NordenBladet — Poliisi on jatkanut eilen Puumalassa palaneen kesäasunnon palonsyyn selvittämistä.Palon sattuessa mökillä oli kymmenen nuorta aikuista viettämässä viikonloppua. Mökissä olleista yksi menehtyi tulipalon seurauksena ja muutama sai suurempia palovammoja.
Poliisi on jatkanut eilen Puumalassa palaneen kesäasunnon palonsyyn selvittämistä.
Palon sattuessa mökillä oli kymmenen nuorta aikuista viettämässä viikonloppua. Mökissä olleista yksi menehtyi tulipalon seurauksena ja muutama sai suurempia palovammoja.
Tulipalon epäillään saaneen alkunsa päämökistä, joka tuhoutui palossa täydellisesti. Poliisi on tehnyt tänään palopaikalla palonsyyntutkintaa ja sen mukaan palolle ei suoraan voida sanoa selkeää syttymissyytä tässä vaiheessa tutkintaa. Poliisi jatkaa tapahtumien ja palonsyyn selvittämistä muun muassa puhuttamalla ja kuulemalla asianosaisia.
NordenBladet — Alaikäisten ryöstörikollisuus on yksi eniten Helsingin poliisin nuorisoryhmää työllistävistä rikoslajeista. Esitutkinnan vaativuus johtuu esimerkiksi siitä, että tapauksissa on yleensä useita epäiltyjä. Lisäksi alaikäisten kohdalla pakkokeinojen käyttökynnys on täysi-ikäisiä korkeampi, joten esitutkintaa ei välttämättä pystytä turvaamaan pidättämisellä tai vangitsemisella samaan tapaan kuin täysi-ikäisten kanssa.Ryöstö on rikoksena vakava. Ryöstörikoksen tunnusmerkistö täyttyy, kun epäilty käyttää väkivaltaa tai uhkaa sillä ja anastaa samalla uhrilta omaisuutta. Perusmuotoisesta ryöstöstä voi saada vankeutta neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen. Törkeäksi ryöstön voi tehdä esimerkiksi uhrille aiheutetut vakavat vammat, raaka tekotapa tai teräaseen käyttö. Törkeän tekomuodon rangaistushaarukka on kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen vankeutta.Kohteena nuorten ryöstöissä ovat yleensä toiset alaikäiset. Nuoret ryöstävät ikätovereiltaan muun muassa käteistä rahaa, erilaisia vaatteita ja asusteita, puhelimia, kuulokkeita sekä muuta helposti päältä vietävää omaisuutta. Joskus epäillyt sopivat uhrien kanssa tavaroiden tai huumausaineiden kaupasta verkossa tai somessa ja anastavat tuotteet tai rahat myyntitilanteessa.Tyypillisesti nuoret tekevät ryöstöjä ryhmässä, kun taas täysi-ikäiset suorittavat ryöstön yleensä yksin. Ryhmässä ryösteleviä nuoria yhdistää esimerkiksi kieli- tai kulttuuritausta, lastenkotitausta tai asuinalue. Lähes aina epäilty on poika.Suuri osa ryöstörikoksia tekevistä nuorista on 15–17-vuotiaita. Joissakin harvoissa tapauksissa epäilty voi olla jopa alle 12-vuotias. – Toisinaan nuoret käyttävät ryöstöissä apuna fyysistä väkivaltaa, mutta tavallisempaa on pelkkä uhkaaminen. Törkeäksi tekomuodon tekee yleensä se, että teossa on käytetty uhkaamiseen teräasetta. Näitä on noin viidesosa kaikista ryöstöistä, sanoo rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisin nuorisoryhmästä.Ryöstörikosten tutkinnassa alkaa olla tyypillistä, ettei asianomistaja, todistaja tai kanssaepäilty halua kertoa asiasta. Yleensä syynä on pelko kostosta tai ”vasikan” maineen saamisesta. – Henkilön velvollisuus kertoa tapauksesta on asemasta riippuen erilainen. Siinä missä rikoksesta epäilty saa vaieta koko esitutkinnan ajaksi ja asianomistaja kertoa vain sen minkä haluaa, todistajan täytyy kertoa totuudenmukaisesti kaikki rikosepäilystä tiedossa olevat seikat, toteaa Forss.Ryöstöjen lukumäärät vaihtelevat vuosittain Kuva 1. Alaikäisten ryöstörikollisuus näkyy erityisesti suurten poliisilaitosten alueilla.Poliisin tilastoissa alaikäisten ryöstörikosten lukumäärät vaihtelevat paljon vuosittain. Vaihtelu johtuu ensinnäkin siitä, että uusia ikäluokkia kasvaa ikään, jossa rikosaktiivisuus lisääntyy. Toiseksi yksi ikäluokka siirtyy joka vuosi täysi-ikäisten tilastoihin. Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmälle on kirjattu 65 ryöstörikosilmoitusta tammi-huhtikuussa 2022. Yllä olevassa tilastossa (Kuva 1.) luku on kuitenkin vain 48 tapausta. Syynä erotukseen on, että poliisin tilastoissa alaikäisyys näkyy vain silloin, jos rikosilmoitukseen on merkitty alaikäinen epäilty.– Rikosilmoituksia on kirjattu nimenomaan nuorisoryhmälle, koska rikosilmoituksen tiedoista pystyy päättelemään, että epäillyt ovat todennäköisesti alaikäisiä, sanoo rikoskomisario Marko Forss.Ryöstörikosten määrä on kasvanut Helsingin alueella kevään aikana. Poliisi on kirjannut toukokuussa lähes 20 rikosilmoitusta, jotka eivät näy yllä olevassa tilastokuvassa.Poliisin tilastojen hahmottamista vaikeuttaa se, että luvut tilastoissa kasvavat, kun tapaukseen on merkitty useita epäiltyjä. Jos poliisi kirjaa yhteen rikosilmoitukseen neljä epäiltyä, myös luku tilastossa lisääntyy neljällä. Esimerkiksi taannoinen piikki alle 15-vuotiaiden törkeissä ryöstöissä johtui osaksi siitä, että rikosilmoitukseen oli kirjattu molemmille asianomistajille nimikkeinä omat törkeät ryöstöt. Ryöstössä oli lähes 10 epäiltyä. Kyse oli siis yhdestä rikosilmoituksesta, joka kuitenkin nosti lukumäärää tilastossa 20:llä. Valtakunnallisesti Suomessa selvitetään yleensä vuosittain noin puolet kaikista ryöstörikoksista. Tällä hetkellä nuorisoryhmän rikosilmoituksista noin kahteen kolmasosaan on kirjattu ainakin yksi epäilty, joten tilanne on siltä osin suhteellisen hyvä. Alaikäisten ryöstörikoksilla ei ole suoraa yhteyttä katujengeihinViime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon niin sanotuista katujengeistä. Katuryöstöjä tekevät alaikäiset liittyvät harvemmin katujengi-ilmiöön.Ryöstöistä epäillyt eivät ole järjestäytyneet samalla tavalla kuin katujengien jäsenet, vaikka ryöstelijöitä saattaa yhdistää esimerkiksi asuinalue. Katujengit eivät myöskään yleensä muodostu alaikäisten ryhmittymien ympärille, ja esimerkiksi taannoin neljästätoista katujengioikeudenkäynnissä tuomitusta vain yksi oli alaikäinen.Ryöstöihin osallistuvilla lapsilla on kuitenkin riski ajautua helpommin jengien jäseneksi kuin nuorilla, jotka eivät tee rikoksia. Lisäksi alaikäisen riski liittyä katujengiin on selvästi korkeampi kuin osallistuminen perinteisten järjestäytyneen rikollisuuden ryhmien toimintaan.– Syynä tähän on esimerkiksi katujengien vahva näkyvyys sosiaalisessa mediassa, minkä perusteella nuoret voivat alkaa ihannoimaan jengien toimintaa. On esimerkiksi suhteellisen yleistä, että huumausainekauppaa tekevien lasten puhelimista löytyy laite-etsinnässä kuvia rahatukoista ja jengeille tyypillisiä poseerauksia eri rekvisiitan kanssa, sanoo rikoskomisario Marko Forss.Hatkaaminen on yksi syy rikoskierteen jatkumiseenRyöstöistä epäillyt alaikäiset ovat usein niin sanotusti hatkassa, eli poistuneet ilman lupaa lastensuojelulaitoksesta tai jättäneet palaamatta sinne. Esimerkiksi vuonna 2021 pelkästään Helsingissä kirjattiin 600 virka-apupyyntöä sen takia, että lapsi oli hatkannut.– Toissa vuonna luku oli noin 800, mutta vaikka luku on laskusuunnassa, on se edelleen aivan liian suuri ja säteilee poliisin toimintaan, sanoo rikoskomisario Marko Forss.Lastensuojelulaista löytyy keinoina esimerkiksi liikkumisvapaudenrajoitus (LVR) ja erityisen huolenpidon jakso (EHO). LVR ei toimi poliisin näkökulmasta, koska lapsi voi hatkata yhä uudelleen ilman tiukennusta rajoitustoimeen. EHO-jaksoilta nuoret karkaavat harvemmin, mutta pääseminen kyseiselle jaksolle on hidasta ja paikkoihin on yleensä useiden kuukausien jonot.– Lastensuojelun resurssit ja keinot puuttua lasten hatkaamiseen, päihdekierteeseen tai terveyttä vahingoittavaan käyttäytymiseen näyttäytyvät osittain tehottomina meidän suuntaamme. Yhteistyö sosiaaliviranomaisten kanssa toimii muutoin hyvin. Valitettavasti osa lapsista joudutaan vangitsemaan rikoskierteen takia, koska lapsella ei ole ollut mahdollisuutta EHO-paikkaan. Esimerkiksi Virossa tuomioistuin voi vangitsemisen sijaan määrätä lapsen koulukotiin, jolla pystytään yleensä välttämään vangitseminen, kertoo rikoskomisario Marko Forss.Poliisi pystyy puuttumaan nuorten hatkaamiseen, päihteidenkäyttöön ja mahdolliseen rikoskierteeseen pakkokeinoilla. Ne ovat yleensä lyhytaikaisia keinoja, ja päätavoitteena on aina oltava rikosten ennalta estäminen. Sosiaaliviranomaisen ja erilaisten sidosryhmien tehtävä on tarjota pitkäaikaista tukea, joskin poliisin ennalta estävä toiminto voi tehdä myös pidempiaikaista toimintaa nuoren rinnalla. Esimerkiksi Aseman Lapset ry on tehnyt Helsingin poliisilaitoksen kanssa tiivistä yhteistyötä.Poliisi voi määrätä nuoren matkustuskieltoon. Tuomioistuin päättää tehostettuun matkustuskieltoon määräämisestä ja viimesijaisesta vaihtoehdosta, eli vangitsemisesta.– Voidaan vielä erikseen painottaa, että kyseessä ei ole rangaistukset, vaan pakkokeinoilla pyritään turvaamaan rikoksen selvittämistä tai katkaisemaan rikoskierre. Siinä mielessä ne rinnastuvat lastensuojelulain mukaisiin rajoitustoimiin rikoskierteen katkaisemiseen liittyen, toteaa Marko ForssMatkustuskiellon molemmissa muodoissa voidaan määrätä erilaisia rajoituksia lapselle. Tehostettu matkustuskielto eroaa perusmuotoisesta siten, että lapsen sijaintia valvotaan sähköisesti jalkaan asennettavalla pannalla. Matkustuskiellon molemmissa muodoissa on mahdollista määrätä, että lapsen täytyy pysyä tai pysyä poissa tietyltä alueelta. Lisäksi lapselle voidaan määrätä asunnossa pysymisvelvoite kotona tai lastensuojelulaitoksessa esimerkiksi kello 18–06 väliseksi ajaksi. Lisäksi voidaan määrätä ilmoittautumisvelvollisuus poliisiasemalle ja kieltää yhteydenpito rikokseen liittyviin henkilöihin. Jos lapsi rikkoo kieltoja, voidaan hänet pidättää ja vangita.Edellä kuvailtu matkustuskieltojen toimintamalli on osoittautunut poliisin näkökulmasta useassa tapauksessa tehokkaaksi tavaksi saada alaikäinen rauhoittumaan lastensuojelulaitokseen.Nuorisoryhmä ja ennalta estävä toiminto tekevät yhteistyötäHelsingin poliisin nuorisoryhmä ja ennalta estävä toiminto (EET) auttavat toisiaan nuorten asioiden selvittämisessä. Tavoitteena on päästä puuttumaan alaikäisten väliseen rikollisuuteen entistä paremmin. – Rikoksesta epäiltyjä alaikäisiä nuoria, mutta myös rikosten uhreja, otetaan moniammatillisen Ankkuritiimin asiakkaaksi. Tiimissä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden, psykiatrisen sairaanhoitajan ja poliisien tavoite on löytää ratkaisuja rikoskierteen katkaisemiseksi sekä tarvittavan avun löytämiseksi yhteistyössä nuoren ja hänen perheensä kanssa. Viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä pystytään tehokkaasti vaikuttamaan nuorten tekemien rikosten vähentämiseen, kertoo komisario Katja Nissinen ennalta estävästä toiminnosta.Ennalta estävän toiminnon partiot jalkautuvat nuorten keskuuteen paikoille, jossa nuoret viettävät paljon aikaa ja joissa ryöstörikoksiakin on tapahtunut. Usein ryöstöt sijoittuvat ilta-aikaan joukkoliikenneasemille ja kauppakeskuksiin. Ryöstöjä tapahtuu silti ympäri Helsinkiä, ja poliisi valvoo nuorten tilannetta samalla, kun ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta kaupungilla.Osa EET:n poliiseista työskentelee sosiaalisessa mediassa, ja heillä on niin kutsutut virkaprofiilit. Poliisin on tärkeää olla kaupungin lisäksi läsnä kanavissa, joissa nuoret kuluttavat vapaa-aikaansa. Somepoliisit viestivät nuorille esimerkiksi alaikäisten keskuudessa ajankohtaisista rikosilmiöistä ja rikosten seurauksista.
Alaikäisten ryöstörikollisuus on yksi eniten Helsingin poliisin nuorisoryhmää työllistävistä rikoslajeista. Esitutkinnan vaativuus johtuu esimerkiksi siitä, että tapauksissa on yleensä useita epäiltyjä. Lisäksi alaikäisten kohdalla pakkokeinojen käyttökynnys on täysi-ikäisiä korkeampi, joten esitutkintaa ei välttämättä pystytä turvaamaan pidättämisellä tai vangitsemisella samaan tapaan kuin täysi-ikäisten kanssa.
Ryöstö on rikoksena vakava. Ryöstörikoksen tunnusmerkistö täyttyy, kun epäilty käyttää väkivaltaa tai uhkaa sillä ja anastaa samalla uhrilta omaisuutta.
Perusmuotoisesta ryöstöstä voi saada vankeutta neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen. Törkeäksi ryöstön voi tehdä esimerkiksi uhrille aiheutetut vakavat vammat, raaka tekotapa tai teräaseen käyttö. Törkeän tekomuodon rangaistushaarukka on kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen vankeutta.
Kohteena nuorten ryöstöissä ovat yleensä toiset alaikäiset. Nuoret ryöstävät ikätovereiltaan muun muassa käteistä rahaa, erilaisia vaatteita ja asusteita, puhelimia, kuulokkeita sekä muuta helposti päältä vietävää omaisuutta. Joskus epäillyt sopivat uhrien kanssa tavaroiden tai huumausaineiden kaupasta verkossa tai somessa ja anastavat tuotteet tai rahat myyntitilanteessa.
Tyypillisesti nuoret tekevät ryöstöjä ryhmässä, kun taas täysi-ikäiset suorittavat ryöstön yleensä yksin. Ryhmässä ryösteleviä nuoria yhdistää esimerkiksi kieli- tai kulttuuritausta, lastenkotitausta tai asuinalue. Lähes aina epäilty on poika.
Suuri osa ryöstörikoksia tekevistä nuorista on 15–17-vuotiaita. Joissakin harvoissa tapauksissa epäilty voi olla jopa alle 12-vuotias.
– Toisinaan nuoret käyttävät ryöstöissä apuna fyysistä väkivaltaa, mutta tavallisempaa on pelkkä uhkaaminen. Törkeäksi tekomuodon tekee yleensä se, että teossa on käytetty uhkaamiseen teräasetta. Näitä on noin viidesosa kaikista ryöstöistä, sanoo rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisin nuorisoryhmästä.
Ryöstörikosten tutkinnassa alkaa olla tyypillistä, ettei asianomistaja, todistaja tai kanssaepäilty halua kertoa asiasta. Yleensä syynä on pelko kostosta tai ”vasikan” maineen saamisesta.
– Henkilön velvollisuus kertoa tapauksesta on asemasta riippuen erilainen. Siinä missä rikoksesta epäilty saa vaieta koko esitutkinnan ajaksi ja asianomistaja kertoa vain sen minkä haluaa, todistajan täytyy kertoa totuudenmukaisesti kaikki rikosepäilystä tiedossa olevat seikat, toteaa Forss.
Ryöstöjen lukumäärät vaihtelevat vuosittain
Kuva 1. Alaikäisten ryöstörikollisuus näkyy erityisesti suurten poliisilaitosten alueilla.
Poliisin tilastoissa alaikäisten ryöstörikosten lukumäärät vaihtelevat paljon vuosittain. Vaihtelu johtuu ensinnäkin siitä, että uusia ikäluokkia kasvaa ikään, jossa rikosaktiivisuus lisääntyy. Toiseksi yksi ikäluokka siirtyy joka vuosi täysi-ikäisten tilastoihin.
Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmälle on kirjattu 65 ryöstörikosilmoitusta tammi-huhtikuussa 2022. Yllä olevassa tilastossa (Kuva 1.) luku on kuitenkin vain 48 tapausta. Syynä erotukseen on, että poliisin tilastoissa alaikäisyys näkyy vain silloin, jos rikosilmoitukseen on merkitty alaikäinen epäilty.
– Rikosilmoituksia on kirjattu nimenomaan nuorisoryhmälle, koska rikosilmoituksen tiedoista pystyy päättelemään, että epäillyt ovat todennäköisesti alaikäisiä, sanoo rikoskomisario Marko Forss.
Ryöstörikosten määrä on kasvanut Helsingin alueella kevään aikana. Poliisi on kirjannut toukokuussa lähes 20 rikosilmoitusta, jotka eivät näy yllä olevassa tilastokuvassa.
Poliisin tilastojen hahmottamista vaikeuttaa se, että luvut tilastoissa kasvavat, kun tapaukseen on merkitty useita epäiltyjä. Jos poliisi kirjaa yhteen rikosilmoitukseen neljä epäiltyä, myös luku tilastossa lisääntyy neljällä.
Esimerkiksi taannoinen piikki alle 15-vuotiaiden törkeissä ryöstöissä johtui osaksi siitä, että rikosilmoitukseen oli kirjattu molemmille asianomistajille nimikkeinä omat törkeät ryöstöt. Ryöstössä oli lähes 10 epäiltyä. Kyse oli siis yhdestä rikosilmoituksesta, joka kuitenkin nosti lukumäärää tilastossa 20:llä.
Valtakunnallisesti Suomessa selvitetään yleensä vuosittain noin puolet kaikista ryöstörikoksista. Tällä hetkellä nuorisoryhmän rikosilmoituksista noin kahteen kolmasosaan on kirjattu ainakin yksi epäilty, joten tilanne on siltä osin suhteellisen hyvä.
Alaikäisten ryöstörikoksilla ei ole suoraa yhteyttä katujengeihin
Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon niin sanotuista katujengeistä. Katuryöstöjä tekevät alaikäiset liittyvät harvemmin katujengi-ilmiöön.
Ryöstöistä epäillyt eivät ole järjestäytyneet samalla tavalla kuin katujengien jäsenet, vaikka ryöstelijöitä saattaa yhdistää esimerkiksi asuinalue. Katujengit eivät myöskään yleensä muodostu alaikäisten ryhmittymien ympärille, ja esimerkiksi taannoin neljästätoista katujengioikeudenkäynnissä tuomitusta vain yksi oli alaikäinen.
Ryöstöihin osallistuvilla lapsilla on kuitenkin riski ajautua helpommin jengien jäseneksi kuin nuorilla, jotka eivät tee rikoksia. Lisäksi alaikäisen riski liittyä katujengiin on selvästi korkeampi kuin osallistuminen perinteisten järjestäytyneen rikollisuuden ryhmien toimintaan.
– Syynä tähän on esimerkiksi katujengien vahva näkyvyys sosiaalisessa mediassa, minkä perusteella nuoret voivat alkaa ihannoimaan jengien toimintaa. On esimerkiksi suhteellisen yleistä, että huumausainekauppaa tekevien lasten puhelimista löytyy laite-etsinnässä kuvia rahatukoista ja jengeille tyypillisiä poseerauksia eri rekvisiitan kanssa, sanoo rikoskomisario Marko Forss.
Hatkaaminen on yksi syy rikoskierteen jatkumiseen
Ryöstöistä epäillyt alaikäiset ovat usein niin sanotusti hatkassa, eli poistuneet ilman lupaa lastensuojelulaitoksesta tai jättäneet palaamatta sinne. Esimerkiksi vuonna 2021 pelkästään Helsingissä kirjattiin 600 virka-apupyyntöä sen takia, että lapsi oli hatkannut.
– Toissa vuonna luku oli noin 800, mutta vaikka luku on laskusuunnassa, on se edelleen aivan liian suuri ja säteilee poliisin toimintaan, sanoo rikoskomisario Marko Forss.
Lastensuojelulaista löytyy keinoina esimerkiksi liikkumisvapaudenrajoitus (LVR) ja erityisen huolenpidon jakso (EHO). LVR ei toimi poliisin näkökulmasta, koska lapsi voi hatkata yhä uudelleen ilman tiukennusta rajoitustoimeen.
EHO-jaksoilta nuoret karkaavat harvemmin, mutta pääseminen kyseiselle jaksolle on hidasta ja paikkoihin on yleensä useiden kuukausien jonot.
– Lastensuojelun resurssit ja keinot puuttua lasten hatkaamiseen, päihdekierteeseen tai terveyttä vahingoittavaan käyttäytymiseen näyttäytyvät osittain tehottomina meidän suuntaamme. Yhteistyö sosiaaliviranomaisten kanssa toimii muutoin hyvin. Valitettavasti osa lapsista joudutaan vangitsemaan rikoskierteen takia, koska lapsella ei ole ollut mahdollisuutta EHO-paikkaan. Esimerkiksi Virossa tuomioistuin voi vangitsemisen sijaan määrätä lapsen koulukotiin, jolla pystytään yleensä välttämään vangitseminen, kertoo rikoskomisario Marko Forss.
Poliisi pystyy puuttumaan nuorten hatkaamiseen, päihteidenkäyttöön ja mahdolliseen rikoskierteeseen pakkokeinoilla. Ne ovat yleensä lyhytaikaisia keinoja, ja päätavoitteena on aina oltava rikosten ennalta estäminen.
Sosiaaliviranomaisen ja erilaisten sidosryhmien tehtävä on tarjota pitkäaikaista tukea, joskin poliisin ennalta estävä toiminto voi tehdä myös pidempiaikaista toimintaa nuoren rinnalla. Esimerkiksi Aseman Lapset ry on tehnyt Helsingin poliisilaitoksen kanssa tiivistä yhteistyötä.
Poliisi voi määrätä nuoren matkustuskieltoon. Tuomioistuin päättää tehostettuun matkustuskieltoon määräämisestä ja viimesijaisesta vaihtoehdosta, eli vangitsemisesta.
– Voidaan vielä erikseen painottaa, että kyseessä ei ole rangaistukset, vaan pakkokeinoilla pyritään turvaamaan rikoksen selvittämistä tai katkaisemaan rikoskierre. Siinä mielessä ne rinnastuvat lastensuojelulain mukaisiin rajoitustoimiin rikoskierteen katkaisemiseen liittyen, toteaa Marko Forss
Matkustuskiellon molemmissa muodoissa voidaan määrätä erilaisia rajoituksia lapselle. Tehostettu matkustuskielto eroaa perusmuotoisesta siten, että lapsen sijaintia valvotaan sähköisesti jalkaan asennettavalla pannalla.
Matkustuskiellon molemmissa muodoissa on mahdollista määrätä, että lapsen täytyy pysyä tai pysyä poissa tietyltä alueelta. Lisäksi lapselle voidaan määrätä asunnossa pysymisvelvoite kotona tai lastensuojelulaitoksessa esimerkiksi kello 18–06 väliseksi ajaksi. Lisäksi voidaan määrätä ilmoittautumisvelvollisuus poliisiasemalle ja kieltää yhteydenpito rikokseen liittyviin henkilöihin. Jos lapsi rikkoo kieltoja, voidaan hänet pidättää ja vangita.
Edellä kuvailtu matkustuskieltojen toimintamalli on osoittautunut poliisin näkökulmasta useassa tapauksessa tehokkaaksi tavaksi saada alaikäinen rauhoittumaan lastensuojelulaitokseen.
Nuorisoryhmä ja ennalta estävä toiminto tekevät yhteistyötä
Helsingin poliisin nuorisoryhmä ja ennalta estävä toiminto (EET) auttavat toisiaan nuorten asioiden selvittämisessä. Tavoitteena on päästä puuttumaan alaikäisten väliseen rikollisuuteen entistä paremmin.
– Rikoksesta epäiltyjä alaikäisiä nuoria, mutta myös rikosten uhreja, otetaan moniammatillisen Ankkuritiimin asiakkaaksi. Tiimissä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden, psykiatrisen sairaanhoitajan ja poliisien tavoite on löytää ratkaisuja rikoskierteen katkaisemiseksi sekä tarvittavan avun löytämiseksi yhteistyössä nuoren ja hänen perheensä kanssa. Viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä pystytään tehokkaasti vaikuttamaan nuorten tekemien rikosten vähentämiseen, kertoo komisario Katja Nissinen ennalta estävästä toiminnosta.
Ennalta estävän toiminnon partiot jalkautuvat nuorten keskuuteen paikoille, jossa nuoret viettävät paljon aikaa ja joissa ryöstörikoksiakin on tapahtunut. Usein ryöstöt sijoittuvat ilta-aikaan joukkoliikenneasemille ja kauppakeskuksiin. Ryöstöjä tapahtuu silti ympäri Helsinkiä, ja poliisi valvoo nuorten tilannetta samalla, kun ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta kaupungilla.
Osa EET:n poliiseista työskentelee sosiaalisessa mediassa, ja heillä on niin kutsutut virkaprofiilit. Poliisin on tärkeää olla kaupungin lisäksi läsnä kanavissa, joissa nuoret kuluttavat vapaa-aikaansa. Somepoliisit viestivät nuorille esimerkiksi alaikäisten keskuudessa ajankohtaisista rikosilmiöistä ja rikosten seurauksista.
NordenBladet — Imatralla Meltolan kaupunginosassa 26.5.2022 palaneen omakotitalon syttymissyyn tutkinta on valmistunut. Tutkinnassa esiinnousseiden asioiden perusteella asiassa aloitetaan esitutkinta.Poliisi on tutkinut Imatralla Meltolan kaupunginosassa toukokuun lopussa sattuneen omakotitalon tulipalon syttymissyytä. Palossa tuhoutui omakotitalo ja sen irtaimisto. – Tutkinnassa on noussut esille asioita, joiden takia poliisi on päättänyt aloittaa asiassa esitutkinnan. Tutkintanimikkeenä asiassa on varomaton käsittely, kertoo rikoskomisario Harri Horttanainen. Asiaan liittyvien tutkinnallisten ja arkaluonteisten seikkojen takia poliisi ei tiedota asiasta enempää.
Imatralla Meltolan kaupunginosassa 26.5.2022 palaneen omakotitalon syttymissyyn tutkinta on valmistunut. Tutkinnassa esiinnousseiden asioiden perusteella asiassa aloitetaan esitutkinta.
Poliisi on tutkinut Imatralla Meltolan kaupunginosassa toukokuun lopussa sattuneen omakotitalon tulipalon syttymissyytä. Palossa tuhoutui omakotitalo ja sen irtaimisto.
– Tutkinnassa on noussut esille asioita, joiden takia poliisi on päättänyt aloittaa asiassa esitutkinnan. Tutkintanimikkeenä asiassa on varomaton käsittely, kertoo rikoskomisario Harri Horttanainen.
Asiaan liittyvien tutkinnallisten ja arkaluonteisten seikkojen takia poliisi ei tiedota asiasta enempää.
NordenBladet — Onnettomuudet, väkivaltarikokset ja rattijuopot työllistivät poliisia viikonloppuna.Pohjanmaan poliisilla on varsin kiireinen viikonloppu takana. Yhteensä poliisi hoiti 640 tehtävää. Poliisia työllistivät erityisesti erilaiset väkivaltarikokset sekä rattijuopumukset. Viikonloppu oli erityisen synkkä tapaturmaisten kuolemien osalta Etelä-Pohjanmaan alueella. Kuortaneella iäkäs mies menehtyi traktorin perälevyn väliin puristumalla. Evijärvellä mies menehtyi liikenneonnettomuudessa, jossa onnettomuusauto päätyi katolleen vesiojaan. Alavudella mies menehtyi tasoristeysonnettomuudessa junan törmätessä henkilöautoon Hakojärvellä. Rattijuopumustapauksia kirjattiin viikonloppuna 17 kappaletta, joista kahdeksan olivat törkeitä. Rattijuoppoja tavattiin ympäri koko poliisilaitoksen aluetta, Vaasassa ja Kannuksessa kaksi, sekä yksi Evijärvellä, Karijoella, Alavudella, Kauhajoella, Kurikassa, Kauhavalla, Seinäjoella, Uudessakaarlepyyssä, Maalahdessa ja Vöyrillä. Alavudella kantatie 66:lla poliisi mittautti lauantaina aamupäivällä henkilöauton nopeudeksi 176 km/h nopeusrajoituksen ollessa 100km/h. Kuljettaja menetti ajokortin. Lauantaina puolen yön jälkeen poliisia lähti karkuun mopo Mustasaaressa Sepänkylän keskustassa. Poliisin kehotuksista huolimatta mopoilija jatkoi matkaa aiheuttaen useita vaaratilanteita. Mopolle mitattiin nopeudeksi 60-65 km/h. Lopulta poliisi tavoitti kuljettajan ja totesi mopon olevan huonokuntoinen ja että siitä puuttui esimerkiksi etujarru. Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Vastaavanlainen tapaus sattui lauantai-illalla Uudenkaarlepyyn keskustassa, kun mopoa kuljettanut henkilö ei suostunut pysähtymään ja aiheutti useita vaaratilanteita. Myös tätä kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Onnettomuudet, väkivaltarikokset ja rattijuopot työllistivät poliisia viikonloppuna.
Pohjanmaan poliisilla on varsin kiireinen viikonloppu takana. Yhteensä poliisi hoiti 640 tehtävää. Poliisia työllistivät erityisesti erilaiset väkivaltarikokset sekä rattijuopumukset.
Viikonloppu oli erityisen synkkä tapaturmaisten kuolemien osalta Etelä-Pohjanmaan alueella. Kuortaneella iäkäs mies menehtyi traktorin perälevyn väliin puristumalla. Evijärvellä mies menehtyi liikenneonnettomuudessa, jossa onnettomuusauto päätyi katolleen vesiojaan. Alavudella mies menehtyi tasoristeysonnettomuudessa junan törmätessä henkilöautoon Hakojärvellä.
Rattijuopumustapauksia kirjattiin viikonloppuna 17 kappaletta, joista kahdeksan olivat törkeitä. Rattijuoppoja tavattiin ympäri koko poliisilaitoksen aluetta, Vaasassa ja Kannuksessa kaksi, sekä yksi Evijärvellä, Karijoella, Alavudella, Kauhajoella, Kurikassa, Kauhavalla, Seinäjoella, Uudessakaarlepyyssä, Maalahdessa ja Vöyrillä.
Alavudella kantatie 66:lla poliisi mittautti lauantaina aamupäivällä henkilöauton nopeudeksi 176 km/h nopeusrajoituksen ollessa 100km/h. Kuljettaja menetti ajokortin.
Lauantaina puolen yön jälkeen poliisia lähti karkuun mopo Mustasaaressa Sepänkylän keskustassa. Poliisin kehotuksista huolimatta mopoilija jatkoi matkaa aiheuttaen useita vaaratilanteita. Mopolle mitattiin nopeudeksi 60-65 km/h. Lopulta poliisi tavoitti kuljettajan ja totesi mopon olevan huonokuntoinen ja että siitä puuttui esimerkiksi etujarru. Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Vastaavanlainen tapaus sattui lauantai-illalla Uudenkaarlepyyn keskustassa, kun mopoa kuljettanut henkilö ei suostunut pysähtymään ja aiheutti useita vaaratilanteita. Myös tätä kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
NordenBladet — Tiedätkö, missä kuvan henkilö on tällä hetkellä? Sisä-Suomen poliisi etsii häntä useisiin varkauksiin liittyen.Sisä-Suomen poliisilla Keuruulla on tutkittavana useita päivittäistavarakauppoihin liittyviä varkauksia. Poliisi julkaisee näihin tekoihin epäillyn henkilön kuvan uusien rikosten estämiseksi. Ilmoita havaintosi kuvan henkilöstä hätänumeroon 112. Hän on ollut ainakin Virroilla 6.6.2022.
Tiedätkö, missä kuvan henkilö on tällä hetkellä? Sisä-Suomen poliisi etsii häntä useisiin varkauksiin liittyen.
Sisä-Suomen poliisilla Keuruulla on tutkittavana useita päivittäistavarakauppoihin liittyviä varkauksia. Poliisi julkaisee näihin tekoihin epäillyn henkilön kuvan uusien rikosten estämiseksi.
Ilmoita havaintosi kuvan henkilöstä hätänumeroon 112. Hän on ollut ainakin Virroilla 6.6.2022.
NordenBladet — Helsingin poliisilla oli tehostettu kolmen viikon valvontajakso 16.5.-5.6. välisenä aikana Kallion alueella. Asukkaille tehdyn kyselyn mukaan 51 prosenttia vastaajista koki, että valvontajaksolla oli positiivinen vaikutus alueen turvallisuustilanteeseen.Poliisi sai alkukevään aikana asukaspalautetta avoimen huumausainekaupan aiheuttamasta turvattomuudesta ja häiriöistä Sörnäisten metroaseman ympäristössä ja puistoissa. Asukkaiden mukaan tilanne huonontui koronasulkujen aikana. Poliisi teki alueen asukkaille kyselyn toukokuun alussa, jossa kartoitettiin alueen turvallisuustilannetta ja pahimpia häiriötekijöitä- ja kohteita. Webropol-kyselyä jaettiin alueellisissa Facebook-ryhmissä. Vastauksia tuli 2772 kappaletta ja 91 prosenttia vastaajista koki näkyvän päihteidenkäytön aiheuttavan häiriöitä alueella. Tehovalvontajakson aikana kirjattiin mm. 45 huumausaineen käyttörikosta, 28 huumausainerikosta, 1 törkeä huumausainerikos ja tehtiin 40 hoitoonohjausta. Paikalta poistettiin kaikkiaan 1166 henkilöä, ja tavoitettiin 123 etsintäkuulutettua. – Poliisin tehovalvontajakson tavoitteina oli saada Kallion alueen turvallisuutta parannettua ja vähennettyä huumausainekauppaan sekä huumausaineiden käyttöön liittyviä häiriöitä. Voidaan sanoa, että tässä kolmen viikon valvontajakson tavoitteessa onnistuttiin, komisario Hanna Kiiskinen sanoo. Asukkaille tehtiin valvontajakson jälkeen uusi Webropol-kysely, jolla kartoitettiin, onko alueen turvallisuustilanteessa koettu muutosta. Kyselyyn tuli 408 vastausta, ja vastaajista 51 prosenttia koki, että poliisin tehovalvontajaksolla oli positiivinen vaikutus alueen turvallisuustilanteeseen. – Myös omien havaintojemme perusteella alue oli koko valvontajakson ajan normaalia rauhallisempi. Voinee siis päätellä, että tehostetuilla toimenpiteillä on ollut asiaan vaikutusta, Kiiskinen toteaa.Miten tästä eteenpäin?Poliisi jatkaa Kallion alueella näkyvää partiointia sekä yhteistyötä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. – Alueen häiriöillä on pitkä historia ja on selvää, ettei turvallisuustilannetta ratkota pelkällä kolmen viikon tehovalvontajaksolla. Alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa jatketaan tiiviisti yhteistyötä. Tällä viikolla alueen asukkaille ja toimijoille järjestetään tilaisuus, jossa poliisin lisäksi paikalla on Helsingin kaupungin edustajia sekä sosiaali- ja päihdetyön ammattilaisia. Tarkoitus on yhteistyössä löytää keinoja, jolla alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä voidaan parantaa pidempikestoisesti, kertoo komisario Katja Nissinen Helsingin poliisin ennalta estävästä toiminnosta.Päihteidenkäyttäjien kannalta tilanne on haastava.- Se ei auta kokonaistilannetta, että paikalta poistetaan häiritsevästi käyttäytyvät henkilöt, jolloin he suuntaavat jonnekin toisaalle. Asian eteen tulee eri toimijoiden tehdä laajasti yhteistyötä. Näille henkilöille tulisi voida osoittaa paikka, jonne he voisivat mennä ja saada apua tilanteeseensa. Parhaimmillaan ratkaisut löytyvät yhteistyössä heidän kanssaan, Nissinen toteaa.
Helsingin poliisilla oli tehostettu kolmen viikon valvontajakso 16.5.-5.6. välisenä aikana Kallion alueella. Asukkaille tehdyn kyselyn mukaan 51 prosenttia vastaajista koki, että valvontajaksolla oli positiivinen vaikutus alueen turvallisuustilanteeseen.
Poliisi sai alkukevään aikana asukaspalautetta avoimen huumausainekaupan aiheuttamasta turvattomuudesta ja häiriöistä Sörnäisten metroaseman ympäristössä ja puistoissa. Asukkaiden mukaan tilanne huonontui koronasulkujen aikana.
Poliisi teki alueen asukkaille kyselyn toukokuun alussa, jossa kartoitettiin alueen turvallisuustilannetta ja pahimpia häiriötekijöitä- ja kohteita. Webropol-kyselyä jaettiin alueellisissa Facebook-ryhmissä. Vastauksia tuli 2772 kappaletta ja 91 prosenttia vastaajista koki näkyvän päihteidenkäytön aiheuttavan häiriöitä alueella.
Tehovalvontajakson aikana kirjattiin mm. 45 huumausaineen käyttörikosta, 28 huumausainerikosta, 1 törkeä huumausainerikos ja tehtiin 40 hoitoonohjausta. Paikalta poistettiin kaikkiaan 1166 henkilöä, ja tavoitettiin 123 etsintäkuulutettua.
– Poliisin tehovalvontajakson tavoitteina oli saada Kallion alueen turvallisuutta parannettua ja vähennettyä huumausainekauppaan sekä huumausaineiden käyttöön liittyviä häiriöitä. Voidaan sanoa, että tässä kolmen viikon valvontajakson tavoitteessa onnistuttiin, komisario Hanna Kiiskinen sanoo.
Asukkaille tehtiin valvontajakson jälkeen uusi Webropol-kysely, jolla kartoitettiin, onko alueen turvallisuustilanteessa koettu muutosta. Kyselyyn tuli 408 vastausta, ja vastaajista 51 prosenttia koki, että poliisin tehovalvontajaksolla oli positiivinen vaikutus alueen turvallisuustilanteeseen.
– Myös omien havaintojemme perusteella alue oli koko valvontajakson ajan normaalia rauhallisempi. Voinee siis päätellä, että tehostetuilla toimenpiteillä on ollut asiaan vaikutusta, Kiiskinen toteaa.
Miten tästä eteenpäin?
Poliisi jatkaa Kallion alueella näkyvää partiointia sekä yhteistyötä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa.
– Alueen häiriöillä on pitkä historia ja on selvää, ettei turvallisuustilannetta ratkota pelkällä kolmen viikon tehovalvontajaksolla. Alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa jatketaan tiiviisti yhteistyötä. Tällä viikolla alueen asukkaille ja toimijoille järjestetään tilaisuus, jossa poliisin lisäksi paikalla on Helsingin kaupungin edustajia sekä sosiaali- ja päihdetyön ammattilaisia. Tarkoitus on yhteistyössä löytää keinoja, jolla alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä voidaan parantaa pidempikestoisesti, kertoo komisario Katja Nissinen Helsingin poliisin ennalta estävästä toiminnosta.
Päihteidenkäyttäjien kannalta tilanne on haastava.
– Se ei auta kokonaistilannetta, että paikalta poistetaan häiritsevästi käyttäytyvät henkilöt, jolloin he suuntaavat jonnekin toisaalle. Asian eteen tulee eri toimijoiden tehdä laajasti yhteistyötä. Näille henkilöille tulisi voida osoittaa paikka, jonne he voisivat mennä ja saada apua tilanteeseensa. Parhaimmillaan ratkaisut löytyvät yhteistyössä heidän kanssaan, Nissinen toteaa.
NordenBladet — Pidennetty aukiolo on käytössä jonotusasiakkaille Helsingin poliisin lupapalveluissa keskiviikkona 15. kesäkuuta.Helsingin poliisilaitoksen lupapalvelut ovat tulevana keskiviikkona auki klo 21:een asti. Ilman ajanvarausta on mahdollista tulla jonottamaan vuoronumerolla klo 8–21. Vuoronumeroasiakkaita otetaan sisään niin pitkään, että kaikkia ehditään palvella iltayhdeksään mennessä.Lupapalvelun ruuhkia on pyritty ratkomaan erilaisin keinoin. Helsingin poliisi on esimerkiksi tarjonnut viime syksystä asti ajanvarausaikoja myös viikonlopuille. Ratkaisuja lupapalvelun ruuhkien helpottamiseksi pohditaan jatkuvasti.Viikonloppuaikojen lisäksi kokeilussa ovat olleet pidennetyt aukioloajat. Huhtikuun ilta-aukiolon aikana Pasilan poliisiasemalla myönnettiin uusia passeja miltei yhtä paljon kuin tyypillisenä lauantaina, lähes 500 kappaletta.– Kokeilu oli onnistunut ja siksi halusimme tarjota pidemmän aukiolon toistamiseen. Yritämme järjestää ilta-aukioloja jatkossakin tilanteen niin salliessa, ylikomisario Pekka Kallio sanoo. Tammi-huhtikuussa 2022 Helsingin poliisi myönsi passeja lähes 65 000 kappaletta. Tämä noin 80 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana ennen koronaviruspandemiaa. Maaliskuussa Helsingin poliisilaitoksen kautta ennätykselliset 27 540 henkilöä sai uuden passin, huhtikuussa passeja myönnettiin 15 628 kappaletta. – Täytyy antaa täysi tunnustus henkilökunnallemme. He ovat tehneet hartiavoimin töitä läpi kevään ja joustaneet helpottaakseen tilannetta. Ruuhkista huolimatta olemme saaneet hyvää palautetta myös lupapalvelun asiakkailta, Kallio kiittelee.Passiruuhkat näkyvät myös poliisin valtakunnallisessa neuvontapalvelussa, jota hoidetaan Helsingin poliisilaitokselta käsin. Neuvontapalvelun verkkosivulle on koottu vastauksia muun muassa yleisimpiin passia koskeviin kysymyksiin.Näin asioit sujuvastiTarvitsetko uuden passin heti vai vasta myöhemmin? Jos et tarvitse passia muutaman kuukauden sisällä, siirrä asiointia myöhemmäksi.Käy ottamassa passikuva, jos sinulla ei ole kuuden kuukauden sisällä otettua passikuvaa. Aloita passin hakeminen aina verkossa Passit ja henkilökortit | Poliisin sähköinen asiointi. Järjestelmä kertoo, tarvitseeko sinun tulla tunnistautumaan poliisilaitokselle.Jos sinun ei tarvitse tunnistautua, saat passin 8–12 päivässä hakemuksen lähettämisestä. Jos tunnistautuminen tarvitaan, passi toimitetaan sen jälkeen 8–12 päivässä.Voit tunnistautua passia varten millä tahansa poliisilaitoksella Suomessa. Varaa aika etukäteen verkosta. Mikäli vapaita aikoja ei ole ja passintarve on kiireellinen, tule jonottamaan vuoronumerolla Pasilan poliisiasemalle. Lupapalvelut ovat avoinna ma-pe kello 8.00–16.15. Poikkeuksellisista aukioloajoista ilmoitetaan sivulla Helsingin pääpoliisiasema, lupapalvelut – Poliisi.Jos sinulla ei ole voimassa olevaa henkilötodistusta, voit valtuuttaa valtakirjalla toisen henkilön noutamaan passin puolestasi valitsemaltasi noutopisteeltä.Lisätietoja:Passit, henkilökortit, luvat – Hae passia, henkilökorttia ja muita lupia poliisilta – PoliisiHelsingin pääpoliisiasema, lupapalvelut – PoliisiPoliisin valtakunnallinen neuvontapalvelu – Poliisi
Pidennetty aukiolo on käytössä jonotusasiakkaille Helsingin poliisin lupapalveluissa keskiviikkona 15. kesäkuuta.
Helsingin poliisilaitoksen lupapalvelut ovat tulevana keskiviikkona auki klo 21:een asti. Ilman ajanvarausta on mahdollista tulla jonottamaan vuoronumerolla klo 8–21. Vuoronumeroasiakkaita otetaan sisään niin pitkään, että kaikkia ehditään palvella iltayhdeksään mennessä.
Lupapalvelun ruuhkia on pyritty ratkomaan erilaisin keinoin. Helsingin poliisi on esimerkiksi tarjonnut viime syksystä asti ajanvarausaikoja myös viikonlopuille. Ratkaisuja lupapalvelun ruuhkien helpottamiseksi pohditaan jatkuvasti.
Viikonloppuaikojen lisäksi kokeilussa ovat olleet pidennetyt aukioloajat. Huhtikuun ilta-aukiolon aikana Pasilan poliisiasemalla myönnettiin uusia passeja miltei yhtä paljon kuin tyypillisenä lauantaina, lähes 500 kappaletta.
– Kokeilu oli onnistunut ja siksi halusimme tarjota pidemmän aukiolon toistamiseen. Yritämme järjestää ilta-aukioloja jatkossakin tilanteen niin salliessa, ylikomisario Pekka Kallio sanoo.
Tammi-huhtikuussa 2022 Helsingin poliisi myönsi passeja lähes 65 000 kappaletta. Tämä noin 80 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana ennen koronaviruspandemiaa. Maaliskuussa Helsingin poliisilaitoksen kautta ennätykselliset 27 540 henkilöä sai uuden passin, huhtikuussa passeja myönnettiin 15 628 kappaletta.
– Täytyy antaa täysi tunnustus henkilökunnallemme. He ovat tehneet hartiavoimin töitä läpi kevään ja joustaneet helpottaakseen tilannetta. Ruuhkista huolimatta olemme saaneet hyvää palautetta myös lupapalvelun asiakkailta, Kallio kiittelee.
Passiruuhkat näkyvät myös poliisin valtakunnallisessa neuvontapalvelussa, jota hoidetaan Helsingin poliisilaitokselta käsin. Neuvontapalvelun verkkosivulle on koottu vastauksia muun muassa yleisimpiin passia koskeviin kysymyksiin.
Näin asioit sujuvasti
Tarvitsetko uuden passin heti vai vasta myöhemmin? Jos et tarvitse passia muutaman kuukauden sisällä, siirrä asiointia myöhemmäksi.
Käy ottamassa passikuva, jos sinulla ei ole kuuden kuukauden sisällä otettua passikuvaa.
Jos sinun ei tarvitse tunnistautua, saat passin 8–12 päivässä hakemuksen lähettämisestä. Jos tunnistautuminen tarvitaan, passi toimitetaan sen jälkeen 8–12 päivässä.
Voit tunnistautua passia varten millä tahansa poliisilaitoksella Suomessa. Varaa aika etukäteen verkosta. Mikäli vapaita aikoja ei ole ja passintarve on kiireellinen, tule jonottamaan vuoronumerolla Pasilan poliisiasemalle. Lupapalvelut ovat avoinna ma-pe kello 8.00–16.15. Poikkeuksellisista aukioloajoista ilmoitetaan sivulla Helsingin pääpoliisiasema, lupapalvelut – Poliisi.
Jos sinulla ei ole voimassa olevaa henkilötodistusta, voit valtuuttaa valtakirjalla toisen henkilön noutamaan passin puolestasi valitsemaltasi noutopisteeltä.
NordenBladet — Poliisi on huolissaan nuorten asenteista ja arvomaailmasta liikenneturvallisuutta ja muita tienkäyttäjiä kohtaan. Nuorten ajamat ylinopeudet ja mopojen virittäminen ovat poliisin huolen aiheena. Poliisi muistuttaa, että vanhemmilla ja muilla aikuisilla on merkittävä rooli liikennekäyttäytymisen ja asenteiden opettamisessa.Nuorten liikenneonnettomuudet lisääntyvät erityisesti kesällä. Nuorten kuljettajien onnettomuudet liittyvät usein ylinopeuksiin, mopojen virityksiin, keulimisiin, päihtyneenä ajamiseen tai tieltä suistumisiin. Lisäksi sosiaalinen paine ja kavereiden yllyttäminen vaikuttavat monien nuorten riskikäyttäytymiseen liikenteessä. Kaakkois-Suomen poliisilla on tutkinnassa Lappeenrannassa ja Imatralla viime viikonvaihteesta neljä nuorten mopoa tai kevytmoottoripyörää kuljetettaessa epäiltyä törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista. Viimeisin on Imatralla 13.6.2022 yöllä. Mopoilija ajoi poliisia paetessaan 30km/h nopeusrajoitusalueella noin 90 km/h tuntinopeudella vastaantulevalla ajokaistalla ja vaarantaen sekä itsensä että muiden tienkäyttäjien turvallisuuden.Ylinopeudet ja kuljettajan velvollisuudetNuorten kanssa olisi tärkeää keskustella liikennesäännöistä ja turvallisesta toiset huomioon ottavasta liikennekäyttäytymisestä. Poliisi saa paljon ilmoituksia mopoilijoiden ylinopeuksista ja läheltä piti tilanteista liikenteessä. Vanhemmat voisivat kerrata kotona nuorten kanssa mopoilun ja liikenteen perussääntöjä. Tärkeää olisi myös keskustella turvallisuuteen liittyvistä riskeistä kuten väsyneenä ajamisesta sekä lain vastaisen toiminnan, kuten päihtyneenä tai ilman ajokorttia ajamisen, keulimisen sekä mopon virittämisen seurauksista. Poliisi muistuttaa mopon kuljettajilla olevan liikenteessä samat velvollisuudet kuin auton kuljettajilla. Kuljettajan on esimerkiksi noudatettava liikennemerkkien osoittamaa nopeutta, pysäytettävä ajoneuvonsa poliisin antamasta merkistä sekä suostuttava poliisin suorittamaan ajoneuvon tai kuljettajan tarkastukseen. Mopojen virittäminenPoliisin suorittamien mopojen tarkastusten perusteella mopojen pakoputkien rakenteita on muutettu ja moottoreita korvattu tehokkaammilla. Virittämiseen liittyy erittäin merkittävä turvallisuusriski liikenteessä. Mopon rakennetta ei ole suunniteltu koviin nopeuksiin ja kovien nopeuksien myötä liikenneonnettomuudet lisääntyvät. Pakoputken rakenteen muuttaminen vaikuttaa moposta lähtevään ääneen. Poliisille tulee kesäisin paljon ilmoituksia häiriötä aiheuttavista mopoilijoista. Mopoilusta aiheutuva meteli on koettu erittäin häiritseväksi varsinkin ilta- ja yöaikaan.Poliisi muistuttaa, että vanhemmilla ja huoltajilla on vastuu ja velvollisuus huolehtia siitä, että nuorille hankitut ajoneuvot ovat lakien ja asetusten mukaisia. Paras keino onnettomuuksien välttämiseen on ennakoiva ajotapa-Ennakoivalla ajotavalla tarkoitetaan ajonopeuden sovittamista liikenteeseen, tilanteeseen ja sääolosuhteisiin sopivaksi. Mopojen virittäminen, keuliminen tai poliisia karkuun ajaminen on vaarallista sekä kuljettajalle itselleen kuin muille tienkäyttäjille, muistuttaa rikosylikonstaapeli Ilkka Vainikka. Ylinopeuden, mopon virittämisen, keulimisen tai poliisia karkuun ajamisen seurauksena on sakkorangaistus, joka voi johtaa myös ajokortin menettämiseen. Viritetty mopo luokitellaan kevytmoottoripyöräksi, jolloin seurauksena on myös korkeampi vakuutusmaksu. Ajokielto voi olla varsin pitkä. Jos nuori määrätään ajokieltoon esimerkiksi sellaisen mopon kuljettamisesta, joka luokitellaan kevytmoottoripyöräksi, hänen B-ajokorttinsa saaminen saattaa viivästyä. Lisäksi toistuva ja välinpitämätön toiminta voi johtaa ajoneuvon takavarikoimiseen. Poliisin muistisäännöt mopon kuljettajille liikenteessäMopon kuljettajan ja mahdollisen matkustajan on pakollista käyttää kypärää. Mopolla ajetaan pääsääntöisesti ajoradalla tien oikeassa reunassa.Mopon kuljettajan tulee huomioida muut tienkäyttäjät, noudattaa liikennesääntöjä, sovittaa nopeus tilanteen mukaan ja pitää riittävää turvaväliä.Mopoilu on sallittua jalankulku- ja pyöräilyväylällä vain jos, se on merkitty erillisellä lisäkilvellä ”sallittu mopoille”. Mopon suurin sallittu nopeus on 45 km/h tieliikennelain mukaisesti.Viritetyllä mopolla ajaminen liikenteessä on sekä turvallisuusriski että tieliikennelaissa kiellettyä.
Poliisi on huolissaan nuorten asenteista ja arvomaailmasta liikenneturvallisuutta ja muita tienkäyttäjiä kohtaan. Nuorten ajamat ylinopeudet ja mopojen virittäminen ovat poliisin huolen aiheena. Poliisi muistuttaa, että vanhemmilla ja muilla aikuisilla on merkittävä rooli liikennekäyttäytymisen ja asenteiden opettamisessa.
Nuorten liikenneonnettomuudet lisääntyvät erityisesti kesällä. Nuorten kuljettajien onnettomuudet liittyvät usein ylinopeuksiin, mopojen virityksiin, keulimisiin, päihtyneenä ajamiseen tai tieltä suistumisiin. Lisäksi sosiaalinen paine ja kavereiden yllyttäminen vaikuttavat monien nuorten riskikäyttäytymiseen liikenteessä.
Kaakkois-Suomen poliisilla on tutkinnassa Lappeenrannassa ja Imatralla viime viikonvaihteesta neljä nuorten mopoa tai kevytmoottoripyörää kuljetettaessa epäiltyä törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista. Viimeisin on Imatralla 13.6.2022 yöllä. Mopoilija ajoi poliisia paetessaan 30km/h nopeusrajoitusalueella noin 90 km/h tuntinopeudella vastaantulevalla ajokaistalla ja vaarantaen sekä itsensä että muiden tienkäyttäjien turvallisuuden.
Ylinopeudet ja kuljettajan velvollisuudet
Nuorten kanssa olisi tärkeää keskustella liikennesäännöistä ja turvallisesta toiset huomioon ottavasta liikennekäyttäytymisestä. Poliisi saa paljon ilmoituksia mopoilijoiden ylinopeuksista ja läheltä piti tilanteista liikenteessä. Vanhemmat voisivat kerrata kotona nuorten kanssa mopoilun ja liikenteen perussääntöjä. Tärkeää olisi myös keskustella turvallisuuteen liittyvistä riskeistä kuten väsyneenä ajamisesta sekä lain vastaisen toiminnan, kuten päihtyneenä tai ilman ajokorttia ajamisen, keulimisen sekä mopon virittämisen seurauksista.
Poliisi muistuttaa mopon kuljettajilla olevan liikenteessä samat velvollisuudet kuin auton kuljettajilla. Kuljettajan on esimerkiksi noudatettava liikennemerkkien osoittamaa nopeutta, pysäytettävä ajoneuvonsa poliisin antamasta merkistä sekä suostuttava poliisin suorittamaan ajoneuvon tai kuljettajan tarkastukseen.
Mopojen virittäminen
Poliisin suorittamien mopojen tarkastusten perusteella mopojen pakoputkien rakenteita on muutettu ja moottoreita korvattu tehokkaammilla. Virittämiseen liittyy erittäin merkittävä turvallisuusriski liikenteessä. Mopon rakennetta ei ole suunniteltu koviin nopeuksiin ja kovien nopeuksien myötä liikenneonnettomuudet lisääntyvät. Pakoputken rakenteen muuttaminen vaikuttaa moposta lähtevään ääneen. Poliisille tulee kesäisin paljon ilmoituksia häiriötä aiheuttavista mopoilijoista. Mopoilusta aiheutuva meteli on koettu erittäin häiritseväksi varsinkin ilta- ja yöaikaan.
Poliisi muistuttaa, että vanhemmilla ja huoltajilla on vastuu ja velvollisuus huolehtia siitä, että nuorille hankitut ajoneuvot ovat lakien ja asetusten mukaisia.
Paras keino onnettomuuksien välttämiseen on ennakoiva ajotapa
-Ennakoivalla ajotavalla tarkoitetaan ajonopeuden sovittamista liikenteeseen, tilanteeseen ja sääolosuhteisiin sopivaksi. Mopojen virittäminen, keuliminen tai poliisia karkuun ajaminen on vaarallista sekä kuljettajalle itselleen kuin muille tienkäyttäjille, muistuttaa rikosylikonstaapeli Ilkka Vainikka.
Ylinopeuden, mopon virittämisen, keulimisen tai poliisia karkuun ajamisen seurauksena on sakkorangaistus, joka voi johtaa myös ajokortin menettämiseen. Viritetty mopo luokitellaan kevytmoottoripyöräksi, jolloin seurauksena on myös korkeampi vakuutusmaksu. Ajokielto voi olla varsin pitkä. Jos nuori määrätään ajokieltoon esimerkiksi sellaisen mopon kuljettamisesta, joka luokitellaan kevytmoottoripyöräksi, hänen B-ajokorttinsa saaminen saattaa viivästyä. Lisäksi toistuva ja välinpitämätön toiminta voi johtaa ajoneuvon takavarikoimiseen.
Poliisin muistisäännöt mopon kuljettajille liikenteessä
Mopon kuljettajan ja mahdollisen matkustajan on pakollista käyttää kypärää.
Mopolla ajetaan pääsääntöisesti ajoradalla tien oikeassa reunassa.
Mopon kuljettajan tulee huomioida muut tienkäyttäjät, noudattaa liikennesääntöjä, sovittaa nopeus tilanteen mukaan ja pitää riittävää turvaväliä.
Mopoilu on sallittua jalankulku- ja pyöräilyväylällä vain jos, se on merkitty erillisellä lisäkilvellä ”sallittu mopoille”.
Mopon suurin sallittu nopeus on 45 km/h tieliikennelain mukaisesti.
Viritetyllä mopolla ajaminen liikenteessä on sekä turvallisuusriski että tieliikennelaissa kiellettyä.
NordenBladet — Poliisi tavoitti viikonlopun aikana päihtyneitä kuljettajia Uudessakaupungissa ja Laitilassa.Poliisi pysäytti perjantain ja lauantain välisenä yönä henkilöauton tarkastusta varten Uudessakaupungissa Kalannintiellä. Auton kuljettajana ollut nainen puhalsi poliisin alkometriin noin 0,9 promillen lukeman. Naista epäillään rattijuopumuksesta ja hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.Samana yönä puoli viiden aikaan aamuyöstä poliisi havaitsi epävarmasti liikkuvan henkilöauton Uudessakaupungissa Kalannintiellä. Partio pysäytti auton tarkastaakseen kuljettajan kunnon. Auton kuljettajana ollut mies puhalsi poliisin alkometriin 1,09 promillen lukeman. Miestä epäillään rattijuopumuksesta ja hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.Törkeä rattijuopumus LaitilassaPoliisi sai lauantaina iltapäivällä ilmoituksen Laitilassa supermarketin pihaan ajaneesta henkilöautosta, jossa kuljettaja oli juonut olutta. Partio tavoitti auton Vihtorinkadulla, josta auton kuljettaja ajoi Ilomäenkadulle, jonne se pysähtyi.Auton kuljettajana ollut nainen puhalsi poliisin alkometriin 1,94 promillen lukeman.Nainen on ajokiellossa ja tämä oli hänelle 4. kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta vuoden sisään. Lisäksi naista epäillään törkeästä rattijuopumuksesta.
Poliisi tavoitti viikonlopun aikana päihtyneitä kuljettajia Uudessakaupungissa ja Laitilassa.
Poliisi pysäytti perjantain ja lauantain välisenä yönä henkilöauton tarkastusta varten Uudessakaupungissa Kalannintiellä. Auton kuljettajana ollut nainen puhalsi poliisin alkometriin noin 0,9 promillen lukeman. Naista epäillään rattijuopumuksesta ja hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.
Samana yönä puoli viiden aikaan aamuyöstä poliisi havaitsi epävarmasti liikkuvan henkilöauton Uudessakaupungissa Kalannintiellä. Partio pysäytti auton tarkastaakseen kuljettajan kunnon. Auton kuljettajana ollut mies puhalsi poliisin alkometriin 1,09 promillen lukeman. Miestä epäillään rattijuopumuksesta ja hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.
Törkeä rattijuopumus Laitilassa
Poliisi sai lauantaina iltapäivällä ilmoituksen Laitilassa supermarketin pihaan ajaneesta henkilöautosta, jossa kuljettaja oli juonut olutta. Partio tavoitti auton Vihtorinkadulla, josta auton kuljettaja ajoi Ilomäenkadulle, jonne se pysähtyi.
Auton kuljettajana ollut nainen puhalsi poliisin alkometriin 1,94 promillen lukeman.
Nainen on ajokiellossa ja tämä oli hänelle 4. kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta vuoden sisään. Lisäksi naista epäillään törkeästä rattijuopumuksesta.
NordenBladet — Lauantaina 11.6 aamuyöllä henkilöauto ajautui ulos tieltä Kesälahdentiellä Savonlinnan Punkaharjulla.Tapahtumapaikalla kävi ilmi, että auto oli lähtenyt suistumaan ensin tien oikeaan laitaan ja siitä se oli suistunut vasemmalle vastaantulevan liikenteen kaistan yli törmäten kaiteeseen ja päätyen lopulta läheiseen ojaan. Autossa olleet kuljettaja ja matkustaja selvisivät tilanteesta ilman henkilövahinkoja.
Lauantaina 11.6 aamuyöllä henkilöauto ajautui ulos tieltä Kesälahdentiellä Savonlinnan Punkaharjulla.
Tapahtumapaikalla kävi ilmi, että auto oli lähtenyt suistumaan ensin tien oikeaan laitaan ja siitä se oli suistunut vasemmalle vastaantulevan liikenteen kaistan yli törmäten kaiteeseen ja päätyen lopulta läheiseen ojaan. Autossa olleet kuljettaja ja matkustaja selvisivät tilanteesta ilman henkilövahinkoja.
Kuljettajana toiminutta paikkakuntalaista n. 20 v miestä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Lisäksi hänen käytössään ollut henkilöauto oli poistettu liikennekäytöstä.
