NordenBladet — Poliisi on huolissaan Lapissa valvonnan aikana esiin tulleista turvavöiden vähäisestä käytöstä sekä tietämättömyydestä, kuinka lapsia tulisi kuljettaa turvallisesti autossa.

Poliisi osallistui Lapissa valtakunnalliseen turvalaite- ja tarkkaamattomuusvalvontaan 16. – 20.9.2024.
­– Valvoimme turvalaitteiden käyttöä ja kuljettajien tarkkaamattomuutta Lapin poliisilaitoksen alueella valvontajakson aikana yhteensä 190 tuntia. Liikenneyksikön lisäksi valvonta- ja hälytystoiminnan partiot osallistuivat merkittävällä panostuksella valvontaan, kertoo Lapin poliisilaitoksen liikenneyksikön johtaja, komisario Mika Grönroos.
Toteutimme valvonnan Rovaniemellä päiväkotien läheisyydessä yhteistyössä Liikenneturvan kanssa. Lasten turvalaitteiden käytön valvonnan yhteydessä Liikenneturvan edustaja jakoi positiivista palautetta ja ohjeita lasten turvallisesta kuljettamisesta autossa sekä turvaistuinten oikeasta käytöstä.
Turvalaitteiden käyttö ja tarkkaamattomuusvalvonta kuuluvat poliisin liikenneturvallisuustyön keskeisiin vaikuttavuuskohteisiin
Turvavyön käyttämättömyys liittyy usein muihin riskitekijöihin, kuten liikennesäännöistä ja turvallisuudesta piittaamattomaan käyttäytymiseen. Matkapuhelinta tai muuta viestintävälinettä käyttävän kuljettajan riski joutua onnettomuuteen on joidenkin tutkimusten mukaan noin kaksinkertainen, samoin kuin puhelimen ajon aikainen kurottelu ja etsiminen.
– Matkapuhelimen käyttö ylipäänsä nostaa erityisesti peräänajo-onnettomuuden riskiä. Lisäksi on muistettava, että mobiililaitteella tekstaaminen voi joissain tilanteissa olla omiaan aiheuttamaan vaaraa toisten turvallisuudelle, esimerkiksi lapsen ollessa kyydissä ja on siten ankarammin sanktioitu, Grönroos muistuttaa.
Turvavyön asianmukaisen käytön on osoitettu olevan merkittävänä vaikuttimena selvitä onnettomuuksista hengissä. Lisäksi turvavyötä käyttämällä useampi olisi voinut selvitä lievemmin vammoin tai vammautumatta. Turvavyön käyttö olisi pelastanut tai vammauttanut lievemmin myös useamman kuorma-auton ja linja-auton kuljettajan.
Turvaistuin ei yksin suojaa lasta
Autoillessasi lasten kanssa kiinnitä huomiota myös siihen, että istuin on lapsen kokoon sopiva, laadukkaampi ja ajoneuvoon oikein kiinnitetty. Valvontapaikalta päiväkodin pihalta poliisin viesti tiivistyikin osuvasti: ”Pienet lapset selkä menosuuntaan, oli taapero järjestelyistä sitten mitä mieltä hyvänsä.” Lain mukaan turvalaitetta on käytettävä, kunnes lapsi on 135 cm pitkä. Liikenneturva suosittelee, että lapsi istuisi asianmukaisessa turvalaitteessa 150 cm asti.
– Poliisin seuraamuksissa näkyi, että jouduimme antamaan liikennevirhemaksuja tapauksissa, joissa turvavyötä ei käytetty tai alle 135 cm pitkä lapsi oli kyydissä ilman turvaistuinta. Lisäksi matkapuhelimeen puhumisesta ja somettamisesta jouduimme myös kirjoittamaan seuraamuksia, summaa Grönroos.
– Valvonta osoitti, että jotkut vanhemmat edelleen kuljettavat pieniä lapsia ilman asianmukaista istuinta. Lisäksi osalla vanhemmista oli tiedon puutetta lasten turvallisesta kuljettamisesta autossa sekä turvaistuinten oikeasta käytöstä, kertoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Petri Niska.
Niska vinkkaakin, että Liikenneturvan nettisivuilla on ajantasaista tietoa ja materiaalia saatavilla pienten lasten vanhemmille lasten kuljettamisesta autossa sekä lasten parissa työskenteleville ammattilaisille.
Valvonnan tulokset                 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Turvalaiterikkomus (turvavyön käyttämättömyys): 53 liikennevirhemaksua ja 3 sakkoa
Lasten turvalaiterikkomus: 2 liikennevirhemaksua ja 2 sakkoa
Tarkkaamattomuus, puhui matkapuhelimeen ajon aikana: 23 liikennevirhemaksua

Käytti matkapuhelinta ajon aikana (esim. lähetti viestin): 8 liikennevirhemaksua
Käytti teknistä laitetta ajon aikana: 1 liikennevirhemaksu
Tehty rikosilmoitus tarkkaamattomuudesta: 1

]]>

Poliisi on huolissaan Lapissa valvonnan aikana esiin tulleista turvavöiden vähäisestä käytöstä sekä tietämättömyydestä, kuinka lapsia tulisi kuljettaa turvallisesti autossa.

Poliisi osallistui Lapissa valtakunnalliseen turvalaite- ja tarkkaamattomuusvalvontaan 16. – 20.9.2024.

­– Valvoimme turvalaitteiden käyttöä ja kuljettajien tarkkaamattomuutta Lapin poliisilaitoksen alueella valvontajakson aikana yhteensä 190 tuntia. Liikenneyksikön lisäksi valvonta- ja hälytystoiminnan partiot osallistuivat merkittävällä panostuksella valvontaan, kertoo Lapin poliisilaitoksen liikenneyksikön johtaja, komisario Mika Grönroos.

Toteutimme valvonnan Rovaniemellä päiväkotien läheisyydessä yhteistyössä Liikenneturvan kanssa. Lasten turvalaitteiden käytön valvonnan yhteydessä Liikenneturvan edustaja jakoi positiivista palautetta ja ohjeita lasten turvallisesta kuljettamisesta autossa sekä turvaistuinten oikeasta käytöstä.

Turvalaitteiden käyttö ja tarkkaamattomuusvalvonta kuuluvat poliisin liikenneturvallisuustyön keskeisiin vaikuttavuuskohteisiin

Turvavyön käyttämättömyys liittyy usein muihin riskitekijöihin, kuten liikennesäännöistä ja turvallisuudesta piittaamattomaan käyttäytymiseen. Matkapuhelinta tai muuta viestintävälinettä käyttävän kuljettajan riski joutua onnettomuuteen on joidenkin tutkimusten mukaan noin kaksinkertainen, samoin kuin puhelimen ajon aikainen kurottelu ja etsiminen.

– Matkapuhelimen käyttö ylipäänsä nostaa erityisesti peräänajo-onnettomuuden riskiä. Lisäksi on muistettava, että mobiililaitteella tekstaaminen voi joissain tilanteissa olla omiaan aiheuttamaan vaaraa toisten turvallisuudelle, esimerkiksi lapsen ollessa kyydissä ja on siten ankarammin sanktioitu, Grönroos muistuttaa.

Turvavyön asianmukaisen käytön on osoitettu olevan merkittävänä vaikuttimena selvitä onnettomuuksista hengissä. Lisäksi turvavyötä käyttämällä useampi olisi voinut selvitä lievemmin vammoin tai vammautumatta. Turvavyön käyttö olisi pelastanut tai vammauttanut lievemmin myös useamman kuorma-auton ja linja-auton kuljettajan.

Turvaistuin ei yksin suojaa lasta

Autoillessasi lasten kanssa kiinnitä huomiota myös siihen, että istuin on lapsen kokoon sopiva, laadukkaampi ja ajoneuvoon oikein kiinnitetty. Valvontapaikalta päiväkodin pihalta poliisin viesti tiivistyikin osuvasti: ”Pienet lapset selkä menosuuntaan, oli taapero järjestelyistä sitten mitä mieltä hyvänsä.” Lain mukaan turvalaitetta on käytettävä, kunnes lapsi on 135 cm pitkä. Liikenneturva suosittelee, että lapsi istuisi asianmukaisessa turvalaitteessa 150 cm asti.

– Poliisin seuraamuksissa näkyi, että jouduimme antamaan liikennevirhemaksuja tapauksissa, joissa turvavyötä ei käytetty tai alle 135 cm pitkä lapsi oli kyydissä ilman turvaistuinta. Lisäksi matkapuhelimeen puhumisesta ja somettamisesta jouduimme myös kirjoittamaan seuraamuksia, summaa Grönroos.

– Valvonta osoitti, että jotkut vanhemmat edelleen kuljettavat pieniä lapsia ilman asianmukaista istuinta. Lisäksi osalla vanhemmista oli tiedon puutetta lasten turvallisesta kuljettamisesta autossa sekä turvaistuinten oikeasta käytöstä, kertoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Petri Niska.

Niska vinkkaakin, että Liikenneturvan nettisivuilla on ajantasaista tietoa ja materiaalia saatavilla pienten lasten vanhemmille lasten kuljettamisesta autossa sekä lasten parissa työskenteleville ammattilaisille.

Valvonnan tulokset                 

• Turvalaiterikkomus (turvavyön käyttämättömyys): 53 liikennevirhemaksua ja 3 sakkoa

• Lasten turvalaiterikkomus: 2 liikennevirhemaksua ja 2 sakkoa

• Tarkkaamattomuus, puhui matkapuhelimeen ajon aikana: 23 liikennevirhemaksua

  • Käytti matkapuhelinta ajon aikana (esim. lähetti viestin): 8 liikennevirhemaksua

  • Käytti teknistä laitetta ajon aikana: 1 liikennevirhemaksu

  • Tehty rikosilmoitus tarkkaamattomuudesta: 1

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Poliisi suorittaa tehostettua hirvieläinten metsästyksen valvontaa 30.9.–27.10.2024. Valvontaa toteutetaan hirven metsästyskauden ollessa jo vauhdissa, ja metsästysseurojen ollessa aktiivisimmillaan. Valvontaa suoritetaan yhteistyössä muiden erävalvontaa tekevien viranomaisten kanssa, joita ovat Rajavartiolaitos ja Tulli, sekä Metsähallitus.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan hirvenmetsästykseen osallistui vuonna 2023 noin 112 000 metsästäjää ja hirvisaalis oli 32 345 eläintä. 
Metsästyksen valvontaan liittyy aina myös turvallisuuden valvonta erityisesti ampuma-aseiden kanssa toimittaessa. Valvottavia asioita ovat muun muassa päihteettömyys, kyky toimia aseen kanssa sekä turvallisuusmääräysten noudattaminen. Hirvieläinten metsästys on muuta riistaa tarkemmin säädeltyä, koska järeiden aseiden sekä voimakastehoisten patruunoiden ja luotien käyttö vaatii kiinnittämään erityistä huomiota turvallisuusnäkökohtiin. 
Poliisilaitokset suunnittelevat yhdessä muiden viranomaisten kanssa hirven metsästyksen valvonnan tarkemmat ajankohdat ja teemat painottaen alueellisia tarpeita. Poliisilaitokset tiedottavat valvonnastaan omalta toiminta-alueeltaan valvonnan aikana sekä valvonnan tuloksista valvonnan jälkeen, oman aikataulunsa mukaisesti. 
Poliisihallitus tiedottaa valvonnan valtakunnallisista tuloksista marraskuun alussa.   ]]>

Poliisi suorittaa tehostettua hirvieläinten metsästyksen valvontaa 30.9.–27.10.2024. Valvontaa toteutetaan hirven metsästyskauden ollessa jo vauhdissa, ja metsästysseurojen ollessa aktiivisimmillaan. Valvontaa suoritetaan yhteistyössä muiden erävalvontaa tekevien viranomaisten kanssa, joita ovat Rajavartiolaitos ja Tulli, sekä Metsähallitus.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan hirvenmetsästykseen osallistui vuonna 2023 noin 112 000 metsästäjää ja hirvisaalis oli 32 345 eläintä. 

Metsästyksen valvontaan liittyy aina myös turvallisuuden valvonta erityisesti ampuma-aseiden kanssa toimittaessa. Valvottavia asioita ovat muun muassa päihteettömyys, kyky toimia aseen kanssa sekä turvallisuusmääräysten noudattaminen. Hirvieläinten metsästys on muuta riistaa tarkemmin säädeltyä, koska järeiden aseiden sekä voimakastehoisten patruunoiden ja luotien käyttö vaatii kiinnittämään erityistä huomiota turvallisuusnäkökohtiin. 

Poliisilaitokset suunnittelevat yhdessä muiden viranomaisten kanssa hirven metsästyksen valvonnan tarkemmat ajankohdat ja teemat painottaen alueellisia tarpeita. Poliisilaitokset tiedottavat valvonnastaan omalta toiminta-alueeltaan valvonnan aikana sekä valvonnan tuloksista valvonnan jälkeen, oman aikataulunsa mukaisesti. 

Poliisihallitus tiedottaa valvonnan valtakunnallisista tuloksista marraskuun alussa. 
 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Suomen poliisi on yhdessä muiden Pohjoismaiden poliisiviranomaisten kanssa luonut tietoverkkoavusteisten rikosten uhka-arvion.

Suomen poliisi osallistuu muiden Pohjoismaiden poliisivoimien kanssa vuonna 2023 perustettuun työryhmään, joka keskittyy kasvaneen tietoverkkoavusteisen petosrikollisuuden torjuntaan.
Petosrikosten määrä on kasvussa ja samaan aikaan teknologia tarjoaa rikollisille uusia mahdollisuuksia toteuttaa huijauksia sekä kätkeä niistä saatuja varoja tehokkaasti. Yhteistyön ensimmäinen konkreettinen luomus on tietoverkkoavusteisten rikosten pohjoismainen uhka-arvio. Uhka-arviosta on olemassa viranomaisten sisäiseen käyttöön tarkoitettu yksityiskohtaisempi versio, sekä nyt julkisuuteen annettava pelkistetty versio.
– Uhka-arviossa on yhdistetty osallistujamaiden tietoja ja näkemyksiä viidestä vahingollisimmasta verkkopetosten tekotavasta. Ne ovat sellaisia petostapoja, joita esiintyy kaikissa Pohjoismaissa, ja jotka tunnistetaan yhteisiksi uhkiksi erityisesti tavallisia kansalaisia kohtaan. Nämä verkkopetostavat ovat: Pankkihuijaus, sijoituspetos, toimitusjohtajapetos, rakkauspetos ja tyhjänmyyntiverkkokauppa. Tänään julkaistussa raportissa ne kuvataan tarkemmin ja eritellään jo tehtyjä ennalta estäviä toimia sekä tulevaisuuden kehittämistarpeita. Uhka-arviolla muodostetaan viranomaisten yhteistä tilannekuvaa verkkopetoksista, ja sen avulla on mahdollista suunnata ja johtaa toimintaa, kertoo pohjoismaisessa yhteistyössä koordinaattorina toimiva rikoskomisario Juha Springare.
– Pohjoismaiset yhteiskunnat toimivat pääpiirteittäin samankaltaisesti, joten luodun uhka-arvion ja rakentuneen yhteistyön avulla on mahdollista toteuttaa muun muassa ennalta estäviä toimia tehokkaammin, kun tätä tietoutta ja osaamista voidaan harkiten jakaa eri maiden viranomaisten kesken luottamuksen vallitessa. Onnistuneen yhteistyön tulee olla jatkuvaa ja ajallisesti tiivistä, Springare jatkaa.
Uhka-arvion julkisella versiolla poliisi viestii ja vaikuttaa verkkopetosrikollisuuden torjuntaan kansalaisia opastaen. Uhka-arvio julkaistaan tässä vaiheessa englanninkielisenä yhtäaikaisesti kussakin Pohjoismaassa.
Ammattimaisen tietoverkkoavusteisen petosrikollisuuden erityispiirre on, että sitä kautta rahoitetaan muuta järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa, kuten huumausaine- ja asekauppaa. Lisäksi toiminta ulottuu valtakuntarajojen ulkopuolelle ja se on hyvin nopeaa ja reaaliaikaista. Tämän johdosta pohjoismainen viranomaisyhteistyö on erityisen tärkeää.
Rikoskomisario Springare selvittää, että keskeistä on ylläpitää yhteistä pohjoismaista verkkopetostilannekuvaa. Tähän on suunniteltu ratkaisuksi säännöllistä tiedonvaihtoa. Poliisin rikostutkinnat ja niihin mahdollisesti liittyvät kansainväliset yhteistyötoimet toteutetaan vallitsevan lainsäädännön ja toimintatapojen mukaisesti entiseen tapaan. On kuitenkin tunnistettu, että tutkittaessa näitä vaikeita petosrikoksia saadaan tietoa, jonka avulla on mahdollista tehdä tarkkojakin kansallisia ennalta estäviä toimia nopeasti. Tämän uuden yhteistyön myötä ennalta estäviä toimia voidaan tehdä nopeasti myös laajemmin, kaikkien Pohjoismaiden laajuudella. Kaikissa maissa tehtävät mahdollisimman yhtäaikaiset torjuntatoimet ovat kaikkien etu. Yhteinen tiedottaminen aiheesta on myös keino ennalta estää uhriksi joutumista. Muissa maissa on jo tunnistettu Suomen poliisin kehittynyt osaamisen taso verkkopetosten torjunnassa. Meiltä halutaan myös oppia tästä aiheesta.
 
Petosrikoksella on valtavat vaikutukset yksilöön myös henkilökohtaisella tasolla. Joka vuosi huomattava määrä ihmisiä ja yhtiöitä Pohjoismaissa joutuu petosten uhreiksi. Jotkut näistä uhreista menettävät kaikki säästönsä, ja se syyllisyys ja häpeä, jota he kokevat huomattuaan tulleensa manipuloiduiksi, on usein valtavan kivuliasta ja eristäytymiseen johtavaa. On tärkeä tiedostaa tämä aihealue ja sen vaikutukset yksilöihin ja koko yhteiskuntaan.
Rikoskomisario Springare korostaa, että on korkea aika unohtaa, että uhreiksi joutuisivat vain vanhukset tai digiarjen asioita huonosti osaavat ihmiset.
– Sanoisin, että ei ole enää olemassa stereotyyppistä uhria, joten raha-asioita hoitaessa on kaikkien syytä aina olla erittäin valppaana. Verkkopetoksen uhriksi voi käytännössä joutua kuka tahansa verkkopankkia, pankkikorttia tai puhelinta käyttävä henkilö.
Vuonna 2023 Pohjoismaissa poliisille ilmoitettiin lähes 260.000 tietoverkkoavusteista petosrikosta, ja huijarit veivät pohjoismaisilta asukkailta arvion mukaan 828 miljoonaa euroa rahaa. Suomen poliisi on osaltaan vastannut tähän haasteeseen perustamalla valtakunnallisen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintaan keskittyvän yksikön (TVA-yksikkö). Yksikkö on sijoitettu Sisä-Suomen poliisilaitokselle, Tampereen pääpoliisiasemalle. Yksiköllä on laaja kansallinen yhteistyöverkosto, jota pohjoismainen yhteistyö osaltaan täydentää.
 
Seuraava linkki johtaa englanninkieliseen raporttiin, joka on norjalaisella Økokrimin verkkosivustolla.]]>

Suomen poliisi on yhdessä muiden Pohjoismaiden poliisiviranomaisten kanssa luonut tietoverkkoavusteisten rikosten uhka-arvion.

Suomen poliisi osallistuu muiden Pohjoismaiden poliisivoimien kanssa vuonna 2023 perustettuun työryhmään, joka keskittyy kasvaneen tietoverkkoavusteisen petosrikollisuuden torjuntaan.

Petosrikosten määrä on kasvussa ja samaan aikaan teknologia tarjoaa rikollisille uusia mahdollisuuksia toteuttaa huijauksia sekä kätkeä niistä saatuja varoja tehokkaasti. Yhteistyön ensimmäinen konkreettinen luomus on tietoverkkoavusteisten rikosten pohjoismainen uhka-arvio. Uhka-arviosta on olemassa viranomaisten sisäiseen käyttöön tarkoitettu yksityiskohtaisempi versio, sekä nyt julkisuuteen annettava pelkistetty versio.

– Uhka-arviossa on yhdistetty osallistujamaiden tietoja ja näkemyksiä viidestä vahingollisimmasta verkkopetosten tekotavasta. Ne ovat sellaisia petostapoja, joita esiintyy kaikissa Pohjoismaissa, ja jotka tunnistetaan yhteisiksi uhkiksi erityisesti tavallisia kansalaisia kohtaan. Nämä verkkopetostavat ovat: Pankkihuijaus, sijoituspetos, toimitusjohtajapetos, rakkauspetos ja tyhjänmyyntiverkkokauppa. Tänään julkaistussa raportissa ne kuvataan tarkemmin ja eritellään jo tehtyjä ennalta estäviä toimia sekä tulevaisuuden kehittämistarpeita. Uhka-arviolla muodostetaan viranomaisten yhteistä tilannekuvaa verkkopetoksista, ja sen avulla on mahdollista suunnata ja johtaa toimintaa, kertoo pohjoismaisessa yhteistyössä koordinaattorina toimiva rikoskomisario Juha Springare.

– Pohjoismaiset yhteiskunnat toimivat pääpiirteittäin samankaltaisesti, joten luodun uhka-arvion ja rakentuneen yhteistyön avulla on mahdollista toteuttaa muun muassa ennalta estäviä toimia tehokkaammin, kun tätä tietoutta ja osaamista voidaan harkiten jakaa eri maiden viranomaisten kesken luottamuksen vallitessa. Onnistuneen yhteistyön tulee olla jatkuvaa ja ajallisesti tiivistä, Springare jatkaa.

Uhka-arvion julkisella versiolla poliisi viestii ja vaikuttaa verkkopetosrikollisuuden torjuntaan kansalaisia opastaen. Uhka-arvio julkaistaan tässä vaiheessa englanninkielisenä yhtäaikaisesti kussakin Pohjoismaassa.

Ammattimaisen tietoverkkoavusteisen petosrikollisuuden erityispiirre on, että sitä kautta rahoitetaan muuta järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa, kuten huumausaine- ja asekauppaa. Lisäksi toiminta ulottuu valtakuntarajojen ulkopuolelle ja se on hyvin nopeaa ja reaaliaikaista. Tämän johdosta pohjoismainen viranomaisyhteistyö on erityisen tärkeää.

Rikoskomisario Springare selvittää, että keskeistä on ylläpitää yhteistä pohjoismaista verkkopetostilannekuvaa. Tähän on suunniteltu ratkaisuksi säännöllistä tiedonvaihtoa. Poliisin rikostutkinnat ja niihin mahdollisesti liittyvät kansainväliset yhteistyötoimet toteutetaan vallitsevan lainsäädännön ja toimintatapojen mukaisesti entiseen tapaan. On kuitenkin tunnistettu, että tutkittaessa näitä vaikeita petosrikoksia saadaan tietoa, jonka avulla on mahdollista tehdä tarkkojakin kansallisia ennalta estäviä toimia nopeasti. Tämän uuden yhteistyön myötä ennalta estäviä toimia voidaan tehdä nopeasti myös laajemmin, kaikkien Pohjoismaiden laajuudella. Kaikissa maissa tehtävät mahdollisimman yhtäaikaiset torjuntatoimet ovat kaikkien etu. Yhteinen tiedottaminen aiheesta on myös keino ennalta estää uhriksi joutumista. Muissa maissa on jo tunnistettu Suomen poliisin kehittynyt osaamisen taso verkkopetosten torjunnassa. Meiltä halutaan myös oppia tästä aiheesta.

Petosrikoksella on valtavat vaikutukset yksilöön myös henkilökohtaisella tasolla. Joka vuosi huomattava määrä ihmisiä ja yhtiöitä Pohjoismaissa joutuu petosten uhreiksi. Jotkut näistä uhreista menettävät kaikki säästönsä, ja se syyllisyys ja häpeä, jota he kokevat huomattuaan tulleensa manipuloiduiksi, on usein valtavan kivuliasta ja eristäytymiseen johtavaa. On tärkeä tiedostaa tämä aihealue ja sen vaikutukset yksilöihin ja koko yhteiskuntaan.

Rikoskomisario Springare korostaa, että on korkea aika unohtaa, että uhreiksi joutuisivat vain vanhukset tai digiarjen asioita huonosti osaavat ihmiset.

– Sanoisin, että ei ole enää olemassa stereotyyppistä uhria, joten raha-asioita hoitaessa on kaikkien syytä aina olla erittäin valppaana. Verkkopetoksen uhriksi voi käytännössä joutua kuka tahansa verkkopankkia, pankkikorttia tai puhelinta käyttävä henkilö.

Vuonna 2023 Pohjoismaissa poliisille ilmoitettiin lähes 260.000 tietoverkkoavusteista petosrikosta, ja huijarit veivät pohjoismaisilta asukkailta arvion mukaan 828 miljoonaa euroa rahaa. Suomen poliisi on osaltaan vastannut tähän haasteeseen perustamalla valtakunnallisen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintaan keskittyvän yksikön (TVA-yksikkö). Yksikkö on sijoitettu Sisä-Suomen poliisilaitokselle, Tampereen pääpoliisiasemalle. Yksiköllä on laaja kansallinen yhteistyöverkosto, jota pohjoismainen yhteistyö osaltaan täydentää.

Seuraava linkki johtaa englanninkieliseen raporttiin, joka on norjalaisella Økokrimin verkkosivustolla.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Helsingin poliisilaitoksen valtakunnallinen ihmiskauppatutkintaryhmä on siirtämässä syyteharkintaan epäillyn törkeän kiskonnan rikoskokonaisuuden. Poliisi epäilee, että jopa 200:lta etiopialaiselta hoiva-alan työntekijältä perittiin kynnysrahaa. Pääepäilty on ollut vangittuna heinäkuusta lähtien.

Suomalainen hoiva-alan yritys osti vuonna 2021 henkilöstöpalveluyritykseltä rekrytoinnin. Tavoitteena oli palkata Suomeen 1 000 hoiva-alan työntekijää Etiopiasta. Henkilöstöpalveluyritys teki ostopalvelusopimuksen rikoskokonaisuuden pääepäillyn kanssa. Epäilty asui pääkaupunkiseudulla. 
– Kun työntekijät olivat saapuneet Suomeen, työnantajalle ja henkilöstöpalveluyritykselle selvisi, että osa hoitajista oli joutunut maksamaan ennakkomaksun Suomeen tulosta. Asianomistajat maksoivat tuhansia euroja pääepäillylle ja tämän yritykselle Etiopiassa, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Sami Isoniemi.
Tekoa tutkitaan törkeänä kiskontana sopimuskumppanien välisessä asiassa. Esitutkinnan mukaan sopimuksen perusteet ovat jääneet asianomistajille epäselväksi, eivätkä maksut ole olleet perusteltuja.
Henkilöstöpalveluyritys on tiedottanut havaitsemistaan epäkohdista julkisesti, eikä poliisi epäile yritystä tai sen työntekijöitä rikoksesta. Yritys irtisanoi ostopalvelusopimuksen pääepäillyn kanssa, kun epäillyt rikokset tulivat ilmi. Myöskään palveluja ostanutta hoiva-alan yritystä ei epäillä rikoksesta.
Kynnysraha vastasi usean vuoden palkkaa
Poliisi epäili aluksi, että pääepäilty oli perinyt kynnysrahaa muutamalta työntekijältä. Esitutkinnan aikana selvisi, että maksuja vaadittiin kaikilta Etiopiasta saapuneilta hoitajilta.
Kynnysraha oli 4 000 euroa yhdeltä henkilöltä. Summa vastaa usean vuoden palkkaa Etiopiassa. Suomessa kyse olisi noin 200 000 euron ansiotuloista. 
– Useat asianomistajat velkaantuivat kynnysrahan suuruuden vuoksi, sanoo tutkinnanjohtaja Sami Isoniemi.
Esitutkinnan perusteella maksu pilkottiin kahteen osaan. Ensimmäinen osa oli pienempi, ja summa maksettiin etiopialaiselle yritykselle. Jälkimmäinen osa maksettiin suoraan pankkitileille, jotka olivat pääepäillyn käytössä.
Poliisi sai esitutkinnassa todistusaineistoa maksutapahtumista ja siitä, että maksut alkoivat samaan aikaan ostopalvelusopimuksen voimaantulon kanssa.
Epäillyt käyttivät hyväksi asianomistajien taloudellista ahdinkoa
Poliisille on ilmoittautunut muutama kymmenen asianomistajaa. Etiopiassa on poliisin arvion mukaan 200 henkilöä, jotka ehtivät maksaa vain osan kynnysrahasta. Nämä henkilöt eivät saapuneet Suomeen.
Pääepäilty piti järjestelyt Etiopiassa piilossa hoiva-alan yritykseltä ja henkilöstöpalveluyritykseltä. Yritysten ja epäillyn välinen sopimus erikseen kielsi maksujen perimisen henkilöiltä, jotka palkattiin Suomeen.
– Pääepäilty perusti Etiopiassa asuvan kanssaepäillyn kanssa Etiopiaan konsulttiyrityksen. Hoitajat tekivät yrityksen kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa sovittiin rekrytointiin liittyvistä palveluista ja siitä perittävästä maksusta, sanoo tutkinnanjohtaja Sami Isoniemi.
Esitutkinnan perusteella epäillyt käyttivät hyväksi asianomistajien taloudellista ahdinkoa ja ymmärtämättömyyttä. Asianomistajat olivat sopimuskumppania heikommassa asemassa. Epäiltyjen tarjoamat palvelut olivat myös epäsuhdassa maksettuun kynnysrahaan.
Rikoskokonaisuudesta epäillään pääepäillyn lisäksi kahta henkilöä, jotka asuvat ulkomailla. Helsingin poliisi teki esitutkinnassa viranomaisyhteistyötä Etiopian ja erään EU-maan kanssa.
– Esitutkinnan yhteydessä on selvitetty, että epäilty teonkuvaus on alustavan arvion mukaisesti rangaistavaa myös Etiopian lainsäädännössä, kertoo tutkinnanjohtaja Sami Isoniemi.
Kynnysrahailmiö on monilla aloilla syvälle juurtunut ongelma
Nyt valmistuneessa esitutkinnassa on eniten asianomistajia kaikista kynnysrahakokonaisuuksista, jotka Suomen poliisi on tutkinut. 
– Helsingin poliisilaitoksen valtakunnallisella ihmiskauppatutkintaryhmällä on käynnissä kaksi muutakin kynnysrahaesitutkintaa. Epäillyt rikoskokonaisuudet koskevat siivous- ja rakennusalaa. Asianomistajat ovat kotoisin maista, joihin liittyen Suomessa ei ole ollut aikaisemmin kynnysrahaesitutkintoja, kertoo rikostarkastaja Sami Isoniemi.
Kynnysrahatapauksia yhdistää se, että maksut ovat kohtuuttomia. Sopijakumppani hyödyntää asianomistajien tietämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai taloudellista ahdinkoa.
Kynnysraha vaihtelee eri maissa muutamista tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin. Epäillyt väittävät, että kynnysrahaa tarvitaan esimerkiksi työsopimuksen maksuihin, Suomeen tulon edistämiseen ja konsulttipalveluihin. 
– Viranomaiset ovat aiempaa tietoisempia ilmiön laajuudesta, minkä seurauksena myös tietoa ilmiöstä tulee esitutkintaviranomaisille enemmän. Osa uhreista vaikenee ilmiöstä, mutta enemmän ja enemmän mielletään toiminnan olevan kiellettyä. Kyse on laajamittaisesta ja syvälle juurtuneesta ongelmasta, joka on läsnä lähes kaikilla aloilla, joilla pyritään töihin Suomeen. Kynnysrahailmiötä esiintyy erityisesti Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Balkanilla, kertoo rikostarkastaja Sami Isoniemi.
Muutama vuosi sitten Pohjanmaan poliisilaitos paljasti rikoskokonaisuuden, jossa perittiin kynnysrahaa vietnamilaisilta kasvihuonetyöntekijöiltä. Esitutkinnassa olivat mukana myös Helsingin poliisilaitoksen valtakunnallinen ihmiskaupparikosten tutkintaryhmä ja Keskusrikospoliisi. ]]>

Helsingin poliisilaitoksen valtakunnallinen ihmiskauppatutkintaryhmä on siirtämässä syyteharkintaan epäillyn törkeän kiskonnan rikoskokonaisuuden. Poliisi epäilee, että jopa 200:lta etiopialaiselta hoiva-alan työntekijältä perittiin kynnysrahaa. Pääepäilty on ollut vangittuna heinäkuusta lähtien.

Suomalainen hoiva-alan yritys osti vuonna 2021 henkilöstöpalveluyritykseltä rekrytoinnin. Tavoitteena oli palkata Suomeen 1 000 hoiva-alan työntekijää Etiopiasta. Henkilöstöpalveluyritys teki ostopalvelusopimuksen rikoskokonaisuuden pääepäillyn kanssa. Epäilty asui pääkaupunkiseudulla. 

– Kun työntekijät olivat saapuneet Suomeen, työnantajalle ja henkilöstöpalveluyritykselle selvisi, että osa hoitajista oli joutunut maksamaan ennakkomaksun Suomeen tulosta. Asianomistajat maksoivat tuhansia euroja pääepäillylle ja tämän yritykselle Etiopiassa, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Sami Isoniemi.

Tekoa tutkitaan törkeänä kiskontana sopimuskumppanien välisessä asiassa. Esitutkinnan mukaan sopimuksen perusteet ovat jääneet asianomistajille epäselväksi, eivätkä maksut ole olleet perusteltuja.

Henkilöstöpalveluyritys on tiedottanut havaitsemistaan epäkohdista julkisesti, eikä poliisi epäile yritystä tai sen työntekijöitä rikoksesta. Yritys irtisanoi ostopalvelusopimuksen pääepäillyn kanssa, kun epäillyt rikokset tulivat ilmi. Myöskään palveluja ostanutta hoiva-alan yritystä ei epäillä rikoksesta.

Kynnysraha vastasi usean vuoden palkkaa

Poliisi epäili aluksi, että pääepäilty oli perinyt kynnysrahaa muutamalta työntekijältä. Esitutkinnan aikana selvisi, että maksuja vaadittiin kaikilta Etiopiasta saapuneilta hoitajilta.

Kynnysraha oli 4 000 euroa yhdeltä henkilöltä. Summa vastaa usean vuoden palkkaa Etiopiassa. Suomessa kyse olisi noin 200 000 euron ansiotuloista. 

– Useat asianomistajat velkaantuivat kynnysrahan suuruuden vuoksi, sanoo tutkinnanjohtaja Sami Isoniemi.

Esitutkinnan perusteella maksu pilkottiin kahteen osaan. Ensimmäinen osa oli pienempi, ja summa maksettiin etiopialaiselle yritykselle. Jälkimmäinen osa maksettiin suoraan pankkitileille, jotka olivat pääepäillyn käytössä.

Poliisi sai esitutkinnassa todistusaineistoa maksutapahtumista ja siitä, että maksut alkoivat samaan aikaan ostopalvelusopimuksen voimaantulon kanssa.

Epäillyt käyttivät hyväksi asianomistajien taloudellista ahdinkoa

Poliisille on ilmoittautunut muutama kymmenen asianomistajaa. Etiopiassa on poliisin arvion mukaan 200 henkilöä, jotka ehtivät maksaa vain osan kynnysrahasta. Nämä henkilöt eivät saapuneet Suomeen.

Pääepäilty piti järjestelyt Etiopiassa piilossa hoiva-alan yritykseltä ja henkilöstöpalveluyritykseltä. Yritysten ja epäillyn välinen sopimus erikseen kielsi maksujen perimisen henkilöiltä, jotka palkattiin Suomeen.

– Pääepäilty perusti Etiopiassa asuvan kanssaepäillyn kanssa Etiopiaan konsulttiyrityksen. Hoitajat tekivät yrityksen kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa sovittiin rekrytointiin liittyvistä palveluista ja siitä perittävästä maksusta, sanoo tutkinnanjohtaja Sami Isoniemi.

Esitutkinnan perusteella epäillyt käyttivät hyväksi asianomistajien taloudellista ahdinkoa ja ymmärtämättömyyttä. Asianomistajat olivat sopimuskumppania heikommassa asemassa. Epäiltyjen tarjoamat palvelut olivat myös epäsuhdassa maksettuun kynnysrahaan.

Rikoskokonaisuudesta epäillään pääepäillyn lisäksi kahta henkilöä, jotka asuvat ulkomailla. Helsingin poliisi teki esitutkinnassa viranomaisyhteistyötä Etiopian ja erään EU-maan kanssa.

– Esitutkinnan yhteydessä on selvitetty, että epäilty teonkuvaus on alustavan arvion mukaisesti rangaistavaa myös Etiopian lainsäädännössä, kertoo tutkinnanjohtaja Sami Isoniemi.

Kynnysrahailmiö on monilla aloilla syvälle juurtunut ongelma

Nyt valmistuneessa esitutkinnassa on eniten asianomistajia kaikista kynnysrahakokonaisuuksista, jotka Suomen poliisi on tutkinut. 

– Helsingin poliisilaitoksen valtakunnallisella ihmiskauppatutkintaryhmällä on käynnissä kaksi muutakin kynnysrahaesitutkintaa. Epäillyt rikoskokonaisuudet koskevat siivous- ja rakennusalaa. Asianomistajat ovat kotoisin maista, joihin liittyen Suomessa ei ole ollut aikaisemmin kynnysrahaesitutkintoja, kertoo rikostarkastaja Sami Isoniemi.

Kynnysrahatapauksia yhdistää se, että maksut ovat kohtuuttomia. Sopijakumppani hyödyntää asianomistajien tietämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai taloudellista ahdinkoa.

Kynnysraha vaihtelee eri maissa muutamista tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin. Epäillyt väittävät, että kynnysrahaa tarvitaan esimerkiksi työsopimuksen maksuihin, Suomeen tulon edistämiseen ja konsulttipalveluihin. 

– Viranomaiset ovat aiempaa tietoisempia ilmiön laajuudesta, minkä seurauksena myös tietoa ilmiöstä tulee esitutkintaviranomaisille enemmän. Osa uhreista vaikenee ilmiöstä, mutta enemmän ja enemmän mielletään toiminnan olevan kiellettyä. Kyse on laajamittaisesta ja syvälle juurtuneesta ongelmasta, joka on läsnä lähes kaikilla aloilla, joilla pyritään töihin Suomeen. Kynnysrahailmiötä esiintyy erityisesti Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Balkanilla, kertoo rikostarkastaja Sami Isoniemi.

Muutama vuosi sitten Pohjanmaan poliisilaitos paljasti rikoskokonaisuuden, jossa perittiin kynnysrahaa vietnamilaisilta kasvihuonetyöntekijöiltä. Esitutkinnassa olivat mukana myös Helsingin poliisilaitoksen valtakunnallinen ihmiskaupparikosten tutkintaryhmä ja Keskusrikospoliisi. 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Poliisi pyytää havaintoja heinäkuussa Rovaniemellä kadonneesta nuoresta, josta viimeisimmät havainnot ovat Meri-Lapista Kemistä.

Kadonnut on noin 170 senttimetriä pitkä ja hoikkavartaloinen. Hänellä on tummat hiukset ja ruskeat silmät.
Poistuessaan kadonneella oli yllään musta toppatakki ja mustat farkut, jalassa lenkkarit ja päässä harmaa pipo. Henkilöllä voi olla mukana musta reppu.
Nuori saattaa liikkua yhä Meri-Lapissa.
Kaikki havainnot tai tiedot kadonneen henkilön olinpaikasta pyydämme ensisijaisesti hätänumeroon 112.
Aiempi uutinen 3.9.2024: Poliisi pyytää havaintoja 16-vuotiaasta pojasta
]]>

Poliisi pyytää havaintoja heinäkuussa Rovaniemellä kadonneesta nuoresta, josta viimeisimmät havainnot ovat Meri-Lapista Kemistä.

Kadonnut on noin 170 senttimetriä pitkä ja hoikkavartaloinen. Hänellä on tummat hiukset ja ruskeat silmät.

Poistuessaan kadonneella oli yllään musta toppatakki ja mustat farkut, jalassa lenkkarit ja päässä harmaa pipo. Henkilöllä voi olla mukana musta reppu.

Nuori saattaa liikkua yhä Meri-Lapissa.

Kaikki havainnot tai tiedot kadonneen henkilön olinpaikasta pyydämme ensisijaisesti hätänumeroon 112.

Aiempi uutinen 3.9.2024: Poliisi pyytää havaintoja 16-vuotiaasta pojasta

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Poliisille tuli noin kello 22 aikaan ilmoitus ojaan suistuneesta henkilöautosta Pudasjärven Syötekyläntiellä.

Onnettomuuspaikalla poliisipartio tapasi kuljettajan paikalla nukkuneen henkilön. Kuljettajalle suoritettiin puhalluskoe jonka tulos ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan. Lisäksi selvisi ettei kuljettajalla ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta.
Tapahtumasta laadittiin rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä rattijuopumuksesta sekä kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.]]>

Poliisille tuli noin kello 22 aikaan ilmoitus ojaan suistuneesta henkilöautosta Pudasjärven Syötekyläntiellä.

Onnettomuuspaikalla poliisipartio tapasi kuljettajan paikalla nukkuneen henkilön. Kuljettajalle suoritettiin puhalluskoe jonka tulos ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan. Lisäksi selvisi ettei kuljettajalla ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta.

Tapahtumasta laadittiin rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä rattijuopumuksesta sekä kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Nuorta mopoilijaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantantamisesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, ajokortti- ja ajoneuvorikkomuksista.

Kilvetöntä mopoa kuljettanut nuori lähti pakenemaan havaitsemaansa poliisipartiota Kontiolahdella 23.9.2024. Mopoilija ajoi pahimmillaan jopa 80km/h poliisipartioita pakoon yksi matkustaja kyydissään, eikä välittänyt poliisien pysäytysvaloista ja äänistä. Muut tienkäyttäjät, kuten pyöräilijät, jalankulkijat ja ihmiset bussipysäkillä joutuivat väistämään mopoa pientareille. Mopoilija ajoi huomattavaa ylinopeutta, muita tienkäyttäjiä ja matkustajaa vaarantavalla ajotavalla sekä ajo tapahtui kevyenliikenteenväylillä, suojateillä, ojissa, sekä Lehmon koulun piha-alueella. ]]>

Nuorta mopoilijaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantantamisesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, ajokortti- ja ajoneuvorikkomuksista.

Kilvetöntä mopoa kuljettanut nuori lähti pakenemaan havaitsemaansa poliisipartiota Kontiolahdella 23.9.2024. Mopoilija ajoi pahimmillaan jopa 80km/h poliisipartioita pakoon yksi matkustaja kyydissään, eikä välittänyt poliisien pysäytysvaloista ja äänistä. Muut tienkäyttäjät, kuten pyöräilijät, jalankulkijat ja ihmiset bussipysäkillä joutuivat väistämään mopoa pientareille. Mopoilija ajoi huomattavaa ylinopeutta, muita tienkäyttäjiä ja matkustajaa vaarantavalla ajotavalla sekä ajo tapahtui kevyenliikenteenväylillä, suojateillä, ojissa, sekä Lehmon koulun piha-alueella. 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Tulipalo vahingoitti sunnuntaina 22.9.2024 yöllä kerrostaloasuntoa Parkanon Viinikanrinteessä. Asunnon asukas loukkantui palossa ja on sairaalahoidossa. Muita henkilöitä ei loukkaantunut. Palosta syntyi huomattavasti savua kerrostalon porraskäytävään. Tästä aiheutui vaaraa muille portaan asukkaille. Varsinainen tulipalo rajoittui syttymishuoneistoon.

Poliisi on päässyt alustavasti puhuttamaan palaneen asunnon asukasta. Poliisilla on paikkatutkinnan ja alustavien puhutusten perusteella syytä epäillä, että palo on syttynyt asunnon asukkaan oman toiminnan seurauksena. Asiaa tutkitaan tässä vaiheessa tuhotyönä. Rikosnimike tarkentuu tutkinnan aikana.]]>

Tulipalo vahingoitti sunnuntaina 22.9.2024 yöllä kerrostaloasuntoa Parkanon Viinikanrinteessä. Asunnon asukas loukkantui palossa ja on sairaalahoidossa. Muita henkilöitä ei loukkaantunut. Palosta syntyi huomattavasti savua kerrostalon porraskäytävään. Tästä aiheutui vaaraa muille portaan asukkaille. Varsinainen tulipalo rajoittui syttymishuoneistoon.

Poliisi on päässyt alustavasti puhuttamaan palaneen asunnon asukasta. Poliisilla on paikkatutkinnan ja alustavien puhutusten perusteella syytä epäillä, että palo on syttynyt asunnon asukkaan oman toiminnan seurauksena. Asiaa tutkitaan tässä vaiheessa tuhotyönä. Rikosnimike tarkentuu tutkinnan aikana.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Keiteleellä kiinni jäi rattijuoppo, Kuopiossa ajettiin päin puuta ja hurjasteltiin moottoritiellä.

Sunnuntai-iltana Keiteleen taajama-alueella Sepäntiellä paikkakuntalainen vuonna 1962 syntynyt mies ajoi henkilöautonsa ojaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Tapahtumapaikalle mennyt poliisipartio tapasi epäillyn miehen ojaan ajetun autonsa viereltä. Kuljettaja myönsi tapahtuneen ja poliisipartion suorittama puhalluskoe osoitti törkeän rattijuopumuksen lukemia; 1.07 mg/l. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Kuljettaja ei loukkaantunut ja ajoneuvoonkin tuli vain vähäisiä vaurioita.
Sunnuntai-iltana paikkakuntalainen vuonna 1992 syntynyt mies törmäsi henkilöautollaan puuhun Neulamäentiellä Kuopiossa. Kuljettaja oli ajanut autollaan Neulamäen suunnasta Prismaa kohden. Suoralla tieosuudella kuljettaja oli menettänyt vielä tuntemattomasta syystä ajoneuvonsa hallinnan ja ajautunut ulos tieltä kulkusuunnassaan oikealle ja törmännyt puuhun. Kuljettaja loukkasi itseään lievästi. Alkoholilla tai muilla päihteillä ei ollut osallisuutta tapahtumiin. Tapausta tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Maanantain puolella puolen yön jälkeen Kuopion poliisipartio mittasi Kuopion moottoritiellä henkilöauton ajonopeudeksi 172 km/h alueella, missä suurin sallittu ajonopeus oli 100 km/h. Kuljettaja oli matkalla Kuopion suunnasta Iisalmen suuntaan. Auto pysäytettiin Kuopion Päivärannan kohdalla ja kuljettajana oli ulkopaikkakuntalainen vuonna 2003 syntynyt mies. Kuljettajalle suoritettiin puhalluskoe ja huumausaineen pikatesti. Huumausaineen pikatestin perusteella kuljettajan epäillään kuljettaneen ajoneuvoaan huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Häntä epäillään rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja huumausaineen käyttörikoksesta.]]>

Keiteleellä kiinni jäi rattijuoppo, Kuopiossa ajettiin päin puuta ja hurjasteltiin moottoritiellä.

Sunnuntai-iltana Keiteleen taajama-alueella Sepäntiellä paikkakuntalainen vuonna 1962 syntynyt mies ajoi henkilöautonsa ojaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Tapahtumapaikalle mennyt poliisipartio tapasi epäillyn miehen ojaan ajetun autonsa viereltä. Kuljettaja myönsi tapahtuneen ja poliisipartion suorittama puhalluskoe osoitti törkeän rattijuopumuksen lukemia; 1.07 mg/l. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Kuljettaja ei loukkaantunut ja ajoneuvoonkin tuli vain vähäisiä vaurioita.

Sunnuntai-iltana paikkakuntalainen vuonna 1992 syntynyt mies törmäsi henkilöautollaan puuhun Neulamäentiellä Kuopiossa. Kuljettaja oli ajanut autollaan Neulamäen suunnasta Prismaa kohden. Suoralla tieosuudella kuljettaja oli menettänyt vielä tuntemattomasta syystä ajoneuvonsa hallinnan ja ajautunut ulos tieltä kulkusuunnassaan oikealle ja törmännyt puuhun. Kuljettaja loukkasi itseään lievästi. Alkoholilla tai muilla päihteillä ei ollut osallisuutta tapahtumiin. Tapausta tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Maanantain puolella puolen yön jälkeen Kuopion poliisipartio mittasi Kuopion moottoritiellä henkilöauton ajonopeudeksi 172 km/h alueella, missä suurin sallittu ajonopeus oli 100 km/h. Kuljettaja oli matkalla Kuopion suunnasta Iisalmen suuntaan. Auto pysäytettiin Kuopion Päivärannan kohdalla ja kuljettajana oli ulkopaikkakuntalainen vuonna 2003 syntynyt mies. Kuljettajalle suoritettiin puhalluskoe ja huumausaineen pikatesti. Huumausaineen pikatestin perusteella kuljettajan epäillään kuljettaneen ajoneuvoaan huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Häntä epäillään rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Havainnot kadonneesta pyydetään ilmoittamaan hätäkeskukseen numeroon 112.

Tiedotetta muokattu 23.9.2024 kello 13.42: Kadonnut mies on löytynyt ja tiedotteesta on poistettu kadonneen kuva ja tuntomerkit.]]>

Havainnot kadonneesta pyydetään ilmoittamaan hätäkeskukseen numeroon 112.

Tiedotetta muokattu 23.9.2024 kello 13.42: Kadonnut mies on löytynyt ja tiedotteesta on poistettu kadonneen kuva ja tuntomerkit.

]]>

Lähde: Poliisi.fi