NordenBladet —

09.10.2020 klo 09.19Poliisihallitus
Ikääntynyt on usein rikoksille helppo kohde. Huijauksia tehdään niin verkossa kuin ikäihmisten kotiovilla, kaupoissa, pankkiautomaatilla ja jopa palvelutaloissa. Huijauksella saatuja rahoja ei yleensä saada takaisin, joten paras keino välttyä vahingoilta on estää nämä rikokset ennakolta suojautumalla ja varautumalla.
Ikäihmisten tavoittaminen saattaa olla haastavaa, joten heidän läheisensä ja heidän kanssaan toimivat ovat rikosten ennalta estämisessä tärkeässä asemassa.
– On tärkeää, että kaikki ikäihmisten kanssa tekemisissä olevat tiedostavat turvallisuuteen liittyvät riskit ja osaavat toimia siten, että ikäihmiset eivät joutuisi huijausten ja muiden rikosten kohteeksi, poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta sanoo.
Huolehdi, opasta, pidä yhteyttä
Ikäihmisten lähellä olevien henkilöiden osuuden ikäihmisten suojaamisessa rikoksilta ja muulta hyväksikäytöltä voi Pöyhösen mukaan tiivistää kolmeen sanaan: huolehdi, opasta, pidä yhteyttä.
Kun keskustelet iäkkään henkilön kanssa tai vierailet hänen kodissaan, saatat huomata sellaisia seikkoja, jotka viittaavat erilaisiin huijauksiin. Hänen tilillään on outoja nostoja, hänen kotiinsa ilmestyy tavaroita, joita siellä ei ole ennen ollut. Hän saa usein postitse erilaisia avunpyyntö- ja rahankeräyskirjeitä tai puheluita tuntemattomilta ihmisiltä.
– Jos jokin asia vaikuttaa oudolta tai muuten huolestuttaa, asia kannattaa ottaa esille ikäihmisen kanssa. Ole siis rohkea ja kysy, huolehdi. Jos on viitteitä läheisväkivallasta, ilmoita tarvittaessa epäilystäsi poliisille tai tee niin sanottu huoli-ilmoitus sosiaaliviranomaisille, Tuomas Pöyhönen sanoo.
Huoli-ilmoitus voidaan tehdä, jos vaikuttaa siltä, että henkilö ei pysty vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan.
Entuudestaan tuntemattomien henkilöiden lisäksi myös lähipiiriin kuuluvat voivat käyttää hyväksi ikääntyneen ihmisen luottamusta.
Yhteydenpitoa sähköisesti ja nettishoppailua yhdessä
Maailma toimii valtaosin digitaalisesti, joten myös ikäihmisen on hallittava monia digitaalisia taitoja. Tässä lähipiiri voi olla suureksi avuksi ja opastaa esimeriksi tietokoneen ja älypuhelimen käyttöä.
– Digitaaliset taidot kyllä kehittyvät, kun niihin saa opastusta ja henkilö pitää niitä tarpeellisina.
Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi sähköisten lehtien lukeminen, automaattisesti avautuvien mainosten tunnistaminen, ponnahdusikkunoiden estäminen, sähköpostin roskapostisääntöjen luominen, viestien mukana tulevien linkkien ja liitteiden avaaminen tai avaamatta jättäminen ja pankkitunnusten käyttäminen.
– Tärkeää olisi myös oppia lukemaan nettitekstiä ja suhtautumaan siihen tarvittaessa myös kriittisesti, Pöyhönen korostaa.
Päivittäinen tekeminen luo varmuutta ja opettaa ikäihmisen käyttämään digilaitetta varmaotteisesti.
Kokeilemisen arvoista voisi olla myös yhteinen shoppailukierros internetin turvallisissa verkkokauppapaikoissa, joka päättyisi tuotteiden vertailun kautta osopäätökseen ja muutaman päivän päästä postipaketin noutamiseen yhdessä.
Yhteyttä voi pitää myös digitaalisesti. Jospa ensi keralla ei soitetakaan perinteisellä tavalla, vaan otetaan kuvayhteys tietokoneella tai puhelimella ja juodaan yhdessä kahvit mukavan jutustelun kera.
– Kun ikäihmisellä on käsitys digitaalisesta maailmasta, myös sitä kautta tehtävät huijauksia on paremmat mahdollisuudet välttää. Perusasiat kannattaa käydä usein läpi: poliisi, pankki tai mikään muukaan toimija ei koskaan kysy puhelimessa tai sähköpostilla pankkitunnuksia, Tuomas Pöyhönen korostaa.
Huijausten tekotavat muuttuvat nopeasti
Suomessa erilaisten poliisin tietoon tulleiden rikoslakirikosten uhriksi joutuu vuosittain noin 200 000 ihmistä, joista noin 20 000 on yli 65-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmän kuuluu noin 1,2 miljoonaa ihmistä, joista noin 1,6 prosenttia joutuu rikoksen uhriksi.
– Prosenttiluku ei vaikuta kovin suurelta, mutta jokainen niistä noin 20 000 rikoksen uhriksi joutuneesta asianomistajasta on liikaa. Asianomistajista noin 9 000 joutuu törkeän varkauden, varkauden tai näpistyksen uhriksi, noin 3 000 tulee petetyksi kotiovella tai verkossa ja noin 1000 joutuu pahoinpitelyn kohteeksi, Pöyhönen toteaa.
Pöyhönen kuitenkin muistuttaa, että huijausrikosten tilastoiminen ja tyypittely ovat hankalia, koska rikosten tekotavat ja tapahtumapaikat muuttuvat nopeasti.
Huijarit löytävät uhrinsa ikäihmisen arjen toiminnoissa
Rikolliset löytävät uhrinsa arjen toiminnoissa.
Esimerkiksi kauppa-asioilla tai pankkiautomaatilla viedään henkilön huomio pois ja anastetaan esimerkiksi lompakko, käteiset rahat tai maksukortti. Tai vastaavasti tunkeudutaan ikäihmisen asuntoon tekeytymällä kotipalveluhenkilöksi, vesimittarin lukijaksi, vesivahinkotarkastajaksi, koronasiivoojaksi, poliisiksi tai muuksi luotettavaksi toimijaksi.
Huijarit tavoittelevat ikäihmisten rahoja, arvotavaraa, pankkitunnuksia tai tulevat perimään tarkastuskäynnistä maksupäättelellä maksua.
– Mikäli asunnon ovelle ilmestyy henkilö, jota et tunne etkä odota ketään saapuvaksi eikä tapaamisesta ole etukäteen sovittu, pyydä hänet poistumaan paikalta ja soita hätänumeroon 112. Jos huijari onnistuu kuitenkin pääsemään asuntoon ja varastamaan pankkitunnukset tai pankkikortin, sulje se välittömästi soittamalla oman pankin sulkupalveluun ja soita pikaisesti hätänumeroon 112. Sulkupalvelun numero kannattaakin olla tallessa ja helposti saatavilla, Pöyhönen muistuttaa.
Myös verkossa huijareiden konstit ovat monenlaiset.
Rahaa ja henkilöllisyyksiä ei tavoitella vain murtautumalla erilaisiin tietojärjestelmiin, vaan tietoja kalastellaan ihmisiltä erilaisin tavoin. Tekovälineenä toimivat sähköposti, puhelut, tekstiviesti, ponnahdusikkunat, lukuisat internetin tuomat mahdollisuudet ja kauppapaikat tai niiden yhdistelmät.
– Tavoitteena tavoittaa mahdollisimman paljon ihmisiä helposti ja halvoin lähes olemattomin kustannuksin. Laajoissa tietomurroissa tai huijauksissa tekojen taustalla on järjestäytynyt ja kansainvälinen rikollisuus, Pöyhönen sanoo.
Erityisesti ikäihmisiin kohdistuvia rikosilmiöitä ja tekotapoja:
Valepoliisit ja muut valetoimijat
Valepoliisi-ilmiössä rikoksentekijä lähestyy uhria yleensä soittamalla esiintyen poliisina. Uhrille on kerrottu pankkitilin olevan vaarassa ja sieltä ollaan siirtämässä rahaa, jolloin poliisi tarvitsisi pankkitunnukset tämän estämiseksi.
Valepoliisi-toiminnasta on myös versioita, joissa on otettu lähempää kontaktia uhriin. Poliisiksi esittäytynyt rikoksentekijä on esimerkiksi kertonut uhrien olevan osana poliisin salaista operaatiota ja pyytänyt apua. Tällöin on pyydetty jättämään pankkikortti, koruja tai rahaa ulko-ovelle, auton takarenkaan luokse tai joku on tullut hakemaan niitä uhrin kotoa.
Valepoliisi-ilmiössä on myös ollut tapauksia, jossa rikoksentekijät ilmestyvät suoraan ovelle ja pyydetään poliisina esiintyen näitä samoja asioita tai pyritään asuntoon sisään.
Poliisi ei kysele pankkitunnuksia tai pyydä siviili-ihmisiä mukaan salaisin operaatioihin. Poliisin tunnistaa virkapuvusta ja siviiliasuisen poliisin virkamerkistä, ikkunasta voi vilkaista myös poliisiautoa tai kysyä, että minne autonne jätitte. Valeprofiiliin soveltuvat myös muut luottamusta herättävät ammattiryhmät ja toimijat sepitetyn ja valheellisen tarinan kera, jolla luodaan uskottava tarina huijattavalle.
Rakkauspetokset
Huijari muodostaa yhteyden rikoksen uhriin yleensä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostin välityksellä. Rikoksentekijä on usein esittäytynyt sotilaaksi, lääkäriksi tai muuksi ulkomailla työskenteleväksi henkilöksi ja hän alkaa nopeasti pyytää jollakin verukkeella rahaa. Verukkeita voivat olla esimerkiksi tapaaminen, suuren rahasumman saaminen, jokin ongelma tai jopa hengenhätä, johon hän on kertomansa mukaan joutunut. Lähtökohtana on, että henkilö tarvitsee ilmoittamaansa toimenpidettä varten rahaa.
Älä usko, kyseenlaista, äläkä lähetä rahaa.
PIN-koodien urkinta
Eräs varsinkin ikäihmisiin kohdistunut rikosilmiö on PIN-koodien urkinta nosto- tai talletusautomaatilla tai oston yhteydessä kaupan kassalla.
Nosto- tai talletustapahtuman aikana uhrin PIN-koodi urkitaan selän takaa ja tapahtuman loppuvaiheessa rikoksentekijä koputtaa tai tönäisee uhria olkapäälle osoittaen, että tältä on tippunut rahaa maahan. Kun uhri on kumartunut nostamaan pudonneen rahan maasta, on rikoksentekijä ottanut kortin automaatista ja vaihtanut sen toiseen pankkikorttiin (usein aiemmin anastettuun), jolloin uhri ei ole heti tajunnut tulleensa huijatuksi.
Kaupan kassalla tehtynä tekotapana uhrin PIN-koodi urkittu tämän maksaessa tuotteet, ja kun uhri päässyt kaupasta ulos, niin häneltä on menty kysymään neuvoa ja samalla anastettu esimerkiksi lompakko tai laukku.
Kauppaliikkeissä PIN-koodien urkintaa ovat vähentänyt turvavälit ja lähimaksuominaisuuden käytön lisääntyminen. Muista suojata PIN-koodisi sitä näppäillessäsi ja varmistaa selusta sekä asettaa päivittäiset käteisen nosto- ja maksuturvarajat pankkikortille.
Pankkien tietojenpäivityshuijaukset
Poliisin tietoon on tullut huijauksia, joissa pankin nimissä on lähetetty sähköposti, jossa pyydetään päivittämään tietoja esimerkiksi puutteellisen tietoturvan takia. Sähköpostilinkkiä käyttäen tai tekstiviestillä lähetetyn linkin kautta uhri on ohjattu valesivustolle, jossa pyydetään syöttämään pankkitunnukset ja sitä kautta pankkitunnukset on saatu rikollisten haltuun.
Epämääräistä linkkiä ei pidä klikata sähköpostissa tai tekstiviestissä. Kirjaudu tarkastamaan maksuasiat ja pankin lähettämät viesti käyttämäsi pankin virallisilta verkkosivuilta henkilökohtaisten pankkitunnusten kanssa ja kysy tarvittaessa neuvoa läheiseltäsi. Älä siis hätäännyt ja hätäile, toimi kuten sinua on opetettu.
Halaushuijaukset
Kesän ilmiönä on esiintynyt ulkomaalaisten rikollisryhmien tekemät niin sanotut halaushuijaukset, joissa tullaan ensin kysymään ohjetta esimerkiksi sairaalaan, kaupustelemaan jotakin tai muuten vain juttelemaan. Uhria on halattu kiitoksena tai lahjoittamalla rihkamakoru, ja siinä yhteydessä anastettu uhrilta kello, koru tai lompakko. Tekotapa on usein niin hienovarainen, ettei uhri heti huomaa joutuneensa rikoksen uhriksi.
Älä siis anna tuntemattomien tulla liian lähelle.
”Sukulaispoika”-huijaukset
Huijari soittaa rikoksen uhrille ja kertoo olevan esimerkiksi tämän tyttärenpoika, pojanpoika tai vävy. Tämän jälkeen annetaan uhrin ensin arvuutella, että ”etkös muista kuka mä olen tai mikä mun nimi oli”. Kun uhri arvaa, niin ollaankin juuri hän. Tämän jälkeen ikäihmiselle kerrotaan jotakin järkyttävää tai aitoa huolta herättävää häikäilemätöntä valetta, joka herätetään ikäihmisen auttamishalu, esimerkiksi kolarista, jonka hoitamiseksi tarvitaan heti rahaa. Pyydetään pankkitunnuksia tai siirtämään rahaa pankkitilille, toimittamaan rahat sovittuun paikaan tai mitä nyt kulloinkin mieleen tulee valehdella.
Suhtaudu tuntemattomiin tai tunnistamattomiin puhelinnumeroihin epäilevästi ja varmista soittaja keskustelemalla. Takaisin ei kannata soittaa, koska kyseessä voi olla maksullinen numero. Varmista, että sinulla ystäviesi, läheistesi ja muiden tuntemiesi ihmisten numerot tallennettuna puhelimeen, mikä helpottaa soittajan tunnistamista.
Suojaudu rikoksilta ennakolta
Paras keino välttyä huijauksilta on estää niitä ennakolta. Koska poliisi ei välttämättä tavoita viesteillään ikäihmisiä suoraan, läheiset ja ikäihmisten kanssa toimivat ovat tärkeitä valistajia ja varoittajia.
– Huolehtikaa, että ikäihmisten asuntojen ovissa on riittävät ja nykyaikaiset lukot, turvaketjut, ovisilmät ja mahdollisesti ovipuhelimet ja muut turvalaitteet tai hälyttimet. Vastaavasti älylaitteissa on ajantasaiset päivitykset ja virustorjuntaohjelmat ja ettei PIN-koodeja, salasanoja ja pankkitunnuksia säilytetä samoissa paikoissa tai merkitä älylaitteiden kuoriin. Opastakaa ikäihmisiä käyttämään laitteita oikein, Tuomas Pöyhönen muistuttaa.
Pöyhösen mukaan ikäihmisten kanssa olisi myös hyvä keskustella huijausten mahdollisuudesta sekä suojautumisesta ja varautumisesta.
– Huolehtikaa, opastakaa ja pitäkää yhteyttä ikäihmisiin, hän kannustaa
Ohjeita rikoksilta suojautumiseen:

Poliisi, pankki tai mikään muukaan toimija ei koskaan kysy puhelimessa pankkitunnuksia.
Poliisi ei pyydä jättämään arvo-omaisuuttasi haettavaksi.
Oikealla poliisilla on virkamerkki, jonka hän esittää.
Älä päästä asuntoosi henkilöä, jonka tarkoitusperää et tiedä.
Suhtaudu terveellä epäilyksellä tuntemattomien lähestymisiin. Vetäydy tarvittaessa kauemmas.
Suhtaudu aina epäilevästi tuntemattomien rahapyyntöihin, vaikka tarina olisi kuinka tunteisiin vetoava. Jos lähetät rahaa, et todennäköisesti saa niitä takaisin.
Hoida pankkiasiat verkossa, aina pankin verkkosivujen kautta.
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, tee rikosilmoitus. Myös huijausyrityksistä tulee ilmoittaa poliisille ja akuutissa tilanteessa hätäkeskukseen. Rikoksen uhreille on saatavilla palveluja muun muassa rikosuhripäivystyksestä.

Lisää tietoa:
Poliisin verkkosivulla lisää tietoa huijauksista https://www.poliisi.fi/rikokset/huijaukset
Kuluttajaliiton Huijarit kuriin -kampanja https://www.kuluttajaliitto.fi/kampanjat/huijausinfo/
Onni on vanheta varautuen https://www.vanheneminen.fi/kampanja
Videot:
Seniori: Maksukorttihuijaukset
Seniori: Romanssihuijaukset

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Rovaniemi 9.10.2020 klo 00.15
Poliisipartiota ajoi Ratakadulla vastaan henkilöauto, jolle partio mittasi nopeudeksi 107km/h. Nopeusrajoitus kyseisessä paikassa on 50km/h.
Partio kääntyi kyseisen auton perään ja kytki pysäytysvalot päälle päästyään lähemmäs. Tällöin henkilöauton kuljettaja kuitenkin kiihdytti vauhtiaan ja lähti pakenemaan partiota. Pakenija menetti Korkalovaarantiellä ajoneuvonsa hallinnan ja kävi välillä vastaantulevien kaistalla, mistä pääsi vielä hetkeksi takaisin omalle kaistalleen. Lyhyen matkan vielä ajettuaan pakenija ajautui Korkalovaarantiellä keskikaistaleelle ja törmäsi sähkötolppaan sekä puuhun. Pakenija saatiin kiinni ja toimitettiin saamaan hoitoa vammoihinsa.
Pakoautoa kuljetti mies, joka puhalsi alkometriin lukemat 2,14 promillea. Häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta sekä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet —

09.10.2020 klo 08.24Lounais-Suomi
Torstaina 8.10.2020 klo 17.40 Noormarkussa Finpyyntiellä sattui mopoauton ja sen perässä tulleiden kahden mopon välinen liikenneonnettomuus. Mopoauto oli menossa Finpyyntietä pitkin Ruosniemen suuntaan edellään auto, joka oli kääntymässä vasemmalle Noormarkun urheilutalon pihaan. Kyseinen auto ja mopoauto joutuivat pysähtymään vastaan tulleen liikenteen vuoksi. Mopoauton takana tuli kaksi mopoa, joista toinen mopo liukui jarrutuksen jälkeen päin mopoauton takakulmaa. Kyseisen mopon kuljettaja, vuonna 2005 syntynyt mieshenkilö, ei loukkaantunut. Toisen mopon kuljettaja, vuonna 2005 syntynyt mieshenkilö, jarrutti myös voimakkaasti, jolloin hän lensi yli mopon sarvien ja loukkasi itseään. Hänet toimitettiin Satasairaalaan tarkempiin tutkimuksiin.

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet —

09.10.2020 klo 08.00Itä-Suomi
Poliisi sai 27.9. illalla hätäkeskuksen kautta ilmoituksen, jonka mukaan mies oli pahoinpidellyt iäkkäitä vanhempiaan heidän kotonaan Kontiolahdella. Pahoinpitelyn jälkeen mies oli poistunut paikalta autolla mukanaan isältään ottamansa haulikko. Tehtävälle hälytettiin useita poliisipartioita.
Poliisipartiot havaitsivat miehen kuljettaman auton lähellä tapahtumaosoitetta ja lähtivät seuraamaan autoa. Mies ajoi kohtuullisen hiljaista nopeutta, mutta ei pysähtynyt siitä huolimatta, että poliisiautoissa oli kytkettynä päälle pysäytysvalo. Mies esti kapealla hiekkatiellä poliisiautojen rinnalle ajamisen mutkittelemalla tien puolelta toiselle. Kun auto oli lähestymässä valtatietä, se päätettiin työntää ojaan poliisiautolla.
Välittömästi ojaan työntämisen jälkeen mies otti autosta haulikon käsiinsä ja osoitti sillä takanaan olevaa poliisiautoa, jonka sisällä oli poliisipartion jäsenet. Mies luopui aseesta käskyttämisen jälkeen. Kiinnioton jälkeen miehen kuljettamasta autosta löytyi kaksipiippuinen haulikko, jonka molemmissa piipuissa oli patruuna. Lisäksi autosta löytyi jonkin verran haulikon patruunoita. Mies puhalsi poliisin alkometriin rattijuopumuksen ylittävän lukeman.
Tapahtumaosoitteessa miehen vanhempia puhutettaessa selvisi, että mies on kohdistanut heihin väkivaltaa jo pidemmän aikaa. Mies asuu samassa osoitteessa vanhempiensa kanssa.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus vangitsi miehen 30.9. todennäköisin syin epäiltynä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja useista pahoinpitelyistä.

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Riihimäki
Nelikymppistä miestä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta tämän kuljetettua henkilöautoa alkoholin vaikutuksen alaisena Hämeenkadulla myöhään torstaina illalla.
Janakkala
Parikymppisen miehen epäillään olleen huumaavan aineen vaikutuksen alaisena kuljettaessaan henkilöautoa Juttilantiellä aikaisin perjantain puolella. Asiaa tutkitaan rattijuopumuksena, kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta ja huumausaineen käyttörikoksena.
Heinola
Kolmekymppisen naisen epäillään olleen huumaavan aineen vaikutuksen alaisena kuljettaessaan henkilöautoa Lahdentiellä myöhään torstaina illalla. Tarkastuksessa naisen hallusta löytyi luvaton sumutin. Asiaa tutkitaan rattijuopumuksena, kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta, huumausaineen käyttörikoksena ja lievänä ampuma-aserikoksena.
Lahti
Parikymppistä miestä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta tämän kuljetettua henkilöautoa alkoholin vaikutuksen alaisena Tuhtokadulla aikaisin perjantain puolella.

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Eilen Ristiinasta asuntomurron yhteydessä anastettu auto ajoi poliisipartioita karkuun aamupäivällä Lappeenrannassa ja myöhemmin iltapäivällä Kouvolassa.
Kuljettaja ja kaksi matkustajaa saatiin kiinni takaa-ajon jälkeen Kouvolassa, kun auto ajoi poliisin asettamaan piikkimattoon. Operaatioon osallistui useita poliisipartioita, ja poliisiajoneuvoille ei tullut takaa-ajossa vaurioita.

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Torstaina klo 15.10 Nurmeksessa Hernelahdentiellä henkilöautoa kuljettaneen nurmekselaismiehen epäillään autoilleen alkoholin vaikutuksen alaisena. Miehen puhallustulos seulonta-alkometriin oli 0.71 promillea. Mies käytettiin verikokeessa asian varmentamiseksi. Ajosta tavatulla miehellä ei ole ajo-oikeutta ja tämä oli jo 15. kerta, kun hänet tavattiin autoilemasta ilma ajo-oikeutta.
_____________
Torstaina klo 11.30 maissa Tohmajärven Vepsäntiellä oli henkilöauton kuljettaja menettänyt ajoneuvonsa hallinnan ja sistunut ulos tieltä. Vepsäntietä pitkin kohti Korkeakankaantietä henkilöautoa kuljettanut kiteeläismies oli ajautunut kuljettamallaan henkilöautolla oikealle kaartuvassa mutkassa vastaantulevien kaistan yli ja törmännyt tien vasemmalla puolella olleeseen sähköpylvääseen sekä joihinkin puihin. Ambulanssimiehistö kuljetti yksin autossa olleen miehen ensiapuun vammojen tarkastamista varten.

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet —

08.10.2020 klo 14.32Häme
Hämeen poliisissa on tutkittavana tapauksia, joissa vanhusten koteihin on tultu sepitettyjen kertomusten varjolla ja anastettu omaisuutta, kuten arvokkaita koruja ja pankkikortteja. Varastettujen pankkikorttien ja urkittujen tunnuslukujen avulla on tileiltä viety satoja tai jopa tuhansia euroja. Huijarit ovat esiintyneet esimerkiksi palovaroitintarkastajina, vesivahinkotarkastajina, sähkölaitetarkastajina, huoltomiehinä ja pankkitoimihenkilöinä. Myös koronavirukseen liittyvinä tilan (asunnon) tarkastajina on esiinnytty.
Osassa tapauksista huijarit ovat ottaneet vanhuksiin etukäteen tai jälkikäteen yhteyttä puhelimitse. Joillain on ollut mukanaan korttimaksupääte ”tarkastuskäynnin” maksamista varten.
Tapauksia yhdistää se, että huijauksen kohteet ovat hyvinkin iäkkäitä henkilöitä, jotka ovat ikänsä puolesta erityisen haavoittuvassa asemassa.
Uusia tapauksia tulee poliisin tietoon tällä hetkellä viikoittain ja ilmiö on valtakunnallinen.
Jos ovelle ilmestyy henkilö, jota epäilee huijariksi, kannattaa henkilöä tai henkilöitä pyytää poistumaan ja soittaa hätänumeroon 112. Jos huijari onnistuu varastamaan pankkikortin, tulee se välittömästi sulkea soittamalla oman pankin sulkupalveluun. Sulkupalvelun numero kannattaa olla tallessa ja helposti saatavilla.
Jos on joutunut rikoksen uhriksi, asiasta voi tehdä rikosilmoituksen myös jälkikäteen joko lähimmällä poliisiasemalla tai sähköisesti netissä: https://www.poliisi.fi/rikokset/sahkoinen_rikosilmoitus.
On tärkeää, että vanhusten läheiset kertovat heille, että tällaista rikollista toimintaa tapahtuu ja sopivat vanhuksen kanssa, miten toimia, jos joku pyrkii sisälle esiintyen esimerkiksi poliisina, putkimiehenä tai palovaroitintarkastajana. Asuntoihin on päästy myös esiintymällä vanhusten hoitajina tai hoitoharjoittelijoina sekä vakituisten hoitajien sijaisina.
Ennen kuin päästää ketään tuntematonta sisään, on hyvä varmistaa esimerkiksi isännöitsijältä, että henkilöt ovat oikealla asialla liikkeellä. Lisäksi eri ammattihenkilöillä on yleensä esittää kuvallinen ja nimellä varustettu henkilökortti.

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Tyvikujalla Ristiinassa tunkeuduttiin 08.10.2020 yöllä omakotitaloon ja anastettiin omaisuutta.
Samassa yhteydessä talon pihalta anastettiin tummansininen Audi Q5 henkilöauto rekisteritunnus INA-747 asunnosta löytyneillä avaimilla.
Autosta on saatu havainto 08.10.2020 Lappenrannassa.
Mahdolliset havainnot kyseisestä autosta pyydetään ilmoittamana hätäkeskukseen numeroon 112.

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet —

08.10.2020 klo 13.32Helsinki
Poliisi on saanut valmiiksi epäiltyä ihmiskauppaa ja epäiltyä törkeää paritusta koskevan esitutkinnan. Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuoden 2013 ja kuluvan vuoden toukokuun 13. päivän välisenä aikana. Juttuun liittyen on rikoksesta epäiltyinä vangittuna Suomessa viisi miestä ja yksi nainen. Lisäksi yksi mies on vangittuna Romaniassa.
Poliisi epäilee, että Romaniasta Craiovan kaupungista johdettu ryhmittymä on värvännyt ja tuotattanut useita kymmeniä romanialaisia naisia Suomeen tekemään töitä prostituoituina. Naiset ovat pääosin Craiovasta, mutta myös muualta Romaniasta. Ryhmittymässä on ollut 6‒8 niin sanottua johtohenkilöä, joista osa on sukua toisilleen.
Osalle naisista on kerrottu erehdyttävästi siitä, mikä heidän toimenkuvansa olisi Suomessa. Osa taas on tiennyt, mitä töitä he ovat olleet tulossa tekemään.
Toimintaa on harjoitettu eri kaupungeissa: Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Hämeenlinnassa, Lohjalla, Forssassa, Kemissä, Oulussa, Seinäjoella ja Hyvinkäällä.
Naisten värväämisen lisäksi ryhmittymä järjesti työasunnot ja kuljetukset sekä päätti, kuka teki töitä ja missä. Se myös valvoi toimintaa ja keräsi rahat. Osalta naisista vietiin kaikki heidän Suomessa ansaitsemansa rahat, osalta puolet.
Esitutkinnassa selvitetty rikoshyöty on useita satoja tuhansia euroja. Etsinnöissä takavarikoitiin kymmeniä tuhansia euroja käteistä rahaa.
Esitutkinnan aikana on tutkittu myös sellaisten henkilöiden ja yhtiöiden toimintaa, jotka ovet tietoisesti järjestäneet tai vuokranneet asuntoja ryhmittymälle kyseistä toimintaa varten.
Suomen poliisi on tehnyt tutkinnassa yhteistyötä Romanian poliisin kanssa. Romanian poliisi on selvittänyt muun muassa kokonaisuuteen liittyvää rahanpesua.
Syytteen nostamisen määräaika on 12.11.2020.
Linkki videoon, jossa ihmiskaupan uhri luovuttaa rahaa epäillylle: https://youtu.be/xE47xH5IxNU.

Lähde: Poliisi.fi