NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti torstaina 7. tammikuuta valtiotieteiden maisteri Anna-Mari Vimparin ministerien Annika Saarikko, Matti Vanhanen, Jari Leppä, Mika Lintilä ja Antti Kaikkonen valtiosihteeriksi 7.1.2021 lähtien. Valtiosihteeri nimitetään ministerin toimikaudeksi.Samassa valtioneuvoston yleisistunnossa valtiosihteeri Vimpari vannoi virkavalan.

Anna-Mari Vimpari työskenteli ennen valtiosihteerin tehtävää keskustan eduskuntaryhmän pääsihteerinä ja sitä ennen mm. Miltton Networks Oy:n operatiivisena johtajana. Vimpari on toiminut myös pääministerien Mari Kiviniemi ja Matti Vanhanen EU-asioiden neuvonantajana sekä hallinto- ja kuntaministeri Kiviniemen erityisavustajana ja pääministeri Matti Vanhasen eduskunta-asioista vastaavana erityisavustajana.Valtioneuvosto nimitti myös maatalous- ja metsätieteiden maisteri Kimmo Tiilikaisen ministerien Jari Leppä, Mika Lintilä ja Matti Vanhanen valtiosihteerin virkaan 7.1.2021 lukien. Tiilikainen on toiminut ministerien Leppä ja Lintilä valtiosihteerinä 12.12.2019 lukien.

Valtiosihteeri toimii ministerin apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Hän avustaa ja edustaa ministeriä poliittisten linjausten muodostamisessa, ministeriöiden välisessä koordinoinnissa ja kantojen yhteensovittamisessa, hallitusohjelman toimeenpanossa ministerin toimialalla sekä EU-asioiden ja kansainvälisten tehtävien hoitamisessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on 7.1.2021 lähettänyt lausunnoille esityksen rahapelaamista sääntelevän arpajaislain uudistamiseksi. Keskeiset ehdotukset koskevat rahapelihaittojen tehokasta torjuntaa, arpajaislain vastaiseen markkinointiin puuttumista ja Veikkaus Oy:n kanavointikyvyn turvaamista. Lakiuudistuksen lähtökohtana on, että Suomen rahapelijärjestelmä perustuu jatkossakin hallitusohjelman mukaisesti yksinoikeusjärjestelmään.

Esitys perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan arpajaislain toisen vaiheen uudistuksen toteuttamisesta.

– Esitys sisältää useita erilaisia keinoja pelihaittojen ja arpajaislain vastaisen rahapelitarjonnan torjumiseksi, kuten peliautomaattien sijoittelua niin, että pyrimme vähentämään erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville aiheutuvia pelihaittoja. Esitys toteuttaa osaltaan myös hallitusohjelman linjausta turvata rahapelien yksinoikeusjärjestelmä Suomessa. Kyse on kokonaisuudesta, jossa asiat täydentävät toisiaan, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.

Pakollinen tunnistautuminen lakiinVeikkaus on ilmoittanut ottavansa pakollisen tunnistautumisen käyttöön kaikessa rahapelaamisessa. Tämä kirjattaisiin myös lakiin. Pakollinen tunnistautuminen raha-automaattipelaamisessa otettiin käyttöön vuoden 2021 alusta. Muussa pelaamisessa tunnistautuminen alkaisi viimeistään vuoden 2023 alussa ja raaputusarpojen osalta vuoden 2024 alussa.

Tunnistautumisen myötä lisääntyvän peli- ja pelaajadatan käytöstä säädettäisiin laissa. Veikkauksella olisi oikeus käyttää dataa omiin vastuullisuustoimenpiteisiin, esimerkiksi haitalliseen pelaamiseen puuttumisessa yksittäistapauksissa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella olisi mahdollisuus saada ja analysoida dataa rahapelihaittojen arvioinnissa ja seurannassa, mikä tehostaisi haittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Uudistuksella edistettäisiin datan käyttöä myös muussa tieteellisessä tutkimuksessa.

Raha-automaattien sijoittelussa huomioitava haittojen ehkäisyRaha-automaattien sijoitteluun liittyen Veikkaukselle ja automaattien sijoituspaikoille ehdotetaan velvollisuutta ottaa sijoittelussa huomioon periaatteet haittojen ehkäisystä ja laatia tätä koskevat suunnitelmat.

Raha-automaattien sijoittelu ja käyttäminen tulisi suunnitella siten, että pelaamisesta aiheutuvat rahapelihaitat olisivat mahdollisimman vähäisiä. Automaattien sijoittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon rahapelaamisen haitat alaikäisille ja haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille. Sijoituspaikan haltijan olisi huolehdittava siitä, että sen henkilökunta tuntee laissa säädetyt ja suunnitelmassa määritellyt raha-automaattien sijoittelua koskevat velvoitteet.

Rahapelien markkinointiin tiukennuksiaRahapelien sallitun markkinoinnin nykyisen sääntelyn lähtökohtana on rahapelaamisen ohjaaminen arpajaislailla säänneltyyn Veikkauksen toimintaan. Tätä markkinointia koskevaa periaatetta ehdotetaan täydennettäväksi siten, että markkinoinnin tulisi olla maltillista sekä ohjata pelaamista vähemmän haittoja aiheuttavaan pelaamiseen.

Markkinointisäännöksiä täsmennettäisiin myös sallitun markkinoinnin sisältöön ja keinoihin liittyvillä uusilla rajoituksilla. Lisäksi laissa kiellettäisiin suoraan tiettyjen erityisten haitallisten rahapelien, kuten raha-automaattien markkinointi. Nykyisin kiellot päätetään pelisääntöasetusten antamisen yhteydessä. Poikkeuksena nykykäytäntöön muodostaisivat vedonlyönti- ja totopelit, joiden markkinointi sallittaisiin jatkossa Veikkauksen kanavointikyvyn tukemiseksi. Erityisen haitallisten rahapelien sallitusta pelikohdeinformaatiosta luovuttaisiin siihen sisältyvien tulkinnanvaraisuuksien vuoksi.

Lisäksi lakiin lisättäisiin velvollisuus antaa kuvallisen tai painetun mainonnan yhteydessä tieto rahapelaamisen ikärajasta, mahdollisuudesta hakea pelikielto, rahapeliongelmiin apua tarjoavista palveluista ja mahdollisuudesta kieltää suoramarkkinointi silloin, jos pelaaja on estänyt pelaamisensa.Myös arpajaislain vastaisen markkinoinnin valvontaa tehostetaan. Uutena työkaluna Poliisihallitus voisi esittää markkinaoikeudelle hallinnollista seuraamusmaksua arpajaislain vastaisesta markkinoinnista. Poliisihallitus voisi jatkossa kieltää myös yksityishenkilöitä markkinoimasta rahapelejä arpajaislain vastaisesti.

Maksuliikenne-estot yksinoikeusjärjestelmän ulkopuoliselle pelaamiselle käyttöönRahapelien saavutettavuutta rajoittamalla on mahdollista ehkäistä rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Sen johdosta ehdotetaan maksuliikenne-estojen käyttöönottoa yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisen rahapelaamisen estämiseksi.Poliisihallitus ylläpitäisi estolistaa niistä rahapeliyhtiöistä, jotka suuntaavat markkinointia Manner-Suomen alueelle ja joiden maksuliikenne pankkien ja muiden maksupalveluntarjoajien tulisi estää.

Veikkaukselle mahdollisuus yritysten väliseen liiketoimintaanMuiden esitykseen liittyvien kanavointia tukevien toimien lisäksi mahdollistettaisiin Veikkauksen muuta kuin rahapelitoimintaa varten tarkoitetun tytäryhtiön perustaminen. Tytäryhtiö keskittyisi pelituotteiden ja palveluiden tarjoamiseen toisille yrityksille, eikä yhtiö saisi harjoittaa kuluttajille suunnattua rahapelitoimintaa.Ehdotus on valmisteltu hankkeen laaja-alaisessa työryhmässä. Työryhmä kuuli useita asiantuntijoita ja lisäksi sisäministeriö järjesti laajan kuulemistilaisuuden marraskuussa 2020.

Lausuntokierros päättyy 5.2.2021. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuussa 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on myöntänyt valtionavustuksia naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman 2020–2023 toimeenpanoon.

Rahoitusta myönnettiin seuraaville yhteisöille ja hankkeille:
•    MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle / Rikosuhripäivystykselle 300 000 euroa poliiseille, syyttäjille, tuomareille ja oikeusavustajille järjestettävään erityiskoulutukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ilmiöalueista
•    Naisjärjestöjen Keskusliitolle 50 000 euroa hankkeeseen, jossa kannustetaan suomalaisia pelistudioita moninaistamaan pelien sukupuolirooleja ja pelien maailmankuvaa
•    Irakin naisten yhdistys ry:lle noin 40 000 euroa naisiin kohdistuvan ja kunniaan liittyvän väkivallan vastaiseen työhön
•    Tampereen yliopistolle 10 000 euroa hankkeeseen, jossa lisätään opettajien ja opettajaksi pätevöityvien osaamista väkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta levittämällä aihetta käsittelevää materiaalia.

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma julkaistiin lokakuussa. Ensimmäisellä hakukierroksella jaettiin avustuksia neljään eri tarkoitukseen yhteensä 400 000 euroa. Hakemuksia tuli yhteensä 19.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö rahoittaa noin 13 miljoonalla eurolla 31 hanketta, jotka edistävät jätevesien ravinteiden kierrätystä, tukevat ravinteiden kierrätyksen symbiooseja, parantavat jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta ja ottavat talteen energiaa jätevesistä.Hankkeiden toimet edistävät ilmaston ja vesien suojelua, vahvistavat kiertotaloutta sekä lisäävät Suomen ravinneomavaraisuutta.

Jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta edistävissä hankkeissa parisen kymmentä kuntaa ja/tai kuntien vesihuoltolaitosta eri puolilta Suomea ottavat lämpöä talteen puhdistetusta jätevedestä tai lietteestä, parantavat käsittelyprosessin tehokkuutta eri keinoin (muun muassa ilmastusta tehostamalla, prosessiautomaatiota kehittämällä tai ajotapamuutoksin) tai tehostavat biokaasuprosessin toimintaa. Lisäksi hankkeissa parannetaan myös puhdistamoiden energiaomavaraisuutta.

Ravinteiden kierrätyksen hankkeissa keskitytään etenkin jäteveden fosforin ja typen talteenottoon ja talteenottotekniikoihin sekä niiden kehitykseen. Useissa hankkeissa on mukana myös ravinnekiertosymbiooseja, joissa toisen toimijan jäte on toisen syöte tai muulla tavoin tehdään yhteistyötä ravinnekierrätyksen eteen.Hankkeet kestävät enintään vuoden 2022 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä selvityksestä käy ilmi, että kunnissa sisäilmatilanteita selvittävien moniammatillisten sisäilmaryhmien tuen tarve vaihtelee kunnan koon mukaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Suomen Kuntaliiton ja FCG:n toteuttamassa SisäPri-selvityksessä tarkastellaan kuntien sisäilmaryhmien tuen tarvetta ja merkitystä päätöksenteossa. Selvityksen tuloksia hyödynnetään Terveet tilat 2028 -ohjelman toimeenpanossa.Selvityksen mukaan sisäilmaryhmät tarvitsevat tukea altistumisolosuhteiden ja terveydellisen merkityksen määrittämiseen sekä päteviä ulkopuolisia asiantuntijoita rakennuksiin liittyvien selvitysten ja korjaussuunnitelmien tekemiseen. Sisäilmaryhmät tarvitsevat myös ohjeistusta sen arviointiin, milloin rakennusta on tutkittu ja korjattu riittävästi sekä ylipäätänsä ohjeistusta ja toimintatapoja sisäilmaongelmien hallintaan. Ajallista resurssia sisäilmaryhmätyöskentelyyn sekä koulutusta sisäilmaryhmän toimintaan toivotaan myös useassa eri kuntakokoluokassa.

Tuen tarve vaihtelee kuntakokoluokittainKuntien sisäilmaryhmille lähetetyn kyselyn perusteella tuen tarve vaihtelee kuntakokoluokittain. Esimerkiksi sisäilmatilanteen terveydellisen merkityksen määritykseen toivotaan tukea pääasiassa alle 100 000 asukkaan kunnissa.Yleisesti suurimmissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa tarve on ensisijaisesti päteville korjaussuunnittelijoille. Alle 50 000 asukkaan kunnissa toivotaan puolestaan tukea sen arvioimiseen, milloin rakennusta on tutkittu ja korjattu riittävästi.Sisäilmaryhmätyöskentely nähdään merkityksellisenäSelvityksen perusteella sisäilmaryhmien merkitys korostuu altistumisolosuhteen, terveydellisen merkityksen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnissa. Sisäilmaryhmän päätöksentekijöille laatimat selvitykset toimivat työvälineinä sisäilmaan liittyvien korjausten tai investointien priorisoimisessa.

SisäPri-hankkeen loppuraportti julkaistaan kesällä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaHenrik Haapajärvi, valtiosihteeri p. 0295 16001
– Ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin viran täyttäminen
– Ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin viran täyttäminen
– Valtiosihteerin virkavalaSisäministeriöMatti Sarasmaa, raja- ja meriosaston osastopäällikkö, prikaatikenraali p. 0295 421 101
– Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen voimassaolon jatkamisesta
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaMaa- ja metsätalousministeriöMarja Kokkonen, metsäneuvos p. 0295 162 444
– Valtioneuvoston asetus vuosina 2020−2025 maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteisiin myönnettävästä avustuksesta ja tähän tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta
Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa on rokotettu tähän mennessä noin 7 000 koronapotilaita hoitavaa terveydenhuollon ammattilaista. Koronarokotteita on Suomeen tähän mennessä saapunut kaksi erää eli yhteensä noin 50 000 kappaletta Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokotetta. Ensimmäinen 10 000 rokotteen erä saapui 26.12. ja toinen 40 000 rokotteen erä 30.–31.12.”Ensimmäisestä rokote-erästä on annettu puolet ja toisesta noin pari tuhatta. Potilastietojärjestelmien tiedonsiirto-ongelmien vuoksi kaikki rokotukset eivät kuitenkaan välttämättä vielä näy tilastoissa”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

Ensimmäisen rokote-erän annoksista puolet säästettiin varovaisuusperiaatteen vuoksi rokotettavien toisia annoksia varten. Koska rokotetoimitukset ja kylmäketjun toiminta ovat riittävästi vakiintuneet, nyt on siirrytty käytäntöön, jossa kaikki lähetyksen rokotteet voidaan ottaa heti käyttöön ja toinen annos annetaan tulevista rokotelähetyksistä. THL huolehtii rokotteiden jakelusta ja kunnat ja sairaanhoitopiirit vastaavat rokotusten järjestämisestä.Rokoteannoksia tulossa Suomeen tammikuussa 50 000 annosta viikossa Tämänhetkisen toimitusaikataulun mukaan Suomi saa noin 50 000 rokoteannosta viikossa tammikuun ajan. Arvioiden mukaan ensimmäiseen kolmeen rokotusryhmään kuuluvat henkilöt saadaan Suomessa kattavasti rokotettua viimeistään kesään 2021 mennessä. Näihin ryhmiin kuuluu yhteensä noin 1,5 miljoonaa suomalaista (sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, yli 70-vuotiaat sekä vakavan taudin riskiryhmässä olevat).  Aikataulu riippuu saatavien rokotteiden määrästä. Koronarokotuksia jatketaan todennäköisesti koko vuoden 2021 ajan.

Rokotusvauhtia on alussa hidastanut joulun ja uudenvuoden pyhät. Kontion mukaan yksikään rokote ei kuitenkaan ole jäänyt käyttämättä.

”Muutaman päivän viiveen takia ei olisi ollut perusteltua poiketa suunnitelmasta rokottaa ensin terveydenhuollon henkilökunta, sillä rokotusten järjestäminen muualla kuin sairaalassa parin päivän varoitusajalla on huomattavasti vaikeampaa”, Mia Kontio kertoo. ”Pfizerin ja Biontechin rokote vaatii säilytyksen -70 asteessa ja se säilyy jääkaappilämpötilassa vain viisi päivää. Kaikki rokoteannokset pitää myös pystyä antamaan saman tien, kun ne on otettu pakkasesta ja laimennettu.”

THL koordinoi rokotteiden toimitusta pisteisiin, joissa on -70 asteen pakastimet. Näistä varastointipaikoista rokotteet toimitetaan rokotuspisteisiin jääkaappilämpötilassa. Rokotteet toimitetaan eteenpäin kunnille ja sairaanhoitopiireille heti, kun ne saapuvat maahan.

Koronarokotukset jatkuvat normaaliin tapaan heti vuodenvaihteen pyhien jälkeen. Laajempiin väestörokotuksiin päästään sitä mukaa, kun EMA hyväksyy rokotteita ja niitä saadaan Suomeen. Tällä viikolla EMA käsittelee yhdysvaltalaisen lääkeyhtiön Modernan rokoteaihion ehdollista myyntilupa-anomusta. Käsittelyyn on tulossa myös AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston rokote.

”Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n hankintaprosessiin edistääkseen tehokkaiden rokotteiden mahdollisimman nopeaa saamista markkinoille”, kertoo STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen.Rokote tarjotaan maksutta kaikille sen haluavilleSuomen tavoite on, että koko väestö suojataan vapaaehtoisilla rokotuksilla. Rokotteita tarjotaan maksutta kaikille, jotka niitä haluavat. Jokavuotisten, laajojen influenssarokotusten ansiosta Suomessa on valmiiksi tehokas järjestelmä rokotusten antamiseen, joten uuden järjestelmän luomiseen ei ole tarvetta.

Rokotusten käytännön järjestelyistä vastaavat kunnat yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa. Rokotuksia toteutetaan yhteistyössä myös yksityisten toimijoiden kanssa. Etenkin terveydenhuollon henkilökunnan rokotuksia toteuttaa myös työterveyshuolto. Rokotteiden hankkimisesta päättää sosiaali- ja terveysministeriö. THL huolehtii rokotteiden hankintapäätöksen toimeenpanosta, rokotteiden jakelusta kunnille, rokotusohjeistuksesta ja vaikutusten seurannasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtakunnallinen epidemiatilanne heikentyi nopeasti marraskuun puolenvälin jälkeen, mutta joulukuun lopussa uusien tartuntojen todetut määrät laskivat. Ajalla 30.11.-20.12.2020 (viikot 49-51) raportoitiin noin 2 300 – 3 000 tapausta viikossa, ja seuraavien kahden viikon aikana tartuntoja todettiin noin 1 650 viikossa. 

Uusien tapausten määrän väheneminen viikoilla 52-53 voi selittyä usealla tekijällä. Viikoittaiset tapausmäärät ovat olleet laskusuunnassa joulukuun alusta lähtien, ja on mahdollista, että suotuisa kehitys on jatkunut suositusten ja rajoitusten ansiosta.

Toinen selittävä tekijä voi olla se, että testeihin on hakeuduttu aiempaa vähemmän. Testejä tehtiin viikoilla 52-53 huomattavasti vähemmän kuin joulukuun alussa. Viikolla 52 testejä tehtiin yli 90 000, mutta viikolla 53 yli 68 000, mikä on vain noin puolet viikolla 51 otettujen näytteiden määrästä. Silloin koronavirustestejä tehtiin yli 123 000. Vähäistenkin koronavirustartuntaan viittaavien oireiden vuoksi tulee hakeutua matalalla kynnyksellä testiin, jotta tartunnat saadaan pysäytettyä.

Tartuntoja todetaan edelleen joka puolella Suomea runsaasti. Juhlapyhien vaikutus todellisiin, mutta nyt havaitsematta jääneisiin tapausmääriin tulee todennäköisesti näkymään viiveellä. Tänään julkaistavan viikon 53 tilannekuvan jälkeen osa sairaanhoitopiireistä on jo raportoinut kasvavia tapausmääriä. Erikoissairaanhoidossa oli 5.1.2021 yhteensä 90 potilasta, perusterveydenhuollossa osastohoidossa oli 73 potilasta ja tehohoidossa 25 potilasta. Vuodeosastoilla hoidettavien potilaiden määrä on laskenut edellisiin kahteen viikkoon verrattuna. Teho-osastojen potilasmäärissä ei ole ollut suurta vaihtelua viimeisen kolmen viikon ajalla. Vuodenvaihteen lomakauden mahdollinen vaikutus tartuntojen määrään ja uuden koronavirusmuunnoksen torjunta edellyttävät erittäin tarkkaa epidemiatilanteen seurantaa sekä suositusten ja rajoitusten tinkimätöntä noudattamista tulevien viikkojen ja kuukausien aikana. Tänään julkaistu seurantaraportti sekä aiemmat viikoittaiset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta (THL)

Tutustu myös:Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)STM:n ohjauskirje kuntiin ja alueille päivitetystä hybridistrategian toimintasuunnitelmasta (STM:n tiedote 29.12.2020)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää selvityksen korkeakoulutuksen vuorovaikutuksesta seutukaupunkien ja niissä sijaitsevien työnantajien kanssa. Selvityksessä tarkastellaan sitä, millaisilla mekanismeilla seutukaupunkien elinvoimaisuutta ja elinkeinojen uudistumista ylläpidetään. Selvityshenkilöksi on nimetty kansanedustaja Hanna Kosonen.

Selvityksessä tulee kuvata nykytila ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toiminnan vaikutuksista seutukaupungeissa sekä esittää ehdotuksia vuorovaikutuksen tehostamiseksi. Selvityshenkilö kuulee selvityksen teemojen kannalta keskeisiä sidosryhmiä. Ohjausryhmä toimii selvityshenkilön tukena. Selvityshenkilö luovuttaa raporttinsa opetus- ja kulttuuriministeriölle 31.3.2021 mennessä.

Selvitys toteuttaa hallitusohjelmaa, jonka tavoitteena on tukea seutukaupunkien elinvoimaisuutta sekä elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia monipuolisesti koko Suomessa. Suomessa on 56 seutukaupunkia. Niissä asuu lähes miljoona suomalaista ja toimii yli 70 000 yritystä.

Seutukaupunkiselvityksellä toteutetaan myös kansallista tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekarttaa. Sen tavoitteina on kehittää ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteisten TKI-palvelujen tarjonta yrityksille sekä lisätä ministeriöiden ja aluetoimijoiden vuoropuhelua TKI-toimien linjaamiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi