NordenBladet — Suomen Pankin tekemä ehdotus talousosaamisen strategiaksi tähtää siihen, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuonna 2030. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ymmärtää talousosaamisen tärkeyden omassa elämässään ja pystyy tekemään taloudenpitonsa kannalta hyviä päätöksiä. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn luovutti tänään ehdotuksen Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille.Strategiaehdotuksen mukaan tavoitetilaan pääsy vaatii toimintatapojen muutoksia. Yksilön kannalta avainasemassa on kyky ymmärtää ja ennakoida omaa taloudellista tilannetta nykyistä paremmin. Tarjolla tulee olla helposti löydettäviä matalan kynnyksen neuvonta- ja tietopalveluita, joista jokainen saa apua. Ehdotuksessa korostetaan, että kansalaisten parempi talousosaaminen tuottaa hyvinvointia paitsi ihmiselle itselleen, myös koko kansantalouteen.
 
Suomen Pankin laatima strategiaehdotus on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Suomen Pankki ja oikeusministeriö sopivat vuosi sitten, että Suomen Pankki vastaa taloudenhallintaan liittyvän kansallisen strategian kirjoittamisesta.
 
-Suomalaisten talousosaaminen on keskimäärin hyvällä tasolla, mutta eri väestöryhmien välillä on eroja. Suunnitelmallisella ja hyvin resursoidulla talousosaamistyöllä on mahdollista parantaa laajasti kansalaisten tietoja ja taitoja ja sitä kautta ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja muita talousongelmia, tähdentää pääjohtaja Olli Rehn.
 
– Tämä on tärkeä työ, jota haluan viedä vahvasti eteenpäin. Tässä ajassa ylivelkaantumiseen liittyvät kysymykset ovat erityisen ajankohtaisia, ja kansalaisten talousosaamisen vahvistaminen on tärkeä tavoite. Olen iloinen siitä, että ehdotus keskittyy talousosaamisen ”myönteiseen puoleen” eli hyvään taloudenpitoon, säästämiseen ja sijoittamiseen, ministeri Henriksson sanoo. Talousoppia antaville tiiviimpää yhteistyötä vaikuttavuuden lisäämiseksiTalousosaamisen edistämistä tekevät viranomaisten lisäksi monet yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Strategiaehdotuksessa painotetaan niiden yhteistyön helpottamista ja pääsyä ajantasaisen tiedon lähteille. Lisäksi toimintaa tulee koordinoida entistä paremmin. Tämä kaikki lisää toiminnan vaikuttavuutta ja tehostaa voimavarojen käyttöä. Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi kentän työtä tukeva ja koordinoiva toiminto. 
 
Tarkoitus on laatia strategialle käytännönläheinen toimintasuunnitelma. Oikean suunnan varmistamiseksi toimintasuunnitelmassa tulee määritellä konkreettiset toiminnan tavoitteet ja tavoitteiden toteutumista on mitattava säännöllisesti. Saumaton yhteistyö poikkitieteelliseen tutkimuksen kanssa on tärkeää tilannekuvan saamiseksi.  
 
– Tuen ehdotusta perustaa oikeusministeriön hallinnonalalle uusi toiminto, joka ryhtyy koordinoimaan talousosaamisen strategiatyötä. Tämä on tärkeää, jotta esiintuodut kehittämiskohteet saadaan vietyä nopeasti käytäntöön, ministeri Henriksson painottaa.  
 
Ehdotus strategiaksi on laadittu Suomen Pankin johdolla yhdessä alan keskeisten toimijoiden ja tutkijoiden kanssa. Työssä otettiin huomioon suomalaisten talousosaamisen lähtötaso, talousosaamisen edistämiseksi tehtävä työ, markkinoilla vallitsevat olosuhteet ja yhteiskunnallinen tilanne. Lisäksi käytettiin OECD:n talouskasvatuksen kansainvälisen verkoston ohjeistuksia ja käytiin läpi useita kansainvälisiä esimerkkejä vastaavista järjestelyistä. 
 
Ehdotus Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi (pdf)
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronavirustapausten määrissä on tapahtunut selvä käänne ylöspäin pitkään melko tasaisena jatkuneen jakson jälkeen. Useamman sairaanhoitopiirin alueella tautitapaukset ovat lisääntyneet. Osa tapauksista liittyy laajoihin tunnettuihin tartuntaketjuihin.Uudet virusmuunnokset saattavat vaikuttaa epidemiatilanteeseen, jota seurataan muunnosten vuoksi tällä hetkellä erityisen tiiviisti. Suomessa on todettu muuntunutta koronavirusta 14.12.2020 alkaen 106 näytteessä.Tartuntoja on runsaasti koko maassaViikolla 3 (ajalla 18.1.-24.1.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 2315 uutta tapausta, mikä on 568 tapausta enemmän kuin edellisellä viikolla Vastaavasti viikolla 3 ilmaantuvuus oli 42 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se edellisellä viikolla oli 32 tapausta. Myös altistumisen vuoksi karanteeniin asetettujen määrä on jälleen nousussa, viikolla 3 heitä oli runsaat 10 000. Viimeisen kahden viikon seurantajakson yhteenlaskettu tapausmäärä oli 4062 uutta tapausta, mikä on 486 tapausta enemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 73 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se edellisellä kahden viikon jaksolla oli 65 tapausta.Suurin osa viikon 3 tartunnoista oli peräisin kotimaasta. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 6 %, ja niistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli 3 % kaikista tartunnoista.
Hieman yli puolet uusista tartunnoista todettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75-0,95 (90 % todennäköisyysväli).Testeihin hakeudutaan taas enemmänValtakunnallisesti testeihin on hakeuduttu tammikuun lopussa jälleen vähän useammin kuin vuodenvaihteessa. Viikolla 3 testejä tehtiin koko maassa yhteensä yli 92 000.
Koko maassa uusien tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä yli 60 prosentissa tapauksista. Tartuntoja todetaan edelleen eniten nuorissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla. Mitä enemmän tauti leviää väestössä, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että myös ikääntyneet saavat tartuntoja.Samalla kun tartuntojen määrät ovat nousseet, myös sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita on hieman aiempaa enemmän. Sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita oli 27.1. yhteensä 148. Näistä perusterveydenhuollossa oli yhteensä 47 potilasta, erikoissairaanhoidossa yhteensä 81 potilasta ja tehohoidossa 20 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemia oli 27.1.2021 raportoitu 660.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Tilannekuvaraportin liitteenä on tällä viikolla myös erilliskatsaus, joka koskee varmistettujen covid-19-tapausten sairaalahoitoa ja kuolemia iän mukaan.Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Tehohoidon tilannekuva: COVID-19 teho-osastoilla 20.1.2021 (Tehohoidon koordinoiva toimisto)COVID-19-rokotusten edistyminen (THL)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on uudistanut ohjeen ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisesta. Ohjeen tarkoitus on helpottaa pelastuslaitoksien ulkoisien pelastussuunnitelmien laadintaprosessia sekä yhdenmukaistaa aluehallintovirastojen ulkoisia pelastussuunnitelmia koskevia valvontakriteerejä.Sisäministeriön ulkoisten pelastussuunnitelmien laadintaohjeessa määritellään ulkoisen pelastussuunnitelman sisältö sekä ohjeistetaan muun muassa valmisteluvaiheen kuulemisista, pelastussuunnitelmasta tiedottamisesta sekä pelastustoiminnan johtamisesta suuronnettomuustilanteissa. Ohjeeseen on liitetty mallipohjia, joita voidaan käyttää ulkoisen pelastussuunnitelman laadinnassa.Ohje on päivitetty vastaamaan vuoden 2020 alusta voimaan tullutta ulkoisia pelastussuunnitelmia koskevaa sisäministeriön asetusta. Samalla ohjeeseen on lisätty toiminnassa esiin tulleita tulkintoja sekä aluehallintoviranomaisen suorittamaa arviointia käsittelevä osio.Pelastussuunnitelma ohjaa toimintaa suuronnettomuustilanteessaPelastuslaitoksilla on velvollisuus laatia ulkoinen pelastussuunnitelma yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa erityistä vaaraa aiheuttavista kohteista, jotka on määritelty pelastuslaissa.Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi suuret kemikaalituotantolaitokset, ydinvoimalaitokset ja kaivannaisjätealueet. Suomessa on noin 200 kohdetta, joissa on velvoite laatia ulkoinen pelastussuunnitelma ja harjoitella säännöllisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Haavisto tapaa Viron ulkoministeri Eva-Maria Liimetsin Helsingissä 29. tammikuuta.Ministerit keskustelevat kahdenvälisistä aiheista, koronavirustilanteesta ja pandemian jälkeisistä elpymistoimista, alueellisesta tilanteesta sekä ajankohtaisista kansainvälisistä aiheista, kuten transatlanttisista suhteista ja ilmastonmuutoksesta. Viron ulkoministeri tapaa Suomen vierailullaan myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa yhteensä 357 400 työtöntä työnhakijaa. Se on 99 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 42 800:lla. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna joulukuun lopussa 96 600 henkilöä, mikä on 68 900 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 77 800 henkilöä, mikä on 56 100 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Marraskuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä lisääntyi 19 800:lla.Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 91 900, mikä on 28 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 127 200 eli 32 100 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 10 900 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa eli yhteensä 43 700. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-joulukuussa keskimäärin 63,5 prosenttia, mikä on 4,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheniUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin joulukuun aikana 50 400 eli 5 000 vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli joulukuussa avoinna 92 800 työpaikkaa, mikä on 11 200 vähemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli joulukuun lopussa 107 700 henkilöä, mikä on 3 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 7,8 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli joulukuussa 74 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 70,7 prosenttia, mikä on 2,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 212 000, mikä oli 48 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,8 prosenttia eli 1,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus haluaa turvata huoltovarmuuden kannalta kriittisen työvoiman maahantulon kasvukautena 2021. Kriittisestä työvoimasta on työ- ja elinkeinoministeriön listaus, jossa ovat mukana myös maa-, metsä-, puutarha- ja kalatalouden kausityö.

Viranomaisten arvion pohjalta tehty listaus välttämättömistä, huoltovarmuuden kannalta akuuteista tai toimialan toiminnan kannalta kriittisistä työtehtävistä – Maatalouden kausityövoiman turvaaminen terveydestä tinkimättä on erittäin tärkeä päätös koko tulevalle kasvukaudelle. Haluamme lähettää viestin tuottajille, että voivat normaalisti suunnitella tulevia istutuksia ja satokautta. Kysymys on myös kansallisesta huoltovarmuudestamme. Siksi on kriittisen tärkeää, että huolehdimme myös kausityöntekijöitä koskevat lupaprosessit kuntoon, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä muistuttaa.Hallitus neuvotteluja terveysturvallisen maahantulon ohjeistuksesta jatketaan. Kausityöntekijöitä koskeva ohjeistus päivitetään hybridistrategian muutosten mukaisesti.

– On tärkeää, että tiloille lähtevät terveysturvallisuus ohjeet ovat kauttaaltaan linjassa hallituksen hybridistrategian kanssa. Niiden tulee olla myös selkeitä ja helppoja noudattaa. Nämä ohjeet tullaan lähettämään tiloille, kun olemme ne ensin hallituksessa käsitelleet, ministeri Leppä lupaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus keskusteli neuvottelussaan koronarokottamisen korvaamisesta yksityisen työterveyshuollon kautta sairaanhoitovakuutuksesta, kausityövoiman terveysturvallisesta maahantulosta sekä sai katsauksen pandemiaan liittyvistä laeista ja valmistelussa olevista hallituksen esityksistä.

Hallitus linjasi koronarokottamisten korvaamisesta sairaanhoitovakuutuksesta. Sairausvakuutuslakia muutetaan niin, että Kela voisi korvata työterveyshuollossa tehtävän rokottamisen. Korvauskustannukset rahoitettaisiin valtion varoista. Korvauksen suuruus päätetään myöhemmin. Valtio vastaa rokotteen hankinnasta ja kunnat järjestämisvastuulleen kuuluvasta jakelusta. Myös sekä yksityisessä että julkisessa terveydenhuollossa tehtävien rokotusten matkakustannukset tulisivat korvattaviksi. Hallitus antaa esityksen koronarokottamisen korvaamisesta eduskunnalle helmikuussa.

Hallitus keskusteli myös maa- ja metsätalouden ulkomaisen kausityövoiman terveysturvallisesta maahantulosta tulevalla kasvukaudella. Hallitus pyrkii turvaamaan huoltovarmuuskriittisten kausityöntekijöiden saatavuuden. Työnantajille laaditaan ohjeet terveysturvallisesta maahantulosta ja karanteenista. Hallitus linjaa maahantulon ehdoista ohjeistuksen valmistuttua.

Hallitus sai katsauksen Covid-19 –pandemiaan liittyvien lakien tilanteeseen ja kävi evästyskeskustelun näiden jatkovalmistelua varten.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin urheiluministerit ovat komissaari Mariya Gabrielille osoitetussa kirjeessään vaatineet ihmisoikeuksien turvaamista kansainvälisissä urheilutapahtumissa. Ministerit uusivat vuonna 2013 tehdyn julkilausuman, jossa vedottiin kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten kunnioittamiseen urheilun suurtapahtumien, kuten olympialaisten, paralympialaisten ja maailmanmestaruuskilpailujen, järjestämisessä.

Suomen aloitteesta tehdyssä kirjeessä todetaan, että ihmisoikeudet urheilussa ovat yhtä ajankohtainen aihe tänään kuin seitsemän vuotta sitten. Urheilun suurtapahtumia järjestetään tai on suunniteltu järjestettävän valtioissa, joissa on todettu vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Esimerkkinä kirjeessä mainitaan Valko-Venäjä, jossa ihmisoikeusrikkomusten on todettu olevan laajoja, systemaattisia ja oikeaksi todistettuja.

Ministerit pitävät tärkeänä, että ihmisoikeudet turvataan kaikissa urheilun suurtapahtumissa ja katsovat, että kansainvälisten urheilujärjestöjä tulee kannustaa vastuullisiin päätöksiin tapahtumien järjestämisestä. Jatkotoimenpiteenä ministerit toivovat, että Euroopan komissio ryhtyy toimiin asiassa toimivaltansa mukaisesti.Kirjeen ovat allekirjoittaneet kaikkien jäsenvaltioiden urheiluasioista vastaavat ministerit. Letter to Commissioner Gabriel on Human Rights in Sport

NordenBladet — Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan komitean vuosi 2021 käynnistyi viimesijaisen turvan, perusturvan ja asumisen ongelmakokonaisuuden käsittelyllä.

Keskeisiä käsiteltyjä aiheita olivat 25.1. kokouksessa muun muassa:
Asumismenojen korvaus kahden järjestelmän kautta
Perusturvan taso ja etuuksien päällekkäisyys
Kokonaan vailla perusturvaa olevat ja toimeentulotuen vastikkeellisuus
Byrokratialoukku
Monta tietä toimeentulotuelle

Perusturvassa ja asumistuessa ja viimesijaisessa turvassa eli käytännössä toimeentulotuessa on järjestelmien päällekkäisyyttä, joka on osin tarkoituksenmukaista ja johtuu tukien erilaisista käyttötarkoituksista. Osittain käyttötarkoitusten ero on käytännössä hämärtynyt.

– Tilapäiseksi tarkoitetusta toimeentulotuesta on muodostunut pitkäkestoinen tuki. Keskeinen syy tälle päällekkäisyydelle on, että toimeentulotuesta on käytännössä muodostunut asumistuen jatke pienituloisimmille kotitalouksille. Tähän asumismenoihin ja niiden tukemiseen kietoutuvaan sosiaaliturvan rakenteelliseen ongelmaan ei ole helppoja ratkaisuja, toteaa sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio.

– Jo kohtuullisellakin vuokratasolla yksinasuva, työttömän perusturvaa saava on laskennallisesti oikeutettu toimeentulotukeen. Kyse ei siis ole pelkästään erityisen suurista asumismenoista, kertoo asumisen jaoston puheenjohtaja Mikko Horko.

– Toisin kuin asumismenojen kasvun perusteella voisi olettaa, perusturvan ja toimeentulotuen päällekkäisyys ei näytä kuitenkaan yleistyneen viime vuosikymmeninä. Suuri osa perusturvan saajista on lähtökohtaisesti oikeutettu toimeentulotukeen ennen kaikkea asumismenojen takia. Toimeentulotuki on kuitenkin ongelmallinen korkeiden asumismenojen kaltaisen pitkäaikaisen toimeentulo-ongelman ratkaisijana. Toimeentulotuessa on huonot taloudelliset kannustimet ottaa vastaan esimerkiksi keikkatyötä, kun ansaittu euro vähennetään etuudesta usein täysimääräisesti. Samoin etuuksien päällekkäisyydestä johtuva byrokratia rasittaa yksilöä ja voi heikentää työnteon kannustimia. Se on myös toimeenpanijan näkökulmasta työläs järjestelmä, toteaa THL:n tutkimuspäällkkö Jussi Tervola.

– Perusturvan saajan elintaso suhteessa keskipalkkaiseen on pienentynyt pitkällä aikavälillä, vaikka perusturvan saajan ostovoima asumismenojen jälkeen ei olekaan tippunut, Tervola kuvailee. Kokonaan vailla perusturvaa olevat hakeutuvat tukea tarvitessaan suoraan toimeentulotuelle. Näitä henkilöitä on Suomessa noin 10000. Heissä erottuu erityisesti kaksi ryhmää: nuoret, joille ei ole syntynyt oikeutta työttömyysturvaan sekä asiakkaat, joille perusturvan ehdot ovat syystä tai toisesta liian vaativia.

– Myös niin kutsuttu byrokratialoukku voi tahattomasti ohjata ihmisiä hakeutumaan toimeentulotuelle tai vaikeuttaa siltä pois pyrkimistä: nykyisessä järjestelmässä yhden etuuden hakeminen on helpompaa kuin usean. Tällä hetkellä etuudella pysyminen voi myös helpottaa tulojen ennakointia ja siten oman talouden hallinnan kokemusta enemmän kuin vaikkapa työn vastaanottaminen, toteaa Mikko Horko.

Komitean keskustelussa nousivat lisäksi esiin muun muassa palvelujen ja etuuksien suhde ja se, miten voimakkaasti sosiaaliturvalla pyritään asiakasta ohjaamaan sekä myös alle 25-vuotiaiden sosiaaliturvan erityispiirteet. Komitea keskusteli myös asumisen hinnan, asumisen tukien tarpeen ja asuntopolitiikan suhteesta. Tutkija Tuija Korpela kuvasi Kelan tilastojen valossa toimeentulotuen, asumistuen ja perusturvan saajia.

– Toimeentulotuen saaja elää usein yhden hengen taloudessa tai on perheen ainut vanhempi. Suurin osa tuensaajista on työttömiä. Ryhmittelyanalyysissa esiin nousee myös sellaisten yleensä perheellisten tuensaajien joukko, jotka saivat ainakin ennen toimeentulotuelle päätymistään sairauspäivärahaa tai vanhemmuuteen liittyviä etuuksia. Tilastoissa näkyy myös pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien suuri joukko, Korpela kertoo.

– Yleisen asumistuen saajista opiskelijat ovat suurin joukko. Työttömän perusturvassa työmarkkinatuki on kaikkein yleisimmin käytetty etuus, sanoo Korpela.

Pilotti kaventamaan kuilua sosiaaliturvaa koskevan arkipuheen ja asiantuntijapuheen välilleKomitealle esiteltiin tutkimushanketta, joka selvittää suomalaisten ja Suomessa asuvien tapoja keskustella sosiaaliturvasta ja hahmottaa sosiaaliturvajärjestelmää.

– Alustavan pilotin perusteella yksittäiset etuudet ovat tuttuja, selvästi vaikeampaa on keskustella sosiaaliturvasta tai sen merkityksestä yleisemmin, toteaa THL:n erikoistutkija Paula Saikkonen. – Suomalaisia on tutkittu paljon sosiaaliturvan käyttäjinä. On tutkittu myös arvoja ja asenteita eri etuuksissa. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos halutaan kirkastaa erilaisia sosiaaliturvassa tehtäviä arvovalintoja, sanoo Saikkonen.

– Kun saamme paremman käsityksen siitä, mitä suomalaiset ymmärtävät sosiaaliturvalla ja -järjestelmällä, pystymme kertomaan sosiaaliturvauudistuksesta paremmin. Parhaassa tapauksessa tutkimustieto lähentää asiantuntija- ja arkipuhetta, auttaa ymmärtämään sosiaaliturvajärjestelmää kaikkien viiteryhmien näkökulmasta ja keskustelemaan siitä, toteaa viestintäasiantuntija Tuulia Nieminen.Tutustu kokouksen materiaaliin:
KokouskutsuKokouksen esitysmateriaaliViimesijainen turva, perusturva ja asuminen – ongelmaraportin koonti, luonnosViimesijainen turva, perusturva ja asuminen – ongelmaraportin johdanto, luonnosSosiaaliturvakomitean jäsenmuutospäätösEdellisen kokouksen pöytäkirja (23.11.2020)

Lähde: Valtioneuvosto.fi