NordenBladet — Ikäluokkien pieneneminen ja kaupungistuminen ovat tosiasioita jo nyt, eikä poliisikaan ole ilmiöille immuuni. Poliisihallituksen tuoreen toimintaympäristöanalyysin mukaan jo nyt on havaittavissa, että joissain tehtävissä, etenkin harvaan asutuilla alueilla ja pienemmillä poliisiasemilla on haasteita työvoiman pysyvyydessä. Etenkin nuoret muuttavat mielellään kasvukeskusten tuntumaan, joissa sijaitsevat usein myös alueiden pääpoliisiasemat, joille on keskittynyt esimerkiksi kuten hallinto ja eräitä poliisin erityistoimintoja. Harvaan asutun alueen rekrytointiongelmat korostuvat väestökehityksestä johtuen, mitä pohjoisemmaksi mennään, mutta pääpoliisiaseman vetovoima konkretisoituu Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksellakin:Poliisi urana muiden joukossa-Nuorilla saattaa nykyään olla jo useampia tutkintoja, kun he tulevat poliisiin – tai sitten suunnitelmana on tulevaisuudessa tehdä useampia tutkintoja, jolloin poliisin työ on vain yksi vaihe työuralla. Tässä onkin tapahtunut suuri muutos aiempaan, Timo Saarinen pohtii.Ruotsinkielen taitoa tarvitaanToinen toimintaympäristökatsauksesta esiin noussut haaste on ruotsinkielisten poliisin saatavuus. Länsi-Uudellamaalla on alueita, joissa ruotsinkielinen palvelu on kyettävä turvaamaan päivittäin. Poliisilaitokset kilpailevatkin myös ruotsin osaajista keskenään. Pohjanmaan poliisilaitokselle on jo nyt arkea se, että poliisivankilassa odottaa aamulla ruotsinkielinen rikoksesta epäilty, joka pitäisi kuulustella, mutta töihin tulevassa tutkintaryhmässä ei kuitenkaan ole riittävän kielitaitoista tutkijaa, joten tutkijan löytämiseen toisesta ryhmästä menee aikaa.Valintaperusteiden oltava ajassa kiinniRuotsinkielisen poliisikoulutuksen hakujakso on parhaillaan meneillään ja Poliisiammattikorkeakoulu kilpailee muiden oppilaitosten tavoin ikäluokkansa nuorista. Vaikka poliisikoulutuksen hakijamäärä on pysynyt viime vuosina hyvällä tasolla, noin 5 000 hakijassa vuosittain, ei valintaprosessin läpäisseitä ole ollut riittävästi täyttämään kaikkia aloituspaikkoja. Tänä vuonna tilanne on parantunut. Kahden viimeisen hakujakson osalta kurssit on saatu lähes täyteen.Tämä tiedote perustuu poliisin toimintaympäristökatsaukseen. Katsaus koostuu kahdesta erillisestä raportista, ulkoisesta ja sisäisestä toimintaympäristöanalyysistä. Ne on koostanut Poliisihallituksen analyysitoiminto ja valmisteluun on osallistunut laaja joukko poliisihallinnon asiantuntijoita ja verkostoja. Analyysit pohjautuvat mahdollisimman tuoreeseen ja laaja-alaiseen tutkimustietoon, selvityksiin sekä asiantuntijanäkemyksiin. Toimintaympäristökatsaukset ovat julkisia ja luettavissa osoitteessa https://poliisi.fi/toimintaymparisto-ja-tilastot
Ikäluokkien pieneneminen ja kaupungistuminen ovat tosiasioita jo nyt, eikä poliisikaan ole ilmiöille immuuni. Poliisihallituksen tuoreen toimintaympäristöanalyysin mukaan jo nyt on havaittavissa, että joissain tehtävissä, etenkin harvaan asutuilla alueilla ja pienemmillä poliisiasemilla on haasteita työvoiman pysyvyydessä. Etenkin nuoret muuttavat mielellään kasvukeskusten tuntumaan, joissa sijaitsevat usein myös alueiden pääpoliisiasemat, joille on keskittynyt esimerkiksi kuten hallinto ja eräitä poliisin erityistoimintoja.
Harvaan asutun alueen rekrytointiongelmat korostuvat väestökehityksestä johtuen, mitä pohjoisemmaksi mennään, mutta pääpoliisiaseman vetovoima konkretisoituu Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksellakin:
-Pääpoliisiasemamme Espoossa vaikuttaa olevan halutuin työpaikka meillä, kertoo Poliisipäällikkö Timo Saarinen Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Muille poliisiasemille kyllä saadaan rekrytoitua työntekijöitä, mutta he eivät välttämättä pysy tehtävässään kovin kauan, kun ovat saaneet hankittua kokemusta ja kannuksia vaativampiin tehtäviin.
Saarinen näkee, että pääpoliisiasema houkuttelee paitsi sijaintinsa, myös laajemman tehtäväkentän vuoksi:
-Toiminnallisesti on perusteltua keskittää esimerkiksi poliisilaitoksen erityistoiminnot, kuten talousrikostutkinta tai vaativien tilanteiden ryhmätoiminta pääpoliisiasemalle, mutta tämä tarkoittaa, että kehittymishaluiset nuoret myös hakeutuvat sinne, Saarinen toteaa.
Länsi-Uudellamaalla onkin muutettu erityistoimintojen valintoja siten, että muualtakin, kuin pääpoliisiasemalta on mahdollista tulla valituksi.
Myös pääkaupunkiseudun poliisilaitokset kilpailevat keskenään osaajista. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitokselle on keskittynyt kiinnostavia valtakunnallisia erityistoimintoja. Niinpä esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla on hyväksytty se, että laitos on osin kasvattajaseuran roolissa ennen nuorten hyppyä Helsinkiin tai vaikkapa Keskusrikospoliisiin.
Poliisi urana muiden joukossa
-Nuorilla saattaa nykyään olla jo useampia tutkintoja, kun he tulevat poliisiin – tai sitten suunnitelmana on tulevaisuudessa tehdä useampia tutkintoja, jolloin poliisin työ on vain yksi vaihe työuralla. Tässä onkin tapahtunut suuri muutos aiempaan, Timo Saarinen pohtii.
Nuoret työntekijät, niin poliisit kuin siviilitkin, ovat paitsi hyvällä tavalla aiempaa varmempia itsestään ja osaamisestaan, myös tietoisia työmarkkinoiden tilanteesta, joilla vallitsevat työntekijän markkinat.
-Kuvaisin tilannetta niin, että aikaisemmin työntekijä kertoi, mitä hän voi tarjota, nykyään sen sijaan työnantajan tulee kertoa mitä poliisilaitos voi tarjota, sanoo Saarinen.
Poliisiin tarvitaan myös siviilihenkilöstöä. Esimerkiksi ICT-tehtävät eli informaatio- ja viestintätekniikan tehtävät. ovat poliisin suorituskyvyn kannalta aivan kriittisiä: yksikään poliisiauto ei ole toimintakykyinen ilman ICT-osaamista.
-Kun poliisiauton näkee liikenteessä, voi oikeastaan ajatella näkevänsä ICT:n liikenteessä; niin kyvykkäästi suomalainen poliisiauto on varusteltu, sanoo neuvottelupäällikkö Minna Gråsten Poliisihallituksesta.
Poliisissakin nähdään, että ICT-työmarkkinalla tilanne on erityisen kuumentunut, ja poliisin kannalta suorastaan kriittinen; kyseessä on osin jopa vakavampi tilanne kuin poliisien osalta.
Jokaisella poliisissa on oikeus odottaa hyvää johtamista, mutta erityisesti nuorten kohdalla tämä korostuu. Poliisissa onkin käynnistetty selvitys henkilöstöjohtamisesta operatiivisissa yksiköissä. Selvityksen tavoitteena on tuottaa nyt puuttuva, ajantasainen kokonaiskuva ja sen pohjalta toimenpidesuosituksia henkilöstöjohtamisen kehittämiseksi. Selvitys on parhaillaan meneillään ja tuloksia odotetaan syyskuussa.
-Henkilöstö on poliisin tärkein voimavara ja henkilöstökulut ovat 70% poliisin kokonaismenoista. Poliisin toimintakyky perustuukin lähes täysin sille, kuinka henkilöstöstä pidetään huolta ja kuinka sitä johdetaan, Gråsten summaa.
Ruotsinkielen taitoa tarvitaan
Toinen toimintaympäristökatsauksesta esiin noussut haaste on ruotsinkielisten poliisin saatavuus. Länsi-Uudellamaalla on alueita, joissa ruotsinkielinen palvelu on kyettävä turvaamaan päivittäin. Poliisilaitokset kilpailevatkin myös ruotsin osaajista keskenään.
Pohjanmaan poliisilaitokselle on jo nyt arkea se, että poliisivankilassa odottaa aamulla ruotsinkielinen rikoksesta epäilty, joka pitäisi kuulustella, mutta töihin tulevassa tutkintaryhmässä ei kuitenkaan ole riittävän kielitaitoista tutkijaa, joten tutkijan löytämiseen toisesta ryhmästä menee aikaa.
– Tämä ei ole kenenkään edun mukaista, että yksinkertaisia rutiiniasioita ei pystytä saman tien hoitamaan, sanoo Pohjanmaan poliisilaitoksen rikostorjuntasektorin ylikomisario Thomas Skur.
Etenkin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla useimpien tutkinnan tehtävien hoitamiseen tarvitaan sekä suomea että ruotsia, eikä tulkin käyttäminen ole mahdollista kotimaisten kielten osalta. Kielitaitovaatimus rajoittaa juttujen jakamista vain suomea puhuville ja kirjoittaville tutkijoille. Skurin mukaan ruotsin kieltä osaavista tutkijoista onkin Pohjanmaan poliisilaitoksessa huutava pula ja sisälle tulevat rikosilmoitukset kasaantuvat muutamalle tutkijalle.
Pohjanmaan poliisilaitoksessa moni kaksikielinen poliisi on viime vuosina siirtynyt tutkinnasta erityistutkintaryhmiin tai muihin toimintoihin. Kieliosaaminen on näissä ryhmissä erittäin hyvällä tasolla, mutta tutkinnassa tilanne on huono.
– Alkuvuodesta käynnistettiin projekti, jossa kaikki ruotsinkieliset poliisit osallistuivat talkoisiin ja saatiin sillä tavalla juttukuormaa purettua, kertoo Skur.
Projekti pelasti hetkellisesti Pohjanmaan poliisilaitoksen pinteestä, mutta pysyvää ratkaisua se ei tuonut ongelmaan. Laillisuusnäkökulmasta on ongelmallista, jos ruotsinkieliset joutuvat odottamaan kauemmin sitä, että heidän asiansa etenevät.
Poliisilaitoksessa onkin jatkuvasti mietinnässä vaihtoehtoisia ratkaisuja tilanteeseen. Esillä on ollut muun muassa poolin perustaminen ruotsinkielisille asioille. Kaksikielisille maksetaan tällä hetkellä noin kahdenkymmenen euron kielitaitolisää, mutta Skur pohtii, voisiko sujuvasti kahdella kielellä työtä tekeville olla tarjolla jokin tätä merkittävämpi kannustin.
Valintaperusteiden oltava ajassa kiinni
Ruotsinkielisen poliisikoulutuksen hakujakso on parhaillaan meneillään ja Poliisiammattikorkeakoulu kilpailee muiden oppilaitosten tavoin ikäluokkansa nuorista. Vaikka poliisikoulutuksen hakijamäärä on pysynyt viime vuosina hyvällä tasolla, noin 5 000 hakijassa vuosittain, ei valintaprosessin läpäisseitä ole ollut riittävästi täyttämään kaikkia aloituspaikkoja. Tänä vuonna tilanne on parantunut. Kahden viimeisen hakujakson osalta kurssit on saatu lähes täyteen.
Poliisihallitus on aiemmin käynnistänyt poliisikoulutuksen tilaa koskevan, ulkopuolisen tahon tekemän selvityksen, jossa selvitetään tutkinto- ja täydennyskoulutuksen työelämävastaavuutta ja osaamistarpeita. Selvityksessä huomioidaan muun muassa alueelliset ja kielelliset tarpeet, monimuotoisuus ja valmistuneiden poliisien kiinnostus eri tehtäviin.
Selvityshenkilöt arvioivat myös valintamenettelyä ja valintaperusteita, sekä mahdollisuutta eriytettyihin koulutuspolkuihin. Tarkoituksena tarkastella sitäkin, voitaisiinko nykyisen kaltaisesta yleispoliisien kouluttamisesta siirtyä kohti kohdennetumpaa koulutusta. Kysymys kuuluu, pitäisikö esimerkiksi rikostorjuntaan suuntautuville oma erillinen koulutuslinjansa ja voisiko tämä avata poliisikoulun ovet myös sellaisille henkilöille, joilla on jokin fyysinen toimintarajoite?
-Viime kädessä on kyse poliisin työn tulevaisuudesta ja alan vetovoimaisuudesta, ylitarkastaja Susanna Sankala Poliisihallituksesta sanoo.
Sankalan mukaan poliisin tarvitaan ihmisiä monimuotoisilla taustoilla niin poliisitehtäviin kuin siviilitehtäviinkin.
-Osaamisvaatimukset tulevat kasvamaan tulevaisuudessa ja ikäluokkien pienenemisen myötä haluamme toimia jo nyt, ennakoivasti. Haluamme olla kiinnostava työnantaja ja tarjota työelämän tarpeita vastaavaa, laadukasta koulutusta jatkossakin, Sankala kertoo.
Poliisiammattikorkeakoulussa valintaperusteiden tarkastelu on jatkuvaa työtä, ja muutoksia on tehty vuosien saatossa eri osa-alueisiin: esimerkiksi kirjallisen osaamisen ja soveltuvuusarvioinnin painoarvo kokonaispisteissä on vuosien mittaan kasvanut. Viimeisimmät muutokset tehtiin helmikuussa 2023, kun soveltuvuuden arvioinnin ja fyysisen testin pisteytyksiä tarkastettiin.
– Koulutuksen valintaperusteiden on elettävä ajassa. Seuraamme jatkuvasti yhteiskunnallisia muutoksia sen suhteen, mitkä ovat poliisiammatin vaatimukset ja minkälaisella opiskelija- ja osaamisprofiililla niihin voidaan vastata, kuvailee Poliisiammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Petri Alkiora.
Tämä tiedote perustuu poliisin toimintaympäristökatsaukseen. Katsaus koostuu kahdesta erillisestä raportista, ulkoisesta ja sisäisestä toimintaympäristöanalyysistä. Ne on koostanut Poliisihallituksen analyysitoiminto ja valmisteluun on osallistunut laaja joukko poliisihallinnon asiantuntijoita ja verkostoja. Analyysit pohjautuvat mahdollisimman tuoreeseen ja laaja-alaiseen tutkimustietoon, selvityksiin sekä asiantuntijanäkemyksiin. Toimintaympäristökatsaukset ovat julkisia ja luettavissa osoitteessa https://poliisi.fi/toimintaymparisto-ja-tilastot
]]>
Lähde: Poliisi.fi