NordenBladet — Ulkoministeriön Twitter-aamukahveilla keskusteltiin joulukuussa suomalaisten käsityksistä Afrikasta. Keskustelijoiden mukaan Afrikka-kuva Suomessa keskittyy yhä paljolti kurjuuteen ja konflikteihin. Keskustelussa nousi esille Afrikan maiden moninaisuus, rikas kulttuuri, aktiivinen nuori väestö sekä kasvava taloudellinen potentiaali ja innovaatiot.Keskustelun juonsi Ylen Afrikka-kirjeenvaihtaja Liselott Lindström, ja keskusteluun osallistuivat ulkoministeriön kehitysyhteistyön hallinto ja oikeus -yksikön päällikkö Ramses Malaty, kulttuurintutkija ja tietokirjailija Olli Löytty, sekä yrittäjä, sosiaalinen vaikuttaja ja johtaja Googlella Yacine Samb.Afrikka on tulevaisuuden maanosaKeskustelussa painotettiin, että suomalaisten olisi tärkeää tuntea paremmin Afrikan eri maita ja kulttuureita. Keskustelijat nostivat esille erityisesti Afrikan teknologisen kehityksen sekä nuoren väestön, josta yli 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita.Afrikassa on kaupallista potentiaaliaKeskustelussa painotettiin, että Afrikassa on paljon potentiaalia kauppasuhteiden rakentamiseen. Malatyn mukaan Afrikka on tulevien vuosikymmenien talouskasvun suurin veturi.Avarra mielikuviasi AfrikastaKeskustelussa pohdittiin myös, kuinka suomalaisten mielikuvia Afrikasta voisi avartaa. Lindströmin mukaan suomalaiset nuoret ovat kiinnostuneita Afrikasta ja löytävät siihen liittyvää sisältöä helposti sosiaalisesta mediasta. Samb korosti, että olisi tärkeää ottaa itse vastuuta tiedon hankkimisesta.Tervetuloa Twitter-aamukahveille keskustelemaan, mitä me suomalaiset ajattelemme Afrikasta!https://t.co/vWsk6gulCY— Ulkoministeriö (@Ulkoministerio) December 11, 2020 ” target=”_blank”> Katso koko keskustelu twitter-livestä:Tervetuloa Twitter-aamukahveille keskustelemaan, mitä me suomalaiset ajattelemme Afrikasta! https://t.co/vWsk6gulCY— Ulkoministeriö (@Ulkoministerio) December 11, 2020
NordenBladet — Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistellut työryhmä pohti jokaista suomalaista koskevaa kysymystä siitä, kuinka turvata hyvä ja kohtuuhintainen asuminen kaikille Suomessa. Työryhmän mukaan nykyisiä hyviä toimintamalleja, kuten valtion tukemaa asuntotuotantoa, tulee jatkaa ja kehittää yli hallituskausien.Työryhmän näkemys Suomen asuntopolitiikan tilasta oli tilanneanalyysin ja kuultujen asiantuntijoiden perusteella hyvä. Kuitenkin esimerkiksi asuntomarkkinoiden jakautuminen vaikuttaa suomalaisten asumiseen ja asuntojen hintaan, ja suomalaisten velkaantuminen on lisääntynyt. Erityisesti nuorten omistusasuminen on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana.”Asuntomarkkinoilla nähdään jyrkkenevää jakautumista alueisiin, joilla väestö vähenee, ja toisaalta kasvukeskuksiin, joilla asuntojen hinnat nousevat ja vuokrat ovat kovia”, työryhmän puheenjohtajana toiminut Hannele Pokka tiivistää. Valtion tulee tukea jatkossakin asumista eri keinoin”Valtion roolin asuntopolitiikassa tulee säilyä vahvana. Keskustelimme siitä, voisiko valtio tukea suomalaisten mahdollisuuksia saada tarpeitaan vastaava asunto muullakin tavalla kuin tukemalla vuokra-asuntojen rakentamista. Mahdollinen kohtuuhintaisten omistusasuntojen tukeminen ja osuuskuntamallinen rakentaminen vaativat kuitenkin vielä kunnollista selvittelyä”, Pokka toteaa.Työryhmä linjasi, että valtion asuntorahasto (VAR) tulee säilyttää ympäristöministeriön alaisena valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona. Työryhmä oli yksimielinen tarpeesta selvittää rahaston varallisuuden laajempaa käyttöä erilaisissa tukimalleissa, kuten kohtuuhintaisen omistusasumisen rahoituksessa. Erityisesti nuorten mahdollisuuksia omistusasumiseen voitaisiin edistää kehittämällä ASP-lainoja ja korottamalla lainojen enimmäismäärää vastaamaan nykyistä hintatasoa.Valtion tukemalla asuntuotannolla on perinteisesti ollut Suomessa tärkeä rooli, ja joka kolmas asunto on rakennettu valtion tukemana. Työryhmä katsoo, että myös tulevaisuudessa ARA-tuotannon rooli on tärkeässä asemassa varmistamassa kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa ja ehkäisemässä segregaatiota. ARA-tuotanto täydentää tarvittaessa vapaarahoitteista asuntotuotantoa, ja siten auttaa hallitsemaan rakennusalan suhdanteita.Valtion suurimpien kaupunkiseutujen kanssa solmimat MAL-sopimukset ohjaavat maankäyttöä, asumista ja liikkumista kestävään suuntaan. Työryhmän mukaan MAL-sopimukset ovat auttaneet kasvuseutujen edellytyksiä tuottaa uusia asuntoja, ja käytäntöä tulisi kehittää edelleen. Jotta asuntotuotanto voidaan varmistaa, on tarkasteltava kuntien tonttitarjontaa ja menettelyjä, joilla tontteja luovutetaan rakentajille. Väestöltään vähenevien alueiden asunto-osakeyhtiöiden kunnostuksia helpottamaan työryhmä ehdottaa, että yhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausmallin ehtoja parannetaan.Työryhmä haluaa saada lisää näkyvyyttä asumiseen laatuun liittyville kysymyksille, minkä edistämiseksi se ehdottaa uudenlaisen asuntosuunnittelufoorumin perustamista. Sen avulla alan toimijat kävisivät vuoropuhelua asumisen laatuun liittyvistä asioista. Lisäksi vuokralaisen aseman parantamiseksi ehdotetaan tuomioistuinta kevyemmän riidanratkaisumenettelyn selvittämistä.Hallituksen selonteko alkuvuodestaAsuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistellut työryhmä luovutti työnsä 18.12. ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle: ”Kiitokset työryhmälle paneutumisesta monisyiseen kysymykseen. Hallitus käy seuraavaksi huolellisesti läpi työskentelyn lopputuloksen ja tuo asuntopoliittisen ohjelmansa selontekona eduskunnalle alkuvuodesta.””Asuntopoliittinen kehittämisohjelma laaditaan kahdeksaksi vuodeksi, koska sen tarkoituksena on linjata asuntopolitiikkaa ja kehittämistä pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Ohjelmassa tullaan muodostamaan kokonaiskuva asuntopolitiikan suunnasta ja tavoitteista”, ministeri Mikkonen kertoo. Marinin hallituksen ohjelmassa esitetään lukuisia asuntopoliittisia toimia, joista moni on jo käynnissä.Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmisteli ympäristöministeriön asettama työryhmä, jossa olivat mukana asumisen asioista vastaavat ministeriöt ja virastot. Työryhmä kuuli sidosryhmiä ja keskusteli työtä seuranneen parlamentaarisen ryhmän kanssa. Seurantaryhmässä oli jäsen kaikista eduskuntapuolueista, ja sitä veti ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
NordenBladet — Laki poronhoitolain muuttamisesta on vahvistettu 17.12. tasavallan presidentin esittelyssä. Laki tulee voimaan 1.1.2021. Lakimuutoksen tarkoituksena on luoda toimiva ja läpinäkyvä malli porovahinkojen korvaamiseksi.Lain mukaan poronhoitoalueelle perustetaan porovahinkolautakunta, joka toimii alueella puolueettomana ja riippumattomana asiantuntijaelimenä. Lautakunta antaa pyynnöstä asiantuntijalausuntoja vahingoista, joita porojen epäillään aiheuttaneen viljelyksille, taimikoille ja asuntojen pihoille, sekä paliskunnan laissa säädetystä aitaamisvelvollisuudesta. Lautakunta tarjoaa myös sovittelupalveluja vahinkoja ja aitaamista koskevien riitojen osapuolille.Lautakunnan perustaminen lakkauttaa nykyiset kuntakohtaiset arvioimis- ja riidanratkaisulautakunnat, mikä merkitsee ensi asteen lainkäyttötoimivallan siirtymistä yleisille tuomioistuimille kyseisissä riita-asioissa.Laki tukee hallitusohjelman tavoitetta vähentää ristiriitojaUudistuksen tavoitteena on poistaa ongelmat, jotka liittyvät nykyisen riidanratkaisun puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen ja sitä kohtaan koettuun luottamuspulaan.Lain toivotaan vähentävän ristiriitoja porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen välillä. Tavoitteena on myös varmistaa porovahinkojen ja aitaamisasioiden arviointiin riittävä asiantuntemus.– Lakimuutoksen tarkoituksena on luoda toimiva ja läpinäkyvä malli porovahinkojen korvaamiseksi. Uusi porovahinkolautakunta keskittyy vahinkojen arviointiin ja sovitteluun ja lainkäyttö siirtyy tuomioistuimiin. Uudistuksen tavoitteena on myös vähentää elinkeinojen välisiä ristiriitoja erityisesti eteläisellä poronhoitoalueella, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Uudistuksen eteneminenPorovahinkolautakunnan toiminta käynnistyy sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeriö on nimittänyt sen sivutoimiset jäsenet ja lautakunta on vahvistanut itselleen työjärjestyksen. Jäsenten nimittämistä valmistellaan parhaillaan, ja asiassa kuullaan keskeisiä sidosryhmiä.Jäsenten valinta perustuu näiden henkilökohtaiseen osaamiseen. Nykyisten arvioimislautakuntien jäsenistä yli puolet on valittu intressisidonnaisuuksien perusteella. Valtioneuvoston asetus, johon sisältyvät porovahinkolautakunnan toimintaa koskevat tarkemmat säännökset, sekä lautakunnan käsittelymaksuja koskeva maa- ja metsätalousministeriön asetus on tarkoitus antaa tammikuussa ennen lautakunnan asettamista.Lain siirtymäsäännöksen mukaisesti nykyisten arvioimislautakuntien toiminta jatkuu siihen saakka, kunnes uusi porovahinkolautakunta on asetettu.
NordenBladet — Puolustusministeriö asetti 15.1.2020 työryhmän arvioimaan sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevan lainsäädännön muutostarpeet ja valmistelemaan tarvittaessa ehdotus sääntelyn uudistamiseksi.Työryhmä on tänään 18.12.2020 luovuttanut puolustusministeriölle sotilasrikosten esitutkintasäännösten muutostarpeita koskevan välimietinnön. Välimietinnössään työryhmä ehdottaa, että sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annettuun lakiin lisätään säännökset Pääesikunnan ja poliisin itsenäisestä oikeudesta päättää esitutkinnan käynnistämisestä. Voimassa olevan lain mukaan esitutkinnan käynnistämisestä voi päättää vain epäillyn kurinpitoesimies. Ehdotuksilla pyritään parantamaan sotilasrikosten esitutkintojen riippumattomuutta ja varmistaa rikosvastuun tehokas toteutuminen Puolustusvoimissa.Työryhmä ehdottaa lisäksi lakiin uutta säännöstä Puolustusvoimien oikeudesta saada virka-apua muilta esitutkintaviranomaisilta sekä sotilasrikosten selvittämistä poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa koskevan sääntelyn täsmentämistä. Työryhmä ehdottaa myös useita vähäisempiä muutoksia ja täsmennyksiä sotilasrikosten selvittämistä koskeviin säännöksiin. Muutosehdotusten tarkoituksena on varmistaa sotilasrikosten esitutkintasäännösten ajantasaisuus sekä tehokas ja tarkoituksenmukainen viranomaisresurssien käyttö.Välimietintö on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle tammikuussa 2021. Työryhmä jatkaa jatkotyössään sotilaskurinpito- ja rikostorjuntalainsäädännön muiden osa-alueiden kehittämistä.Välimietintö sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevasta lainsäädännöstä
NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan pelastustoimen, poliisin ja Rajavartiolaitoksen välistä yhteistyötä miehittämättömien ilma-alusten käytössä. Työryhmän tavoitteena on yhdenmukaistaa toimialakohtaisia miehittämättömien ilma-alusten ohjeistuksia sekä tiivistää viranomaisten välistä yhteistyötä.Työryhmä muun muassa selvittää mahdollisuuksia yhdenmukaistaa miehittämättömiin ilma-aluksiin liittyvää koulutusta ja toteuttaa sitä osaksi viranomaisyhteistyönä. Samalla selvitetään, miten miehittämättömän ilmailun viranomaistoimintaa voidaan tilastoida valtakunnallisesti yhdenmukaisin menetelmin.Työryhmän asettaminen liittyy Traficomissa valmisteilla oleviin uudistuksiin, joissa kansallista viranomaisten ilmailua koskevat määräykset päivitetään vastaamaan Euroopan unionin sääntelyä. Vuonna 2021 voimaan tuleva ilmailumääräys sisältää uusia yhteistyö- ja toimintavelvoitteita viranomaisille.Asetetussa työryhmässä on edustus sisäministeriön pelastusosaston ja poliisiosaston, pelastuslaitosten sekä Pelastusopiston lisäksi Rajavartiolaitoksesta ja poliisihallituksesta. Työryhmän toimikausi on 1.1.-31.12.2021.
NordenBladet — Koronaepidemian vuoksi säädettyjä etäkokousten järjestämismahdollisuuksia ja maaseudun yritysten väliaikaista tukea jatketaan MMM:n hallinnonalalla kesäkuun 2021 loppuun. Vuodenvaihteessa astuu voimaan uusi laki joutoalueiden metsitystuesta, lisäksi kestävän metsätalouden määräaikaiselle rahoituslaille tulee jatkoa ja Maanmittauslaitosta koskeviin maksusäädöksiin muutoksia.Etäkokousten järjestämismahdollisuuksia jatketaan MMM:n hallinnonalalla kesäkuun 2021 loppuun Koronavirusepidemian johdosta säädettyjen kiinteistötoimituksia, osakaskuntien kokouksia sekä poronhoitolaissa tarkoitettuja kokouksia koskevien väliaikaissäännösten voimassaoloa jatketaan kesäkuun loppuun 2021.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2021 alussa voimaan useita säädös- ja muita muutoksia. Tähän koosteeseen on kerätty niistä merkittävimmät.KoulutusLaki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta ja laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta voimaanOpetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun elokuun 2021 alusta toukokuun 2024 loppuun. Vuonna 2021 alkavan kokeilun kohdejoukkoon kuuluvat ne kokeilukuntien alueella asuvat lapset, jotka ovat syntyneet vuonna 2016.Lisätietoa: OKM-tiedoteLukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja kansalaisopistojen keskimääräisiin yksikköhintoihin muutoksiaUudet yksikköhinnat tulevat voimaan vuoden 2021 alusta. Lukiokoulutuksessa yksikköhinta on 6 615,98 euroa opiskelijaa kohden. Taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on 82,19 euroa opetustuntia kohden ja kansalaisopiston keskimääräinen yksikköhinta 84,77 euroa opetustuntia kohden.OpintotukiKoronaepidemia huomioidaan opintotukilaissaLakimuutoksen myötä syyslukukauden 2020 aikana korkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja on oikeutettu opintolainahyvitykseen ja -vähennykseen, vaikka tutkinnon suorittaminen olisi viivästynyt yhdellä lukukaudella. Opiskelijan pitää osoittaa, että opintojen viivästyminen johtuu koronaepidemiaan liittyvästä syystä. Syynä voi olla esimerkiksi koronavirusepidemiasta johtuva pakollisten opintojen estyminen korkeakoulujen tilojen sulkeutumisen vuoksi tai pakollisen harjoittelujakson estyminen.Korkeakoulutus ja tiede Korkeakoulujen uusi rahoitusmalli käyttöön Rahoitusmallien uudistaminen on osa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä lisätä panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan.Vuonna 2021 vietetään tutkitun tiedon teemavuottaTutkitun tiedon teemavuonna 2021 eri toimijat yhdistyksistä oppilaitoksiin ja tutkimusorganisaatioista yrityksiin tarjoavat tutkittua tietoa ja siihen liittyviä tekoja jokaisen suomalaisen ulottuville. Teemavuodesta voi lukea lisää osoitteessa tutkittutieto.fi.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ennakoi, että ensimmäinen erä Pfizer – BioNTechin tuottamia koronavirusrokotteita saapuu Suomeen jo joulunpyhinä. Suomi tavoittelee rokotusten aloitusta EU-maiden rintamassa 27.12.20, mikäli myyntiluvat ja toimitukset ovat kunnossa.Rokotusten maahan saapumisen edellytyksenä on, että rokotteet ovat tätä ennen saaneet myyntiluvan Euroopan komissiolta. Se tekee myyntilupaa koskevan päätöksen Euroopan lääkeviraston (EMA) kokonaisarvioinnin ja suosituksen jälkeen. Tätä EMA:n päätöstä odotetaan maanantaina 21. joulukuuta. Suomeen saapuvan rokote-erän suuruutta ei vielä tiedetä. Todennäköisesti ensimmäinen saapuva erä on pienehkö.
NordenBladet — Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Esa Pulkkinen on nimitetty jäseneksi Irlannin puolustuskomissioon. Puolustuskomissio on Irlannin puolustus- ja ulkoministeri Simon Coveneyn asettama itsenäinen työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida Irlannin puolustusvoimien kykyä suorittaa tehtävänsä sekä luoda visio Irlannin puolustusvoimien kehittämiselle 2030-luvulle asti.
Irlanti on kutsunut komission jäseniksi kansallisia ja kansainvälisiä puolustus- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. Komission puheenjohtajana toimii Irlannin oikeusministeriön entinen kansliapäällikkö Aidan O’Driscoll.
– Minulle on luonnollisesti suuri kunnia suomalaisena osallistua toisen EU-jäsenmaan puolustusvoimien kehittämistyöhön. Olin edellisessä tehtävässäni EU:n sotilasesikunnan päällikkönä aika ajoin tiiviisti yhteydessä Irlantiin ja Irlannin puolustusvoimien komentajaan, Pulkkinen kertoo.
NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui 15.-16. joulukuuta Brysseliin päättämään suurten merialueiden, kuten Atlantin, Pohjanmeren, Välimeren ja Mustanmeren kalastuskiintiöistä. Lisäksi neuvosto hyväksyi neuvoston päätelmät eläinten hyvinvointimerkinnästä. Suomea kokouksessa edusti pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki.Maatalous- ja kalastusministerit hyväksyivät jäsenmaiden yksimieliset päätelmät elintarvikepakkauksissa esitettävästä eläinten hyvinvointimerkinnästä. Työ alkoi jo Suomen puheenjohtajakaudella syksyllä 2019, jolloin hyväksyttiin neuvoston päätelmät eläinten hyvinvoinnista. Suomi kannattaa EU:n yhtenäisen eläinten hyvinvointimerkinnän kehittämistä. Merkinnällä parannettaisiin kuluttajien saamaa tietoa eläinten hyvinvoinnista, edistettäisiin eläinten hyvinvointia ja mahdollistettaisiin tuottajille myös reilumpi korvaus heidän panostuksestaan eläinten hyvinvointiin. Neuvoston päätelmät lähettävät komissiolle vahvan viestin EU:n laajuisen eläinten hyvinvointimerkinnän kehittämisen puolesta ja osoittavat komissiolle suuntaa merkinnän valmistelutyössä. Ministerit eivät päässeet yksimielisyyteen neuvoston päätelmistä elintarvikepakkausten etupuolella olevista ravintoarvomerkinnöistä, ravintosisältöprofiileista ja alkuperämerkinnöistä. Yksimielisyys oli lähellä, mutta kaatui kolmen jäsenmaan vastustukseen. Puheenjohtajan päätelmät saivat kuitenkin jäsenmaiden enemmistön taakseen. Eniten erovaisuuksia jäsenmaiden kannoissa oli ravintoarvomerkinnöistä. Suomi korosti kokouksessa usean muun maan ohella, että käydyt keskustelut ovat joka tapauksessa hyvä pohja työn edistämiselle jatkossa. Suomi myös painotti, että kuluttajien mahdollisuuksia saada tietoa elintarvikkeiden ravintosisällöstä ja alkuperästä tulee edelleen parantaa.Työ uusien EU:n laajuisten elintarvikemerkintöjen luomiseksi on vasta alussa ja uusien merkintöjen valmistelu tulee viemään vielä useita vuosia.Neuvosto pääsi ratkaisuun Atlantin ja Pohjanmeren sekä Välimeren ja Mustanmeren kalastuskiintiöistä vuodelle 2021 sekä syvänmeren kalakannoille vuosille 2021 ja 2022. Koska kysymys kalastuksen järjestelyistä Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n kesken ovat edelleen kesken, päätettiin niihin liittyvien keskeisten kalakantojen osalta soveltaa väliaikaisia kalastuskiintiöitä. Väliaikaiset kiintiöt vuoden 2021 ensimmäiselle neljännekselle vahvistettiin pääsääntöisesti 25 prosenttiin kuluvan vuoden tasosta.Puheenjohtajamaa Saksa antoi ministereiden lounaskeskustelussa katsauksen yhteisen maatalouspolitikan (CAP) uudistuksen käsittelystä kaudellaan. Saksa on edistänyt reformin neuvotteluja merkittävästi puheenjohtajuutensa aikana ja Suomi on tyytyväinen Saksan työhön. Ministerit painottivat tarvetta päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin kanssa kevään 2021 aikana, jotta CAP-uudistuksen toimeenpano voi edetä.
