NordenBladet — ”Kuta pienempi on itse, sitä isompi joulu tulee”. Tämä Tove Janssonin jouluinen lause tulee tämän joulun alla väistämättä mieleen. Me ihmiset olemme välillä saaneet tuntea itsemme hyvin pieniksi kuluneen vuoden aikana. Emme ole voineet valita tilannetta jossa olemme, emmekä vuosi sitten vielä tienneet, että maailmanlaajuinen koronapandemia pysäyttää tutun ja tavallisen elämämme tällä tavalla.Koronaepidemia vaikuttaa väistämättä meidän jokaisen joulun ja uuden vuoden pyhien viettoon. On tärkeää, että jaksamme noudattaa suosituksia ja ohjeistuksia, joita epidemian hillitseminen meiltä kaikilta vaatii. Meistä jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, millaisia seuraavat kuukaudet ovat.
Vaikka elämme vielä koronakriisin keskellä ja matka sen päättymiseen tuntuu pitkältä, kuljemme kuitenkin valoisempia aikoja kohti. Vuoden lyhin päivä on jo takanamme. Se antaa toivoa.
Tämä joulu on hyvä viettää vain lähimpien ihmisten kanssa. Voimme onneksi pitää yhteyttä myös niihin rakkaimpiimme, joita emme välttämättä voi nyt kasvotusten tavata. Voimme olla tosiamme lähellä, vaikka emme olisi fyysisesti samassa paikassa. Ilahdutetaan kanssaihmisiämme pienillä teoilla: joulumuistamisilla, puhelinsoitolla tai kutsuilla yhteisiin etätapaamisiin.
Vaikka tämä joulu muuttaa jouluperinteitä monissa kodeissa, joulu tulee tänäkin vuonna. Joulu on välittämisen ja toisten huomioimisen aikaa. Pidetään huolta toisistamme.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa lakiluonnoksista, joilla pantaisiin täytäntöön EU:n uusiutuvan energian direktiivin (RED II) liikenteen uusiutuvan energian edistämistä koskeva sääntely.Esityksessä säädettäisiin kansallisen jakeluvelvoitteen soveltamisalan laajentamisesta biokaasuun ja muuta kuin biologiasta alkuperää oleviin uusiutuviin nestemäisiin ja kaasumaisiin polttoaineisiin. Lisäksi saatettaisiin voimaan RED II -direktiivin mukaiset tietyistä raaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden, biokaasun ja bionesteiden osuusrajoitukset.Lausunnot pyydetään toimittamaan lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta työ-ja elinkeinoministeriölle viimeistään 5.2.2021.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettua lakia, biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annettua lakia, biopolttoöljyn käytön edistämisestä annettua lakia ja Energiavirastosta annettua lakia.Esityksen tavoitteena on varmistaa, että uudet polttoaineet sisällytään jakeluvelvoitelainsäädäntöön mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla, ja että jakeluvelvoitejärjestelmä on myös jatkossa kustannustehokas ja hallinnollisesti kevyt tapa liikenteen päästöjen vähentämiseen.Lakimuutoksen myötä liikennepolttoaineiden jakelija voisi täyttää jakeluvelvoitettaan biopolttoaineiden lisäksi myös biokaasulla ja muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla liikenteen polttoaineilla (RFNBO-polttoaineet).Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 30.6.2021. Jakeluvelvoitelain ehdotettujen siirtymäsäännösten mukaisesti biokaasu lisättäisiin jakeluvelvoitteiseen 1.1.2022 alkaen ja RFNBO-polttoaineet 1.1.2023 alkaen.
NordenBladet — Suomen Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on päättänyt keskeyttää matkustajalentoliikenteen Isosta-Britanniasta Suomeen kahdeksi viikoksi 21.12.2020 – 4.1.2021. Päätöksen johdosta monen matkailijan paluu Suomeen hankaloituu tai voi estyä kokonaanSuomen Lontoon suurlähetystö ja ulkoministeriö seuraavat tilannetta tarkasti. Matkailijoilta vaaditaan jälleen sopeutumista tilanteeseen ja epätietoisuuden sietämistä. Pandemian takia tilanne voi missä tahansa maassa tai alueella muuttua äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti. Tämän johdosta ulkoministeriö on keväästä lähtien suositellut valtioneuvoston linjauksen mukaisesti matkailijoita välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille.Traficomin lentokieltopäätös tehtiin uuden viruskannan Suomeen leviämisen ehkäisemiseksi, ja se koskee myös kotiutuslentoja. Kotiutuslentoja järjestettiin keväällä pandemian alkuvaiheessa valtioneuvoston päätöksellä, kun lentoliikenne keskeytyi ympäri maailmaa yllättäen. Tässä tilanteessa, kun pandemiatilanne ja siitä johtuvat matkustussuositukset ovat olleet jo pitkään tiedossa, kotiutuslentoja ei olla suunnittelemassa.Matkailijoiden tulee ensisijaisesti itse selvittää mahdollisia paluureittejä, joskin tällä hetkellä niitä voi olla vaikea löytää. Moni matkailija voi joutua jäämään matkakohteeseen, kunnes matkustajaliikenne jälleen käynnistyy. Mikäli Traficom THL:n suosituksesta muuttaa päätöstä ja mahdollistaa Isosta-Britanniassa olevien matkailijoiden paluun Suomeen, ovat kaupalliset yhteydet siinä tilanteessa ensisijainen vaihtoehto.Pandemiatilanteessa ulkoministeriön kyky auttaa pulaan joutunutta on rajallinen. Suomen Lontoon suurlähetystö päivittää tilannetietoa verkkosivuille ja sosiaalisen median kanavilleen. Suosittelemme tekemään matkustusilmoituksen osoitteessa matkustusilmoitus.fi.THL suosittaa, että 7.12.2020 tai sen jälkeen Britanniasta Suomeen tulleet hakeutuvat koronavirustesteihin, vaikka heillä ei olisi koronavirustautiin viittaavia oireita. Testauksilla pyritään varmistamaan, ettei uusi virusmuunnos leviä Suomessa mahdollisesti oireettomien tartunnan saaneiden välityksellä. Suositus koronatesteihin hakeutumisesta koskee myös henkilöitä, jotka ovat jo käyneet kerran tai kahdesti koronatestissä Britanniasta Suomeen tultuaan.Matkan peruuntumisesta tai siirtymisestä aiheutuvista mahdollisista kustannuksista matkailijan tulee olla yhteydessä omaan matkanjärjestäjään, lentoyhtiöön tai vakuutusyhtiöön.THL: Joulukuun 7. päivä tai sen jälkeen Britanniasta Suomeen tulleille suositellaan hakeutumista koronatestiin, oli oireita tai ei
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön asettama osallisuustyöryhmä ehdottaa, että vammaispalvelulakiin lisätään kirjaus siitä, että vammaisen henkilön palveluja koskevat päätökset tehtäisiin lähtökoh-taisesti toistaiseksi voimassa oleviksi. Lisäksi asiakkaan esittämästä avun ja tuen tarpeesta sekä palvelun toteuttamistavasta voitaisiin poiketa vain perustellusta syystä, joka olisi kirjattava pää-tökseen. Viranomaisten ja vammaisjärjestöjen edustajista koostuneen osallisuustyöryhmän tehtävänä oli arvioida ja valmistella säännösehdotuksia vammaispalveluja koskevaan lainsäädäntöön. Työryhmä on nyt saanut raporttinsa valmiiksi ja se on lausunnolla 15.2.2021 asti.Raportissa käsitellyt säädökset koskevat vammaisten henkilöiden osallistumisen ja osallisuuden tukemista, palvelutarpeen arviointia, palvelusuunnittelua, päätöksentekoa ja niiden toteuttamista. Osallisuustyöryhmä korostaa vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden selvittämisen, mielipi-teen muodostamisen ja ilmaisemisen tuen, tiedonsaannin sekä palveluiden jatkuvuuden tärkeyttä. Työryhmä ehdottaa, että YK:n vammaisyleissopimus otetaan vahvemmin huomioon vammais-palvelulainsäädännössä ja sen perusteluissa.Työryhmän työllä vastattiin yhteen eduskunnan lausumista, jotka annettiin ”Ei myytävänä” –kansalaisaloitteen pohjalta. Lisäksi vastattiin pääministeri Marinin hallitusohjelman kirjauksiin. Hallitusohjelman mukaan sosiaalisesti kestävä hyvinvointivaltio ottaa huomioon muun muassa vammaisten henkilöiden osallisuuden sekä mahdollisuudet itsenäiseen elämään. Vammaisten henkilöiden yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammais-palvelulain uudistusta.Vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaaminen vammaisten henkilöiden palveluissa. Osallisuustyöryhmän raportti (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:37)Lausuntopyyntö
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt yhteensä miljoonan euron rahoituksen neljälle kansallisen laserkeilausohjelman tuottaman datan hyödyntämistä tehostavalle hankkeelle. Rahoitettavilla hankkeilla edistetään vesienhallintaa ja maanpinnanominaisuuksien tunnistamista, metsien rakenteen ja muiden monimuotoisuustunnusten arviointia, metsäteiden kuntokartoituksia sekä arkeologisten kohteiden automaattista tunnistamista laserkeilausdatasta.– Rahoitettavat hankkeet kuvaavat hyvin hankehaussa saatujen ehdotusten laaja-alaisuutta. Hankehaussa saatiin yhteensä 18 hakemusta, joista vain neljälle pystyttiin myöntämään rahoitusta. Monta hyvää hanketta jäi rahoituksen ulkopuolelle, kertoo metsäneuvos Niina Riissanen. Rahoitushaun tavoitteena oli tukea kansallisen laserkeilausohjelman tuottaman datan hyödyntämistä ja uusien tarkkojen tietojen saamista hallinnon, kansalaisten ja koko yhteiskunnan käyttöön. Samalla haluttiin edistää julkisen sektorin digi- ja teknologiaosaamista sekä kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Kaikkia rahoitettavia hankkeita toteuttaa useista organisaatioista muodostuva laaja konsortio. Yksi valintakriteereistä olikin hanketta toteuttavan yhteistyöverkoston laajuus ja monipuolisuus. Muita kriteereitä olivat uutuusarvo, sovellettavuus ja monistettavuus, vaikuttavuus sekä se kuinka hyvin hanke tulee hallitusohjelman tavoitteita. Hankkeille myönnetty rahoitus on yhteensä miljoona euroa. Varat rahoitusta varten tulivat valtion neljännestä lisätalousaviosta. Hankkeet toteutetaan vuosina 2021 – 2022. Laserkeilausdata on nykyisin aiempaa tarkempaa Kansallinen laserkeilaus tuottaa tarkkaa kolmiulotteista tietoa maanpinnasta, sekä sen muodoista että maanpinnan päällä olevista kohteista. Suomi on jaettu ohjelmassa ennalta määriteltyihin maantieteellisiin alueisiin, jotka laserkeilataan säännöllisesti ennalta sovitun vuosikierron mukaisesti. Laserkeilaus tapahtuu vuodesta 2020 alkaen pistetiheydellä, jossa jokaiselle neliömetrille osuu viisi laserpistettä. Pistepilven tiheys on kymmenkertainen aiempaan verrattuna. Kansallista laserkeilausaineistoa on hyödynnetty jo pitkään muun muassa maastomallien, tulvariskikarttojen ja metsävaratietojen tuotannossa. HakuilmoitusMMM-tiedote 24.8.2020: Maa- ja metsätalousministeriö avasi rahoitushaun laserkeilausdatan käyttöä tehostaville hankkeille
NordenBladet — Sisäministeriö on antanut vuosittaisen asetuksen Maahanmuuttoviraston maksuista. Asetus tulee voimaan 1.1.2021. Osaa maksuista korotetaan, jotta niillä katetaan paremmin hakemusten käsittelystä virastolle aiheutuvia kuluja.Työntekijän ja yrittäjän paperisena tehtyjen oleskelulupahakemusten käsittelymaksu on tulevana vuonna 690 euroa tai 610 euroa riippuen siitä, sovelletaanko siihen saatavuusharkintaa (aiemmin 640 tai 560). Sähköisesti tehtyjen oleskelulupahakemusten maksut eivät muutu.Kansalaisuushakemusten käsittelymaksut nousevat. Paperisen kansalaisuushakemuksen käsittelymaksu on jatkossa 590 euroa (aiemmin 520) ja sähköisen kansalaisuushakemuksen käsittelymaksu 460 euroa (aiemmin 420).Ensimmäisen oleskeluluvan ja opiskelijoiden ensimmäisen oleskeluluvan käsittelymaksut eivät muutu. Ensimmäisen oleskeluluvan käsittelymaksu on tulevana vuonna 520 euroa ja sähköisen hakemuksen 470 euroa. Opiskelijoiden ensimmäisen oleskeluluvan käsittelymaksu on tulevana vuonna 450 euroa ja sähköisen hakemuksen 350 euroa.Maksujen lähtökohtana on, että ne vastaavat hakemusten käsittelystä aiheutuvia kustannuksia Maahanmuuttovirastossa. Virastolle aiheutuvia kustannuksia edullisempi käsittelymaksu on edelleen ensimmäisillä oleskelulupahakemuksilla (pois lukien työntekijän ja yrittäjän luvat) sekä alaikäisen ja opiskelijan oleskelulupahakemuksilla. Kansainvälisen suojelun hakeminen on maksutonta.Hakijoita kannustetaan sähköiseen asiointiinMaahanmuuttovirasto pystyy erittelemään, miten käsittelykustannukset jakautuvat sähköisen asioinnin ja paperihakemusten välillä. Tämä näkyy käsittelymaksuissa: sähköisen asioinnin kautta jätetyt hakemukset ovat edullisempia, koska niiden käsittely on tehokkaampaa ja aiheuttaa virastolle vähemmän kustannuksia. Sähköinen asiointi on myös asiakkaalle helpompaa, kun asian voi laittaa vireille ja seurata sen etenemistä sähköisesti. Lupamaksuilla halutaan kannustaa sähköiseen asiointiin.Käsittelymaksut varmistavat osaltaan Maahanmuuttoviraston riittävät resurssit, mikä tukee myös käsittelyaikatavoitteiden toteutumista. Viraston lupaprosessien ja ulkomaalaisasioiden sähköisen asioidenkäsittelyjärjestelmän kehittäminen on käynnissä.Kaikkien Maahanmuuttovirastolle toimitettavien hakemusten käsittelymaksut vahvistetaan vuosittain sisäministeriön asetuksella Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta.
NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen on 21.12.2020 valtuuttanut Puolustusvoimat tekemään puitesopimuksen kotimaisten ohjelmistopohjaisten taktisten reitittimien ja niiden radiolaitteiden hankinnasta Bittium Wireless Oy:n kanssa.Puitesopimus kattaa toimitusvuodet 2021-2024. Hankittavat tuotteet tulevat kaikkien kolmen puolustushaaran käyttöön.Puitesopimuksen arvonlisäveroton enimmäisarvo on noin 30 miljoonaa euroa ja sen työllistävä vaikutus kotimaassa on enintään noin 50 henkilötyövuotta.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön ylijohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen Tarja Haarasen ajalle 1.2.2021-31.1.2026. Ylijohtaja toimii ministeriön luontoympäristöosaston päällikkönä.Ympäristöministeriön luontoympäristöosasto vastaa muun muassa luonnonsuojeluun, ympäristönsuojeluun, maisemanhoitoon, luonnon virkistyskäyttöön, pinta- ja pohjavesien sekä merien suojeluun sekä ympäristövaikutusten arviointiin liittyvistä asioista. Osasto vastaa myös toimialansa lainsäädännön kehittämisestä, ympäristön seurannasta ja tietojärjestelmistä sekä alan tutkimuksesta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Tarja Haaranen on toiminut luontoympäristöosaston ylijohtajana 1.5. alkaen. Ylijohtajan virka tuli avoimeksi viran vakituisen haltijan irtisanouduttua 1.2.2021 lukien.Tarja Haaranen on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, agronomi. Haaranen on työskennellyt aiemmin muun muassa maa- ja metsätalousministeriössä ja vuodesta 2006 lähtien ympäristöministeriössä eri asiantuntija- ja päällikkötehtävissä. Vuosina 2014-2016 Haaranen työskenteli ohjelmakoordinaattorina Luonnonvarakeskuksessa.Ylijohtajan virkasuhdetta haki määräajassa 11 henkilöä.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi 22.12.2020 sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muutoksen. Asetukseen lisätään säännökset paikallisesta energiayhteisöstä ja aktiivisten asiakkaiden ryhmästä sekä niiden tehtävistä. Asetuksessa säädetään jatkossa myös yhdessä tuotetun sähkön jakamisesta sähköntoimitusten selvityksessä eli hyvityslaskennasta sekä sähkönkäyttöpaikan kulutuksen ja tuotannon netotuksesta sähköntoimitusten selvityksessä.Hyvityslaskenta mahdollistaa tuotetun tai varastoidun sähkön jakamisen energiayhteisöön tai aktiivisten asiakkaiden ryhmään kuuluville käyttöpaikoille jakeluverkonhaltijan mittauslaitteistoja hyödyntäen, kun jakaminen tapahtuu samalla kiinteistöllä tai kiinteistöryhmällä. Jakaminen tehdään taseselvitysjaksoittain. Tällä hetkellä taseselvitysjaksona on tunti. Hyvityslaskennan ansiosta yhdessä tuotettu sähkö on mahdollista jakaa käyttöpaikoille laskennallisesti.Asetukseen lisätään myös säännökset taseselvitysjakson sisäisestä sähkönkäyttöpaikan tuotannon ja kulutuksen yhteenlaskusta eli netotuksesta. Käyttöpaikan sähköntuotanto ja -kulutus, jotka mitataan samalla verkonhaltijan mittauslaitteistolla, lasketaan taseselvitysjaksoittain yhteen sähköntoimitusten selvityksessä. Säännöksillä parannetaan yksittäisen pientuotantoa harjoittavan loppukäyttäjän mahdollisuuksia hyödyntää tuottamaansa sähköä omaan käyttöönsä.Taseselvitysjakson sisäinen hyvityslaskenta ja sähkönkulutuksen ja -tuotannon netotus on tarkoitus toteuttaa datahubissa 1.1.2023 lähtien. Jakeluverkonhaltijat voivat järjestää hyvityslaskennan ja netotuksen itse ennen keskitettyä toteutusta. Monet jakeluverkonhaltijat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tarjota näitä palveluita asiakkailleen. Hyvityslaskentapalvelun järjestämistä jakeluverkonhaltija voi jatkaa myös datahub-toteutuksen jälkeen 30.6.2023 asti.Muutoksilla pannaan kansallisesti täytäntöön sähkömarkkinadirektiivin (EU) 2019/944 ja RED II:n (EU) 2018/2001 säännöksiä työ- ja elinkeinoministeriön asettaman älyverkkotyöryhmän vuonna 2018 tekemien ehdotusten pohjalta. Energian pientuotannon edistäminen on myös kirjattu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan.Asetuksen (66/2009, mittausasetus) muutokset tulevat voimaan 1.1.2021. Asetukseen sisältyy siirtymäaikoja.
NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut 22. joulukuuta rokotusasetuksen, joka tarvitaan koronavirusrokotusten käynnistämiseksi Suomessa. Rokotuksissa käytetään Euroopan unionin myyntilupajärjestelmän mukaisesti myyntiluvan saaneita SARS-CoV-2 -rokotteita, kun niitä on saatu maahan. Asetus tulee voimaan 23. joulukuuta 2020. Rokotukseen osallistuminen on vapaaehtoista.Suomi käynnistää vapaaehtoiset koronavirusrokotukset heti, kun se on teknisesti mahdollista. Rokotusten järjestämisestä ovat vastuussa kunnat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) huolehtii rokotteiden toimittamisesta ja asiantuntijatuesta kunnille.Rokotukset annetaan eri väestöryhmille seuraavassa järjestyksessä:covid-19-tautiin sairastuneiden tai perustellusti sairastuneeksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, välittömään hoitoon tai huolenpitoon liittyvä tai muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksikön henkilöstö ja asukkaat;70 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt; henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistavia sairauksia; muut kuin 1-3 kohdassa tarkoitetut henkilöt.Rokotteiden ominaisuudet ja käyttötarkoitus ratkaisevat tarkemman rokotusjärjestyksenTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) täsmentää väestöryhmien tarkempaa jaottelua alaryhmiin iän, riskitekijöiden, vakavalle taudille alttiuden tai muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden perusteella. Jaottelu perustuu lääketieteelliseen näyttöön ja myyntiluvan saaneiden rokotteiden hyväksyttyihin käyttöaiheisiin. Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta kohderyhmän tutkimusten valmistuttua.Lääkäri vastaa rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Rokotuksen saa antaa pistoksena vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö.Julkisen terveydenhuollon toimintayksiköiden ja sosiaalihuollon toimintayksiköiden on järjestettävä covid-19-rokotus potilailleen ja asiakkailleen sekä näitä hoitavalle tai huoltavalle henkilökunnalle. Valtio huolehtii rokotuksista valtion laitoksissa, kuten vankilat, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, valtion mielisairaalat ja valtion koulukodit.Rokottamisen toimeenpanossa työterveyshuolto voi toimia kuntien tukena osallistumalla työntekijöiden rokottamiseen. Tässäkin tapauksessa covid-19-rokotteet ostaa ja maksaa valtio ja ne jaetaan korvauksetta kuntiin. Kunta voi sopia rokottamisesta työterveyshuollon kanssa, ja jakaa saamiaan rokotteita sen käyttöön. Myös työterveyshuollon on merkittävä rokottamista koskevat tiedot valtakunnalliseen rokotusrekisteriin, jota THL ylläpitää. Rokotusta koskevat tiedot kootaan rokotusrekisteriinAnnetut rokotukset on merkittävä sähköiseen potilastietojärjestelmään. Potilastietojärjestelmään merkitään potilaan tunnistetietojen lisäksi rokotuspäivämäärä, rokotteen nimi, eränumero, pistoskohta, rokotustapa ja rokottaja. Tiedot on välitettävä ajantasaisesti THL:n ylläpitämään valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.Rokotusasetus täsmentää valtioneuvoston 10. joulukuuta tekemää periaatepäätöstä Suomen COVID-19-rokotestrategiasta. Strategiassa on määritelty rokotusjärjestyksen pääperiaatteet. Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19- rokotuksista 22.12.2020 (pdf) MuistioSuomen COVID-19 –rokotusstrategia (hallituksen hyväksymä, 2.12.2020 pdf)
