NordenBladet — Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti hallitus valmistelee poikkihallinnollisesti kansallisen luonnon monimuotoisuus -strategian ja sen toimintaohjelman. Ympäristöministeriö käynnisti strategian ja toimintaohjelman valmistelut 2021 ja sitä on tehty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Valmistelu jatkuu parhaillaan.Kansallinen luonnon monimuotoisuus -strategia toimii Suomen biodiversiteettipolitiikan kivijalkana. Se ohjaa luonnon suojelun, ennallistamisen ja hoidon politiikkaa sekä pyrkii pienentämään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita. Strategian tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja kääntää kehitys elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.Kansallinen luonnon monimuotoisuus -strategia vastaa YK:n biodiversiteettisopimuksen ja muiden keskeisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvien kansainvälisten ympäristösopimusten sekä EU:n biodiversiteettistrategian Suomelle asettamiin velvoitteisiin ja tavoitteisiin.Uudet ryhmät tukemaan valmisteluaStrategian ja toimintaohjelman valmistelua tukevat kesäkuussa asetetut työryhmä ja ohjausryhmä. Työryhmän tavoitteena on muodostaa yhteinen käsitys siitä, miten strategia ja toimintaohjelma toimeenpannaan laajasti yhteiskunnassa sekä miten eri sidosryhmät ja yksityinen sektori osallistuvat toimeenpanoon. Työryhmässä mukana olevat tahot vastaavat strategian ja toimintaohjelman edistämisestä sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden seurannasta kukin omalla sektorillaan.Ohjausryhmä antaa strategisia suuntaviivoja ja kehittämisehdotuksia työryhmälle. Lisäksi se seuraa ja edistää kansallisen luonnon monimuotoisuus -strategian ja toimintaohjelman toimeenpanoa. Ohjausryhmä seuraa ja käsittelee muitakin luonnon monimuotoisuuteen ja luontokatoon liittyviä kansallisia, EU- ja kansainvälisiä asioita.Ohjausryhmän työ käynnistynytOhjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 25.9. Kokouksessa ohjausryhmän edustajat kertoivat tiivisti, minkälaisia toimenpiteitä heidän edustamansa organisaation näkökulmasta tarvitaan kansallisen luonnon monimuotoisuus -strategian luonnostelun päätavoitteen saavuttamiseksi: Vuoteen 2030 mennessä luontokato on Suomessa pysäytetty ja luonnon monimuotoisuus elpyy. Monissa puheenvuoroissa toistuivat seurannan, mittaroinnin ja tietopohjan merkitys, yksityisen sektorin toimenpiteet, talouden ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittaminen sekä päätavoitteen huomioiden kustannustehokkaiden ja vaikuttavien toimenpiteiden tarve.Sekä strategian tavoitteiden että toimintaohjelman toimenpiteiden valmistelu jatkuu sekä poikkihallinnollisesti ministeriöiden välillä että sidosryhmien kanssa työryhmässä.Kansallinen luonnon monimuotoisuus -strategia ja toimintaohjelma (Hankeikkuna)ym.fi/suomen-biodiversiteettipolitiikka

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti hallitus valmistelee poikkihallinnollisesti kansallisen luonnon monimuotoisuus -strategian ja sen toimintaohjelman. Ympäristöministeriö käynnisti strategian ja toimintaohjelman valmistelut 2021 ja sitä on tehty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Valmistelu jatkuu parhaillaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeessa (Lehtohelmet) on suunniteltu ja toteutettu lehtojen luonnonhoitotöitä parin vuoden aikana kohta sadalla kohteella Etelä- ja Itä-Suomessa. Hanke vastaa hoitotöistä alusta loppuun, aina ensimmäisestä metsänomistajatapaamisesta viimeiseen puun kaatoon asti.Lehtohelmet-hankkeessa on hoidettu monipuolisesti erilaisia lehtotyyppejä: pähkinä-, lehmus-, tammi- ja ukonhattulehtoja mutta myös tavanomaisempia talousmetsälehtoja. Työt jatkuvat vielä vuoden 2024 puolella. Tavoitteena on hoitaa 120 kohdetta talousmetsissä ja suojelluissa lehdoissa.”Hoitotöiden toteuttamista on helpottanut se, että metsänomistajalle ei tule töistä kustannuksia. Lähes 30 metsänomistaa on jopa itse halunnut hoitaa arvokkaan luontokohteensa ja saanut siitä työlleen korvauksen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta.​​​​ Lehtojen hoitoa tehdään tavallisesti talvella, kun maa on jäässä ja kantavaa. Kuva: Jukka RuutiainenLehtojen lajisto monimuotoisempi kuin muissa metsäisissä elinympäristöissäLehtojen hoito on tärkeää, koska niissä elää monimuotoisempi lajisto kuin missään muussa metsäisessä elinympäristössä. Etelä-Suomen lehdoissa esiintyy noin viisitoista eri lehtipuulajia.
Lehtojen lajisto on usein sidoksissa lehtipuustoon, ja lajiston säilyminen edellyttää monin paikoin hoitotoimia. Hoitotyö on usein varjostavien kuusten valikoivaa poistoa lehtipuuvaltaisesta lehdosta, mutta hankkeessa on myös tuotettu lehtoihin lisää lahopuuta ja poistettu vieraslajeja.Lehtojen lehtipuilla ja pensailla on runsaasti seuralaislajeja, kuten pölyttäjiä, joilla on myös ihmisen hyvinvoinnin kannalta korvaamaton merkitys. Lehdoissa tehtävillä hoitotoimilla on merkitystä myös niitä lähellä sijaitsevien alueiden metsäluonnon monimuotoisuudelle.Lehtojen suojelualaa pitäisi lisätäLuontokadon torjunnassa lehdot ovat keskeisessä asemassa. Lehtojen osuus Suomen metsien pinta-alasta on alle kaksi prosenttia, mutta kaikista uhanalaisista metsälajeista lehtojen lajeja on peräti 45 prosenttia. Kaikki lehtoluontotyypit ovat joko uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Etelä-Suomen lehdoista on suojeltu vain kolme prosenttia ja 97 prosenttia on talousmetsiä. Lehtohelmet-hankkeessa on saatu suojeltua lisää pysyvästi yli 250 hehtaaria metsäalueita METSO-ohjelman kautta. Osa näistä alueista on lehtometsiä.”Lehtomaita on vuosisatojen aikana raivattu pelloiksi ja otettu rakennusmaaksi. Yhtenäisiä laajoja lehtoalueita ei enää ole, vaan lehdot sijaitsevat pieninä sirpaleina peltojen reunoilla, rannoilla, purojen varsilla ja yleensä kohteilla, joita ei ole voitu hyödyntää muuhun kuin metsätalouteen. Näiden lehtomaiden luontoarvot olisi ehdottomasti turvattava tavalla tai toisella”, Ruutiainen sanoo.Monimuotoinen metsä on puskuri muutoksia vastaanTalousmetsissä ihmisen toiminta on johtanut lehtojen kuusettumiseen ja lehtolajiston yksipuolistumiseen. Kun ilmasto lämpenee, muuttuvat olosuhteet kuuselle epäsuotuisammiksi. Lehtoja kannattaa kasvattaa sekametsinä. Näin ne säilyvät luonnoltaan monimuotoisina ja sopeutuvat paremmin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin ongelmiin, kuten kuivuuteen sekä hyönteis- ja myrskytuhoihin. Lehtohelmet-hankkeen koulutuksiin on osallistunut noin 900 metsäammattilaista ja metsänomistajaa.”Tietoisuus lehtojen merkityksestä on lisääntynyt viime vuosina. Kun lehtojen hoitoon panostetaan riittävästi ja vielä suojelemattomat arvokkaimmat lehtokohteet saadaan suojelun piiriin, on lähes puolella Suomen uhanalaisista lajeista turvatumpi tulevaisuus”, Ruutiainen sanoo.Lehtohelmet-hanke on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke, jota rahoitetaan Helmi- ja METSO-ohjelmista. Suomen metsäkeskuksen vetämä hanke toimii eteläisen Suomen lehtokeskusten alueilla, joita ovat Etelä-Suomen hemiboreaalinen vyöhyke sekä Hämeen, Keski-Karjalan ja Pohjois-Savon lehtokeskusten alueet.​​​​

Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeessa (Lehtohelmet) on suunniteltu ja toteutettu lehtojen luonnonhoitotöitä parin vuoden aikana kohta sadalla kohteella Etelä- ja Itä-Suomessa. Hanke vastaa hoitotöistä alusta loppuun, aina ensimmäisestä metsänomistajatapaamisesta viimeiseen puun kaatoon asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n maailmanperintöpaneelin esiarvion mukaan Saimaan norppasaaristolla ei todennäköisesti olisi edellytyksiä tulla nimetyksi UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Paneeli ei suosittele Suomen tekevän kohteesta nimeämisesitystä. Metsähallitus ja ympäristöministeriö ovat sopineet hakemusvalmistelun keskeyttämisestä.Esiarvioinnissa Saimaan norppasaaristoa verrattiin muihin vastaaviin järviekosysteemeihin maailmassa sekä maailmanperintöluettelossa jo oleviin kohteisiin. Maailmanperintöpaneeli ei pitänyt arviossaan todennäköisenä, että Saimaan norppasaaristot osoittautuisi laajemmassa kansainvälisessä vertailussa erityisen merkittäväksi kohteeksi. Samankaltaisia järviekosysteemejä esiintyy jo luettelossa, ja Saimaan muut kohteet näyttäytyivät suurempina, monimuotoisempina ja erämaisempina.”Esiarviointi valotti hyvin Saimaan suojelun kokonaistilaa kokeneen ulkopuolisen tarkastelijan silmin. Suomea kannustettiin tekemään lisää laji- sekä luontotyyppi-inventointeja Saimaan alueella etenkin vesi- ja rantaluonnosta. Saimaalla olisi arvion mukaan paremmin tunnistettava saimaannorpan lisäksi muidenkin lajien tärkeät elinympäristöt ja turvattava niiden säilyminen”, kertoo erityisasiantuntija Ilona Latsa ympäristöministeriöstä.Saimaannorpan rinnalle olisi hakemukseen kaivattu muitakin poikkeuksellisia, kotoperäisiä tai maailmanlaajuisesti harvinaisia lajeja ja luontotyyppejä. Saimaan norppasaaristojen suunnitelmaa olisi pitänyt laajentaa kattamaan koko Saimaan eliöyhteisö. Lisäksi esiarviossa pidettiin alueen nykyistä maankäyttöä haasteellisena Saimaan eheyden ja koskemattomuuden kannalta. Tyypillisesti vastaavat luonnonperintökohteet ovat hyvin luonnontilaisia ja erämaisia.Maailmanperintökohteiden edellytetään olevan yleismaailmallisesti erityisen arvokkaita kohteita. Kohteiden tulee täyttää vähintään yksi maailmanperintöluettelon kymmenestä valintakriteeristä. Arviointikriteeristö on tiukka, ja Suomi kilpailee luonnonperinnön osalta laajan boreaalisen vyöhykkeen kohteiden kanssa.”Esiarvioinnista saatu palaute oli meille iso pettymys. Kiitämme kaikkia hakuprosessiin jo tähän saakka osallistuneita. Tehty työ ei kuitenkaan mene hukkaan, vaan verkostot säilyvät ja kyselyjen tuloksia tullaan hyödyntämään norppien ja Saimaan suojelutyössä. Myös IUCN:n maailmanperintöpaneeli kehotti meitä jatkamaan saimaannorpan, sen elinympäristön sekä koko Saimaan järviekosysteemin suojelua”, maankäytön asiantuntija Meeri Koivuniemi Metsähallituksesta kertoo.Suomi pyrki lisäämään Saimaan norppasaaristot UNESCOn maailmanperintöluetteloon, minkä tueksi haettiin IUCN:n esiarviointia. Esiarvioinnin tarkoitus on tukea jäsenvaltioita laadukkaiden nimeämisesitysten laadinnassa sekä arvioida kohteiden edellytyksiä tulla nimetyksi maailmanperintöluetteloon. IUCN:n konsultti laati esiarvioitaan vuoden 2022 aikana ja luovutti sitten raportin IUCN:n maailmanperintöpaneelin arvioitavaksi. Ympäristöministeriö ja Metsähallitus sopivat yhdessä hakemusvalmistelun lopettamisesta maailmanperintöpaneelilta saadun palautteen pohjalta.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n maailmanperintöpaneelin esiarvion mukaan Saimaan norppasaaristolla ei todennäköisesti olisi edellytyksiä tulla nimetyksi UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Paneeli ei suosittele Suomen tekevän kohteesta nimeämisesitystä. Metsähallitus ja ympäristöministeriö ovat sopineet hakemusvalmistelun keskeyttämisestä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Tuusniemen kunnalle luvan lunastaa 4,12 hehtaarin suuruisen alueen.Alue sijaitsee Tuusniemen keskustan pohjoispuolella Kankaalan teollisuusalueella. Kunta perusteli hakemusta sillä, että aluetta tarvitaan suunnitellun puutuotetehdashankkeen tarpeisiin yhdessä viereisellä kiinteistöllä sijaitsevan entisen höyläämörakennuksen kanssa. Alueen hankkiminen Tuusniemen kunnalle vapaaehtoisin keinoin ole onnistunut hintaerimielisyyksien takia.Ympäristöministeriö ratkaisee hakemukset, joissa kunnat hakevat lupaa lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavaa maata. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakemus maankäyttö- ja rakennuslaissa määritetyt edellytykset lunastamiselle.Ympäristöministeriön päätöksellä ei oteta kantaa lunastuskorvaukseen. Lunastuslupapäätöksessä ei myöskään oteta kantaa hankkeen toteuttamiseen tarvittaviin lupiin tai menettelyihin.

Ympäristöministeriö on myöntänyt Tuusniemen kunnalle luvan lunastaa 4,12 hehtaarin suuruisen alueen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto pitää hyvänä EU:n komission elohopea-asetuksen muutosehdotusta, jolla kiellettäisiin hammasamalgaamin käyttö sekä eräiden elohopealamppujen valmistus. Ehdotus edistää EU:n tavoitteita lopettaa vaiheittain elohopeaa sisältävien tuotteiden valmistus ja vienti. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.EU:n elohopea-asetus (EU 2017/852) koskee elohopean koko elinkaarta uuden elohopean tuotannosta elohopeajätteen loppusijoitukseen. Elohopea-asetuksella saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä elohopeaa koskeva YK:n Minamatan yleissopimus, jonka unioni ratifioi toukokuussa 2017. Elohopea on erittäin myrkyllinen ja kaukokulkeutuva alkuaine, josta aiheutuu merkittävä riski ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Tästä syystä elohopean käyttöä rajoitetaan kansainvälisesti. Ehdotuksella laajennetaan hammasamalgaamin käyttökielto koskemaan kaikkia väestön osia 1.1.2025 alkaen. Samalla säilytetään hammaslääkäreiden oikeus käyttää hammasamalgaamia edelleen, jos se on lääketieteellisin perustein ehdottoman tarpeellista. Myös hammasamalgaamin valmistus unionissa ja sen vienti EU:n ulkopuolelle ehdotetaan kiellettäväksi 1.1.2025 alkaen. Lisäksi ehdotuksella lisätään kuusi elohopeaa sisältävää lampputyyppiä valmistus-, tuonti- ja vientikiellon piiriin. Hammasamalgaami on suurin jäljellä oleva tarkoituksellisesti lisätyn elohopean käyttökohde EU:ssa. Hammasamalgaamin käytön vähentäminen hampaiden paikka-aineena on kuitenkin edistynyt EU:ssa vakaasti. Amalgaamin käyttö kiellettiin EU:ssa maitohampaiden paikka-aineena, alle 15-vuotiailla lapsilla ja raskaana olevilla naisilla vuonna 2018. Suussa olevista amalgaamipaikoista vapautuvat elohopeamäärät ovat niin pieniä, ettei toimivaa amalgaamipaikkaa suositella vaihdettavaksi muuhun materiaaliin.Suomessa vain vähän amalgaamipaikkauksiaSuomessa amalgaamipaikkausten osuus tehdyistä hammastäytteistä oli selvästi alle yhden prosentin vuonna 2021, eikä Suomessa ole hammasamalgaamia valmistavia yrityksiä. Amalgaamin käytöstä luopuminen ei heikennä potilasturvallisuutta eikä se vaikuta merkittävästi palveluntuottajien toimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2022 laatinut suunnitelman amalgaamin käytön lopettamiseksi hampaiden paikka-aineena vuoteen 2030 mennessä.Ehdotuksella rajoituksen piiriin lisättävien elohopealamppujen markkinoille saattaminen on jo aiemmin kielletty EU:ssa vaarallisia aineita sähkö- ja elektroniikkalaitteissa koskevalla direktiivillä (2011/65/EU, ns. RoHS-direktiivi). Tästä johtuen elohopealamppuja koskevilla rajoituksilla on vain vähäisiä taloudellisia tai muita vaikutuksia. Suomessa ei ole rajoituksen piiriin tulevia elohopealamppuja valmistavia yrityksiä.Ehdotus vähentää elohopean aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja EU:ssa ja maissa, jonne viedään elohopeaa sisältäviä tuotteita. Kokonaisuudessaan EU:ssa käytettiin elohopeaa hammasamalgaamin valmistukseen noin 40,4 tonnia vuonna 2019. Käytön arvioidaan laskevan EU:ssa noin 11,2 tonniin vuoteen 2030 mennessä. Myös krematorioista ilmaan aiheutuvat elohopeapäästöt laskevat viiveellä, kun hammasamalgaamin käytöstä luovutaan.”Elohopean käytön lopettaminen on Suomelle ja arktisille maille erityisen tärkeää, sillä elohopea on kaukokulkeutuva ja polaarialueille kertyvä aine. Lopettamalla lisätyn elohopean käytön vähennämme myrkyllisten elohopeapäästöjen aiheuttamaa kuormitusta ympäristössä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Valtioneuvosto tukee hammasamalgaamin käyttökiellon laajentamista koskemaan kaikkia väestöryhmiä ja EU:n laajuista hammasamalgaamin vientikieltoa 1.1.2025 alkaen. Valtioneuvosto katsoo, että välttämättömiin käyttötarkoituksiin tarvittavan hammasamalgaamin valmistaminen EU:ssa voisi olla järkevämpää kuin hammasamalgaamin tuonnin salliminen EU:n ulkopuolelta. Tästä syystä valtioneuvosto pitää tarpeellisena arvioida asetuksen jatkovalmistelussa, onko EU:n sisäisiin lääketieteellisesti perusteltuihin välttämättömiin käyttöihin tarkoitetun hammasamalgaamin valmistuskielto tarkoituksenmukainen.Elohopeaa sisältäviä lamppuja koskevien valmistus-, tuonti ja vientirajoitusten laajentamista pidetään kannatettavana. EU:n komissio antoi elohopea-asetuksen muutosehdotuksen 14.7.2023.LisätietojaTuulia Toikka, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö, p. 0295 250 297, [email protected]Hammasamalgaamiin liittyvät kysymykset: 
Merja Auero, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 02951 63304, [email protected]

Valtioneuvosto pitää hyvänä EU:n komission elohopea-asetuksen muutosehdotusta, jolla kiellettäisiin hammasamalgaamin käyttö sekä eräiden elohopealamppujen valmistus. Ehdotus edistää EU:n tavoitteita lopettaa vaiheittain elohopeaa sisältävien tuotteiden valmistus ja vienti. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta ja raportointi ovat perusta ilmastopolitiikan arvioinnille, suunnittelulle ja seurannalle. Uusi raportti kansallisesta kasvihuonekaasujen päästölaskennasta kokoaa yhteen tietoa kasvihuonekaasuinventaariosta ja tukee eri toimijoita tietojen hyödyntämisessä.Kansallinen kasvihuonekaasuinventaario tuottaa ajantasaisimman tiedon Suomen rajojen sisäpuolella ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasujen päästöistä ja poistumista sekä niihin vaikuttaneista tekijöistä. Ensisijaisesti inventaarion tietoja hyödynnetään, kun seurataan Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista ja suunnitellaan päästövähennystoimia. Suomi raportoi kasvihuonekaasujen päästömääristään ja ilmastopolitiikan toimeenpanosta sekä EU:lle että YK:lle.Kasvihuonekaasujen päästölaskentaa hyödynnetään myös eri toimijoiden ilmastotyössä. Näiden laskelmien määritelmät ja rajaukset ovat usein erilaisia kuin kasvihuonekaasuinventaariossa. Raportissa kuvataan, miten erilaiset muut laskentamallit, arvioinnit ja raportoinnit suhteutuvat kasvihuonekaasuinventaarioon. KHK-inventaario luo ajantasaisen ja yhtenäisen tietopohjan, jota voidaan hyödyntää eri toimijoiden päästölaskelmissa.  Raportti avaa inventaariotietojen oikeaa tulkintaa, soveltamista sekä tarkoituksenmukaista käyttöä. Inventaarion tietoja voidaan käyttää useisiin muihinkin käyttötarkoituksiin. Tiedot auttavat ymmärtämään useita ajankohtaisessa keskustelussa olevia ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä aiheita, kuten metsien hiilinielun pienenemistä tai energiasektorin päästökehitystä.Raportin ovat toteuttaneet johtava asiantuntija Suvi Monni ja kestävän kehityksen asiantuntija Elise Lohman Sitowise Oy:stä sekä entinen kansallisen inventaariojärjestelmän kehittämispäällikkö Riitta Pipatti ja entinen ympäristöneuvos Jaakko Ojala. Raportin laadinnan ovat rahoittaneet ympäristöministeriö ja Ilmansuojeluyhdistys ry. Matemaattis-Luonnontieteellisten Alojen Akateemiset MAL ry on rahoittanut hankkeen 6.6.2023 järjestetyn loppuseminaarin. Ohjausryhmään on osallistunut lisäksi myös kansallisena inventaarioviranomaisena toimiva Tilastokeskus. Kansallisen kasvihuonekaasujen päästölaskennan tietojen hyödyntäminen ilmastotyön tukena -raporttiKasvihuonekaasut | tilastokeskus.fi Kasvihuonepäästöjen raportointi | ympäristö.fi
 LisätietojaSuvi Monni 
Johtava asiantuntija
Sitowise Oy
+358 40 543 1476
[email protected]Riitta Pipatti
Entinen kansallisen inventaariojärjestelmän kehittämispäällikkö
[email protected]Riikka Siljander 
Erityisasiantuntija
Ympäristöministeriö
+358 295 250 253
[email protected]Hanne Siikavirta
Erityisasiantuntija
Ympäristöministeriö
+358 295 250 049
[email protected]

Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta ja raportointi ovat perusta ilmastopolitiikan arvioinnille, suunnittelulle ja seurannalle. Uusi raportti kansallisesta kasvihuonekaasujen päästölaskennasta kokoaa yhteen tietoa kasvihuonekaasuinventaariosta ja tukee eri toimijoita tietojen hyödyntämisessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Ylivieskan kaupungille luvan lunastaa runsaan 3500 neliömetrin suuruisen alueen Vähäkankaan uuden koulun tarpeisiin. Lunastettava alue on osa kiinteistöjen yhteisestä alueesta. Kaupunki haki lunastusta yhteisen alueen suuren osakasmäärän takia.Lunastuslupahakemusta ei vastustettu eikä siitä jätetty muistutuksia.Ympäristöministeriö ratkaisee hakemukset, joissa kunnat hakevat lupaa lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavaa maata. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakemus maankäyttö- ja rakennuslaissa määritetyt edellytykset lunastamiselle.Ympäristöministeriön päätöksellä ei oteta kantaa lunastuskorvaukseen. Lunastuslupapäätöksessä ei myöskään oteta kantaa hankkeen toteuttamiseen tarvittaviin lupiin tai menettelyihin.

Ympäristöministeriö on myöntänyt Ylivieskan kaupungille luvan lunastaa runsaan 3500 neliömetrin suuruisen alueen Vähäkankaan uuden koulun tarpeisiin. Lunastettava alue on osa kiinteistöjen yhteisestä alueesta. Kaupunki haki lunastusta yhteisen alueen suuren osakasmäärän takia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä arvioi, että asuntojen uudisrakentaminen vähenee jyrkästi vuonna 2023 ja on vähäistä myös ensi vuonna. Työryhmä ehdottaa raportissaan tukitoimia, joiden käyttämisestä hallitus on päättänyt budjettiriihessä.Asuntorakentamisen suhdannetyöryhmä arvioi raportissaan, että useamman vuoden vilkkaana pysynyt uudisrakentaminen supistuu tänä ja ensi vuonna. Valtiovarainministeriön johdolla toimineen työryhmän mukaan koko rakentamisen alan kehitys on vakaampaa, mutta rakentaminen supistuu kokonaisuudessaankin tuntuvasti. Kokonaistaloudellisen kehityksen arvioidaan olevan Suomessa lähitulevaisuudessa vaimeaa, mutta rakentamisen supistumisesta huolimatta syvää taantumaa tai rahoitusjärjestelmän tilan merkittävää heikkenemistä ei odoteta.Työryhmän mukaan rakentamisen alan kehitystä ei voi auttaa julkisen vallan tukitoimin kuin rajallisesti ja väliaikaisesti, eivätkä suuret rahalliset tukitoimet ole nykytilanteessa perusteltuja. Tuotannon supistumiseen ovat vaikuttaneet korkojen nousu, kotitalouksien ostovoiman heikko kehitys ja rakentamisen kustannusten nousu. Näiden tekijöiden arvioidaan kääntyvän myönteisempään suuntaan, mikä ajan myötä tukee myös rakentamista. Toimenpide-ehdotukset huomioivat riittävän asuntotuotannon ja taloudellisen tilanteenTyöryhmä ehdottaa kuitenkin useita tarkasti suunnattuja toimenpiteitä. Ne pyrkivät pienentämään riskiä siitä, että rakentamisen väheneminen johtaisi laajoihin seurauksiin kokonaistaloudellisessa kehityksessä. Samalla toimenpiteet huomioivat, että asuntotuotanto pysyy riittävänä kysyntään verrattuna pitkällä aikavälillä. Toimenpiteiden mittakaavassa otetaan huomioon kokonaistaloudellinen tilanne ja julkisen talouden vahvistamisen tarve. Ehdotettavat toimenpiteet liittyvät erityisryhmien investointiavustusten määrään, asumisoikeusasuntojen tuotantoon, valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuuksien suuntaamiseen ja ASP-korkotukilainojen enimmäismäärään. Lisäksi ehdotettuja toimenpiteitä liittyy kotitalousvähennykseen remonttien osalta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen käsittelyprosesseihin sekä rakennemuutostukien ja työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahoihin. Hallitus on päättänyt budjettiriihessään käyttää osaa työryhmän ehdottamista toimenpiteistä. Hallitusohjelmaan kirjattua erityisryhmien investointiavustusten säästöä lievennetään 20 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Lisäksi asumisoikeuskohteiden lainapäätöksiä voi tehdä korkotukivaltuuden riittäessä vuoden 2024 loppuun asti, eli vuoden verran pidempään verrattuna hallitusohjelmakirjaukseen. Hallitus helpottaa asuntorakentamisen tilannetta myös yhdistämällä lyhyen ja pitkän korkotukimallin valtuudet korkotukilainavaltuuden sisällä, jotta joustavuus lisääntyy kysynnän mukaan. Lisäksi lyhyen korkotukimallin ehtoja kehitetään. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen käsittelyprosesseja sujuvoitetaan ja aloituspäätöksiä nopeutetaan. ASP-korkotukilainan enimmäismäärää korotetaan. Rakennemuutostukien sekä julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen tarpeen rajuihin muutoksiin reagoidaan tarvittaessa. Toimet lisäävät vuonna 2024 budjettimenoja 20 miljoonaa euroa VM:n budjettiehdotukseen nähden.Työryhmässä oli edustajia valtiovarainministeriöstä, ympäristöministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä, ja ryhmä raportoi työnsä aikana valtiovarainministeri Riikka Purralle sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäselle. LisätietojaTalouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 554, lauri.kajanoja(a)gov.fiOsastopäällikkö, ylijohtaja Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 157, teppo.lehtinen(a)gov.fi

Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä arvioi, että asuntojen uudisrakentaminen vähenee jyrkästi vuonna 2023 ja on vähäistä myös ensi vuonna. Työryhmä ehdottaa raportissaan tukitoimia, joiden käyttämisestä hallitus on päättänyt budjettiriihessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ensimmäisessä budjettiriihessään päättänyt ratkaisuista, joilla Suomea lähdetään kääntämään kestävän kasvun uralle. Hallitus käynnistää työllisyyttä ja kasvua vauhdittavia rakenteellisia uudistuksia, joiden myönteiset vaikutukset julkiseen talouteen näkyvät lähivuosina. Lisäksi hallitus päätti sopeutustoimista.Hallitus sopi budjettiriihessä talousarvioesityksestä vuodelle 2024 ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027. Hallitus sopi myös vuoden 2023 toisesta lisätalousarvioesityksestä.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ensimmäisessä budjettiriihessään päättänyt ratkaisuista, joilla Suomea lähdetään kääntämään kestävän kasvun uralle. Hallitus käynnistää työllisyyttä ja kasvua vauhdittavia rakenteellisia uudistuksia, joiden myönteiset vaikutukset julkiseen talouteen näkyvät lähivuosina. Lisäksi hallitus päätti sopeutustoimista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Helmi-ohjelmassa on hoidettu ja kunnostettu arvokkaita elinympäristöjä nyt noin kolmen ja puolen vuoden ajan ympäri Suomea. Toimintaan on osallistunut laaja joukko asiantuntijaorganisaatioita, järjestöjä ja kuntia.Soiden ennallistaminen ja soiden vapaaehtoien suojelu ovat edenneet hyvin edellisvuosien tapaan. Tänä vuonna soita on ennallistettu jo yli 1300 hehtaaria ja suojeltu yli 2400 hehtaaria. Myös arvokkaiden lintuvesien kunnostukset ovat edenneet suotuisasti ja kunnostustoimet ovat valmistuneet tänä vuonna jo 20 kohteella.Yhteensä kolmen ja puolen vuoden aikana soita on ennallistettu yli 16 000 hehtaaria, lintuvesiä on kunnostettu 44 kappaletta, vieraspetoja on poistettu 72 lintuvesikohteelta ja uusia perinnebiotooppikohteita on saatu hoitoon yli 2 500 hehtaaria. Toimenpiteitä on tehty myös monen pienialaisen luonnonympäristön tilan parantamiseksi, esimerkiksi suojelualueilla puroja on ennallistettu 70 kilometriä.Fladojen kimppuun MaalahdellaOhjelman kunnostustoimien toteutusta voi nähdä esimerkiksi Bastuskärssjönissä Maalahden sisäsaaristossa, jossa on kunnostettu kluuviflada. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tilasi alueelle kunnostussuunnitelman ja kunnostuksen toteutuksen Helmi-ohjelman rahoituksella. Kohteella tehtiin koekalastukset kesinä 2022 ja 2023, sekä linnustokartoitus kesällä 2022. Kohde on kokonaisvesipinta-alaltaan 8,5 hehtaarin alue, jossa kluuvin ja kluuvifladan yhdistää umpeen kasvava puro.Kunnostuksen tavoitteita olivat puron palauttaminen luonnontilaiseksi sekä kevätkutuisten kalojen vaellus- ja kutumahdollisuuksien parantaminen. Kunnostustoimenpiteinä kivettiin ruopattu puro luonnonmukaisemmaksi, sekä niitettiin vesikasveja kluuvin suulta ja purosta sekä niittokoneella että käsin. Puron kiveämistä tehtiin jäiden aikaan kevättalvella 2023 ja kivet ja sora kuljetettiin saareen jäitä pitkin. Vesikasvien niittäminen niittokoneella, sekä käsin tehdään arviolta syys-lokakuussa 2023. Niittoa ja koekalastusta jatketaan kesinä 2024 ja 2025.Yksi eteläisen Suomen suurimmista kosteikoista valmistui keväälläOrimattilassa valmistui tänä vuonna lähes 12 hehtaarin laajuinen Luhtikylän kosteikko Porvoonjoen varrelle. Se sai rahoitusta Helmi-ohjelmaan kuuluvasta SOTKA-hankkeesta. Rakennustyöt kestivät vajaan vuoden. ​​​​​​​Kosteikolle tehtiin yli kilometrin pituiset, loivat patopenkereet, joihin kylvettiin kasvillisuutta sitomaan maata. Veden pinnan säätelyä varten asennettiin säätökaivo, ja penkereen molempiin päihin rakennettiin kivetyt ylivirtausuomat, joista Porvoonjoen vesi pääsee tulvimaan kosteikolle tai ylivirtaama pois kosteikolta. Vesilintuja varten kosteikolle muotoiltiin pesimäsaarekkeita. Paikallinen metsästysseura huolehtii kosteikon ylläpidosta kuten vedensäätelystä ja pienpetopyynnistä.Soiden ennallistaminen Helmi-ohjelman parhaimmin edenneitä toimiaSoiden ennallistaminen ojia tukkimalla sekä poistamalla puustoa on yksi Helmi-ohjelmassa tehokkaimmin edistyneitä toimenpiteitä. Soiden ojittaminen on ollut yksi eniten Suomen luontoa sotien jälkeen muuttaneista toimenpiteistä.Akaalla sijaitsevat Kirveslammen korvet ovat kuusivaltaista vanhaa metsää, missä kasvaa järeitä haapoja. Alueella on myös ojitettuja pienialaisia korpia, joista osa on nyt ennallistettu osana Helmi-ohjelmaa. Ensin metsuri kaatoi osan ojalinjojen puustosta, jotta kaivinkone mahtuisi työskentelemään, minkä jälkeen täytettiin kaivinkoneella ojat penkkamailla, ja ojiin tehtiin ns. pintavallit noin 30 metrin välein. Yksi korpikuvio padottiin henkilötyönä tehtävillä vesivaneripadoilla, koska kaivinkoneella ei haluttu kulkea arvokkaan luonnonmetsäalueen läpi. Kohteella edistettiin myös haapojen kasvua kaatamalla niiden ympäriltä tiheää nuorta kuusikkoa. Soita on ennallistettu myös kansallispuistoissa. Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitseva Vääräjärvi ja Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistossa sijaitseva Kruununneva on ojitettu menneinä vuosikymmeninä, minkä seurauksena alueilla kasvoi vettä reilusti haihduttava puusto. Ennallistaminen aloitettiin tekemällä harvennus- ja ojalinjahakkuita talvella, ja ojien tukkimiseen liittyvät konetyöt toteutettiin loppukesästä 2023. Ennallistettua suopinta-alaa kertyi Vääräjärveltä noin 62 hehtaaria ja Kruununnevalta noin 57 hehtaaria. Ennallistamistoimet sisälsivät ojien täyttöä, patoamista ja veden ohjaamista vanhaan purouomaan.Yksityismailla soita on suojeltu vapaaehtoisesti noin 33 % ja suojeltuja soita on ennallistettu noin 37 % koko Helmi-ohjelman vuoteen 2030 ulottuvista kokonaistavoitteista.Helmi-elinympäristöohjelmaHelmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.

Helmi-ohjelmassa on hoidettu ja kunnostettu arvokkaita elinympäristöjä nyt noin kolmen ja puolen vuoden ajan ympäri Suomea. Toimintaan on osallistunut laaja joukko asiantuntijaorganisaatioita, järjestöjä ja kuntia.

Lähde: ym.fi