NordenBladet — Menneenä viikonloppuna tapahtui liikenteessä yhteensä neljä valitettavaa liikenneonnettomuutta, joissa menehtyi yhteensä kuusi ihmistä. Kuuden ihmisen kuolema on paljon yhden viikonlopun aikana. Ennakkotietojen perusteella näyttäisi siltä, että onnettomuuden pääaiheuttajat, eivätkä onnettomuustyypit lähtökohtaisesti poikkea siitä, mitä Onnettomuustietoinstituutin raportit kertovat meille (OTI-vuosiraportti 2020).Onnettomuustietoinstituutin datan mukaan onnettomuustyypeistä yleisimpiä ovat olleet kohtaamis- ja suistumisonnettomuudet. Ne kattoivat vuonna 2020 yhteensä 72 % onnettomuuksista. Viimeisen 20 vuoden aikana ne ovat olleet yleisimmät onnettomuustyypit kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Viikonlopun onnettomuuksissa kyse oli peräänajoista, kohtaamisonnettomuudesta sekä suistumisesta, joissa siis kuoli valitettavasti yhteensä kuusi ihmistä.Vuosina 2001–2020 keskimäärin joka neljäs pääaiheuttaja (27 %) oli alkoholin vaikutuksen alaisena ja ylinopeutta ajoi 41 % pääaiheuttajista. Viikonlopun onnettomuuksissa riskitekijöitä on nähtävissä alustavien tietojen mukaan osassa onnettomuuksista. Pääaiheuttajista 21 % oli sekä alkoholin vaikutuksen alaisena että ajoi ylinopeutta vuonna 2020 Onnettomuustietoinstituutin datan mukaan.Suomi sitoutunut vähentämään tieliikennekuolemia ja loukkaantumisia puolella 2030 mennessäLVM:n Liikenneturvallisuusstrategiassa 2022-2026 todetaan, että liikenneturvallisuuden suurimmat haasteet ovat tieliikenteessä. Tieliikenne on liikennemuodoista turvattomin useiden eri taustasyiden takia. Liian usein kuolonkolareihin liittyy merkittävää riskinottoa, mikä on nähtävissä valtaosassa viikonlopun onnettomuuksissa ennakkotietojen perusteella. Vuonna 2017 Suomi sitoutui Vallettan julistuksessa muiden EU-maiden kanssa tavoittelemaan tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämistä puolella vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuosi 2030 on aivan kohta käsillä! Vuonna 2020 tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 223 ihmistä ja viime vuonna 225 ihmistä. Tämän vuoden tammi-lokakuussa liikenneonnettomuuksissa on kuollut 156 ihmistä.Liikenneinfrastruktuurin parantaminen ja poliisivalvonnan kehittäminen ovat tärkeitä toimia liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Liikenneturvallisuus on myös laaja yhteiskunnallinen ilmiö ja eri ohjelmien tiivis linkitys on keskeistä liikenneturvallisuuden edistämiseksi, todetaan strategiassa. Poliisi suorittaa liikennevalvontaa sille yhteiskunnan antamien resurssien puitteissa. Riittävällä liikennevalvonnalla voidaan kiinnijäämisriskiä saada nostettua, jolla on vaikutusta ihmisen rationaaliseen päätöksentekoon. Liikennevalvonta on merkittävä keino, jolla paljastetaan liikennerikollisuutta. Toisin sanoen ylinopeutta tai päihtyneenä autoa ajava jää kiinni ja saa siitä seuraamuksen. Siksi poliisilla tulee olla riittävät resurssit uskottavan liikennevalvonnan toteuttamiseksi.Liikenneturvallisuus on koko yhteiskunnan asiaLiikenteessä ilmenevä riskikäyttäytymisen muodot tunnistetaan yhteiskunnassamme melko hyvin. On tärkeää vaikuttaa juurisyihin, miksi riskikäyttäytymistä ilmenee. Kuten todettua, poliisi valvoo liikennettä sille annettujen resurssien puitteissa mutta valvonta ei ole juurisyyhyn vaikuttamista eli siihen miksi riski esimerkiksi ylinopeuden tai päihteiden mahdollisesta seurauksesta ollaan valmis ottamaan. Siksi liikenneturvallisuuden tulee olla koko yhteiskunnan yhteinen asia ja sisäistetty koko yhteiskunnan tehtäväksi ja läpileikkaavaksi teemaksi, kuten Liikenneturvallisuusstrategia 2022-2026 toteaa. Ehkä synkät viikonloput vähenevät myös sitä kautta. 

Menneenä viikonloppuna tapahtui liikenteessä yhteensä neljä valitettavaa liikenneonnettomuutta, joissa menehtyi yhteensä kuusi ihmistä. Kuuden ihmisen kuolema on paljon yhden viikonlopun aikana. Ennakkotietojen perusteella näyttäisi siltä, että onnettomuuden pääaiheuttajat, eivätkä onnettomuustyypit lähtökohtaisesti poikkea siitä, mitä Onnettomuustietoinstituutin raportit kertovat meille (OTI-vuosiraportti 2020).

Onnettomuustietoinstituutin datan mukaan onnettomuustyypeistä yleisimpiä ovat olleet kohtaamis- ja suistumisonnettomuudet. Ne kattoivat vuonna 2020 yhteensä 72 % onnettomuuksista. Viimeisen 20 vuoden aikana ne ovat olleet yleisimmät onnettomuustyypit kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Viikonlopun onnettomuuksissa kyse oli peräänajoista, kohtaamisonnettomuudesta sekä suistumisesta, joissa siis kuoli valitettavasti yhteensä kuusi ihmistä.

Vuosina 2001–2020 keskimäärin joka neljäs pääaiheuttaja (27 %) oli alkoholin vaikutuksen alaisena ja ylinopeutta ajoi 41 % pääaiheuttajista. Viikonlopun onnettomuuksissa riskitekijöitä on nähtävissä alustavien tietojen mukaan osassa onnettomuuksista. Pääaiheuttajista 21 % oli sekä alkoholin vaikutuksen alaisena että ajoi ylinopeutta vuonna 2020 Onnettomuustietoinstituutin datan mukaan.

Suomi sitoutunut vähentämään tieliikennekuolemia ja loukkaantumisia puolella 2030 mennessä

LVM:n Liikenneturvallisuusstrategiassa 2022-2026 todetaan, että liikenneturvallisuuden suurimmat haasteet ovat tieliikenteessä. Tieliikenne on liikennemuodoista turvattomin useiden eri taustasyiden takia. Liian usein kuolonkolareihin liittyy merkittävää riskinottoa, mikä on nähtävissä valtaosassa viikonlopun onnettomuuksissa ennakkotietojen perusteella. Vuonna 2017 Suomi sitoutui Vallettan julistuksessa muiden EU-maiden kanssa tavoittelemaan tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämistä puolella vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuosi 2030 on aivan kohta käsillä! Vuonna 2020 tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 223 ihmistä ja viime vuonna 225 ihmistä. Tämän vuoden tammi-lokakuussa liikenneonnettomuuksissa on kuollut 156 ihmistä.

Liikenneinfrastruktuurin parantaminen ja poliisivalvonnan kehittäminen ovat tärkeitä toimia liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Liikenneturvallisuus on myös laaja yhteiskunnallinen ilmiö ja eri ohjelmien tiivis linkitys on keskeistä liikenneturvallisuuden edistämiseksi, todetaan strategiassa. Poliisi suorittaa liikennevalvontaa sille yhteiskunnan antamien resurssien puitteissa. Riittävällä liikennevalvonnalla voidaan kiinnijäämisriskiä saada nostettua, jolla on vaikutusta ihmisen rationaaliseen päätöksentekoon. Liikennevalvonta on merkittävä keino, jolla paljastetaan liikennerikollisuutta. Toisin sanoen ylinopeutta tai päihtyneenä autoa ajava jää kiinni ja saa siitä seuraamuksen. Siksi poliisilla tulee olla riittävät resurssit uskottavan liikennevalvonnan toteuttamiseksi.

Liikenneturvallisuus on koko yhteiskunnan asia

Liikenteessä ilmenevä riskikäyttäytymisen muodot tunnistetaan yhteiskunnassamme melko hyvin. On tärkeää vaikuttaa juurisyihin, miksi riskikäyttäytymistä ilmenee. Kuten todettua, poliisi valvoo liikennettä sille annettujen resurssien puitteissa mutta valvonta ei ole juurisyyhyn vaikuttamista eli siihen miksi riski esimerkiksi ylinopeuden tai päihteiden mahdollisesta seurauksesta ollaan valmis ottamaan. Siksi liikenneturvallisuuden tulee olla koko yhteiskunnan yhteinen asia ja sisäistetty koko yhteiskunnan tehtäväksi ja läpileikkaavaksi teemaksi, kuten Liikenneturvallisuusstrategia 2022-2026 toteaa. Ehkä synkät viikonloput vähenevät myös sitä kautta.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan, jossa noin 40-vuotiaan naisen epäillään salakuljettaneen Venäjältä vieraslajiksi luokiteltavia savannah-kissoja.Savannah-kissa on servaalin ja kotikissan risteytys eli ns. hybridi. Servaali on kissaeläin, joka elää pensas- ja ruohomailla Afrikassa.  Savannah-kissan maahantuonti Suomeen on sallittua vasta viidennen sukupolven kohdalla.Poliisi on esitutkinnan aikana takavarikoinut kaksi kissaa. Poliisin esitutkinnassa selvitetyn perusteella kyseisten kissojen epäillään olevan joko aitoja servaaleja tai ensimmäisen sukupolven savannah-kissoja. Kissat ovat edelleen takavarikossa.40-vuotiaaan naisen epäillään salakuljetuksen lisäksi syyllistyneen myös haitallisia vieraslajeista annettujen säännösten rikkomiseen, eläinsuojelurikokseen ja eläinkuljetusrikkomukseen. Asia on siirtynyt syyteharkintaan Itä-Suomen syyttäjän virastoon.

Poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan, jossa noin 40-vuotiaan naisen epäillään salakuljettaneen Venäjältä vieraslajiksi luokiteltavia savannah-kissoja.

Savannah-kissa on servaalin ja kotikissan risteytys eli ns. hybridi. Servaali on kissaeläin, joka elää pensas- ja ruohomailla Afrikassa.  Savannah-kissan maahantuonti Suomeen on sallittua vasta viidennen sukupolven kohdalla.

Poliisi on esitutkinnan aikana takavarikoinut kaksi kissaa. Poliisin esitutkinnassa selvitetyn perusteella kyseisten kissojen epäillään olevan joko aitoja servaaleja tai ensimmäisen sukupolven savannah-kissoja. Kissat ovat edelleen takavarikossa.

40-vuotiaaan naisen epäillään salakuljetuksen lisäksi syyllistyneen myös haitallisia vieraslajeista annettujen säännösten rikkomiseen, eläinsuojelurikokseen ja eläinkuljetusrikkomukseen. Asia on siirtynyt syyteharkintaan Itä-Suomen syyttäjän virastoon.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Poliisin edustusorkesterin, Helsingin poliisisoittokunnan perinteinen joulukonsertti järjestetään tänä vuonna Vantaalla, Pyhän Laurin kirkossa tiistaina 13.12. klo 19. Konsertti järjestetään Itä-Uudellamaalla jo kahdeksatta kertaa. Konserttiin on vapaa pääsy, ja ovet aukeavat klo 18.00. Kirkkoon mahtuu noin 500 kuuntelijaa, joten tulethan paikalle ajoissa.Ainutlaatuista tunnelmaaJoulukonserttien tunnelmaa on kautta vuosien kuvattu ainutlaatuisiksi. Jo sisääntulo kirkkoon on poikkeuksellinen, sillä ovilla ovat vastassa poliisien lisäksi myös poliisihevoset.–  Poliisi haluaa olla lähellä ja tarjota kaikille mahdollisuuden maksuttomaan kulttuurielämykseen. Monilla on nyt taloudellisesti tiukkaa ja tulevaisuus saattaa huolettaa. Haluan toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi hiljentymään joulunaikaan ja nauttimaan konsertista, toteaa konsertin isäntä, Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.Kantaesitys ja perinteisiä suosikkejaKonsertin johtaa ylikapellimestari Sami Ruusuvuori. Solistina on oopperalaulaja Timo Riihonen, joka tekee loistavaa uraa Suomen lisäksi Keski-Euroopan oopperalavoilla. –  Konsertissa kuullaan perinteisiä joululauluja suuren orkesterin säestämänä ja upean solistin esittäminä. Haluamme tuoda konserttiin perinteisten ja tuttujen kappaleiden lisäksi myös jotain uutta: Tänä vuonna luvassa on poliisisoittokunnan apulaiskapellimestarin, Heikki Elon, uuden sävellyksen The Dance of the Northern Lights kantaesitys. Sävellys kuvaa nimensä mukaisesti revontulten tanssia musiikin eri värein, kuvailee ylikapellimestari Ruusuvuori konsertin antia. Konsertissa kuullaan myös perinteisiä koko perheen joululaulusuosikkeja, kuten Oi jouluyö ja Sydämeeni joulun teen. ”Aika kuluu ja vuodet muuttuvat. Joulu on yhdessä olemisen aikaa ja kaikille meille tulee joskus se hetki, kun huomaamme edellisen joulun olleen läheisemme viimeinen. Onneksi jokainen joulu on kuitenkin myös monelle pienelle se ensimmäinen joulu.”Jos vielä yhden joulun, Helsingin poliisisoittokunta & Onni Lonka

Poliisin edustusorkesterin, Helsingin poliisisoittokunnan perinteinen joulukonsertti järjestetään tänä vuonna Vantaalla, Pyhän Laurin kirkossa tiistaina 13.12. klo 19. Konsertti järjestetään Itä-Uudellamaalla jo kahdeksatta kertaa. Konserttiin on vapaa pääsy, ja ovet aukeavat klo 18.00. Kirkkoon mahtuu noin 500 kuuntelijaa, joten tulethan paikalle ajoissa.

Ainutlaatuista tunnelmaa

Joulukonserttien tunnelmaa on kautta vuosien kuvattu ainutlaatuisiksi. Jo sisääntulo kirkkoon on poikkeuksellinen, sillä ovilla ovat vastassa poliisien lisäksi myös poliisihevoset.

–  Poliisi haluaa olla lähellä ja tarjota kaikille mahdollisuuden maksuttomaan kulttuurielämykseen. Monilla on nyt taloudellisesti tiukkaa ja tulevaisuus saattaa huolettaa. Haluan toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi hiljentymään joulunaikaan ja nauttimaan konsertista, toteaa konsertin isäntä, Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.

Kantaesitys ja perinteisiä suosikkeja

Konsertin johtaa ylikapellimestari Sami Ruusuvuori. Solistina on oopperalaulaja Timo Riihonen, joka tekee loistavaa uraa Suomen lisäksi Keski-Euroopan oopperalavoilla. 

–  Konsertissa kuullaan perinteisiä joululauluja suuren orkesterin säestämänä ja upean solistin esittäminä. Haluamme tuoda konserttiin perinteisten ja tuttujen kappaleiden lisäksi myös jotain uutta: Tänä vuonna luvassa on poliisisoittokunnan apulaiskapellimestarin, Heikki Elon, uuden sävellyksen The Dance of the Northern Lights kantaesitys. Sävellys kuvaa nimensä mukaisesti revontulten tanssia musiikin eri värein, kuvailee ylikapellimestari Ruusuvuori konsertin antia. Konsertissa kuullaan myös perinteisiä koko perheen joululaulusuosikkeja, kuten Oi jouluyö ja Sydämeeni joulun teen.
 
”Aika kuluu ja vuodet muuttuvat. Joulu on yhdessä olemisen aikaa ja kaikille meille tulee joskus se hetki, kun huomaamme edellisen joulun olleen läheisemme viimeinen. Onneksi jokainen joulu on kuitenkin myös monelle pienelle se ensimmäinen joulu.”
Jos vielä yhden joulun, Helsingin poliisisoittokunta & Onni Lonka

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Hämeen poliisilaitoksen alueella jäi kiinni kuusi rattijuoppoa kuluneen vuorokauden aikana ja heidän kaikkien epäillään ajaneen huumausaineiden vaikutuksen alaisina. Hämeenlinnassa mies ajoi henkilöautolla poliisipartiota karkuun.HÄMEENLINNA. Poliisipartio ajoi maanantai-iltana Tampereen valtatiellä Lahden suuntaan, kun sitä vastaan ajoi henkilöautoa, jonka partio päätti pysäyttää.Partio kääntyi kyseisen auton perään ja tavoitti sen hieman ennen Sotjalantietä, jonne auto myös kääntyi. Poliisipartio kytki pysäytysvalon päälle yrittäen pysäyttää auton. Kuljettaja ei kuitenkaan noudattanut pysäytysvaloa vaan lisäsi nopeutta käyttäen huomattavaa ylinopeutta nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h. Poliisiauton nopeus oli 80-100 km/h Sotjalantiellä.Takaa-ajo jatkui Sappentielle pakenevan auton nopeuden vaihdellessa 115 – 125 km/h. Kuljettaja pysähtyi Joenkylän kohdalla.Autoa kuljetti nelikymppinen ajo-oikeudeton mies. Hän kertoi käyttäneensä päihdyttäviä aineita, mutta puhalluskoe ja huumetesti olivat negatiivisia. Kuljettajan epäillään syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä huumausaineen käyttörikokseen.HÄMEENLINNA. Kolmekymppisen miehen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen sekä huumausaineen käyttörikokseen maanantaina aamupäivällä Ojoisilla. Poliisipartio sai hätäkeskukselta tehtävän, jonka mukaan henkilöauton kuljettaja on ajanut huumausaineiden vaikutuksen alaisena.Partio teki kuljettajalle huumepikatestin, joka oli positiivinen. Mies käytettiin verikokeissa, jonka jälkeen hänet kuulusteltiin epäiltynä edellä mainittuihin rikoksiin.LOPPI. Poliisipartio tapasi ajokiellossa olevan kolmekymppisen miehen kuljettamassa niin sanottua kevytkuorma-autoa puolenyön aikoihin Lopen kantatiellä. Kuljettajalla on kasi aikaisempaa kulkuneuvon kuljettamista oikeudetta vuoden sisällä.Mies puhalsi seulonta-alkometriin nollatuloksen, mutta hänelle tehty huumepikatesti oli positiivinen. Kuljettajan epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä huumausaineen käyttörikokseen.LAHTI. Kolme rattijuoppoa jäi kiinni Lahden alueella kuluneen vuorokauden aikana. Kaikkien kolmen epäillään olleen huumausaineiden vaikutuksen alaisina.Poliisipartio pysäytti nuoren miehen kuljettaman henkilöauton Ahtialassa iltapäivällä. Hänelle tehty huumepikatesti oli positiivinen. Kuljettajan hallusta ja autosta löytyi vähäisä määriä huumausaineita. Miehen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen sekä kahteen huumausaineen käyttörikokseen.Kolmekymppinen mies puolestaan tavattiin kuljettamassa henkilöautoa ilman sen kuljettamiseen vaadittavaa ajo-oikeutta maanantai-ilta Kiveriössä. Huumepikatesti oli positiivinen, joten hänen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä huumausaineen käyttörikokseen.Kolmas epäillyistä huumekuskeista jäi kiinni Lahden keskustassa iltayhdeksän aikoihin. Hän kuljetti henkilöautoa huumepikatestin mukaan huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Autoon määrätyssä paikanetsinnässä löytyi vähäinen määrä huumausaineita sekä kuljettajan asunnosta löytyi kotietsinällä vähäinen määrä huumausaineita. Kuljettajan epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, huumausainerikokseen sekä huumausaineen käyttörikokseen. 

Hämeen poliisilaitoksen alueella jäi kiinni kuusi rattijuoppoa kuluneen vuorokauden aikana ja heidän kaikkien epäillään ajaneen huumausaineiden vaikutuksen alaisina. Hämeenlinnassa mies ajoi henkilöautolla poliisipartiota karkuun.

HÄMEENLINNA. Poliisipartio ajoi maanantai-iltana Tampereen valtatiellä Lahden suuntaan, kun sitä vastaan ajoi henkilöautoa, jonka partio päätti pysäyttää.
Partio kääntyi kyseisen auton perään ja tavoitti sen hieman ennen Sotjalantietä, jonne auto myös kääntyi. Poliisipartio kytki pysäytysvalon päälle yrittäen pysäyttää auton. Kuljettaja ei kuitenkaan noudattanut pysäytysvaloa vaan lisäsi nopeutta käyttäen huomattavaa ylinopeutta nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h. Poliisiauton nopeus oli 80-100 km/h Sotjalantiellä.
Takaa-ajo jatkui Sappentielle pakenevan auton nopeuden vaihdellessa 115 – 125 km/h. Kuljettaja pysähtyi Joenkylän kohdalla.
Autoa kuljetti nelikymppinen ajo-oikeudeton mies. Hän kertoi käyttäneensä päihdyttäviä aineita, mutta puhalluskoe ja huumetesti olivat negatiivisia. Kuljettajan epäillään syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä huumausaineen käyttörikokseen.

HÄMEENLINNA. Kolmekymppisen miehen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen sekä huumausaineen käyttörikokseen maanantaina aamupäivällä Ojoisilla. Poliisipartio sai hätäkeskukselta tehtävän, jonka mukaan henkilöauton kuljettaja on ajanut huumausaineiden vaikutuksen alaisena.
Partio teki kuljettajalle huumepikatestin, joka oli positiivinen. Mies käytettiin verikokeissa, jonka jälkeen hänet kuulusteltiin epäiltynä edellä mainittuihin rikoksiin.

LOPPI. Poliisipartio tapasi ajokiellossa olevan kolmekymppisen miehen kuljettamassa niin sanottua kevytkuorma-autoa puolenyön aikoihin Lopen kantatiellä. Kuljettajalla on kasi aikaisempaa kulkuneuvon kuljettamista oikeudetta vuoden sisällä.
Mies puhalsi seulonta-alkometriin nollatuloksen, mutta hänelle tehty huumepikatesti oli positiivinen. Kuljettajan epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä huumausaineen käyttörikokseen.

LAHTI. Kolme rattijuoppoa jäi kiinni Lahden alueella kuluneen vuorokauden aikana. Kaikkien kolmen epäillään olleen huumausaineiden vaikutuksen alaisina.
Poliisipartio pysäytti nuoren miehen kuljettaman henkilöauton Ahtialassa iltapäivällä. Hänelle tehty huumepikatesti oli positiivinen. Kuljettajan hallusta ja autosta löytyi vähäisä määriä huumausaineita. Miehen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen sekä kahteen huumausaineen käyttörikokseen.
Kolmekymppinen mies puolestaan tavattiin kuljettamassa henkilöautoa ilman sen kuljettamiseen vaadittavaa ajo-oikeutta maanantai-ilta Kiveriössä. Huumepikatesti oli positiivinen, joten hänen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä huumausaineen käyttörikokseen.
Kolmas epäillyistä huumekuskeista jäi kiinni Lahden keskustassa iltayhdeksän aikoihin. Hän kuljetti henkilöautoa huumepikatestin mukaan huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Autoon määrätyssä paikanetsinnässä löytyi vähäinen määrä huumausaineita sekä kuljettajan asunnosta löytyi kotietsinällä vähäinen määrä huumausaineita. Kuljettajan epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, huumausainerikokseen sekä huumausaineen käyttörikokseen.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Poliisiyksiköiden yhteystiedot uudistuvat www.poliisi.fi-sivuilla 29.11.2022. Uudistuksen myötä Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen yhteystiedot löytyvät yhdeltä sivulta aiempien asemakohtaisten sivujen sijaan.Poliisiasemien palvelutiedot näytetään jatkossa poliisilaitoksen sivun yhteydessä. Tälle sivulle pääset Toimipisteet-painikkeesta. Jokaiselle poliisiasemalle tulee neljä haitarivalikkoa, joissa kerrotaansijainti ja aukioloajatpuhelinnumerot ja sähköpostiosoitteetpalvelut ja niiden poikkeustiedotesteettömyys.Yhteystietohaussa voit etsiä tietoa palvelun tai kunnan perusteella. Voit hakea näitä yhdessä tai erikseen. Muutoksen ollessa käynnissä 29.11. voi sivuilla olla hetkellisesti outoja rakenteita tai puutteellisia yhteystietoja. Pyydämme sivuja käyttäviltä kärsivällisyyttä uusien yhteystietojen rakennus- ja käyttöönottovaiheessa. 

Poliisiyksiköiden yhteystiedot uudistuvat www.poliisi.fi-sivuilla 29.11.2022. Uudistuksen myötä Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen yhteystiedot löytyvät yhdeltä sivulta aiempien asemakohtaisten sivujen sijaan.

Poliisiasemien palvelutiedot näytetään jatkossa poliisilaitoksen sivun yhteydessä. Tälle sivulle pääset Toimipisteet-painikkeesta. Jokaiselle poliisiasemalle tulee neljä haitarivalikkoa, joissa kerrotaan

• sijainti ja aukioloajat
• puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet
• palvelut ja niiden poikkeustiedot
• esteettömyys.

Yhteystietohaussa voit etsiä tietoa palvelun tai kunnan perusteella. Voit hakea näitä yhdessä tai erikseen. 

Muutoksen ollessa käynnissä 29.11. voi sivuilla olla hetkellisesti outoja rakenteita tai puutteellisia yhteystietoja. Pyydämme sivuja käyttäviltä kärsivällisyyttä uusien yhteystietojen rakennus- ja käyttöönottovaiheessa. 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Lounais-Suomen poliisi etsii Liedossa ja lähikuntien alueella liikkunutta sinistä pakettiautoa.Poliisi pyytää yleisöltä apua kuvissa olevan auton löytämiseksi. Ajoneuvo on tiettävästi liikkunut ainakin Liedossa perjantaina 18. marraskuuta.Myös ajoneuvon omistajaa pyydetään ilmoittautumaan poliisille.Mahdolliset havainnot pakettiauton sijainnista, rekisterinumerosta tai omistajasta voi ilmoittaa poliisille sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai WhatsApp- tai tekstiviestillä numeroon 050 411 7655.Poliisin etsimä auto liittyy mahdollisesti rikoksen selvittämiseen.  

Lounais-Suomen poliisi etsii Liedossa ja lähikuntien alueella liikkunutta sinistä pakettiautoa.

Poliisi pyytää yleisöltä apua kuvissa olevan auton löytämiseksi. Ajoneuvo on tiettävästi liikkunut ainakin Liedossa perjantaina 18. marraskuuta.

Myös ajoneuvon omistajaa pyydetään ilmoittautumaan poliisille.

Mahdolliset havainnot pakettiauton sijainnista, rekisterinumerosta tai omistajasta voi ilmoittaa poliisille sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai WhatsApp- tai tekstiviestillä numeroon 050 411 7655.

Poliisin etsimä auto liittyy mahdollisesti rikoksen selvittämiseen. 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Sunnuntaina 27. marraskuuta tapahtui epäilty ryöstö Iisalmessa Savonkadun R-Kioskilla. Poliisi pyytää silminnäkijöitä ilmoittamaan havaintonsa poliisille.Itä-Suomen poliisi tutkii sunnuntaina Iisalmessa tapahtunutta epäiltyä ryöstöä. Epäilty tekijä uhkasi kassatyöntekijää väkivallalla ja hän sai mukaansa pienen määrän käteistä rahaa.Kuvia epäillystä tekijästä: 

Sunnuntaina 27. marraskuuta tapahtui epäilty ryöstö Iisalmessa Savonkadun R-Kioskilla. Poliisi pyytää silminnäkijöitä ilmoittamaan havaintonsa poliisille.

Itä-Suomen poliisi tutkii sunnuntaina Iisalmessa tapahtunutta epäiltyä ryöstöä. Epäilty tekijä uhkasi kassatyöntekijää väkivallalla ja hän sai mukaansa pienen määrän käteistä rahaa.

Havaintoja ja vihjeitä tapahtuneeseen tai epäiltyyn tekijään liittyen voi lähettää numeroon 0295 456 869, vihjesähköpostiin osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai vihjepuhelimeen numeroon 0295 415 232. 

Aiemmin julkaistu tiedote: Epäilty ryöstö Savonkadun R-Kioskilla Iisalmessa – Poliisi

Kuvia epäillystä tekijästä:

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Kadonnut nuori on viimeksi havaittu 26.11.2022 Espoon Kivenlahdessa.Kadonnut 12-vuotias nähtiin viimeksi lauantaina 26.11. noin kello 21.30.

Kadonnut nuori on viimeksi havaittu 26.11.2022 Espoon Kivenlahdessa.

Kadonnut 12-vuotias nähtiin viimeksi lauantaina 26.11. noin kello 21.30.

Poika on 150 senttimetriä pitkä ja tummahiuksinen. Hänellä on viimeisten tietojen mukaan yllään mustat housut, musta paita, punainen toppaliivi, mustavalkoiset Nike Air Force 1 -kengät sekä sininen lippalakki, jossa on glitterperhonen.

Kadonnut liikkuu todennäköisimmin Espoon ja Helsingin alueella.

Poliisi pyytää havainnot ja tiedot kadonneesta sähköpostiin osoitteeseen vihjeet.lansi-uusimaa@poliisi.fi.

​​​​​​​

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Tilannekuvan muodostamiseksi ja ilmiön torjumiseksi on tiivistetty yhteistyötä poliisilaitoksen sisällä, pääkaupunkiseudun poliisiyksiköiden kesken, kansainvälisesti ja Helsingin kaupungin kanssa.Ensimmäiset havainnot katujengi-ilmiöstä tehtiin toukokuussa 2021, kun väkivallan kierre kahden eri ryhmän välillä alkoi. Näitä vakavia rikoksia tutkittiin tehokkaasti ja Helsingin poliisi esti lokakuussa 2021 katujengien välisen väkivallanteon Kaivohuoneella. Tämän vuoden toukokuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi ensimmäiset henkilöt kokonaisuuteen liittyen.– Rikostutkintamme onnistui erinomaisesti ja tilanne rauhoittui. Tilannekuvan muodostaminen nopeasti syntyneestä ja muuttuvasta ilmiöstä ei ole helppoa, joten paransimme tietojenvaihtoa Länsi- ja Itä-Uudenmaan poliisilaitosten sekä Keskusrikospoliisin kanssa. Teemme yhteistyötä myös Pohjoismaiden pääkaupunkien ja Lontoon poliisin kanssa. Suomen kehitys on vielä alkuvaiheessa muihin maihin verrattuna, arvioi poliisikomentaja Lasse Aapio. Helsingin poliisilaitoksella aloitti lokakuussa uusi koordinaatioryhmä, jonka tarkoituksena on kehittää katujengirikollisuuteen liittyvää havainnointia, tiedonkulkua, tilannekuvaa ja tutkintajärjestelyjä poliisilaitoksen sisällä. Ryhmän puheenjohtaja on rikosylitarkastaja Markku Heinikari. Koordinaatioryhmässä ovat mukana uhkatutkintaryhmä, analyysi- ja tiedusteluryhmä sekä valvonta ja ennalta estävä toiminto. –  Meidän pitää ottaa tämä asia haltuun, kun ilmiö on vasta alkutekijöissään. Tätä ilmiötä ei kukaan pysty yksinään ratkaisemaan – tähän tarvitaan saumatonta ja laajaa yhteistyötä, niin poliisin sisällä kuin myös muiden yhteistyökumppaneiden kanssa!– Tehtävänämme on pitää Helsinki turvallisena kaupunkina ja asukkaiden turvallisuudentunne korkealla. Me tutkimme vakavat rikokset tehokkaasti ja estämme väkivallan kierteen jatkumisen, olemme näkyvästi läsnä kaupungilla ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi teemme ennalta estävää työtä tämän ja tulevien ilmiöiden torjumiseksi yhdessä Helsingin kaupungin, sen asukkaiden sekä muiden kumppanien kanssa. Alaikäisten väkivaltarikokset, katujengit ja järjestäytynyt rikollisuus pääosin eri ilmiöitäAlaikäiset tekevät rikoksia tyypillisesti ryhmässä, mutta se ei poliisin näkökulmasta tarkoita jengiytymistä. Kyseessä ei myöskään ole uusi ilmiö. Keskusrikospoliisin tekemän selvityksen mukaan alaikäisten väkivaltarikollisuuden kasvu vuosina 2015–2021 ei liity tiettyyn väestöryhmään, alueeseen, ilmiöön tai tapahtumapaikkaan. Kaupunkien vertailussa havaittiin, että rikollisuus on kasvanut selvästi enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa ja pienemmissä kaupunkimaisissa kunnissa kuin pääkaupunkiseudulla. – Helsingissä nuorten ryöstörikosten määrä on tänä vuonna kasvanut merkittävästi. Alaikäisten ryöstörikoksissa on kuitenkin pääosin kyse eri ilmiöstä kuin katujengiasiassa, jossa keskeiset henkilöt ovat noin parikymppisiä ja rikokset vakavampia. – Katujengi on useiden henkilöiden muodostama ryhmä, jolla on oma nimi ja identiteetti. Jengiin kuuluvat henkilöt tekevät erilaisia rikoksia yhdessä ja yksin. Tunnistettujen jengien nimet viittaavat usein katuihin tai kaupunginosiin. Tunnistettujen katujengien välillä on selviä eroja rikollisen toiminnan aktiivisuuden ja rakenteen suhteen. Katujengien ja niihin kuuluvien henkilöiden määrittely ei ole yksinkertaista.– Katujengissä on yleensä yksi tai useampi johtohahmo sekä ydinryhmä. Jengien keskeiset henkilöt ovat tällä hetkellä suomalaisia parikymppisiä miehiä, joilla maahanmuuttajatausta. Ryhmissä ja niiden vaikutuspiirissä on myös alaikäisiä. Useilla keskeisillä jäsenillä on nuoresta iästä huolimatta pitkä rikoshistoria. – Suomessa katujengit eivät pidä katuja tai asuinalueita hallussa. Niihin kuuluvilla henkilöillä on kuitenkin laajaa vaikutusvaltaa sosiaalisen median alustoilla, joilla he ruokkivat rikollisen elämäntavan ihannointia ja vastakkainasettelua. Myös gangstarap-musiikkia käytetään uhoamisen ja vastakkainasettelun keinona. Vastakkainasettelut eskaloituvat väkivaltaisina yhteenottoina, joita on nyt jo nähty useita. Motiivit näihin väkivallantekoihin ovat usein vähäpätöisiä. Meillä on paljon kansainvälisiä esimerkkejä siitä, mihin tällaisen ilmiön kehityskulku voi johtaa. Tähän on suhtauduttava vakavasti. Järjestäytyneellä rikollisuudella tarkoitetaan rikoslain mukaan vähintään kolmesta henkilöstä koostuvaa ryhmää, joka tekee yhteistuumin vakavia rikoksia. Katujengien rakenteet ovat selvästi löyhempiä. Järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenet ovat myös tyypillisesti vanhempia ja rikollisryhmien väkivalta liittyy suoraviivaisemmin rikolliseen bisnekseen. Katujengeillä on kuitenkin todettu yhteyksiä myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen.Yhteiskunnan tulee yhteistyöllä puuttua katujengi-ilmiön juurisyihinSisäisen turvallisuuden selonteon mukaan rikollisuuden määrä on ollut laskusuuntainen Suomessa viimeiset 30 vuotta. Väheneminen on nähtävissä niin viranomaisten tietoon tulleen rikollisuuden kuin uhritutkimuksin selvitettävän kokonaisrikollisuuden osalta. Rikollisuuden taustatekijöitä sekä tekijöiden että uhrien kohdalla ovat muun muassa syrjäytyminen, päihteiden käyttö ja persoonallisuuden piirteet sekä häiriöt. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat kantaväestöä useammin sekä rikoksesta epäiltynä että joutuvat useammin rikosten uhriksi. Samoin kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret korostuvat rikosten tekijöinä ja uhreina. – Päättäjien, viranomaisten ja muiden toimijoiden tulee yhteistyössä puuttua myös tämän katujengi-ilmiön juurisyihin. Yksi oleellinen asia on nopeuttaa nuorten rikos- ja oikeusprosessia, mikä helpottaisi rikoskierteen katkaisua ja auttaisi myös rikosten uhreja. Helsingin poliisi on panostanut voimakkaasti huolta aiheuttavien henkilöiden ja rikoksiin syyllistyneiden nuorten moniammatilliseen arviointiin ja ohjaamiseen oikean tuen piiriin. Helsingin poliisi perusti ennalta estävän toiminnon 2012 ja alaikäisten rikoksia tutkivan nuorisoryhmän vuonna 2018. – Teemme tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Koulujen ja lastensuojelun toimivuus sekä asuinalueiden eriytymisen ja syrjäytymisen vähentäminen ovat oleellisia asioita myös tämän ilmiön kannalta. Yhteistyötä tehdään erityisesti Turvallinen Helsinki -verkoston kautta, jonka tehtävänä on edistää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta Helsingissä. Verkostoon kuuluu viranomaisia ja järjestöjä.  LisätietoaKeskusrikospoliisin selvitys: Nuorten väkivaltarikollisuuden määrä ja piirteet poliisin tietoon tulleen rikollisuuden valossaValtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta – Valto 

Tilannekuvan muodostamiseksi ja ilmiön torjumiseksi on tiivistetty yhteistyötä poliisilaitoksen sisällä, pääkaupunkiseudun poliisiyksiköiden kesken, kansainvälisesti ja Helsingin kaupungin kanssa.

Ensimmäiset havainnot katujengi-ilmiöstä tehtiin toukokuussa 2021, kun väkivallan kierre kahden eri ryhmän välillä alkoi. Näitä vakavia rikoksia tutkittiin tehokkaasti ja Helsingin poliisi esti lokakuussa 2021 katujengien välisen väkivallanteon Kaivohuoneella. Tämän vuoden toukokuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi ensimmäiset henkilöt kokonaisuuteen liittyen.

– Rikostutkintamme onnistui erinomaisesti ja tilanne rauhoittui. Tilannekuvan muodostaminen nopeasti syntyneestä ja muuttuvasta ilmiöstä ei ole helppoa, joten paransimme tietojenvaihtoa Länsi- ja Itä-Uudenmaan poliisilaitosten sekä Keskusrikospoliisin kanssa. Teemme yhteistyötä myös Pohjoismaiden pääkaupunkien ja Lontoon poliisin kanssa. Suomen kehitys on vielä alkuvaiheessa muihin maihin verrattuna, arvioi poliisikomentaja Lasse Aapio. 

Helsingin poliisilaitoksella aloitti lokakuussa uusi koordinaatioryhmä, jonka tarkoituksena on kehittää katujengirikollisuuteen liittyvää havainnointia, tiedonkulkua, tilannekuvaa ja tutkintajärjestelyjä poliisilaitoksen sisällä. Ryhmän puheenjohtaja on rikosylitarkastaja Markku Heinikari. Koordinaatioryhmässä ovat mukana uhkatutkintaryhmä, analyysi- ja tiedusteluryhmä sekä valvonta ja ennalta estävä toiminto. 

–  Meidän pitää ottaa tämä asia haltuun, kun ilmiö on vasta alkutekijöissään. Tätä ilmiötä ei kukaan pysty yksinään ratkaisemaan – tähän tarvitaan saumatonta ja laajaa yhteistyötä, niin poliisin sisällä kuin myös muiden yhteistyökumppaneiden kanssa!

– Tehtävänämme on pitää Helsinki turvallisena kaupunkina ja asukkaiden turvallisuudentunne korkealla. Me tutkimme vakavat rikokset tehokkaasti ja estämme väkivallan kierteen jatkumisen, olemme näkyvästi läsnä kaupungilla ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi teemme ennalta estävää työtä tämän ja tulevien ilmiöiden torjumiseksi yhdessä Helsingin kaupungin, sen asukkaiden sekä muiden kumppanien kanssa. 

Alaikäisten väkivaltarikokset, katujengit ja järjestäytynyt rikollisuus pääosin eri ilmiöitä

Alaikäiset tekevät rikoksia tyypillisesti ryhmässä, mutta se ei poliisin näkökulmasta tarkoita jengiytymistä. Kyseessä ei myöskään ole uusi ilmiö. 

Keskusrikospoliisin tekemän selvityksen mukaan alaikäisten väkivaltarikollisuuden kasvu vuosina 2015–2021 ei liity tiettyyn väestöryhmään, alueeseen, ilmiöön tai tapahtumapaikkaan. Kaupunkien vertailussa havaittiin, että rikollisuus on kasvanut selvästi enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa ja pienemmissä kaupunkimaisissa kunnissa kuin pääkaupunkiseudulla. 

– Helsingissä nuorten ryöstörikosten määrä on tänä vuonna kasvanut merkittävästi. Alaikäisten ryöstörikoksissa on kuitenkin pääosin kyse eri ilmiöstä kuin katujengiasiassa, jossa keskeiset henkilöt ovat noin parikymppisiä ja rikokset vakavampia. 

– Katujengi on useiden henkilöiden muodostama ryhmä, jolla on oma nimi ja identiteetti. Jengiin kuuluvat henkilöt tekevät erilaisia rikoksia yhdessä ja yksin. Tunnistettujen jengien nimet viittaavat usein katuihin tai kaupunginosiin. 

Tunnistettujen katujengien välillä on selviä eroja rikollisen toiminnan aktiivisuuden ja rakenteen suhteen. Katujengien ja niihin kuuluvien henkilöiden määrittely ei ole yksinkertaista.

– Katujengissä on yleensä yksi tai useampi johtohahmo sekä ydinryhmä. Jengien keskeiset henkilöt ovat tällä hetkellä suomalaisia parikymppisiä miehiä, joilla maahanmuuttajatausta. Ryhmissä ja niiden vaikutuspiirissä on myös alaikäisiä. Useilla keskeisillä jäsenillä on nuoresta iästä huolimatta pitkä rikoshistoria. 

– Suomessa katujengit eivät pidä katuja tai asuinalueita hallussa. Niihin kuuluvilla henkilöillä on kuitenkin laajaa vaikutusvaltaa sosiaalisen median alustoilla, joilla he ruokkivat rikollisen elämäntavan ihannointia ja vastakkainasettelua. Myös gangstarap-musiikkia käytetään uhoamisen ja vastakkainasettelun keinona. Vastakkainasettelut eskaloituvat väkivaltaisina yhteenottoina, joita on nyt jo nähty useita. Motiivit näihin väkivallantekoihin ovat usein vähäpätöisiä. Meillä on paljon kansainvälisiä esimerkkejä siitä, mihin tällaisen ilmiön kehityskulku voi johtaa. Tähän on suhtauduttava vakavasti. 

Järjestäytyneellä rikollisuudella tarkoitetaan rikoslain mukaan vähintään kolmesta henkilöstä koostuvaa ryhmää, joka tekee yhteistuumin vakavia rikoksia. Katujengien rakenteet ovat selvästi löyhempiä. Järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenet ovat myös tyypillisesti vanhempia ja rikollisryhmien väkivalta liittyy suoraviivaisemmin rikolliseen bisnekseen. Katujengeillä on kuitenkin todettu yhteyksiä myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Yhteiskunnan tulee yhteistyöllä puuttua katujengi-ilmiön juurisyihin

Sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan rikollisuuden määrä on ollut laskusuuntainen Suomessa viimeiset 30 vuotta. Väheneminen on nähtävissä niin viranomaisten tietoon tulleen rikollisuuden kuin uhritutkimuksin selvitettävän kokonaisrikollisuuden osalta. Rikollisuuden taustatekijöitä sekä tekijöiden että uhrien kohdalla ovat muun muassa syrjäytyminen, päihteiden käyttö ja persoonallisuuden piirteet sekä häiriöt. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat kantaväestöä useammin sekä rikoksesta epäiltynä että joutuvat useammin rikosten uhriksi. Samoin kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret korostuvat rikosten tekijöinä ja uhreina. 

– Päättäjien, viranomaisten ja muiden toimijoiden tulee yhteistyössä puuttua myös tämän katujengi-ilmiön juurisyihin. Yksi oleellinen asia on nopeuttaa nuorten rikos- ja oikeusprosessia, mikä helpottaisi rikoskierteen katkaisua ja auttaisi myös rikosten uhreja. 

Helsingin poliisi on panostanut voimakkaasti huolta aiheuttavien henkilöiden ja rikoksiin syyllistyneiden nuorten moniammatilliseen arviointiin ja ohjaamiseen oikean tuen piiriin. Helsingin poliisi perusti ennalta estävän toiminnon 2012 ja alaikäisten rikoksia tutkivan nuorisoryhmän vuonna 2018. 

– Teemme tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Koulujen ja lastensuojelun toimivuus sekä asuinalueiden eriytymisen ja syrjäytymisen vähentäminen ovat oleellisia asioita myös tämän ilmiön kannalta. 

Yhteistyötä tehdään erityisesti Turvallinen Helsinki -verkoston kautta, jonka tehtävänä on edistää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta Helsingissä. Verkostoon kuuluu viranomaisia ja järjestöjä.  

Lisätietoa

• Keskusrikospoliisin selvitys: Nuorten väkivaltarikollisuuden määrä ja piirteet poliisin tietoon tulleen rikollisuuden valossa
• Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta – Valto 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Poliisi, rajavartiolaitos ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu ovat tehneet myös viikonlopun aikana etsintöjä kadonneen vanhemman miehen löytämiseksi, mutta 74 -vuotias mies on edelleen kateissa. Poliisi on saanut asiaan liittyen yleisöilmoituksia, joiden perusteella etsintöjä on osin myös suunnattu – etsinnät ovat olleet kuitenkin tuloksettomia.Kyseessä oleva 74 -vuotias mies on poistunut Loimaan Hirvikosken Metsontieltä 23 – 24.11 välisenä yönä tai varhain aamulla. Katoaminen havaittiin torstaina 24.11 vähän ennen kuutta aamulla. Mies on lähtenyt liikkeelle jalkaisin.Miehen kävely on sairauden vuoksi huteran näköistä ja hän heiluttaa kävellessään toista kättään tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Kadonneen puhe on hyvin epäselvää ja vaikeasti ymmärrettävää. Mies on hoikka, noin 175 ja kumararyhtinen. Hänellä on harmaat hiukset, harmaa parta ja hän käyttää silmälaseja. Miehellä kadotessaan käytössä olleesta vaatetuksesta ei poliisilla ole varmaa tietoa.Poliisi kaipaa edelleen havaintoja tuntomerkkeihin sopivan miehen mahdollisista liikkeistä ja kulkusuunnasta katoamisen aikaan. Tietoja asiasta voi toimittaa poliisille alla oleviin yhteystietoihin.WhatsApp -viestit ja teksti/kuva -viestit p. 050 411 7655Sähköposti vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi                  

Poliisi, rajavartiolaitos ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu ovat tehneet myös viikonlopun aikana etsintöjä kadonneen vanhemman miehen löytämiseksi, mutta 74 -vuotias mies on edelleen kateissa. Poliisi on saanut asiaan liittyen yleisöilmoituksia, joiden perusteella etsintöjä on osin myös suunnattu – etsinnät ovat olleet kuitenkin tuloksettomia.

Kyseessä oleva 74 -vuotias mies on poistunut Loimaan Hirvikosken Metsontieltä 23 – 24.11 välisenä yönä tai varhain aamulla. Katoaminen havaittiin torstaina 24.11 vähän ennen kuutta aamulla. Mies on lähtenyt liikkeelle jalkaisin.

Miehen kävely on sairauden vuoksi huteran näköistä ja hän heiluttaa kävellessään toista kättään tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Kadonneen puhe on hyvin epäselvää ja vaikeasti ymmärrettävää. Mies on hoikka, noin 175 ja kumararyhtinen. Hänellä on harmaat hiukset, harmaa parta ja hän käyttää silmälaseja. Miehellä kadotessaan käytössä olleesta vaatetuksesta ei poliisilla ole varmaa tietoa.

Poliisi kaipaa edelleen havaintoja tuntomerkkeihin sopivan miehen mahdollisista liikkeistä ja kulkusuunnasta katoamisen aikaan. Tietoja asiasta voi toimittaa poliisille alla oleviin yhteystietoihin.
WhatsApp -viestit ja teksti/kuva -viestit 
p. 050 411 7655
Sähköposti 
vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi                 
 

]]>

Lähde: Poliisi.fi