rajaesteneuvoston roolia työssä, jossa poistetaan pohjoismaista liikkuvuutta haittaavia käytännön ”rajaesteitä”.

Lisäksi halutaan parantaa tiedonsaantia alueen tarjoamista mahdollisuuksista. Ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelu ja raja-alueiden omat neuvontapalvelut vastaavat vuosittain satojentuhansien pohjoismaalaisten kysymyksiin, jotka koskevat pohjoismaiseen naapurimaahan asettumista.

Lähde: Norden.org

EHDOTA Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinnon saajaa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinnon teemana ovat kestävää kulutusta ja tuotantoa edistävät aloitteet, joissa tehdään vähemmällä enemmän ja paremmin. Ehdokasasetteluun voi osallistua kuka tahansa. Palkinnonsaaja julkistetaan Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä Tukholmassa 29. lokakuuta 2019.

Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinto kohdistaa valokeilan pohjoismaisiin aloitteisiin, joissa tehdään vähemmällä enemmän ja paremmin eli pienennetään materiaalijalanjälkeä sosiaalisten, teknisten tai muiden innovaatioiden avulla.

Suurkuluttajia
Teema heijastelee ja tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitetta numero 12: ”Varmistetaan kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.”

– Pohjoismaat ovat kansainvälisesti tavaroiden ja palveluiden suurkuluttajia ja hyvin materiaali-intensiivisiä maita. Tällainen läpivirtaustalous on sekä haaskaava että lyhytnäköinen. Nyt etsimmekin kaikkein älykkäimpiä ja tehokkaimpia pohjoismaisia aloitteita, jotka viitoittavat tietä kohti kestävää tulevaisuutta, toteaa ympäristöpalkinnon palkintolautakunnan puheenjohtaja Ethel Forsberg.

Määräaika 15. toukokuuta
Palkinnonsaajaa voi ehdottaa kuka tahansa. Ehdokasasettelu päättyy keskiviikkona 15. toukokuuta 2019.

Ehdokas voi olla pohjoismainen yritys, organisaatio tai henkilö, joka toimii Pohjoismaissa ja/tai suhteessa Pohjoismaiden ulkopuolisiin osapuoliin. Ehdokkaan kehittämässä aloitteessa tulee lisäksi olla pohjoismainen näkökulma.

–> Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 ympäristöpalkinnon ehdotuslomake

Tietoa palkinnosta ja palkintojenjakotilaisuudesta
Jo 25. kerran myönnettävän ympäristöpalkinnon ehdokkaat julkistetaan syyskuussa, ja palkinto luovutetaan Tukholmassa järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa 29. lokakuuta 2019.

Voittaja saa 350 000 Tanskan kruunua (noin 47 000 euroa).

Aikaisemmat palkinnonsaajat

2018 Attun luonnonvaraneuvosto (Grönlanti) – paikallisten kalastajien työ, jossa seurataan meriympäristöä ja ehdotetaan parannuksia hoitotoimenpiteisiin
2017 RePack (Suomi) – verkkokaupan kierrätettävä kuljetuspakkaus
2016 Too Good To Go (Tanska) – kestävää elämäntapaa tukeva digitaalinen innovointi
2015 Energiayhtiö SEV (Färsaaret) – vihreään sähköön siirtyminen
2014 Reykjavikin kunta (Islanti) – laaja-alainen ja määrätietoinen ympäristöpanostus
2013 Selina Juul (Tanska) – ruokahävikin vastustamine

Lähde: Norden.org

Ruotsin poliittinen tilanne ja turvallisuus kiinnostivat puhemiesvierailulla​

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Ruotsin puhemies Andreas Norlén on parhaillaan Suomessa ensimmäisellä virallisella puhemiesvierailullaan. Vierailu alkoi torstaina eduskunnassa tapaamisella puhemies Paula Risikon ja eduskuntaryhmien edustajien kanssa, minkä jälkeen Norlén valtuuskuntineen osallistui turvallisuutta ja hybridivaikuttamista käsittelevään pyöreän pöydän asiantuntijakeskusteluun.

Aluksi Risikko onnitteli virkaveljeään siitä, että Ruotsi on pitkän ja vaiheikkaan prosessin jälkeen saanut hallituksen, jonka muodostamisessa puhemies Norlénilla oli merkittävä rooli.

”On ilo ottaa vastaan koko valtuuskunta ja luoda jatkuvuutta meille niin arvokkaalle Suomi-Ruotsi –yhteistyölle, jota olemme tehneet sekä parlamenttien, hallitusten että liike-elämän ja kansalaisten tasolla. Ruotsilla on lähiaikoina ollut merkittäviä puheenjohtajuuksia parlamentaarisen yhteistyön järjestöissä, kuten esimerkiksi Pohjoismaiden neuvostossa. Kiitos siitä, että Ruotsi on näillä foorumeilla nostanut esille sekä turvallisuuskysymykset että näiden yhteistyöelinten väliset synergiaedut”, Risikko totesi.

Viime syyskuusta asti kestäneet hallitusneuvottelut johtivat Ruotsissa poikkeukselliseen tilanteeseen, jossa puolueiden perinteiset blokkirajat murtuivat. Tapaamiseen osallistuneita suomalaisia kansanedustajia kiinnosti paitsi Ruotsin hallituskoalition kestävyys myös se, muuttuvatko poliittiset asetelmat maassa pysyvästi. Norlénilla tai muilla ruotsalaisilla valtiopäiväedustajilla ei ollut kysymyksiin varmoja vastauksia, mutta tilannetta pidettiin uutena ja mielenkiintoisena.

Tapaamiseen osallistuivat varapuhemies Tuula Haatainen sekä Antti Kaikkonen (kesk.), Antti Lindtman (sd.), Wille Rydman (kok.), Ville Tavio (ps.) ja Pekka Haavisto (vihr.). Ruotsin valtuuskuntaan kuuluvat Norlénin lisäksi ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Kenneth G Forslund (sosialidemokraatit), Ruotsin Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan puheenjohtaja Jessica Polfjärd (moderaatit) ja PN-valtuuskunnan varapuheenjohtaja Gunilla Carlsson (sosialidemokraatit).

Vierailunsa aikana Norlén tapaa myös perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan edustajia sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.). Historiasta kiinnostuneen puhemiehen ohjelmassa on lisäksi tutustuminen Mannerheim-museoon.

 

Lähde: Eduskunta.fi

Ruotsin puhemies Andreas Norlén vierailee Suomessa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Ruotsin parlamentin puhemies Andreas Norlén vierailee Suomessa 31.1.–1.2.2019. Hän tapaa eduskunnassa puhemies Paula Risikon ja varapuhemies Tuula Haataisen sekä perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan edustajia.

Eduskuntatapaamisissa on tarkoitus keskustella muun muassa kahdenvälisistä suhteista, Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyöstä, Suomen ja Ruotsin parlamenttivaaleista sekä lisäksi hybridivaikuttamisesta ja kyberturvallisuudesta. Ruotsalaisia kiinnostaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Eduskuntatapaamisiin osallistuu myös eduskuntaryhmien, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan sekä Ruotsi-ystävyysryhmän edustajia.

Vierailunsa aikana Norlén tapaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön sekä puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.). Historiasta kiinnostuneen puhemiehen ohjelmassa on lisäksi tutustuminen Mannerheim-museoon.

__________________

Andreas Norlén (s. 6. toukokuuta 1973 Bromma) on ruotsalainen maltillisen kokoomuksen poliitikko. Hän on ollut Ruotsin valtiopäivien jäsen vuodesta 2006.

Norlén valittiin valtiopäivien puhemieheksi 24. syyskuuta 2018.

 

Lähde: Eduskunta.fi

12Sivu 2 / 2