NordenBladet — Somalian ensimmäinen ympäristö- ja ilmastoministeri Khadija Mohamed Almakhzoumi vierailee Suomessa 31.1-3.2.2023. Almakhzoumin kutsui Suomeen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Vierailun tarkoituksena on tukea uutta ministeriötä työn aloittamisessa.Ympäristöministeriö ja ulkoministeriöSomalian ympäristö- ja ilmastoministeri Khadija Mohamed Almakhzoumi tapaa Suomessa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon. Almakhzoumille esitellään neljän päivän vierailun aikana Suomen ilmastotyötä, mm. metsien roolia ilmastopolitiikassa, uutta ilmastolakia ja sen valmistelua sekä ympäristönäkökohtien valtavirtaistamista eri politiikkalohkoille. Ministeri ja muu Somalian ympäristöministeriön delegaatio vierailevat mm. Haltian luontokeskuksessa, Suomen ympäristökeskuksessa, Ilmatieteen laitoksella ja Eduskunnassa sekä tapaavat Nuorten Agenda 2030 –ryhmää, Metsähallitusta ja Finnfundin edustajia.Ministerit Ohisalo ja Almakhzoumi keskustelevat muun muassa Suomen ja Somalian yhteistyön tiivistämisestä ilmastopolitiikassa. Kuivuus ja ruokakriisi runtelevat Somaliaa pahasti, ja koko Afrikan sarvi on erittäin haavoittuvainen ilmastonmuutoksen seurauksille. Kuivuus kattaa 80 prosenttia Somaliasta ja YK:n mukaan jopa 90 prosenttia maasta saattaa muuttua asumiskelvottomaksi vuoteen 2030 mennessä ilmastonmuutoksen vuoksi.”Somalia maksaa kohtuutonta hintaa ilmastokriisin seurauksista, joihin se on itse syytön. Somalialla ja Suomella on pitkä yhteinen historia, ja pidän tärkeänä, että tuemme heitä ilmastokestävän yhteiskunnan rakentamisessa ja hallintonsa vahvistamisessa. Uuden ympäristöministeriön ja ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävän perustaminen ovat tässä tärkeitä askelia”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Somalia on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa 1980-luvulta lähtien. Suomen kahdenvälinen yhteistyö Somaliassa painottuu vuosina 2021-2024 valtionrakennukseen sekä naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin. Suomen tuki Somalialle vuosina 2021-2024 on 54 miljoonaa euroa.Almakhzoumi tapaa Suomessa lisäksi ulkoministeri Pekka Haaviston.LisätietojaJuulia Suuronen
asiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 212
[email protected]Ministeri Almakhzoumin haastattelupyynnöt:Riikka Lamminmäki
viestintäpäällikkö
ympäristöministeriö
p. 0295 250 343
[email protected]

Somalian ensimmäinen ympäristö- ja ilmastoministeri Khadija Mohamed Almakhzoumi vierailee Suomessa 31.1-3.2.2023. Almakhzoumin kutsui Suomeen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Vierailun tarkoituksena on tukea uutta ministeriötä työn aloittamisessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on päättänyt pitää vuokra- ja asumisoikeustalojen aravalainojen vuosimaksut vuoden 2022 tasolla. Vuosimaksuihin ei vuonna 2023 tehdä kuluttajahintaindeksin mukaista tarkistusta. Päätöksellä hillitään vuokrien ja käyttövastikkeiden korotuspaineita nykyisessä tilanteessa, jossa myös kiinteistön hoitokustannukset ja asukkaiden elinkustannukset nousevat voimakkaasti.Vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamista, hankintaa tai perusparantamista varten otettujen aravalainojen vuosimaksujen suuruus riippuu kuluttajahintaindeksin muutoksesta edellisen vuoden heinäkuussa. Viime vuosina kuluttajaindeksin vaihtelu on ollut maltillista: vuosien 2015–2021 heinäkuussa kuluttajahintaindeksin muutos oli -0,2 ja 1,9 prosentin välillä. Vuoden 2022 heinäkuussa kuluttajahintaindeksin muutos oli 7,8 prosenttia. Ilman nyt tehtyä päätöstä vuosimaksujen tarkistukset olisivat 1.3.2023 alkaen 7,8 prosenttia ja perusparannuslainoissa 9,3 prosenttia.”Helpotamme asumisen kustannuksia. Aravalainoilla on tärkeä rooli kohtuuhintaisessa asumisessa. Elämisen kustannukset ovat tänä talvena nousseet kivuliaan korkealle, ja tämä näkyy myös aravalainojen vuosimaksuja määrittävässä kuluttajanhintaindeksissä. Päätimme jättää tekemättä aravalainojen vuosimaksujen indeksitarkastuksen, jotta isolta korotukselta vältytään, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo selostaa.”Aravalainojen vuosimaksu jätetään tarkistamatta kaikilta lainansaajayhteisöiltä, joilla on aravalainoja. Valtion asuntorahastosta on aravalain nojalla myönnetty lainoja vuosina 1994−2007. Vuokra-aravalainan ja asumisoikeustalon aravalainan saajat ovat kuntia ja muita julkisyhteisöjä sekä yleishyödyllisiä yhteisöjä tai niiden omistuksessa olevia tytäryhtiöitä. Lainakanta oli syyskuun lopussa 2022 noin 2,4 miljardia euroa ja lainansaajia yhteensä 680. Lainoista noin kolme neljäsosaa kohdistuu vuokrataloihin ja neljäsosa asumisoikeustaloihin.Lainakannasta pääosa on vuosimaksulainoja, joista takaisin maksettavan määrän Valtiokonttori tarkistaa aina maaliskuun alussa. Lainoista johtuvat menot vaikuttavat asukkailta perittäviin omakustannusvuokriin ja -käyttövastikkeisiin.Vuoden 2023 vuokrat ja käyttövastikkeet on useimmissa taloyhteisöissä jo vahvistettu. Kevennys vuosimaksuun helpottaa kuitenkin tulevia korotuspaineita ja lähivuosien talouden suunnittelua. Yleinen kustannustason nousu voi silti lisätä tarvetta talouden tervehdyttämistoimiin monissa yhteisöissä.Arava-asetuksen väliaikainen muutos koskee pykälää 35 ja on voimassa 1.3.2023–29.2.2024.Tiedote lausuntokierroksesta 15.11.2023LisätietojaMatleena Haapala
lainsäädäntöneuvos
0295 250 332
[email protected]Heikki Sairanen
erityisavustaja
050 456 4662
[email protected]Jari Häkkinen
Luottopäällikkö, rahoitus
Valtiokonttori
0295 50 2080
[email protected]

Valtioneuvosto on päättänyt pitää vuokra- ja asumisoikeustalojen aravalainojen vuosimaksut vuoden 2022 tasolla. Vuosimaksuihin ei vuonna 2023 tehdä kuluttajahintaindeksin mukaista tarkistusta. Päätöksellä hillitään vuokrien ja käyttövastikkeiden korotuspaineita nykyisessä tilanteessa, jossa myös kiinteistön hoitokustannukset ja asukkaiden elinkustannukset nousevat voimakkaasti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituspuolueet ovat päässeet yhteisymmärrykseen takautuvasti maksettavan sähköhyvityksen ja sähkölaskujen maksuajan pidentämistä koskevan lakiehdotuksen yksityiskohdista. Sähköhyvityksen osalta päätettiin mallista, joka oli jo lausunnoilla. Sähköhyvityksen yksityiskohdat säilyvät lausuntoluonnoksen mukaisina.Hyvitys kohdistuisi niihin sähkösopimuksiin, joiden sähköenergianhinta on ollut yli 10 senttiä kilowattitunnilta. Sähköhyvitystä maksettaisiin 50 prosenttia omavastuun 90 euroa/kuukausi ylittävältä osalta, kuitenkin enimmillään 700 euroa kuukaudessa.Hallituspuolueet sopivat myös, että sähkölaskujen maksuaikojen pidennystä voisi saada koko sähköenergian laskutetulle määrälle. Sähkön vähittäismyyntiyhtiöiden tulisi asiakkaan pyynnöstä myöntää lisämaksuaikaa 1.1.2023-30.4.2023 välillä syntyneeseen sähkönkulutukseen liittyville sähköenergialaskuille, kuluttajille ja niihin rinnastettaville asiakkaille enimmillään neljä kuukautta ja yritysasiakkaille 60 vuorokautta. Maksuaikojen pidennystä voisi saada koko sähköenergian laskutetulle määrälle lausuntoversion 50 prosentin sijaan.Tukien kustannusarvio on kokonaisuudessaan noin 412 miljoonaa euroa. Lausunnolla olleessa luonnoksessa takautuvasti maksettavan sähköhyvityksen kustannusten arviointiin olevan enintään noin 400 miljoonaa euroa. Sähköenergialaskuille tehtyjen vähennysten kautta maksatettu hyvitys korvattaisiin sähkön vähittäismyyntiyhtiöille valtion budjetista. Hallituksen esityksen yksityiskohtia viimeistellään vielä. Esitys annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian.Asunto-osakeyhtiöille, joiden lämmitys perustuu sähköön ja joiden lämmitykseen käytettävän sähkön kustannuksista vastaa asunto-osakeyhtiö, valmisteltavaan vastaavaan tukeen varattu kustannusarvio täsmentyi 14 miljoonasta 25 miljoonaan euroon. Tukea voisivat hakea valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai omistusoikeusasuntoja omistavat yhteisöt ja muut asuinrakennuksia omistavat yhteisöt. Myös asuntoyhtiömuotoisten omakotitalojen omistajat voisivat hakea tukea, jos sähkölasku on yhtiön nimissä. Tuki pienentäisi asunto-osakeyhtiön paineita siirtää kohonneita lämmityskuluja vastikkeisiin asukkaiden maksettavaksi. Tuen myöntäisi ARA. Tarkemmin tuesta ja sen ehdoista säädettäisiin myöhemmin annettavalla valtioneuvoston asetuksella.Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Hannes Torppa, p. 029 504 7405
teollisuusneuvos Petteri Kuuva, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 506 4819
rakennusneuvos Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö, p. 029 525 0122
yksikön päällikkö Sakari Lehtiö, valtiovarainministeriö, p. 029 553 0439
lainsäädäntöneuvos Jussi Päivärinne, oikeusministeriö p. 029 515 0122

Hallituspuolueet ovat päässeet yhteisymmärrykseen takautuvasti maksettavan sähköhyvityksen ja sähkölaskujen maksuajan pidentämistä koskevan lakiehdotuksen yksityiskohdista. Sähköhyvityksen osalta päätettiin mallista, joka oli jo lausunnoilla. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on päättänyt suunnitelmasta, jonka perusteella valtion tukee kohtuuhintaista asuntotuotantoa vuonna 2023. Kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa edistetään myöntämällä 1,95 miljardia korkotuettua lainaa. Tuen avulla voidaan rakentaa noin 9 310 uutta ja peruskorjata noin 4 050 asuntoa. Asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettu korkotuki maksetaan valtion talousarvion ulkopuolisista valtion asuntorahaston varoista.”Kohtuuhintainen asuntotuotanto on aivan erityisen tärkeää nyt kasvavien elinkustannusten keskellä. Sillä on myös tärkeä rooli asunnottomuuden poistamisessa Suomesta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo korostaa.Entistä enemmän tukea erityisryhmien asumiseenErityisryhmien asuntoja tuetaan korkotukilainalla sekä siihen liittyvällä investointiavustuksella. Tukea myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille – pitkäaikaisasunnottomille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muistioireisille –  tarkoitetut asuntohankkeet.Erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen käyttösuunnitelmassa osoitettu valtuus on aiempaa suurempi, sillä hankkeiden määrä on kasvanut ja tarve entistä suurempi. Näille osoitettu korkotukivaltuus on 510 miljoonaa euroa (415 milj. euroa v. 2022), jolla arvioidaan lainoitettavan 3 700 asunnon rakentaminen ja 550 asunnon perusparantaminen. Vuoden 2023 talousarviossa myös erityisryhmien investointiavustusvaltuuden määrää nostettiin 120 miljoonaan euroon (90 milj. euroa v. 2022).Asumisoikeusasuntojen kunnostuksiin varaudutaanMyös asumisoikeusasuntoihin suunnattu valtuus pysyy korkealla tasolla. Asumisoikeusasunnot tuovat asuinalueelle enemmän vaihtoehtoja, jonka avulla yhä useampi löytää sopivan asunnon. Monipuolinen asukasrakenne ehkäisee segregaatiota. Yhä suurempi osa asumisoikeustaloista on myös perusparannuksen tarpeessa. Asumisoikeusasunnoille suunnattava valtuus on 530 miljoonaa euroa. Valtuuden avulla arvioidaan rakennettavan noin 1 780 ja perusparannettavan 2 200 asuntoa.Tuki suunnataan erityisesti kasvaville alueille, joissa asuntojen tarve on suurin.
Nyt hyväksytty käyttösuunnitelma ohjaa sitä, miten ARA-tuotanto kehittyy. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta (ARA-asunnot) kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Valtion tuella rakennettaville ja peruskorjattaville asunnoille tulee olla pitkäaikainen tarve, eikä ARA-tuotannon hinta- ja vuokrataso saa ylittää yleistä hinta- ja vuokratasoa. Tuotannossa painotetaan esteettömyyttä. Ikääntyneiden henkilöiden asuntojen suunnittelussa lähtökohtana on, että asukas voi asua samassa asunnossa elämänsä loppuun saakka. Valtion tuen kohdentamisessa otetaan huomioon energiatehokkuus, ja hankkeissa voidaan edistää kiertotaloutta ja fossiilittomien energialähteiden käyttöä.    LisätiedotLiisa Meritähti-Lustig
hallitussihteeri
ympäristöministeriö
p. 0295 250 376
[email protected]Kimmo Huovinen
apulaisjohtaja
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
p. 0295 250 822
[email protected]Valtioneuvoston päätös 19.1.2023

Valtioneuvosto on päättänyt suunnitelmasta, jonka perusteella valtion tukee kohtuuhintaista asuntotuotantoa vuonna 2023. Kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa edistetään myöntämällä 1,95 miljardia korkotuettua lainaa. Tuen avulla voidaan rakentaa noin 9 310 uutta ja peruskorjata noin 4 050 asuntoa. Asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettu korkotuki maksetaan valtion talousarvion ulkopuolisista valtion asuntorahaston varoista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Esteettömyysdirektiivillä helpotetaan kaikkien, erityisesti vammaisten henkilöiden, itsenäistä elämää ja osallistumista yhteiskuntaan. Direktiivi vaikuttaa etenkin tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviin tuotteisiin ja palveluihin. Lainsäädännön soveltaminen alkaa vuoden 2025 aikana. Esteettömyysdirektiivin tavoite on edistää kaikkien ja erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuutta itsenäiseen asiointiin YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti. Direktiivin myötä tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset yhtenäistyvät koko EU:n alueella. Tavoite on, että tuotteet ja palvelut suunnitellaan ja valmistetaan siten, että vammaiset henkilöt pystyisivät käyttämään niitä mahdollisimman laajalti. Kuluttajille tarjottavien tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimukset velvoittavat julkista ja yksityistä sektoria.”Esteettömyyden edistäminen on tärkeää, jotta kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan. Esteettömyysdirektiivi kohdistuu digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin, joiden voidaan katsoa olevan erityisen tärkeitä, jotta itsenäinen asiointi onnistuu laajasti. Tästä hyötyvät erityisesti vammaiset henkilöt, mutta myös moni muu”, iloitsee perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Lainsäädännön muutokset koskevat muun muassa tietokoneiden, älypuhelimien, pankkiautomaattien, lippuautomaattien ja digitelevisioiden esteettömyyttä. Lait kattavat myös verkkokauppojen, viestintäpalvelujen, audiovisuaalisten mediapalveluiden pääsyn, sähkökirjojen sekä henkilöliikenteen verkkosivustojen, mobiilisovellusten, lippujen ja esimerkiksi reaaliaikaisten matkatietojen esteettömyyden ja saavutettavuuden.  Kuluttajapankkipalveluiden tarjoamista koskevien tietojen on täytettävä saavutettavuusvaatimukset. Sähkökirjan määritelmää on väljennetty lainvalmistelun kuluessa. ”Minulle on tärkeää, että sähköiset palvelut ovat entistä saavutettavampia. Jokaisella kansalaisella on oikeus sujuviin digitalisoituvan yhteiskunnan palveluihin. Koska Suomi on edelläkävijä digitalisaatiossa, meidän on oltava edelläkävijä yhdenvertaisuudessa”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.Esteettömyysdirektiivi koskee myös yleistä hätänumeroa (112). Hätäilmoituksen voi viimeistään vuoden 2025 lopussa tehdä reaaliaikaisella tekstillä nykyisten puhelun ja tekstiviestien lisäksi. Hätätekstiviestiä käyttävien henkilöiden ennakkorekisteröintivelvollisuus lakkaa 28.6.2025. Tavoitteena on, että myös palvelujen ympäristö olisi esteetön. Jatkotyössä pyritään löytämään tarkoituksenmukainen ja kestävä ratkaisu rakennetun ympäristön esteettömyyden varmistamiseksi.
Esteettömyyden toteutumista valvotaanEsteettömyysdirektiivin valvontaan osallistuu useita viranomaisia. Tuotteiden ja muiden kuin digitaalisten palvelujen valvonnasta vastaa Traficom ja digitaalisten palvelujen valvonnasta Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Hätäilmoituksiin vastaamisen valvonta hoidetaan sisäministeriössä. Esteettömyysdirektiivin toimeenpano tuo muutoksia digipalvelulakiin, lakiin sähköisen viestinnän palveluista, lakiin liikenteen palveluista sekä hätäkeskuslakiin. Lisäksi säädetään uusi laki tuotteiden esteettömyysvaatimuksista. Hallitus esitti esteettömyysdirektiivin toimeenpanoa koskevan lainsäädännön vahvistamista torstaina 19. tammikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait samana päivänä. Lait tulevat voimaan 1.2.2023, ja niiden soveltaminen alkaa pääsääntöisesti 28.6.2025. Hätäkeskuslaki tulee voimaan 28.6.2025.Hallituksen tavoitteena on antaa keväällä 2023 kolme valtioneuvoston asetusta, jotka täsmentävät tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksia. Valtioneuvoston istuntoaineistot

Esteettömyysdirektiivillä helpotetaan kaikkien, erityisesti vammaisten henkilöiden, itsenäistä elämää ja osallistumista yhteiskuntaan. Direktiivi vaikuttaa etenkin tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviin tuotteisiin ja palveluihin. Lainsäädännön soveltaminen alkaa vuoden 2025 aikana. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta sekä asetuksen kyseisen lain voimaantulosta. Uusi laki on osa luonnonsuojelulainsäädännön uudistamista. Laki tulee voimaan 1.2.2023.Lain merkittävin uudistus on avustusjärjestelmä, jolla tuetaan ennaltaehkäisevien toimien toteuttamista ja kehittämistä. Sen tavoitteena on lisätä haitankärsijöiden vaikuttamismahdollisuuksia. Lisäksi tavoitteena on vähentää eläinten aiheuttamia vahinkoja ja tarvetta maksaa korvauksia viljelysvahingoista jälkikäteen. Avustusta voi saada muun muassa erilaisiin passiivisiin karkottimiin, niin sanottujen lintupeltojen perustamiseen, verkkoihin, jotka suojaavat kalankasvatusaltaita lintujen saalistukselta sekä aktiiviseen karkottamiseen.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) voi myöntää avustuksen lisäksi korvausta rauhoitettujen eläinten aiheuttamista viljelys- ja eläinvahingoista sekä pesintään perustuvaa laskennallista tukea vahingoista, joita maakotka aiheuttaa porotaloudelle tai sääksi kalanviljelylaitoksille.Rahoituksen hakemisen, myöntämisen ja maksamisen menettelyt nopeutuvatValtion vastuulle kuuluvat kaikki merkittävät, yli 170 euron suuruiset omaisuusvahingot. Viljelys- ja eläinvahingosta on tehtävä vahinkoilmoitus ELY-keskukselle heti vahingon havaitsemisen jälkeen. Lisäksi ulkopuolisen asiantuntijan tulee arvioida vahingon suuruus. Viljelysvahingoissa arvioinnin tekee kunnan viranomainen. Maakotkan porotaloudelle ja sääksen kalanviljelylaitokselle aiheuttamista vahingoista tukea haetaan vuosittain viimeistään 31 päivänä lokakuuta.Uudella lailla ja asetuksella on varmistettu, että lain tukijärjestelmä on yhteensopiva valtiontukisääntöjen kanssa. Laki myös keventää rahoituksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen liittyviä menettelyjä.Korvausta haetaan ELY-keskuksesta. Hakemukset tehdään pääsääntöisesti sähköisten asiointipalvelujen kautta. Ensimmäinen avustushaku rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemistä avataan 21.2.2023. Avustushausta ilmoitetaan ELY-keskuksen verkkosivuilla (ely-keskus.fi).

Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta sekä asetuksen kyseisen lain voimaantulosta. Uusi laki on osa luonnonsuojelulainsäädännön uudistamista. Laki tulee voimaan 1.2.2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ministerityöryhmä linjasi keskiviikkona toimia, joilla maankäyttösektorin nettonielua vahvistetaan. Lisäksi ministerityöryhmä sopi asiaa selvittävän virkatyöryhmän toimeksiannosta.Valtion hallinnoimissa talousmetsissä ohjataan metsien käsittelytapoihin, jotka vahvistavat nettonielua. Nettonielujen vahvistamistavoite otetaan huomioon myös jatkossa Metsähallituksen tulostavoitteiden asettamisessa. Ensiharvennuksiin kiinnitetään huomiota, jotta ne toteutetaan suositusten ja lakien mukaisesti koko maassa, linjasi ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä kokouksessaan keskiviikkona. Ministerityöryhmä päätti myös lisätä informaatio-ohjausta turvemaiden maaperäpäästöjen vähentämiseksi.Ministerityöryhmä sopi lisäksi virkatyöryhmän perustamisesta maankäyttösektorin nettonieluja vahvistavien toimien selvitys- ja valmistelutyöhön. Poikkihallinnollisen työryhmän tehtävänä on selvittää myös uusien taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönottoa ja niiden vaatimia sääntelymuutoksia.  Työryhmä arvioi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman ajantasaisuutta ja uusien toimien tarvetta. Työryhmää johtaa maa- ja metsätalousministeriö ja mukana ovat valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö sekä tarpeen mukaan muut ministeriöt. Työryhmätyön alustavat tulokset ovat käytettävissä kevään 2023 hallitusneuvotteluissa.Nyt päätetyt toimet täydentävät viime vuonna päätettyjä nielutoimia. Valtioneuvosto hyväksyi heinäkuussa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman, jonka toimilla tähdätään kolmea miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavaan lisäiseen nieluvaikutukseen vuonna 2035. Samalla sovittiin myös muista lisätoimista ja selvityksistä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman täydentämiseksi ja nielukehitykseen vastaamiseksi. Näistä metsälain ilmastoarviointi valmistuu maaliskuussa 2023. Metsäkatoa torjuva maankäytön muutosmaksu on valmistelussa. Metsien luonnonhoitotoimien rahoitusta lisättiin merkittävästi. Lisäksi on päätetty kutsua koolle metsäalan ja tutkijoiden pyöreä pöytä keskustelemaan nielutilanteesta.Joulukuussa ministerityöryhmä kuuli Luonnonvarakeskuksen selvityksen hiilinielujen romahduksesta ja sen syistä.Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä: Hiilinielujen romahdus otetaan vakavasti – jatkosta päätöksiä tammikuussaHallitus keskustelee ilmastopolitiikan kokonaisuudesta ja nielujen tilanteesta myös iltakoulussaan helmikuussa.

Ministerityöryhmä linjasi keskiviikkona toimia, joilla maankäyttösektorin nettonielua vahvistetaan. Lisäksi ministerityöryhmä sopi asiaa selvittävän virkatyöryhmän toimeksiannosta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n juomavesidirektiivi on pantu täytäntöön Suomen kansallisessa lainsäädännössä. Lainsäädäntömuutokset tulivat voimaan 12.1.2023. Muutokset koskevat useaa eri lakia ja asetusta. Uudistuksen tärkein tavoite on turvata ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu ja lisätä veden laadusta tiedottamista.Kansalaiset saavat jatkossa nykyistä enemmän tietoa veden kulutuksestaan ja veden laadusta. Talousvettä toimittavien laitosten on toimitettava asiakkailleen vuosittain tietoja veden kulutuksesta ja hinnasta ilman asiakkaan erillistä pyyntöä. Laitoksen asiakkaan, kuten esimerkiksi taloyhtiön, on välitettävä nämä tiedot talousveden loppukäyttäjille. Talousveden laatutiedot julkaistaan jatkossa Vesi.fi –verkkopalvelussa. Tietoja veden laadusta alkaa kertyä verkkosivulle sitä mukaa, kun uusia tutkimuksia talousveden laadusta tehdään. Tutkimusten vuosittainen lukumäärä vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon laitos toimittaa vettä.Uudistus tehostaa riskinarviointia ja -hallintaaTalousveden laadun parantamista edistetään erityisesti tarkennetun riskinarvioinnin ja riskinhallinnan avulla. Laatuun vaikuttavia riskitekijöitä seurataan talousveden valmistukseen käytettävästä raakavedestä, talousveden toimitusketjusta ja hanavedestä. Myös talousvettä toimittavien laitosten omavalvontaa tarkennettiin uudistuksessa.Rakennusten vesilaitteistoille on jatkossa uutena asiana tehtävä veden laatua koskeva riskinarviointi, jotta pystyttäisiin torjumaan erityisesti Legionella-bakteeria. Legionella voi aiheuttaa ihmiselle vakavan legionelloosi-keuhkokuumeen. Tapauksia tilastoidaan Suomessa keskimäärin 30 vuosittain. Riskinarviointivelvoite koskee ns. ensisijaisina tiloina käytettäviä rakennuksia, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua veden aiheuttamille riskeille. Tällaisia rakennuksia ovat mm. uimahallit ja kylpylät, hotellit, sairaalat, sekä laitoshoitoa antavat yksiköt.Talousveden kanssa kosketuksissa oleville materiaaleille kuten vesijohdoille laaditaan koko EU:n laajuiset hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka tarkentuvat myöhemmin EU:n komission antamilla säädöksillä. Markkinavalvontaviranomainen valvoo jatkossa, että kaikki markkinoille saatettavat vedenjakeluketjussa käytettäviksi tarkoitetut tuotteet täyttävät hygieniavaatimukset.  Muutoksilla pyritään varmistamaan, että uusissa vesilaitteistoasennuksissa käytettävät tuotteet ovat vaatimusten mukaisia eikä niistä liukene talousveteen terveydelle haitallisia aineita.Uudistus koskee usean ministeriön hallinnonalaaEU:n juomavesidirektiivi laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1998, ja sen uudelleen laadittu versio tuli voimaan 12.1.2021. Jäsenmailla oli kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Suomessa muutoksia tehtiin terveydensuojelu-, vesihuolto- ja ympäristönsuojelulakiin sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettuun lakiin. Lisäksi direktiivi pantiin täytäntöön alempiasteisilla säädöksillä, jotka koskevat raakaveden ja talousveden laatua ja riskinarviointia, talousvettä toimittavien laitosten omavalvontaa, vesihuollon tietojärjestelmiä ja tiedottamista sekä rakennusten vesilaitteistoja. Muutokset koskevat sosiaali- ja terveysministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloja.Laki terveydensuojelulain muuttamisestaLaki vesihuoltolain muuttamisestaLaki ympäristönsuojelulain 222 §:n muuttamisestaLaki eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain 1 §:n muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisestaValtioneuvoston asetus vesihuollon tietojärjestelmästä ja tiedottamisestaValtioneuvoston asetus talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnastaValtioneuvoston asetus terveydensuojeluasetuksen muuttamisestaYmpäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta
LisätietoaTerveydensuojelulaki, talousveden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ja tuotteet: Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295 163 315, [email protected]Vesihuoltolaki: Neuvotteleva virkamies Johanna Kallio, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295 162 011, [email protected]Rakennusten vesilaitteistojen riskinarviointi: Erityisasiantuntija Tomi Marjamäki, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 027, etunimi.sukunimi(at)gov.fiYmpäristönsuojelulaki: Lainsäädäntöneuvos Erja Werdi, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 312, [email protected]Markkinavalvonta: Ryhmäpäällikkö Paula Porkola, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), puh. 0295 052 081, [email protected]Vesi.fi-sivusto: Projektipäällikkö Seija Rantonen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 126, [email protected]
 

EU:n juomavesidirektiivi on pantu täytäntöön Suomen kansallisessa lainsäädännössä. Lainsäädäntömuutokset tulivat voimaan 12.1.2023. Muutokset koskevat useaa eri lakia ja asetusta. Uudistuksen tärkein tavoite on turvata ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu ja lisätä veden laadusta tiedottamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uuden tutkimustiedon mukaan hulevedet eivät ole niin puhtaita kuin aiemmin on arvioitu. Hulevedet sisältävät muun muassa ravinteita, raskasmetalleja, suoloja (kloridia ja natriumia), kiintoainesta, öljyjä ja hiilivetyjä sekä mikromuoveja. Sateiden ja sulavan lumen synnyttämä hulevesi johdetaan usein pois kaduilta hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne lopulta päätyvät käsittelemättä mereen tai vesistöön.Haitta-aineet päätyvät hulevesiin ilmalaskeuman kautta esimerkiksi liikenteestä, liukkauden torjunnasta, rakentamisesta ja lannoittamisesta. Päästöjä tulee myös kaupunkien infrastruktuurin rakenteista, kuten rakennusten materiaaleista ja asfaltista.Rakennustyömaiden aiheuttama kuormitus on ajoittain erittäin intensiivistä. Kiintoaineskuormitus muutaman kuukauden rakennusvaiheen ajalta voi olla yhtä suuri kuin 10 vuoden kuormitus rakennetulta alueelta.Aineita tulee myös luonnollisista lähteistä, joista merkittävin on kallio- ja maaperä. Maaperän ainesosat voivat päätyä hulevesiin erityisesti eroosion, kasvillisuuden vähenemisen ja ojituksen kautta. Hulevesien vähentämiseen kiinnitettävä huomiotaTiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön koordinoiman Vesiensuojelun tehostamisohjelman sekä Kuntaliiton yhteistyössä teettämästä selvityksestä. Selvitys täydentää osaltaan Kuntaliiton vuoden 2012 Hulevesiopasta tuottaen uutta ja täydentävää tietoa hulevesien laadunhallintaan. Selvitys osoittaa, että hulevesien syntyyn ja käsittelyyn pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Hulevedet ovat arvioitua likaantuneempia ja niiden määrä tulee kasvamaan ilmastonmuutoksen aiheuttaman sateisuuden lisääntyessä.Selvitys käsittelee taajama-alueiden valumavesiä lukuun ottamatta teollisuusalueiden hulevesiä. Vesiensuojelun tehostamisohjelman tavoitteena on kannustaa muun muassa rakennus- ja infra-alaa ja kuntia ennaltaehkäisemään hulevesien likaantumista tai määrää sekä käsittelemään hulevesiä paremmin.Hulevesien likaantumista kannattaa ennaltaehkäistä tai likaantuneiden hulevesien määrää vähentää niiden syntypaikalla – hulevesirakenteiden rakentaminen on aina kalliimpaa. Myös jokainen kansalainen voi vaikuttaa siihen, ettei hulevesien matkassa päädy vesistöihin haitta-aineita, kuten roskia, tupakantumppeja ja auton pesuvesiä.Hulevedet heikentävät veden ja pohjaveden tilaa ja määrääHulevesien määrä vaihtelee vuodenajan mukaan ja sen myötä myös hulevesien haitta-ainekuorma. Hulevesissä voi esiintyä lukuisia haitallisia tai jopa vaarallisia aineita, joista kaikista ei ole toistaiseksi kattavasti tutkimustietoa. Hulevesien kuljettamat aineet voivat olla haitallisia tai myrkyllisiä vesieliöstölle, esimerkiksi kaloille. Ne rehevöittävät ja samentavat vesistöjä sekä aiheuttavat pohjien liettymistä. Myös pohjavesien laatu ja määrä voivat kärsiä. Rakennetun pinta-alan kasvaessa yhä pienempi osa sade- ja sulamisvesistä imeytyy maaperään ja muodostaa pohjavettä.Luonnonmukaiset käsittelykeinot suositeltaviaLikaisten hulevesien muodostumista kannattaa ennaltaehkäistä esimerkiksi vaikuttamalla alueidenkäyttöön ja toimintoihin. Esimerkiksi rakennustyömailla hulevesien likaantumista voi estää ohjaamalla niiden kulkua paremmin, säästämällä ja säilyttämällä kasvillisuutta mahdollisimman pitkään, suojaamalla maaperää sekä sijoittamalla varastoitavia ja läjitettäviä maa-aineksia riittävän etäälle hulevesikaivoista, ojista, puroista ja vesistöistä. Alueidenkäytön suunnittelussa voidaan suosia vettäläpäiseviä pintoja ja ottaa huomioon maan pinnanmuotoja.Jos ennaltaehkäisy ei auta, hulevesien laatua voi parantaa erilaisilla selvityksessä esitellyillä käsittelymenetelmillä. Hulevesiä hallittaessa voidaan parhaimmillaan parantaa elinympäristöä laajemminkin. Hulevesien käsittely voi helpottaa kaupunkien sopeutumista tulviin ja kuivuuteen sekä ylläpitää kaupunkialueiden viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. Tähän pyritään erityisesti luonnonmukaisissa käsittelymenetelmissä.Kiinteistöjen omistajat voivat käsitellä hulevesiä esimerkiksi imeyttämällä katolta valuvia vesiä suoraan pihamaahan viemäreihin ohjaamisen sijasta, mikäli kiinteistön olosuhteet sen mahdollistavat.Lisätiedot:Ympäristöministeriö
Neuvotteleva virkamies Ari Kangas, p. 029 525 0340, [email protected]Kuntaliitto
Erityisasiantuntija Tuulia Innala, p. 040 572 2120, [email protected]

Uuden tutkimustiedon mukaan hulevedet eivät ole niin puhtaita kuin aiemmin on arvioitu. Hulevedet sisältävät muun muassa ravinteita, raskasmetalleja, suoloja (kloridia ja natriumia), kiintoainesta, öljyjä ja hiilivetyjä sekä mikromuoveja. Sateiden ja sulavan lumen synnyttämä hulevesi johdetaan usein pois kaduilta hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne lopulta päätyvät käsittelemättä mereen tai vesistöön.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kiinnostus puurakentamista kohtaan on kasvanut kunnissa ympäri Suomen. Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma vastaa kiinnostukseen ja lähtee kiertueelle kuntiin kertomaan ja keskustelemaan siitä, miksi puuta kannattaa käyttää rakentamisessa.”Kunnat ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Moni kunta on asettanut itselleen ajallisesti vielä kunnianhimoisemman tavoitteen. Puun käyttö rakentamisessa on yksi keino saavuttaa asetettuja ilmastotavoitteita, sillä puu varastoi hiilidioksidia rakennuskantaan pitkäksi aikaa. Puurakentaminen on piristysruiske myös aluetaloudelle”, kuvaa ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman asiantuntija Sini Koskinen.Puurakentamisen avulla voidaan tehdä alueellista elinkeinopolitiikkaa ja luoda työpaikkoja. Rakentaminen työllistää valtaosin kasvukeskuksissa, puurakenteiden ja -tuotteiden tuotanto puolestaan sijoittuu yleensä kasvukeskusten ulkopuolelle. Puusta rakennetut palvelurakennukset voivat olla kunnalle merkittävä vetovoimatekijä. Suomalaiset arvostavat puusta rakennettuja julkisia rakennuksia, kuten päiväkoteja ja kouluja.  Tavoitteena 50 kuntaa vuoden 2023 aikana – tule mukaan!Puurakentamisen ohjelman tavoitteena on käydä tänä vuonna paikan päällä 50 kunnassa tapaamassa paikallisia päättäjiä ja viranhaltijoita. Matalan kynnyksen tilaisuuksissa on tarkoitus keskustella esimerkiksi kansallisista puurakentamisen tavoitteista sekä kunnille tarjottavista työkaluista puurakentamisen edistämiseksi. Tarjolla on tietoa, vastauksia kysymyksiin sekä ennen kaikkea avointa keskustelua ja kuntien edustajien kuuntelua.”Kunnilla on nyt erinomainen mahdollisuus saada tietoa esimerkiksi puukohteiden hankinnasta ja kilpailutuksesta, puurakentamiselle kaavoittamisesta sekä siitä, miten hiilineutraaliuteen tai puurakentamiseen liittyvät tavoitteet voi huomioida kuntastrategiassa. Olkaa rohkeasti yhteydessä, keskustellaan vaikka kahvikupillisen äärellä”, kannustaa Puurakentamisen ohjelman asiantuntija Sini Koskinen.Ilmoita kuntasi osaksi vuoden 2023 kiertuetta tällä lomakkeella (lyyti.fi)Sovituista tilaisuuksista kerrotaan lisää Puurakentamisen ohjelman verkkosivuilla.Puurakentamisen ohjelma on käynnistänyt selvitystyön puun käytön nykytilasta ja puurakentamisen uusista mahdollisista edistämistoimista. Keskustelut kuntatoimijoiden kanssa ovat tärkeitä myös tämän tulevaisuustyön kannalta.Kunnat äänessä kunnanvaltuutetuille suunnatussa verkkotilaisuudessa 18.1.2023Puurakentamisen ohjelma järjestää 18. tammikuuta kello 17-19 verkkotapahtuman ”Vaikuttava valtuusto ja kuntastrategia – miten huomioida ilmastotavoitteet ja lisätä kunnan vetovoimaa puurakentamisella?”.Tapahtuma on suunnattu erityisesti kunnan- ja kaupunginvaltuutetuille, mutta myös muut teemasta kiinnostuneet ovat tervetulleita.Tapahtumassa puhuvat ennen kaikkea kunnat itse. Kuulemme, kuinka Kuopiossa toteutettiin kestävää kehitystä tukeva kuntastrategia, miten Lempäälä on tehnyt puurakentamisesta vetovoimatekijän, millainen on puurakentamisen merkitys paikalliselle elinkeinoelämälle Kuhmossa ja millaista puurakentamista Loviisa ja Turku ovat käytännössä tehneet. Kuulemme myös tervehdyksen Tuusulasta, joka valittiin vuoden 2022 julkisen puurakentamisen edelläkävijäksi.Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan:  Vaikuttava valtuusto ja kuntastrategia – Miten huomioida ilmastotavoitteet ja lisätä kunnan vetovoimaa puurakentamisella? (lyyti.fi)LisätietojaSini Koskinen
asiantuntija
p. 0295 250 420
[email protected]

Kiinnostus puurakentamista kohtaan on kasvanut kunnissa ympäri Suomen. Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma vastaa kiinnostukseen ja lähtee kiertueelle kuntiin kertomaan ja keskustelemaan siitä, miksi puuta kannattaa käyttää rakentamisessa.

Lähde: ym.fi