NordenBladet — Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet on oltava suljettuna asiakkailta 9.3.2021 alkaen. Laki ja asetus tulevat voimaan maanantain ja tiistain välisenä yönä klo 00.00. Ravintolat ovat kiinni asiakkailta 28.3.2021 asti niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä epidemian kiihtymisen katkaisemiseksi. Näitä alueita ovat koronavirusepidemian leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueet sekä Keski-Suomen maakunta, koska maakunnan epidemiologiset tunnusluvut vastaavat kiihtymisvaiheen aluetta. Asiakkaat voivat kuitenkin tilata ja noutaa ruokaa.Eduskunta hyväksyi ja tasavallan presidentti vahvisti 8.3.2021 lain, jolla ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet suljetaan asiakkailta väliaikaisesti. Valtioneuvosto antoi samana päivänä asetuksen, jossa määritellään maakunnat, joissa sulku on voimassa. Päätöksenteko pohjautui THL:n asiantuntijanäkemykseen alueiden tilanteesta.Ravitsemisliikkeet on pidettävä suljettuina asiakkailta seuraavissa maakunnissa: Uusimaa  Varsinais-SuomiSatakuntaKanta-Häme PirkanmaaPäijät-Häme Kymenlaakso  Etelä-Karjala Etelä-SavoKeski-SuomiEtelä-PohjanmaaPohjanmaaPohjois-PohjanmaaLappiAhvenanmaaSulun piiriin eivät kuulu seuraavat maakunnat: Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Savo.Valtioneuvosto muuttaa asetusta, jos sulku jollain alueella ei enää ole välttämätön eli jos jokin alue ei enää ole epidemian leviämis- tai kiihtymistasolla tai epidemia kiihtyy jollain perustason alueista. Välttämättömyyden arvioinnissa ja päätöksenteon pohjana käytetään THL:n asiantuntija-arviota.Alueiden luokittelu epidemian perus-, leviämis- ja kiihtymisvaiheisiin perustuu sosiaali- ja terveysministeriön koronaviruksen hillinnän hybridistrategian toimintasuunnitelmaan.Sulku kohdistuu kaikkiin ravitsemisalan yrityksiin, poikkeuksena henkilöstöravintolatSuljettavia ravitsemisyrityksiä ovat muun muassa kahvilat, ravintolat, baarit ja yökerhot, jotka ovat avoinna yleisölle. Rajoitus koskee myös terasseja.Poikkeuksena ovat vain ne ravintolat, jotka eivät ole avoinna yleisölle. Sulku ei siis koske esimerkiksi vanhainkotien ruokaloita tai henkilöstöravintoloita, jotka eivät ole auki muille asiakkaille.Ravintolat ja kahvilat voivat sulun aikana myydä noutoannoksia suoraan asiakkaalle tai toimittaa niitä joko itse tai muiden palveluntarjoajien välityksellä asiakkaalle.Maakunnissa, jotka eivät ole rajoituksen piirissä, ravitsemisyritykset voivat olla jatkossakin avoinna asiakkaille. Näiden yritysten on noudatettava rajoituksia, jotka on annettu tartuntatautilailla ja sen nojalla.Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kiireisesti tukimallia kohtuullisesta korvauksesta yrityksille, joihin sulkutoimenpiteet kohdistuvat. Tukimalli toteutetaan osana kustannustukea. Hallitus antaa maaliskuun aikana erillisen esityksen muutoksista, joita lakiin kustannustuesta tehdään sulkutoimista johtuen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja ehdotetaan lyhennettäväksi niin, että merkintä poistuisi kuukauden kuluttua merkinnän perusteena olleen maksun suorittamisesta. Oikeusministeriössä valmistunut ehdotus asiasta on nyt lausunnolla.Ehdotuksen tavoitteena on parantaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden asemaa. Voimassa olevan lain mukaan maksuhäiriömerkintä säilyy luottotietorekisterissä tyypillisesti kolme vuotta, ja uusi merkintä voi pidentää merkinnän säilytysaikaa.Oikeusministeriön ehdotuksen mukaan maksuaikojen lyhentäminen koskisi sekä yleisimpiä henkilöluottotietoja että yritysluottotietoja. Lisäksi uusi maksuhäiriömerkintä ei jatkossa pidentäisi maksuhäiriömerkinnän kestoa, vaan jokaisen maksuhäiriömerkinnän säilytysaika olisi itsenäinen. Ehdotuksen taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämisestä. Lisäksi eduskunta on edellyttänyt, että henkilöt, jotka ovat suorittaneet maksuhäiriömerkinnän perusteena olleet maksut asianmukaisesti, tulee poistaa rekisteristä kuukauden kuluttua maksun suorittamisesta. Oikeusministeriössä on vireillä myös erillinen lainsäädäntöhanke, jonka yhteydessä luottotietolakiin tehdään Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset. Jatkovalmisteluvaiheessa hankkeet on tarkoitus yhdistää. Ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 14.4.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi ja Viro ovat käynnistäneet selvityksen maiden suhteiden tulevaisuudesta ja uusista yhteistyömahdollisuuksista. Selvityshenkilöinä ovat aloittaneet entiset ministerit Anne-Mari Virolainen ja Jaak Aaviksoo, joita tukevat molempien maiden ulkopoliittiset instituutit. Pääministerit Sanna Marin ja Kaja Kallas ilmoittivat selvityksen laatimisesta tapaamisessaan Helsingissä 19.2.2021.Suhdeselvitys käynnistettiin Suomen ja Viron välisellä videoyhteydellä maanantaina 8.3.2021. Tilaisuudessa esiintyivät ulkoministerit Pekka Haavisto ja Eva-Maria Liimets, selvityshenkilöt Anne-Mari Virolainen ja Jaak Aaviksoo sekä ulkopoliittisten instituuttien edustajat molemmista maista.”Viime vuonna juhlimme Viron kanssa diplomaattisuhteidemme 100-vuotisjuhlia. Nyt on hyvä hetki pohtia ennakkoluulottomasti, mitä kaikkea voisimme tehdä yhdessä tulevaisuudessa”, ministeri Haavisto painottaa.Raportti valmistuu noin vuoden kuluttua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 8.3.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnonsuojelulain uudistukseen on asetettu alatyöryhmä, jonka tehtävänä on selvittää lainsäädännöllisiä tietotarpeita ja tehdä sääntelyn kehittämisehdotuksia liittyen metsästykseen ja lajien suojeluun.Alatyöryhmän tehtävänä on tarkastella luonnonsuojelualueverkoston merkitystä riistalajikantojen hoidossa ja keinoja, joilla sitä voitaisiin vahvistaa. Esimerkiksi haitallisten vieraslajien torjunta ja poistaminen suojelualueilla on edellä mainitun säännöksen nojalla lähtökohtaisesti kiellettyä, vaikka toiminnalla voitaisiin edistää suojeluarvoja. Alatyöryhmä pyrkii myös edistämään toimijoiden välistä yhteistyötä uhanalaisten lajien suojelussa.Ryhmä valmistelee alustavia ja tarvittaessa vaihtoehtoisia ehdotuksia luonnonsuojelulain uudistusta valmistelevan projektin käyttöön. Alatyöryhmän toimikausi on 1.3.–30.4.2021. Sen puheenjohtajana toimii yksikön päällikkö Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä.Luonnonsuojelulain uudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista on vahvistaa lajien suojelua. Keväällä 2019 valmistunut Suomen lajien uhanalaisuusarviointi osoittaa, että lajiston uhanalaistuminen on jatkunut ja luonto köyhtyy. Uhanalaistumisen suurin syy on elinympäristöjen väheneminen ja laadun heikkeneminen ihmisten toiminnan vuoksi. Luonnonsuojelulain mukaisilla suojelualueilla ja niiden asianmukaisella hoidolla voidaan turvata monimuotoisimpia osia Suomen luonnosta. Jos luonnon monimuotoisuutta ei huomioida kattavasti muun alueidenkäytön ja luonnonvarojen hyödyntämisen yhteydessä, lajiston köyhtyminen jatkuu. Uhanalaistumiskehityksen pysäyttämisessä myös eri toimijoiden välinen yhteistyö on keskeistä.Alatyöryhmän kokoonpanoPuheenjohtajaYksikön päällikkö Mikko Kuusinen
YmpäristöministeriöJäsenetYmpäristöneuvos Esko Hyvärinen
YmpäristöministeriöErityisasiantuntija Jussi Laanikari
Maa- ja metsätalousministeriöSuojelupäällikkö Tapani Veistola
Suomen luonnonsuojeluliitto ryJärjestöpäällikkö Teemu Simenius
Suomen MetsästäjäliittoTyöryhmän sihteeri
lainsäädäntöneuvos Johanna Korpi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja energiaministeriö avaa kansainvälisenä naistenpäivänä valokuvauskilpailun teemalla ”Naiset ja energia”. Kilpailun tarkoituksena on kertoa siitä, miten naiset voivat toimia nyt tai tulevaisuudessa monipuolisesti energia-alalla – opiskelijoina, asiantuntijoina, työntekijöinä ja johtajina. Kilpailu on auki 9.4.2021 saakka Instagramissa aihetunnisteella #naisetjaenergia.Kilpailuaiheen käsittely on vapaa. Voit kuvata miten tasa-arvo, puhtaat energiamuodot ja vähähiilinen tulevaisuus visualisoituvat mielessäsi. Voit kuvata naisia energiaan liittyvän työn tai opiskelun äärellä, mutta myös omat ideasi ovat perusteltuja.Energia-alalla on tarjolla yhä enemmän mielenkiintoisia tehtäviä. Erityisesti puhtaan energian sektorille syntyy uusia työpaikkoja kasvavalla nopeudella. Tekniikan opinnot eivät ole ainoa polku –  energia-alalle voi päästä myös monien muiden opintojen kautta. Tehtävät eivät ole sukupuolisidonnaisia, vaikka esim. energiateollisuuden henkilöstöstä vain neljännes on naisia.Suomi liittyi vuonna 2018 kansainväliseen Equal by 30 -kampanjaan. Sen tavoitteena on varmistaa energia-alalla samapalkkaisuus, sukupuolten tasa-arvo johtajavalinnoissa ja kaikille yhtenäiset mahdollisuudet opiskeluun ja uravalintaan vuoteen 2030 mennessä. Kampanja on osa kansainvälisen energiajärjestö IEA:n teknologiaohjelmaa, joka edistää puhtaan energian sektorin mahdollisuuksia tasa-arvoisena työympäristönä.Lähetä kuvasi viimeistään 9.4.2021 – voit osallistua kahdella kuvallaKilpailuun osallistutaan Instagramissa aihetunnisteella #naisetjaenergia viimeistään 9.4.2021. Voit osallistua kilpailuun enintään kahdella kuvalla. Kilpailun säännöt ja tarkemmat ohjeet ovat työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelussa osoitteessa tem.fi/kuvakisaKuvaajalla on oltava täydet oikeudet kuvaan, ja siinä mahdollisesti esiintyviltä henkilöiltä on pyydettävä suostumus kuvan ottamiseen ja julkaisuun. Kuvat eivät saa olla loukkaavia tai syrjiviä. Työ- ja elinkeinoministeriön henkilöstö tai heidän perheenjäsenet eivät voi osallistua kilpailuun.Viisi parasta kuvaa palkitaan 100 eurolla. Voittajien nimet kerrotaan ministeriön verkkosivuilla 30.4.2021. Kilpailun voittajille ilmoitetaan myös henkilökohtaisesti.Kilpailun palkittujen kuvien käyttöoikeudet siirtyvät työ- ja elinkeinoministeriölle käytettäväksi Naiset ja energia -teemaan liittyvään viestintään. Kilpailuun osallistuneita kuvia voidaan käyttää myös ministeriön sosiaalisen median kanavissa (Twitter, Facebook ja Instagram).Kilpailun tuomaristo koostuu energia-alan ammattilaisista ja viestinnän asiantuntijoista. Tuomaristossa on myös graafisen alan ja valokuvaamisen ammattilaisia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö järjestää yhdessä Fingon ja kauppakamarien kanssa Kehityksen kumppanit -livelähetysten sarjan, joka tuo esiin kehitysyhteistyön tekijöitä eri puolilta Suomea.Sarjassa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari kiertää virtuaalisesti Suomea ja käy keskustelua kehitysyhteistyön tekijöiden kanssa ulkoministeriön Twitter- ja Facebook -kanavilla. Keskustelujen tavoitteena on kertoa käytännön kokemusten kautta, mitä nykypäivän kehitysyhteistyö voi parhaimmillaan olla: kumppanuutta, joka edistää kestävän kehityksen tavoitteita ja avaa mahdollisuuksia suomalaisille tekijöille.”Suomella on osaamisemme ansiosta tilaisuus olla edelläkävijä ja aidosti kokoamme suurempi kehitysyhteistyötoimija. Meidän tulee myös vahvistaa kaupan ja kehityksen yhteisvaikuttavuutta, jolla tuemme suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Samalla on tärkeä uudistaa ja kirkastaa yhteistä käsitystämme kehitysyhteistyöstä”, sanoo ministeri Skinnari.Jokaisessa keskustelussa on mukana paikallinen kehitysyhteistyötä tekevä yritys sekä järjestökentän edustaja. ”Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen, monisyisten kehitysongelmien ratkaiseminen ja oikeudenmukaisen maailman edistäminen ihan kaikille vaatii mukaan kaikkia toimijoita. Rakentamalla kumppanuuksia ja yhteistyötä kehitysjärjestöjen, yritysten ja kehittyvien maiden paikallisten toimijoiden kesken pystymme kantamaan globaalia vastuuta kokonaisvaltaisemmin ja oppimaan toinen toistemme osaamisesta”, sanoo Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry:n vaikuttamistyön johtaja Annika Launiala.  Tilaisuudet on teemoitettu eri paikkakunnille alueiden erityispiirteet huomioiden. Ministeri Ville Skinnari keskustelee asiantuntijoiden kanssa energia-alan, innovaatioiden, metsäosaaminen ja terveysteknologian vaikutuksista kestävän kehityksen tavoitteisiin. “Useat kehitysmaat ovat jo kasvutalouksia, jotka kaipaavat erilaista osaamista ja teknologiaa yhteiskuntansa kestävän kasvun rakentamiseksi. Suomesta löytyy monipuolisesti tätä osaamista, joten on hyvä, että kaupan ja kehityksen asiantuntijat myös yhdessä pohjustavat yhteistyötä näiden maiden kanssa”, korostaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.Lisäksi sarjan viimeinen lähetys tarjoaa käytännön vinkkejä yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita liiketoiminnasta kehittyvillä markkinoilla. Ajankohdat ja teemat:To 11.3. 8.30–9.30 Kehityksen kumppanit Vaasassa: energia. Mukana keskustelemassa: projektinjohtaja Petri Polvilampi, Wärtsilä Oyj; ohjelma-asiantuntija Jussi Laurikainen, World Vision sekä tutkija Eva Nilsson, Svenska Handelshögskolan

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liiketoiminnan kehityspäällikkö Pirjo Jantunen Helen Oy:stä on nimitetty 8.3.2021 Suomen puhtaan energian lähettilääksi kansainvälisen energiajärjestön IEA:n Clean Energy, Education and Empowernment -teknologiaohjelmaan (C3E). Kansainväliset energialähettiläät työskentelevät tasa-arvoisen energiasektorin edelläkävijöinä ja roolimalleina seuraavan sukupolven naisjohtajille.Pirjo Jantusella on yli 10 vuoden kokemus energia-alalta. Hän on työskennellyt Helenissä liiketoiminnan kehityksen, yritysvastuun ja strategian parissa. Jantunen on myös ollut rakentamassa World Energy Councilin kansainvälistä Future Energy Leaders -ohjelmaa ja toiminut verkoston puheenjohtajana 2015-2018. Jantunen on aktiivinen kestävän energiajärjestelmän ja yhdenvertaisuuden puolestapuhuja. Hän on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea (TSS-komitea) on antanut tänään Suomelle suosituksensa koskien Suomen seitsemättä määräaikaisraporttia taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta.Komitea pitää myönteisenä Suomessa toteutettuja lainsäädännöllisiä, institutionaalisia ja poliittisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan TSS-oikeuksien suojan korkea taso. Suomi sai kiitosta muun muassa oppivelvollisuuden laajentamista sekä kansallisesta lapsistrategiasta.Komitea antoi Suomelle useita suosituksia liittyen TSS-oikeuksien toteutumiseen. Komitea otti täytäntöönpanon nopeutettuun seurantaan kolme suositusta: (1) yritystoiminta ja ihmisoikeudet; (2) COVID-19 -rokotteet ja lääkkeet; ja (3) oikeus sosiaaliturvaan. Suomen tulee raportoida näiden suositusten täytäntöönpanosta komitealle kahden vuoden kuluttua.Lisäksi suosituksia annettiin muun muassa tasa-arvon edistämisestä työmarkkinoilla ja koulutuksessa, samapalkkaisuudesta, vammaisten henkilöiden työ- ja eläkeoikeuksista, vanhusten itsenäisestä asumisesta ja hoivasta sekä terveyspalvelujen, mukaan lukien mielenterveyspalvelujen, saatavuudesta.Yleissopimus kattaa muun muassa oikeuden terveyteen, koulutukseen, työhön sekä oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin, oikeuden tyydyttävään elintasoon sekä oikeuden nauttia tieteestä, taiteesta ja kulttuurielämästä.  Sopimuspuolilla on velvollisuus antaa määräajoin raportti yleissopimuksen täytäntöönpanosta. TSS-yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvoo riippumattomista asiantuntijajäsenistä muodostuva TSS-komitea. Suomen seitsemäs määräaikaisraportti tarkasteltiin julkisessa virtuaalisessa vuoropuhelussa 15.–17. helmikuuta 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi vahvistaa oikeusvaltiotoimintaa kehittyvissä maissa. Demokratian ja oikeusvaltion tukeminen on Suomen hallitusohjelman ja kehityspolitiikan keskeinen tavoite. Viime vuosien aikana oikeusvaltiokehitys on heikentynyt merkittävästi eri puolilla maailmaa. Oikeusvaltiokehitykseen kohdistuu kasvavia haasteita, joita koronapandemia on entisestään voimistanut. Työ oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi ja vahvistamiseksi on yhä tärkeämpää.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom allekirjoittivat maanantaina 8.3.2021 yhteistyösopimuksen Oikeusvaltiokeskuksen perustamiseksi.”Suomi on vahva oikeusvaltio, osaamisellemme on kasvava kysyntä maailmalla ja haluamme tarjota ratkaisuja. Oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian edistäminen ovat keskeisessä osassa myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme sekä kehityspolitiikkaamme. Helsingin yliopiston kanssa tänään perustettu Oikeusvaltiokeskus toimii arvokkaana verkostona kotimaassa ja Suomen vahvuuksien keskeisenä viestinviejänä ulkomaille”, ministeri Skinnari toteaa.Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Oikeusvaltiokeskuksen tavoitteena on tukea kehittyviä maita oikeusvaltion perusteiden luomisessa ja vahvistamisessa, oikeusvaltioinstituutioiden toimintakyvyn kehittämisessä ja lainsäädännön vahvistamisessa tarjoamalla asiantuntemusta, koulutusta sekä muuta tukea. Keskuksen toiminta rahoitetaan kehitysyhteistyövaroista. Oikeusvaltiokeskus kokoaa yhteen suomalaisen yhteiskunnan oikeusvaltioalan asiantuntijoita sekä tukee heidän verkostoitumistaan.”Osana Helsingin yliopistoa Oikeusvaltiokeskus myös edistää oikeusvaltiokysymyksiä koskevaa tutkimusta ja opetusta kehittyvien maiden tarpeisiin. Helsingin yliopisto tahtoo toimia tieteen voimalla maailman parhaaksi, ja Oikeusvaltiokeskus tukee tätä tavoitetta mitä parhaiten”, rehtori Lindblom sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi