NordenBladet — Kustannustuki on tarkoitettu kaikille yrityksille, joiden liikevaihto on koronan vuoksi laskenut vähintään 30 prosenttia. Valtioneuvosto antoi 18.12.2020 asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Jos yritys ei kuulu asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen on perusteltava erikseen tuen tarve ja liikevaihdon lasku koronan takia.– Valtioneuvoston asetuksen listaus toimialoista nopeuttaa yrityksen hakemuksen käsittelyä Valtiokonttorissa. Yritykset voivat hakea tukea, jos yrityksen liikevaihto on laskenut 30 prosenttia valitulla vertailuajankohdalla, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Asetuksessa ovat ne toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia kesä-lokakuussa 2020 verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019. Myös yrityksen oman liikevaihdon laskua tarkastellaan samojen ajanjaksojen perusteella. Jos yritys on perustettu 1.5.2019 tai sen jälkeen, vertailujakso on 1.1.–28.2.2020.Kustannustukilain muutokset tulivat voimaan 15.12.2020. Valtiokonttori avaa haun yrityksille 21.12.2020. Haku päättyy 26.2.2021.Toimialalista auttaa kohdentamaan tukeaLista toimialoista tarkentaa tuen kohdentumista koronasta kärsineille yrityksille. Näin voidaan paremmin huomioida mahdolliset muut syyt yrityksen liiketoiminnan laskemiseen. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen liiketoiminnan kausivaihtelu tai liikevaihdon lasku muista kuin koronaepidemiasta johtuvista syistä.Kustannustuen toisella hakukierroksella toimialoja on 220, kun ensimmäisellä hakukierroksella niitä oli 365. Kustannustuen toimialoihin kuuluvat nyt esimerkiksi hotellit, pitopalvelut ja henkilöstö- ja laitosruokalat sekä osa taiteen, viihteen ja virkistyksen aloista.Sen sijaan toimialoihin eivät enää kuulu esimerkiksi ravintolat, kahvilat ja baarit, parturikampaamot ja kauneudenhoitopalvelut sekä osa vähittäiskaupan ja valmistavan teollisuuden aloista. Näiden alojen yritykset voivat kuitenkin hakea kustannustukea, jos niiden liikevaihto on laskenut koronan vuoksi vähintään 30 prosenttia kesä-lokakuussa 2020 verrattuna samaan ajankohtaan vuonna 2019. Ravintoloita on myös aiemmin tuettu erillisellä tuella.Toimialat on määritelty Verohallinnon arvonlisäverotietojen perusteella. Kustannustukea ei kuitenkaan voida myöntää maatalouden alkutuotannon, kalatalouden ja vesiviljelyalan toimialoille, sillä toimialoilla sovelletaan erillisiä valtiontukisääntöjä, joista vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Kustannustuen piiriin kuuluvat myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset. Kustannustuen tavoitteena on ehkäistä konkurssejaYrityksillä on koronapandemian vuoksi pienentyneen liikevaihdon takia vaikeuksia selvitä liiketoiminnan joustamattomista kustannuksista ja palkkakuluista. Kustannustuki on korvaus näistä kuluista, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Tuen tavoitteena on auttaa yrityksiä selviämään koronan aiheuttamasta vaikeasta taloustilanteesta.Valtio on varannut kustannustuen toiselle hakukierrokselle 550 miljoonaa, mutta arvio tukeen tarvittavasta määrärahasta on epävarma eikä koko summa välttämättä tule käytetyksi. Määrärahan käyttö riippuu tuen kriteerit täyttävien yritysten määrästä ja kustannuksista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Riistanhoitoyhdistyksen valtionavustuksesta suuri osa jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa sen mukaan, kuinka paljon kussakin paikallisessa yhdistyksessä oli järjestetty edeltävänä vuonna toimintaa. Tavoitteena on palkita yhdistyksiä, jotka ovat olleet erityisen aktiivisia. Koronaviruspandemia on kuitenkin rajoittanut myös riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja tapahtumia kuluvan vuoden keväästä lähtien.Tämän vuoksi maa- ja metsätalousministeriö muutti asetuksella valtionavustuksen jakoperusteita siten, että ensi vuoden avustukset määräytyvätkin kahtena edeltävänä vuonna järjestetyn toiminnan perusteella. Vuoden 2021 avustuksiin vaikuttaa siis vuosina 2019 ja 2020 järjestetty toiminta. Päätöksellä haluttiin antaa riistanhoitoyhdistyksille aikaa sopeuttaa toimintaansa koronan tuomiin haasteisiin.– Riistanhoitoyhdistykset ovat tärkeä osa suomalaista metsästyskulttuuria. Toivomme että ne pysyvät elinvoimaisina ja houkuttavat uusia jäseniä myös tulevaisuudessa. Nyt korona haastaa yhdistykset entistä hanakammin hyödyntämään digitaalisuutta ja etsimään uusia tapoja toimia, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Valtio haluaa myös tukea pienten riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä. Tämän vuoksi Suomen riistakeskus tarjoaa tukea riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisiin yhdistymisiin ja maa- ja metsätalousministeriö myöntää erityisavustusta, kun uudet yhdistyneet yhdistykset käynnistävät toimintaansa.Suurpetoyhdyshenkilöiden roolia vahvistettiinLisäksi asetuksessa vahvistettiin suurpetoyhdyshenkilöiden roolia. Suurpetoyhdyshenkilöt ovat paikallisia ja koulutettuja asiantuntijoita, jotka muun muassa tarkastavat suurpetohavaintoja. He tarjoavat tietoa susista oman alueensa asukkaille ja välittävät alueeltaan tietoa kansallisen tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Asetuksen muutoksen toivotaan myös kannustavan riistanhoitoyhdistyksiä keräämään aktiivisesti DNA-näytteitä susista.– Aktiivinen DNA-näytteiden keräys on erittäin tärkeä osa mahdollisimman ajantasaisen suden kanta-arvion muodostamista, ministeri Leppä painottaa.Valtionavustuksissa huomioidaan entistä tarkemmin myös muut riistalaskennat kuten Ylä-Lapin riekkojen laskentalinjat. Riistanhoitoyhdistysten valtionavustus oli vuonna 2020 yhteensä 2,588 miljoonaa euroa. Paikallisten riistanhoitoyhdistysten osuus avustuksesta vaihtelee toiminnan aktiivisuuden ja jäsenmäärän perusteella noin 1600 euron ja 47 000 euron välillä. Suomessa on yhteensä 282 riistanhoitoyhdistystä.Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, p. 0295 162 338, janne.pitkanen(at)mmm.fi (tavoitettavissa 18.12.2020 ja 4.1.2021 jälkeen)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ehdotukset yli 55-vuotiaden työllisyyttä parantaviksi toimiksi kasvattaisivat työllisyyttä noin 9 100 työllisellä. Lisäksi työllisyyttä väliaikaisesti kasvattava varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä. Työllisyyskokonaisuuden arvioidaan vahvistavan julkista taloutta noin 165 miljoonalla eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä.Valtiovarainministeriö on arvioinut hallituksen linjaamien yli 55-vuotiaiden työllisyyttä koskevien toimenpide-ehdotusten potentiaalisia vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Kaikkien arvioitujen ehdotusten toteuttaminen kasvattaisi työllisyyttä noin 9 100 työllisellä. Lisäksi työllisyyttä väliaikaisesti kasvattava varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä. Varantovaikutuksella viitataan tilanteeseen, jossa työllisyyden vahvistuminen syntyy esimerkiksi väliaikaisesti julkiselle sektorille rekrytoitujen henkilöiden kautta. Arvioiduissa toimissa varantovaikutusta syntyy etenkin kuntien velvoitetyöllistämisen ja osin palkkatuen kautta. Ehdotukset vahvistaisivat julkista taloutta noin 165 miljoonalla eurolla. Hallitus antoi syyskuussa 2020 budjettiriihen yhteydessä työmarkkinaosapuolille toimeksiannon tehdä yhteinen esitys toimiksi, joilla voidaan edistää yli 55‐vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina‐asemaansa ja työssä jaksamista. Toimien tavoitteena on vähentää varhaista työelämästä poistumista tavoilla, joilla saavutetaan vähintään 10 000 uutta työllistä vuoden 2029 loppuun mennessä. Hallituksen budjettiriihen työllisyyskirjauksessa todettiin, että mikäli työmarkkinaosapuolille annettu toimeksianto ei johda asetettuihin tavoitteisiin, hallitus linjaa tarvittavat toimet yksityiskohtineen joulukuussa 2020. Työmarkkinajärjestöt ilmoittivat 30. marraskuuta, että niiden työllisyysneuvottelut päättyivät tuloksettomina. Hallitus linjasi toimet yli 55-vuotiaiden työllisyyden edistämiseksi 17. joulukuuta.Nyt julkaistu muistio ja sen sisältämät arviot ovat vielä luonnosvaiheessa. Toimenpiteiden työllisyysvaikutukset voivat muuttua toimien valmistelun myötä. Valtiovarainministeriön rakenneyksikön tekemässä arviossa ei oteta kantaa ehdotusten käytännön toteutukseen tai juridisiin rajoitteisiin. Toimien työllisyysvaikutukset arvioidaan lopullisesti hallituksen esitysten yhteydessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Marinin hallituksen tavoitteena on rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Vuoden 2020 budjettiriihessä päätettiin toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000–36 000 lisätyöllistä, yhteenlaskettuna hallituksen jo aikaisemmin tekemien työllisyyttä kasvattavien toimien kanssa.Hallituspuolueet ovat linjanneet toimista, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä, edistetään työssä jaksamista ja työkykyä sekä vahvistetaan osaamista sekä muutosturvaa. Valtiovarainministeriö on arvioinut työllisyyskokonaisuuteen sisältyvien toimenpiteiden potentiaalisia vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Toimien yhteisvaikutuksena työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 10 300 henkilöllä. Työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 9 100 työllisellä vuoden 2029 loppuun mennessä ja lisäksi työllisyyttä parantava väliaikainen varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä. Ehdotusten yhteisvaikutus julkiseen talouteen olisi noin 165 miljoonaa euroa julkista taloutta vahvistava. Työnantajien kustannukset kasvavat nykyiseen verrattuna yhteensä noin 10 milj. € vuoden 2029 tasossa tarkasteltuna.Hallitus tekee hallituskauden aikana taloutta vahvistavia työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. Seuraava osa hallituksen työllisyystoimista päätetään puoliväliriihessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Toimeentulotuen perusosan määrät vuodelle 2021 on vahvistettu. Yksin asuvalla henkilöllä perusosa on 1.1.2021 lähtien 504,06 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 574,63 euroa kuukaudessa.Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määriä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin perusteella. Asiakas hakee perustoimeentulotukea Kelasta. Kunta vastaa täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä niihin liittyvästä sosiaalityöstä.Lue koko kuntainfo 20/2020: Toimeentulotuen perusosa 2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin kansallista täytäntöönpanoa ja kuljetuksen tilaajavastuita koskevasta muistiosta. Lisäksi pyydetään vastauksia erityisesti muistion lopussa esitettyihin kysymyksiin.Arviomuistiossa käydään läpi liikkuvuuspaketin sisältöä, tulevia muutoksia sekä arvioidaan kansallisen lainsäädännön muutostarpeita. Samassa yhteydessä arvioidaan hallitusohjelman mukaisten, kuljetusten tilaajanvastuuta koskevien kirjausten lisääminen liikennepalvelulakiin.Liikkuvuuspaketin tavoitteena on yhtenäistää EU:n tieliikenteen sisämarkkinoiden sääntelyä, parantaa kuljettajien työoloja sekä tehostaa valvontaa. Liikkuvuuspaketti selkeyttää alan aikaisemmin epäselviä säännöksiä ja yhtenäistää niiden soveltamista eri jäsenmaissa. Yhtenäiset säännöt edistävät myös kaikkien tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta.Valmistelutyöhön on asetettu työryhmä ja siihen liittyvä alatyöryhmä, jotka ovat aloittaneet toimintansa. Ryhmät kuulevat työssään kuljetusalan toimijoita sekä muita sidosryhmiä ja asiantuntijoita.Työryhmä arvioi kansallisten lainsäädäntötarpeiden ohella muun muassa, mitä tietojärjestelmämuutoksia ja valvontatoimia liikkuvuuspaketin myötä vaaditaan, sekä mitä ja millaisia kansallisia vaikutuksia säädösmuutoksilla on.Alatyöryhmä toimii työ- ja elinkeinoministeriön johdolla työryhmän toimeksiannon ja ohjauksen perusteella. Alatyöryhmä valmistelee lähetettyjen maantieliikenteen alan työntekijöiden direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät työoikeuteen ja työelämään liittyvät säännösehdotukset.Mitä seuraavaksi?Lausuntoaika päättyy 17.1.2021. Arviomuistiosta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Saunaperinne Suomesta on nimetty Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 17. joulukuuta 2020. Päätöksen teki 24 maan edustajista koostuva hallitustenvälinen komitea. Kohde on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa Suomen ensimmäinen.Saunakulttuuri on Suomessa vahva ja elinvoimainen. Luetteloon hyväksymisen myötä suomalaisesta saunaperinteestä on sitouduttu huolehtimaan monella tapaa. Elinvoimaisuuden lisäksi vaalitaan omaperäisen saunaperinteen jatkuvuutta, ja nostetaan esiin suomalaisen saunakulttuurin merkityksellisyyttä osana tapakulttuuria, hyvinvointia ja demokratiaa. Taustalla vaikuttaa laaja joukko suomalaisia saunayhteisöjä sekä muita saunakulttuuria edistäviä toimijoita. –    Sauna on erottamaton osa suomalaisten arkea ja juhlaa, hyvinvointia ja elämäntapaa. Saunassa korostuu ihmisten välinen tasa-arvo ja keskinäinen kunnioitus. Saunaperinne on Suomen ensimmäinen kohde Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa, mikä lisää ennestään saunakulttuurimme tunnettuutta kaikkialla maailmassa. Tästä voivat olla ylpeitä kaikki saunojat, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Saunan lämmitys, saunomiseen liittyvät tavat ja perinteet sekä esimerkiksi saunominen lauluissa, uskomuksissa ja tarinaperinteessä ovat osa tätä elävää perintöä. Saunomisen elinvoimaisuus on huipussaan: lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa. Suosio näkyy myös saunojen lukumäärässä: Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa. Perinne siirtyy eteenpäin perheissä sekä lukuisissa erilaisissa saunaseuroissa.–    Saunominen on meille suomalaisille tärkeä ja rakas perinne, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Unescon nimitys on suuri kunnia. Samalla se tulee lisäämään entisestään alalla toimivien tahojen, kuten saunaseurojen yhteistyötä, kiittelee Ritva Ohmeroluoma Suomen Saunaseurasta. Taustaa: Unescon yleissopimus ja luettelotSuomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloista löytyy ennen meneillään olevaa Unescon kokousta yhteensä 549 kohdetta 127 maasta. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken.Suomessa aineetonta kulttuuriperintöä kerätään Elävän perinnön wikiluetteloon, josta on mahdollisuus hakea Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Wikiluettelossa on tällä hetkellä 175 kohdetta ja kansallisessa luettelossa 64 kohdetta. Suomen seuraava kansallinen hakemus koskee kaustislaista viulunsoittoa. Suomi on mukana myös monikansallisessa pohjoismaista limisaumaveneperinnettä koskevassa hakemuksessa. Molempiin odotetaan päätöstä joulukuussa 2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 17.12.2020 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on vahvistanut tänään lakimuutokset, joilla jatketaan koronavirusepidemian johdosta säädettyjen kiinteistötoimituksia, osakaskuntien kokouksia sekä poronhoitolaissa tarkoitettuja kokouksia koskevien väliaikaissäännösten voimassaoloa kesäkuun loppuun 2021. Kiinteistötoimituksissa on väliaikaisesti luovuttu henkilökohtaisen läsnäolon vaatimuksesta. Toimituskokouksiin on mahdollista tarvittaessa osallistua sähköisesti. Selkeissä, yksinkertaisissa tapauksissa on mahdollista käyttää kirjallista menettelyä.Yhteismetsälaissa ja yhteisaluelaissa tarkoitetun osakaskunnan kokouksen sekä poronhoitolaissa tarkoitettujen paliskunnan, sen hallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen kokoukset on mahdollista tarvittaessa järjestää etäkokouksina. Sääntömääräisiä kokouksia voi myös tarvittaessa siirtää pidettäväksi myöhempänä ajankohtana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi