Kiertotalouden investointiavustusten haku avautuu 1.3.

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää yrityksille avustusta innovatiivisiin kiertotalousratkaisuihin. Avustuksiin on varattu miljoona euroa. Tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja ja edistää ilmastotavoitteita. Avustuksen haku avautuu 1.3.2021, ja sitä voi hakea torstaihin 15.4.2021 klo 16.15 mennessä.Avustus on tarkoitettu joko investointeihin tai investointeihin tähtääviin kehittämishankkeisiin. Kiertotaloutta edistävät investoinnit voivat liittyä teknologiaan tai tukea uusia toimintatapoja tai palveluja. Kehittämishankkeita voivat olla merkittävien investointien vaatimat selvitykset tai investointien toteuttamiseen tarvittavien verkostojen ja yhteistoiminnan luominen.Avustusta voi hakea myös työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiseen. Tällöin avustusta voi saada myös kolmannen sektorin toimija.Hanke tulee toteuttaa 30.6.2023 mennessä. Tuen määrä on enintään 200 000 euroa yhtä yritystä kohden. Kyseessä on niin sanottu de minimis -tuki, jota säätelee Euroopan komission asetus.Business Finland avasi 15.2.2021 uuden palvelun, jolla rahoitetaan vihreän kasvun ja kiertotalouden investointeja.  Rahoitus on tarkoitettu sellaisiin innovatiivisiin investointeihin, jotka parantavat ympäristönsuojelun tasoa yli Euroopan unionin normien. Investointi voi myös lisätä jätteen kierrätystä ratkaisulla, joka ylittää alan viimeisen teknisen kehityksen tason. Rahoitus on avustusta, ja sen taso määritellään tapauskohtaisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Raportti: Kunnallisen tilintarkastuksen toteuttamisedellytyksissä on parannettavaa

NordenBladet — Kuntien ja kuntayhtymien tilintarkastusta koskeneen tutkimuksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät ovat pääosin tyytyväisiä tilintarkastukseen. Lakisääteisen tilintarkastuksen kilpailutuksessa ja hankinnassa on kuitenkin useita ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tutkimusraportissa esitetään kehittämisehdotuksia.Kuntien ja kuntayhtymien hankintaosaamista tulisi kehittää. Yksi ongelma kilpailutuksessa on tarjouspyyntöjen valintakriteeristön vahva painottuminen hintaan sekä tarkastuspäivien lukumäärän kiinnittäminen etukäteen. Tilintarkastuksessa on päädytty tilanteeseen, jossa tarkastuspäivien vähäinen määrä alkaa olla riski julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan toteutumiselle. Myös kuntatilintarkastusta tarjoavien yhteisöjen määrän väheneminen on ongelmallista.Hankintaosaamisen lisäämiseksi tutkimuksen lopputuloksissa esitetään harkittavaksi, että tarkastuslautakunnan jäsenille asetetaan kuntalaissa osaamisvaatimukset. Tutkimusraportissa esitetään myös tilintarkastusraportoinnin lisäämistä ja nykyistä parempaa hyödyntämistä. Tutkimuksessa havaittiin edelleen, että tilintarkastaja voi toimia hyvin pitkään samassa kunnassa. Vastuunalaisen tilintarkastajan rotaatiovaatimus tulisi kirjata lakiin siten, ettei sama henkilö voi toimia vastuunalaisena tilintarkastajana yli kuutta vuotta.Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan sisällöstä on jonkin verran epäselvyyttä tilintarkastuksen kansainvälisiin standardeihin liittyen.  Julkishallinnon ja talouden tilintarkastajat toivoivat Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastusvalvonnalta lisää vuorovaikutteisuutta tilintarkastajien ammattikuntaan nähden. PRH:n laaduntarkastuksessa onkin jo otettu käyttöön uusia toimintatapoja.Tutkimusryhmä esittää myös harkittavaksi, että kuntatilintarkastuksen kustannukset otettaisiin huomioon valtionosuuksissa. Kunnallinen tilintarkastus palvelee kuntayhteisöä laajemmin koko yhteiskuntaa, joten kuntia ja kuntayhtymiä olisi perusteltua kannustaa tarkastusmäärien lisättyyn hankintaan.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Selvitys: Koronapandemia on lisännyt kotimaanmatkailun kiinnostavuutta

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan vuonna 2020 puhjennut koronapandemia korostaa kotimaanmatkailun merkitystä. Selvityksessä tutkittiin kotimaanmatkailun nykytilaa ja potentiaalisia kohderyhmiä sekä laadittiin matkailuyritysten tuotekehitystä palvelevia kehittämisehdotuksia.Analyysi perustuu tuhannelle suomalaiselle tehtyyn kyselyyn ja asiantuntijahaastatteluihin sekä matkailutilastoihin ja aiempiin selvityksiin. Selvityksen mukaan kotimaanmatkailun keskeiset vetovoimatekijät liittyvät muun muassa vastuullisuuteen ja turvallisuuteen.Kotimaanmatkailijoita kiinnostavat luonto ja erilaiset aktiviteetit, mikä on tyypillistä myös Suomeen saapuville ulkomaanmatkailijoille. Mökkilomailu – usein omalla mökillä – on yleistä kotimaanmatkailussa. Kotimaanmatkailun etuna pidetään myös helppoutta ja lyhyempiä matkoja. Koronapandemia muutti kysynnän painotusta ainakin hetkellisesti kotimaanmatkailuun.Kotimaanmatkailijoiden viisi erilaista kohderyhmääTuhannelle suomalaiselle suunnatun kyselyn perusteella ryhmiteltiin viisi erilaista kotimaanmatkailijatyyppiä, joiden tarpeet ja odotukset eroavat keskenään: kaupunkilomailijat, kyläilijät ja mökkeilijät, aktiivilomailijat, nautiskelijat, sekä kulttuurista ja luonnosta kiinnostuneet.Selvityksessä avataan tunnistettujen kohderyhmien tarpeisiin vastaavia kehittämistoimia sekä kotimaan matkustusmotivaatioon ja -päätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Selvityksen toteuttaminen keskellä koronapandemiaa vaikutti väistämättä saatuihin vastauksiin ja niistä koostettuihin tuloksiin. Selvityksessä ei kuitenkaan keskitytty vain koronan vaikutuksiin vaan tarkasteltiin kotimaanmatkailua pidemmällä aikajänteellä.Selvityksessä ehdotetut kehittämistoimenpiteet liittyvät kotimaan pakettimatkojen jatkokehittämiseen, usein kalliiksi koetun kotimaanmatkailun hintamielikuvan muuttamiseen, mökkeilijöille ja kyläilijöille suunnattujen matkailupalveluiden sekä sähköisten markkinointi- ja myyntikanavien kehittämiseen. Kotimaanmatkailun viime vuosina saavuttama huomioarvo, nuorten aikuisten kiinnostus kotimaanmatkailuun sekä etätyönteon mahdollisuudet tulisi selvityksen mukaan hyödyntää paremmin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Poikkeukselliset opetusjärjestelyt perusopetuksessa

NordenBladet — Perusopetuksen osalta hallituksen linjaus yläkoulujen etäopetuksesta 8.3. -28.3. 2021 ei vaadi uutta lainsäädäntöä, vaan se toteutetaan voimassa olevan perusopetuslain 20 a §:n mukaisesti poikkeuksellisina opetusjärjestelyinä.Perusopetuksen osalta on voimassa jo nykyisellään 1.1.-31.7.2021 perusopetuslain 20 a §:n (1191/2020) mukaiset poikkeukselliset opetusjärjestelyt. Kunnilla on perusopetuslain väliaikaisen muutoksen mukaiset valtuudet tehdä tartuntatautilanteen edellyttämiä päätöksiä 8.3. alkavan etäopetusjakson toteuttamiseksi.ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 02953 30258hallitussihteeri Kirsi Lamberg, puh. 02953 30397
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Työministeri Haatainen: Kuntakokeilut käynnistyvät – Mikä muuttuu?

NordenBladet — Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät 1. maaliskuuta 25 kokeilualueella. TE-toimistoista siirtyy 118 kuntaan yhteensä noin 230 000 asiakasta ja yli 1100 henkilötyövuotta. Kokeiluissa sovitetaan yhteen valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja työllisyyden edistämiseksi.Kokeilut kestävät reilut kaksi vuotta päättyen 30. kesäkuuta 2023. – Tilaus kuntakokeiluille on valtava. Kun kokeilujen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2019, ei vielä tiedetty tulevasta koronapandemiasta. Työmarkkinoiden kiivas muutostahti ja kohtaanto-ongelmien syveneminen olivat kuitenkin olleet jo pitkään nähtävissä, työministeri Tuula Haatainen kirjoittaa blogikirjoituksessaan.– Nyt alkavat kokeilut mahdollistavat asiakkaiden entistä yksilöllisemmän palvelun, kun työllisyyden hoito siirtyy kuntien ja valtion yhteisille hartioille ja asiakastieto kulkee yhteisen järjestelmän kautta. Kunnat tulevat kokeilussa hyödyntämään monialaisuuttaan yhteensovittamalla entistä vahvemmin eri toimialojensa palveluita, ministeri lisää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Saarikko myönsi liikunnan ansioristit ja -mitalit

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt yhteensä 298 ansioristiä ja -mitalia liikuntakulttuurin ja urheilun parissa ansioituneille henkilöille.Kultaisia ansioristejä myönnettiin 24, ansioristejä 95, ansiomitaleja kullatuin ristein 66 ja ansiomitaleja 113 kappaletta.Liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristejä ja -mitaleja on jaettu vuodesta 1947.Tänä vuonna ansioristin kultaisena saivat Antti Aine (Turku), Ari Aunola (Turku), Jukka Hirsimäki (Tampere), Harri Huhtala (Tampere), Reijo Häyrinen (Suonenjoki), Sirkka Kaipio (Vantaa), Merja Kosonen (Savonlinna), Leena Kurri (Turku), Lasse Laukkanen (Tampere), Tapio Lindroos (Tampere), Esa Maaranen (Tampere), Pentti Matikainen (Helsinki), Tuuli Merikoski (Tampere), Pauli Miettinen (Kuusamo), Pekka Niemi (Tampere), Teppo Nieminen (Nokia), Seppo Nurmi (Lahti), Juhani Rintakumpu (Ylivieska), Samuli Salanterä (Turku), Harri Talonen (Tampere), Mauno Uusivirta (Turku), Pekka Valpola (Naantali), Lennart Wangel (Porvoo) ja Björn Von Veh (Espoo). Liikunnan ja urheilun ansiomerkkejä voidaan myöntää paikallisissa urheiluseuroissa, alueellisissa liikuntajärjestöissä, valtakunnallisissa lajiliitoissa tai liikunnan kansainvälisissä tehtävissä aktiivisesti toimineelle. Käytäntönä on, että ansiomerkit myönnetään Ivar Wilskmanin syntymäpäivänä, 26. päivänä helmikuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

EU:n matkailuministerit keskustelevat matkailun elpymismahdollisuuksista koronapandemian jälkeen

NordenBladet — EU:n matkailuministerit keskustelevat videokokouksessaan 1.3.2021, miten matkailun toipumista koronapandemian aiheuttamasta kriisistä voidaan edistää. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen.Epävirallinen kokous järjestetään EU-puheenjohtajamaa Portugalin aloitteesta. Kokouksessa keskustellaan pandemian vaikutuksista matkailualalle sekä pohditaan EU:n yhteisiä toimenpiteitä kestävän, digitaalisen ja kilpailukykyisen matkailualan varmistamiseksi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.– Koronapandemia on asettanut terveysturvallisuuden ja taloudellisen ja sosiaalisen toimeliaisuuden vastakkain, erityisesti tämä on koskettanut matkailua. Siksi matkailun kehittäminen kestävämpään suuntaan matkailupalveluja uudistamalla on entistäkin tärkeämpää, sanoo valtiosihteeri Tiilikainen.Datan kerääminen ja hyödyntäminen muodostaa perustan matkailun kehittämiselle.
– Matkailua koskevan päätöksenteon tulee perustua ajantasaiseen ja oikea-aikaiseen tietoon. Tarvitsemme lisää EU-tasoisia työkaluja ja rahoitus- ja verkottumismahdollisuuksia tiedolla johtamisen kehittämiseen myös matkailua koskien, Tiilikainen sanoo.
– Matkailun elpymiselle on lisäksi tärkeää, että pystymme ylläpitämään positiivista ilmapiiriä matkailua kohtaan myös pandemian aikana. Siitäkin huolimatta, että matkailu on vielä toistaiseksi rajoitettua, Tiilikainen painottaa.
Matkailu on yksi koronaviruksesta eniten kärsineistä elinkeinoista. Euroopan unionin työllisistä 9 prosenttia eli noin 11,7 miljoonaa henkilöä saa elantonsa matkailusta. Suomessa matkailuala työllistää yli 140 000 ihmistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokouksessa esillä koronatoimet ja EU:n kyky vastata rajat ylittäviin terveysuhkiin tulevaisuudessa

NordenBladet — Eurooppa-neuvoston jäsenet kokoontuvat videokokoukseen 25.-26.2.2021. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin.Torstain 25. helmikuuta aiheina olivat ajankohtainen koronavirustilanne ja EU:n kyky vastata rajat ylittäviin terveysuhkiin tulevaisuudessa. EU-maiden johtajat totesivat, että rokotteiden tuotantoa ja rokottamista on nopeutettava. Virusmuunnokset on havaittava nopeasti ja rokotteita on kehitettävä vastaamaan niihin mahdollisimman pian. Rokotuksia tuottavien yritysten on noudatettava sopimusperusteisia aikatauluja rokotusten toimittamisessa. EU-maat ovat sitoutuneita vauhdittamaan rokotteiden saantia myös EU:n lähialueille ja maailmanlaajuisesti. EU-maat jatkavat myös yhteistyötä kansainvälisen rokotustodistuksen saamiseksi. Eurooppa-neuvoston jäsenet keskustelivat myös siitä, mitä koronapandemiasta voidaan oppia, jotta unioni on valmiimpi vastaamaan tulevaisuuden terveyshaasteisiin.Kokous jatkuu perjantaina 26. helmikuuta turvallisuuteen, puolustukseen ja eteläiseen naapurustoon liittyvillä aiheilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Kevään 2021 ylioppilastutkinnon kokeet järjestetään terveysturvallisesti

NordenBladet — Kevään 2021 ylioppilastutkinnon kokeet järjestetään lukioissa 16.3.-7.4. terveysturvallisuus huomioiden. Tutkinto järjestetään lukioissa myös lukioiden etäopetuksen aikana.Lukiot ovat varautuneet tutkinnon toimeenpanoon terveysturvallisesti Ylioppilastutkintolautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Lautakunta tiedottaa lukioita tarvittaessa tilanteen kehittymisestä sähköpostitse ja koronatiedotussivulla.
 
Kevään 2021 ylioppilastutkinnon kokeisiin osallistuvia kokelaita suositellaan välttämään sosiaalisia kontakteja eli asettumaan omaehtoiseen karanteeniin 14 vuorokauden ajaksi ennen tutkinnon alkua. Jos kokelaalla on koronavirustartuntaan viittavia oireita, hän ei saa olla lähikontaktissa muiden kanssa eikä osallistua kokeeseen, vaan hänen tulisi mennä koronavirustestiin. Tarvittaessa lukio voi konsultoida kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavaa yksikköä kokelaiden oireista ennen koepäivää tai koepäivän aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Kohti ilmastokestävää Eurooppaa – Komissio julkaisi EU:n uuden ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian

NordenBladet — Komissio hyväksyi EU:n uuden ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian 24.2. osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset etenevät voimakkaammin ja nopeammin kuin on ennakoitu. Hillinnän ohella onkin välttämätöntä varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin ja riskeihin. EU:n sopeutumisstrategia sitoo sopeutumisen osaksi kaikkia politiikkatoimia. Tavoitteena on rakentaa ilmastokestävää Eurooppaa. EU:n edellinen sopeutumisstrategia on vuodelta 2013.Strategia haluaa nostaa sopeutumisen mukaan kaikille hallinnon alueille ja tasoille. Tärkeänä nähdään niin paikalliset, kuntatason sopeutumistoimet kuin myös jäsenmaiden välinen yhteistyö. Uutena strategiaan on nostettu myös EU:n yhteistyö kolmansien maiden kanssa. Yksi strategian tavoitteista on entistä vahvempi tiedon tuotanto ja hyödyntäminen sekä uusien ratkaisujen kehittäminen. – Sopeutumisen tärkeys on ymmärretty EU:ssa aikaisemminkin, mutta uusi strategia nostaa huomattavasti tekemisen tasoa. Hiilineutraali Eurooppa 2050 –tavoite vaatiikin rinnalleen vahvan sopeutumisstrategian, jotta voimme välttää kaikkein pahimmat seuraukset. Sopeutumisessa on kyse riskien ja epävarmuuden hallinnasta, toteaa sopeutumisen koordinaatiosta vastaava neuvotteleva virkamies Kirsi Mäkinen maa- ja metsätalousministeriöstä.    Sopeutuminen kytketään EU:n strategiassa entistä vahvemmin muun muassa talouspolitiikkaan. Myös luontopohjaisten ratkaisujen kehittäminen ja laajamittainen hyödyntäminen nostetaan sopeutumisen ytimeen. Vesisektorille on omistettu strategiassa oma osio, koska veden järkevä käyttö on ilmastonmuutoksen vuoksi erityisen tärkeää. Olennaista on varmistaa laadukkaan veden saatavuus ja toisaalta estää liiallisen veden kertyminen paikkoihin joihin sitä ei haluta.– Maa- ja metsätalous ovat ratkaisujen aloja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nämä alat ovat kuitenkin myös erityisen haavoittuvaisia muuttuvalle ilmastolle esimerkiksi tuhoeläinten leviämisen ja pitkien kuivuus- tai sadejaksojen takia. Tarvitaan tehokkaita kansallisia sopeutumistoimia, jotta voimme jatkossakin huolehtia metsiemme terveydestä ja kotimaisesta ruokaturvasta sekä tuottaa kestäviä biopohjaisia raaka-aineita fossiilisia korvaamaan, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.  Uutta sopeutumisstrategiaa käsitellään ympäristöneuvoston virtuaalikokouksessa 18.3. Sopeutuminen on myös teemana huhtikuun lopulla epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa.Suomen kansallisia sopeutumistoimia ohjaa Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. Suunnitelman päivittäminen aloitetaan tämän vuoden lopulla. Sopeutumispolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa koordinoi Suomessa maa- ja metsätalousministeriö laaja-alaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kansallisessa sopeutumisen seurantaryhmässä on edustettuna eri ministeriöiden lisäksi valtion virastoja ja tutkimuslaitoksia, alue- ja kuntatason toimijoita sekä järjestöjä. Komission pressipaketti strategiastaSopeutuminen maa- ja metsätalousministeriön sivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi