09.10.2020 klo 16.31Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus vangitsi nuoren aikuisen naisen epäiltynä todennäköisin syin keskiviikkona Teuvalla tapahtuneeseen henkirikokseen. Rikosnimikkeenä asiassa on tappo. Myöhemmin illalla naisen epäillään syyllistyneen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen hänen lyötyä poliisia.
Poliisi sai keskiviikkona hälytyksen Teuvan haja-asutusalueelle sijaitsevaan taloon. Poliisin saavuttua paikalle, tavattiin talon pihalta nainen, joka kertoi talossa olevan miehen. Poliisi meni sisälle taloon, josta löydettiin mies, joka oli kuollut. Poliisin suorittaman tutkinnan perusteella on käynyt ilmi, että kuolema on aiheutunut väkivallan seurauksena. Poliisi jatkaa asian esitutkintaa ja syytteen nostamisen määräaika on 29.1.2021.
09.10.2020 klo 16.31Pohjanmaa
Kärjenpurontiellä Toholammilla on 5.10. klo 19.00 – 6.10. klo 18.30 murtauduttu asuntoon ja anastettu aseita sekä ammuksia. Poliisi kaipaa vihjeitä tapaukseen ja vihjeet voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.pohjanmaa@poliisi.fi . Poliisi on erityisesti kiinnostunut tapahtuma-aikana alueella liikkuneista isommista henkilöautoista tai pakettiautoista.
NordenBladet — Suomen poliisikoirayhdistys järjesti poliisin huumekoirien SM-kilpailut Kouvolassa 6. – 8.10.2020. Kilpailutehtävissä huumekoirien piti mm. löytää huumekätköjä huoneistoista, maastosta ja ajoneuvoista. Tehtäviin kuului myös matkalaukkujen tarkastusta, jäljestystä ja tottelevaisuuskoe. Maastoetsintä osoittautui koko kisan vaikeimmaksi rastiksi, kun vain kolme koiraa 11:stä löysi kätkön. Xy oli yksi niistä.
Suomen mestariksi suoriutui Sisä-Suomen poliisilaitoksessa työskentelevä 8-vuotias belgianpaimenkoira malinois Harmaahurstin Irwin eli XY (Äksy). XY:n ohjaajana on vanhempi konstaapeli Matti Tikkanen. Nämä olivat parivaljakon kolmannet kisat. He työskentelevät Tampereelta käsin.
Eikä tässä vielä kaikki: Sisä-Suomen poliisilaitoksen koirat voittivat joukkuemestaruuden. Joukkue muodostuu yhden laitoksen koirista. Xy:n kanssa kisasi erikoiskoira Rami ohjaajansa kanssa. Viimevuotinen joukkuepronssi kirkastui kullaksi.
-Xy sai palkinnoksi lihapateeta ja kanatikun, minä söin makeaa kakkua, Matti naurahtaa.-Olen ylpeä koirastani, se oli kisojen vanhin koira. Kokemus puhui.
Normaalisti Xy.n työtehtäviiin partiokoirana kuuluvat kadonneiden ihmisten, erilaisten esineiden ja huumeiden etsintä ohjaajansa kanssa.
Näissä kuvissa kuvaajana poliisi:
Xy_ja_palkinnotjpeg, 1 MB
Xy_ja_juhlakakkujpeg, 827,2 kB
Tässä kuvassa kuvaajana Tapani Romppainen:
Ohjaaja_ja_koirajpg, 761 kB
Kilpailuista voit lukea lisää poliisikoirayhdistyksen sivuilta www.suomenpoliisikoirayhdistys.fi
09.10.2020 klo 15.00Oulu
Maanantaina 5.10.2020 ilta-aikaan Oulun Tuirassa tapahtui kaksi puukotustapausta.
Ensimmäisestä puukotuksesta ilmoitettiin hätäkeskukseen noin kello 20. Yksityisasunnossa oli vietetty iltaa alkoholia nauttien kolmen henkilön kesken. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä yhtä asunnossa olevaa oli puukotettu keskivartaloon.
Asunnossa ollut henkilö oli soittanut hätäkeskukseen. Rikoksen uhri on 60 –luvulla syntynyt mies, joka toimitettiin jatkohoitoon. Alustavien tietojen mukaan uhri ei saanut hengenvaarallisia vammoja puukotuksessa. Tapahtumapaikan läheisyydestä otettiin kiinni 70 –luvulla syntynyt mies. Oulun käräjäoikeus on 9.10.2020 vanginnut epäillyn todennäköisin syin epäiltynä tapon yrityksestä.
Maanantai-iltana noin kello 22 ilmoitettiin hätäkeskukseen, että Tuirassa kerrostalon käytävässä on puukotettu nainen. Paikalta toimitettiin sairaalahoitoon nuori nainen. Alustavien tietojen mukaan uhrilla on vakavaksi luonnehdittavia vammoja keskivartalossa.
Myöhemmin yöllä Tuirassa otettiin kiinni 2000 –luvulla syntynyt nainen, jota epäillään puukotuksesta. Myös tässä tapauksessa Oulun käräjäoikeus on tänään vanginnut naisen todennäköisin syin epäiltynä tapon yrityksestä.
Kolmannesta puukotuksesta ilmoitettiin hätäkeskukseen torstaina 8.10.2020 noin kello 23. Oulun Rajakylässä oli tullut yksityisasunnossa riitaa kolmen henkilön kesken. Riidan yhteydessä kaksi henkilöä on saanut teräaseesta vammoja. Poliisi otti paikalta kiinni yhden henkilön ja toinen henkilö toimitettiin sairaalahoitoon. Poliisi jatkaa asian tutkintaa epäiltynä tapon yrityksenä ja törkeänä pahoinpitelynä. Asian keskeneräisyydestä johtuen poliisi ei tiedota asiasta tässä vaiheessa enempää.
NordenBladet — Hämeen poliisilaitoksen alueella liiketoimintakieltoja valvotaan ympäri vuoden kokoaikaisesti. Liiketoimintakieltojen valvonnassa nousee esiin seikkoja, jotka saattavat jossain tilanteissa johtaa jatkotoimenpiteisiin.
Kun liiketoimintakiellon valvonnassa tulee viitteitä siitä, että valvottava on rikkonut hänelle määrättyä liiketoimintakieltoa, aletaan asiaa selvittää normaaleista valvontatoimenpiteistä poiketen tarkemmin. Jossain tapauksissa selvitys johtaa rikosilmoituksen kirjaamiseen ja esitutkintaan.
Kuluneella viikolla on tehty liiketoimintakieltojen valvontaa tehohstetusti ja torstaina 8.10.2020 Hämeen poliisilaitoksen rikostutkijat ovat suorittaneet kotietsinnän liittyen epäiltyyn liiketoimintakiellon rikkomiseen Kanta-Hämeen alueella. Esitutkinnassa on kaksi rikoksesta epäiltyä, noin 50-vuotiaat mies ja nainen, jotka on kuulusteltu rikoksesta epäiltyinä asiaan. Heidän epäillään vuonna 2020 harjoittaneen liiketoimintaa siitä huolimatta, että heidät oli joulukuussa 2019 määrätty kolmen vuoden ajaksi liiketoimintakieltoon Kanta-Hämeen käräjäoikeuden päätöksellä samalla, kun heidät oli tuomittu törkeästä velallisen epärehellisyysrikoksesta ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.
Esitutkinnassa selvitetään rikoksesta epäiltyjen harjoittaman liiketoiminnan laatua ja laajuutta. Liiketoimintakiellon rikkomisesta voi rikoslain 16 luvun 11 §:n mukaan seurata maksimissaan kahden vuoden mittainen vankeusrangaistus.
.
NordenBladet — Poliisi on aikaisemmin 23.9.2020 tiedottanut ja pyytänyt yleisöhavaintoja Pekka Kumpuniemestä, josta viimeisin havainto oli elokuun puolivälistä.
Kumpuniemi löydettiin 6.10.2020 kuolleena asuntonsa pihapiiristä Kempeleestä. Asiaan ei epäillä liittyvän rikosta. Asian selvittelyä jatketaan kuolemansyyn selvittämisenä, johon liittyvät asiat ovat salassa pidettäviä. Tämän vuoksi poliisi ei tiedota asiasta enempää.
Katoamisilmoituksen jälkeen poliisi tarkisti kadonneen asuinpaikan ja sen perusteella hänen oletettiin poistuneen asuinpaikastaan. Poliisi suoritti pihapiirissä vielä tarkempia tutkimuksia 6.10.2020, jolloin vainaja löydettiin.
NordenBladet — Poliisi tutkii kahta asuntomurtoa Forssassa kerrostaloasuntoihin. Poliisille on ilmoitettu perjantaina 18.9.2020 tapahtuneista murroista Tölönkaari 4 ja Tölönkaari 10 taloihin. Toinen murto on tapahtunut klo 07 ja 15.30 välisenä aikana ja toinen klo 10 ja 13 välisenä aikana. Asunnoista on anastettu omaisuutta.
Poliisi pyytää havaintoja kulkijoista rappukäytävässä ja Tölönkaari 4 ja 10 talojen pihoista tapahtumapäivältä. Havaintoja voi soittaa Hämeen poliisin vihjepuhelimeen p. 0295 414 222.
Poliisiammattikorkeakoulussa on poikkeuskevään jäljiltä käytössä lukuisia toimia, joiden avulla oppilaitoksen häiriötön toiminta pyritään turvaamaan muuttuvassa koronatilanteessa. Korkeakoulun syksyn toimintalinjaukset on koottu toimintasuunnitelmaan, jota tarkistettiin viimeksi kuluvalla viikolla.
Toimintasuunnitelma linjaa sitä, miten koulutus toteutetaan toistaiseksi ja miten kampusalueen tiloja voidaan käyttää. Linjausten ja ohjeistusten ytimenä on vähentää ihmisten määrää kampusalueella, ja sitä kautta minimoida tartuntariski. Toimintasuunnitelmassa myös korostetaan jokaisen henkilökohtaista vastuuta.
– Toiminta on järjestetty ja ohjeistettu siten, että polamkilaisten työskentely ja opiskelu on mahdollisimman turvallista. Jos tartuntoja kuitenkin ilmenee ja tilanne edellyttää kampuksen sulkemista, tarkoittaa se käytännössä poliisin valtakunnallisen koulutustoiminnan keskeyttämistä. Huomiota onkin kiinnitettävä omaan käyttäytymiseen niin Polamkissa kuin vapaa-ajallakin, toteaa rehtori Kimmo Himberg.
Polamk liittyi ammattikorkeakoulujen rehtorien ja opiskelijakuntien yhteiseen vetoomukseen, jolla muistutetaan opiskelijoita vastuullisesta käyttäytymisestä. Vetoomuksesta kerrotaan lisää Arenen verkkosivuilla.
09.10.2020 klo 09.48Itä-Suomi
Käräjäoikeus tuomitsi maaliskuussa törkeään rattijuopumukseen syyllistyneen henkilön 45 päivän ehdolliseen vankeuteen. Kuljettajalla oli ollut alkoholia 0,68 mg litrassa uloshengitysilmaa. Henkilöllä ei ollut aikaisempaa ajokieltorikoshistoriaa. Poliisilaitos määräsi hänet seitsemän kuukauden ja kahden viikon ehdolliseen ajokieltoon alkolukolla valvotulla ajo-oikeudella. Koeaika päättyy toukokuussa 2022.
Toukokuussa 2,07 promillen humalassa autoa kuljettanut henkilö tuomittiin käräjäoikeudessa 65 päivän ehdolliseen vankeuteen. Poliisilaitos määräsi hänet ensikertalaisena yhdeksän kuukauden ja kahden viikon ehdolliseen ajokieltoon alkolukolla valvotulla ajo-oikeudella. Koeaika päättyy heinäkuussa 2022.
Kesäkuussa henkilöautoa päihtyneenä kuljettanut henkilö tuomittiin käräjäoikeudessa törkeästä rattijuopumuksesta 60 päivän ehdolliseen vankeuteen. Hänellä oli ollut alkoholia 0,73 mg litrassa uloshengitysilmaa. Kuljettaja ei ollut aiemmin syyllistynyt ajokieltorikoksiin, joten hänet määrättiin seitsemän kuukauden ehdolliseen ajokieltoon alkolukolla valvotulla ajo-oikeudella. Koeaika päättyy toukokuussa 2022.
Ajokorttilain mukaan poliisin on määrättävä ehdollinen ajokielto alkolukolla valvotulla ajo-oikeudella, jos rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen syyllistynyt henkilö sitä pyytää. Kyseessä täytyy olla niin sanottu alkoholirattijuopumus, eli kuljettaja ei ole saanut olla huumausaineiden vaikutuksen alainen syyllistyessään rattijuopumusrikokseen. Lisäksi henkilöllä täytyy olla vakituinen asuinpaikka Suomessa, eikä hän saa muusta syystä olla ajokiellossa. Ehdollisen ajokiellon pituuteen vaikuttaa myös se, kuinka kauan kuljettaja on ehtinyt olla väliaikaisessa ajokiellossa ennen alkolukolla valvotun ajo-oikeuden saamista.
Kun henkilö määrätään ehdolliseen ajokieltoon alkolukolla valvotulla ajo-oikeudella, poliisi määrää koeajan, joka on vähintään vuoden ja enintään kolme vuotta. Henkilöllä on oltava kuljettamassaan autossa alkolukko koeajan päättymiseen saakka.
09.10.2020 klo 09.19Poliisihallitus
Ikääntynyt on usein rikoksille helppo kohde. Huijauksia tehdään niin verkossa kuin ikäihmisten kotiovilla, kaupoissa, pankkiautomaatilla ja jopa palvelutaloissa. Huijauksella saatuja rahoja ei yleensä saada takaisin, joten paras keino välttyä vahingoilta on estää nämä rikokset ennakolta suojautumalla ja varautumalla.
Ikäihmisten tavoittaminen saattaa olla haastavaa, joten heidän läheisensä ja heidän kanssaan toimivat ovat rikosten ennalta estämisessä tärkeässä asemassa.
– On tärkeää, että kaikki ikäihmisten kanssa tekemisissä olevat tiedostavat turvallisuuteen liittyvät riskit ja osaavat toimia siten, että ikäihmiset eivät joutuisi huijausten ja muiden rikosten kohteeksi, poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta sanoo.
Huolehdi, opasta, pidä yhteyttä
Ikäihmisten lähellä olevien henkilöiden osuuden ikäihmisten suojaamisessa rikoksilta ja muulta hyväksikäytöltä voi Pöyhösen mukaan tiivistää kolmeen sanaan: huolehdi, opasta, pidä yhteyttä.
Kun keskustelet iäkkään henkilön kanssa tai vierailet hänen kodissaan, saatat huomata sellaisia seikkoja, jotka viittaavat erilaisiin huijauksiin. Hänen tilillään on outoja nostoja, hänen kotiinsa ilmestyy tavaroita, joita siellä ei ole ennen ollut. Hän saa usein postitse erilaisia avunpyyntö- ja rahankeräyskirjeitä tai puheluita tuntemattomilta ihmisiltä.
– Jos jokin asia vaikuttaa oudolta tai muuten huolestuttaa, asia kannattaa ottaa esille ikäihmisen kanssa. Ole siis rohkea ja kysy, huolehdi. Jos on viitteitä läheisväkivallasta, ilmoita tarvittaessa epäilystäsi poliisille tai tee niin sanottu huoli-ilmoitus sosiaaliviranomaisille, Tuomas Pöyhönen sanoo.
Huoli-ilmoitus voidaan tehdä, jos vaikuttaa siltä, että henkilö ei pysty vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan.
Entuudestaan tuntemattomien henkilöiden lisäksi myös lähipiiriin kuuluvat voivat käyttää hyväksi ikääntyneen ihmisen luottamusta.
Yhteydenpitoa sähköisesti ja nettishoppailua yhdessä
Maailma toimii valtaosin digitaalisesti, joten myös ikäihmisen on hallittava monia digitaalisia taitoja. Tässä lähipiiri voi olla suureksi avuksi ja opastaa esimeriksi tietokoneen ja älypuhelimen käyttöä.
– Digitaaliset taidot kyllä kehittyvät, kun niihin saa opastusta ja henkilö pitää niitä tarpeellisina.
Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi sähköisten lehtien lukeminen, automaattisesti avautuvien mainosten tunnistaminen, ponnahdusikkunoiden estäminen, sähköpostin roskapostisääntöjen luominen, viestien mukana tulevien linkkien ja liitteiden avaaminen tai avaamatta jättäminen ja pankkitunnusten käyttäminen.
– Tärkeää olisi myös oppia lukemaan nettitekstiä ja suhtautumaan siihen tarvittaessa myös kriittisesti, Pöyhönen korostaa.
Päivittäinen tekeminen luo varmuutta ja opettaa ikäihmisen käyttämään digilaitetta varmaotteisesti.
Kokeilemisen arvoista voisi olla myös yhteinen shoppailukierros internetin turvallisissa verkkokauppapaikoissa, joka päättyisi tuotteiden vertailun kautta osopäätökseen ja muutaman päivän päästä postipaketin noutamiseen yhdessä.
Yhteyttä voi pitää myös digitaalisesti. Jospa ensi keralla ei soitetakaan perinteisellä tavalla, vaan otetaan kuvayhteys tietokoneella tai puhelimella ja juodaan yhdessä kahvit mukavan jutustelun kera.
– Kun ikäihmisellä on käsitys digitaalisesta maailmasta, myös sitä kautta tehtävät huijauksia on paremmat mahdollisuudet välttää. Perusasiat kannattaa käydä usein läpi: poliisi, pankki tai mikään muukaan toimija ei koskaan kysy puhelimessa tai sähköpostilla pankkitunnuksia, Tuomas Pöyhönen korostaa.
Huijausten tekotavat muuttuvat nopeasti
Suomessa erilaisten poliisin tietoon tulleiden rikoslakirikosten uhriksi joutuu vuosittain noin 200 000 ihmistä, joista noin 20 000 on yli 65-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmän kuuluu noin 1,2 miljoonaa ihmistä, joista noin 1,6 prosenttia joutuu rikoksen uhriksi.
– Prosenttiluku ei vaikuta kovin suurelta, mutta jokainen niistä noin 20 000 rikoksen uhriksi joutuneesta asianomistajasta on liikaa. Asianomistajista noin 9 000 joutuu törkeän varkauden, varkauden tai näpistyksen uhriksi, noin 3 000 tulee petetyksi kotiovella tai verkossa ja noin 1000 joutuu pahoinpitelyn kohteeksi, Pöyhönen toteaa.
Pöyhönen kuitenkin muistuttaa, että huijausrikosten tilastoiminen ja tyypittely ovat hankalia, koska rikosten tekotavat ja tapahtumapaikat muuttuvat nopeasti.
Huijarit löytävät uhrinsa ikäihmisen arjen toiminnoissa
Rikolliset löytävät uhrinsa arjen toiminnoissa.
Esimerkiksi kauppa-asioilla tai pankkiautomaatilla viedään henkilön huomio pois ja anastetaan esimerkiksi lompakko, käteiset rahat tai maksukortti. Tai vastaavasti tunkeudutaan ikäihmisen asuntoon tekeytymällä kotipalveluhenkilöksi, vesimittarin lukijaksi, vesivahinkotarkastajaksi, koronasiivoojaksi, poliisiksi tai muuksi luotettavaksi toimijaksi.
Huijarit tavoittelevat ikäihmisten rahoja, arvotavaraa, pankkitunnuksia tai tulevat perimään tarkastuskäynnistä maksupäättelellä maksua.
– Mikäli asunnon ovelle ilmestyy henkilö, jota et tunne etkä odota ketään saapuvaksi eikä tapaamisesta ole etukäteen sovittu, pyydä hänet poistumaan paikalta ja soita hätänumeroon 112. Jos huijari onnistuu kuitenkin pääsemään asuntoon ja varastamaan pankkitunnukset tai pankkikortin, sulje se välittömästi soittamalla oman pankin sulkupalveluun ja soita pikaisesti hätänumeroon 112. Sulkupalvelun numero kannattaakin olla tallessa ja helposti saatavilla, Pöyhönen muistuttaa.
Myös verkossa huijareiden konstit ovat monenlaiset.
Rahaa ja henkilöllisyyksiä ei tavoitella vain murtautumalla erilaisiin tietojärjestelmiin, vaan tietoja kalastellaan ihmisiltä erilaisin tavoin. Tekovälineenä toimivat sähköposti, puhelut, tekstiviesti, ponnahdusikkunat, lukuisat internetin tuomat mahdollisuudet ja kauppapaikat tai niiden yhdistelmät.
– Tavoitteena tavoittaa mahdollisimman paljon ihmisiä helposti ja halvoin lähes olemattomin kustannuksin. Laajoissa tietomurroissa tai huijauksissa tekojen taustalla on järjestäytynyt ja kansainvälinen rikollisuus, Pöyhönen sanoo.
Erityisesti ikäihmisiin kohdistuvia rikosilmiöitä ja tekotapoja:
Valepoliisit ja muut valetoimijat
Valepoliisi-ilmiössä rikoksentekijä lähestyy uhria yleensä soittamalla esiintyen poliisina. Uhrille on kerrottu pankkitilin olevan vaarassa ja sieltä ollaan siirtämässä rahaa, jolloin poliisi tarvitsisi pankkitunnukset tämän estämiseksi.
Valepoliisi-toiminnasta on myös versioita, joissa on otettu lähempää kontaktia uhriin. Poliisiksi esittäytynyt rikoksentekijä on esimerkiksi kertonut uhrien olevan osana poliisin salaista operaatiota ja pyytänyt apua. Tällöin on pyydetty jättämään pankkikortti, koruja tai rahaa ulko-ovelle, auton takarenkaan luokse tai joku on tullut hakemaan niitä uhrin kotoa.
Valepoliisi-ilmiössä on myös ollut tapauksia, jossa rikoksentekijät ilmestyvät suoraan ovelle ja pyydetään poliisina esiintyen näitä samoja asioita tai pyritään asuntoon sisään.
Poliisi ei kysele pankkitunnuksia tai pyydä siviili-ihmisiä mukaan salaisin operaatioihin. Poliisin tunnistaa virkapuvusta ja siviiliasuisen poliisin virkamerkistä, ikkunasta voi vilkaista myös poliisiautoa tai kysyä, että minne autonne jätitte. Valeprofiiliin soveltuvat myös muut luottamusta herättävät ammattiryhmät ja toimijat sepitetyn ja valheellisen tarinan kera, jolla luodaan uskottava tarina huijattavalle.
Rakkauspetokset
Huijari muodostaa yhteyden rikoksen uhriin yleensä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostin välityksellä. Rikoksentekijä on usein esittäytynyt sotilaaksi, lääkäriksi tai muuksi ulkomailla työskenteleväksi henkilöksi ja hän alkaa nopeasti pyytää jollakin verukkeella rahaa. Verukkeita voivat olla esimerkiksi tapaaminen, suuren rahasumman saaminen, jokin ongelma tai jopa hengenhätä, johon hän on kertomansa mukaan joutunut. Lähtökohtana on, että henkilö tarvitsee ilmoittamaansa toimenpidettä varten rahaa.
Älä usko, kyseenlaista, äläkä lähetä rahaa.
PIN-koodien urkinta
Eräs varsinkin ikäihmisiin kohdistunut rikosilmiö on PIN-koodien urkinta nosto- tai talletusautomaatilla tai oston yhteydessä kaupan kassalla.
Nosto- tai talletustapahtuman aikana uhrin PIN-koodi urkitaan selän takaa ja tapahtuman loppuvaiheessa rikoksentekijä koputtaa tai tönäisee uhria olkapäälle osoittaen, että tältä on tippunut rahaa maahan. Kun uhri on kumartunut nostamaan pudonneen rahan maasta, on rikoksentekijä ottanut kortin automaatista ja vaihtanut sen toiseen pankkikorttiin (usein aiemmin anastettuun), jolloin uhri ei ole heti tajunnut tulleensa huijatuksi.
Kaupan kassalla tehtynä tekotapana uhrin PIN-koodi urkittu tämän maksaessa tuotteet, ja kun uhri päässyt kaupasta ulos, niin häneltä on menty kysymään neuvoa ja samalla anastettu esimerkiksi lompakko tai laukku.
Kauppaliikkeissä PIN-koodien urkintaa ovat vähentänyt turvavälit ja lähimaksuominaisuuden käytön lisääntyminen. Muista suojata PIN-koodisi sitä näppäillessäsi ja varmistaa selusta sekä asettaa päivittäiset käteisen nosto- ja maksuturvarajat pankkikortille.
Pankkien tietojenpäivityshuijaukset
Poliisin tietoon on tullut huijauksia, joissa pankin nimissä on lähetetty sähköposti, jossa pyydetään päivittämään tietoja esimerkiksi puutteellisen tietoturvan takia. Sähköpostilinkkiä käyttäen tai tekstiviestillä lähetetyn linkin kautta uhri on ohjattu valesivustolle, jossa pyydetään syöttämään pankkitunnukset ja sitä kautta pankkitunnukset on saatu rikollisten haltuun.
Epämääräistä linkkiä ei pidä klikata sähköpostissa tai tekstiviestissä. Kirjaudu tarkastamaan maksuasiat ja pankin lähettämät viesti käyttämäsi pankin virallisilta verkkosivuilta henkilökohtaisten pankkitunnusten kanssa ja kysy tarvittaessa neuvoa läheiseltäsi. Älä siis hätäännyt ja hätäile, toimi kuten sinua on opetettu.
Halaushuijaukset
Kesän ilmiönä on esiintynyt ulkomaalaisten rikollisryhmien tekemät niin sanotut halaushuijaukset, joissa tullaan ensin kysymään ohjetta esimerkiksi sairaalaan, kaupustelemaan jotakin tai muuten vain juttelemaan. Uhria on halattu kiitoksena tai lahjoittamalla rihkamakoru, ja siinä yhteydessä anastettu uhrilta kello, koru tai lompakko. Tekotapa on usein niin hienovarainen, ettei uhri heti huomaa joutuneensa rikoksen uhriksi.
Älä siis anna tuntemattomien tulla liian lähelle.
”Sukulaispoika”-huijaukset
Huijari soittaa rikoksen uhrille ja kertoo olevan esimerkiksi tämän tyttärenpoika, pojanpoika tai vävy. Tämän jälkeen annetaan uhrin ensin arvuutella, että ”etkös muista kuka mä olen tai mikä mun nimi oli”. Kun uhri arvaa, niin ollaankin juuri hän. Tämän jälkeen ikäihmiselle kerrotaan jotakin järkyttävää tai aitoa huolta herättävää häikäilemätöntä valetta, joka herätetään ikäihmisen auttamishalu, esimerkiksi kolarista, jonka hoitamiseksi tarvitaan heti rahaa. Pyydetään pankkitunnuksia tai siirtämään rahaa pankkitilille, toimittamaan rahat sovittuun paikaan tai mitä nyt kulloinkin mieleen tulee valehdella.
Suhtaudu tuntemattomiin tai tunnistamattomiin puhelinnumeroihin epäilevästi ja varmista soittaja keskustelemalla. Takaisin ei kannata soittaa, koska kyseessä voi olla maksullinen numero. Varmista, että sinulla ystäviesi, läheistesi ja muiden tuntemiesi ihmisten numerot tallennettuna puhelimeen, mikä helpottaa soittajan tunnistamista.
Suojaudu rikoksilta ennakolta
Paras keino välttyä huijauksilta on estää niitä ennakolta. Koska poliisi ei välttämättä tavoita viesteillään ikäihmisiä suoraan, läheiset ja ikäihmisten kanssa toimivat ovat tärkeitä valistajia ja varoittajia.
– Huolehtikaa, että ikäihmisten asuntojen ovissa on riittävät ja nykyaikaiset lukot, turvaketjut, ovisilmät ja mahdollisesti ovipuhelimet ja muut turvalaitteet tai hälyttimet. Vastaavasti älylaitteissa on ajantasaiset päivitykset ja virustorjuntaohjelmat ja ettei PIN-koodeja, salasanoja ja pankkitunnuksia säilytetä samoissa paikoissa tai merkitä älylaitteiden kuoriin. Opastakaa ikäihmisiä käyttämään laitteita oikein, Tuomas Pöyhönen muistuttaa.
Pöyhösen mukaan ikäihmisten kanssa olisi myös hyvä keskustella huijausten mahdollisuudesta sekä suojautumisesta ja varautumisesta.
– Huolehtikaa, opastakaa ja pitäkää yhteyttä ikäihmisiin, hän kannustaa
Ohjeita rikoksilta suojautumiseen:
Poliisi, pankki tai mikään muukaan toimija ei koskaan kysy puhelimessa pankkitunnuksia.
Poliisi ei pyydä jättämään arvo-omaisuuttasi haettavaksi.
Oikealla poliisilla on virkamerkki, jonka hän esittää.
Älä päästä asuntoosi henkilöä, jonka tarkoitusperää et tiedä.
Suhtaudu terveellä epäilyksellä tuntemattomien lähestymisiin. Vetäydy tarvittaessa kauemmas.
Suhtaudu aina epäilevästi tuntemattomien rahapyyntöihin, vaikka tarina olisi kuinka tunteisiin vetoava. Jos lähetät rahaa, et todennäköisesti saa niitä takaisin.
Hoida pankkiasiat verkossa, aina pankin verkkosivujen kautta.
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, tee rikosilmoitus. Myös huijausyrityksistä tulee ilmoittaa poliisille ja akuutissa tilanteessa hätäkeskukseen. Rikoksen uhreille on saatavilla palveluja muun muassa rikosuhripäivystyksestä.
Lisää tietoa:
Poliisin verkkosivulla lisää tietoa huijauksista https://www.poliisi.fi/rikokset/huijaukset
Kuluttajaliiton Huijarit kuriin -kampanja https://www.kuluttajaliitto.fi/kampanjat/huijausinfo/
Onni on vanheta varautuen https://www.vanheneminen.fi/kampanja
Videot:
Seniori: Maksukorttihuijaukset
Seniori: Romanssihuijaukset
