NordenBladet — Maailman antidopingtoimisto WADA on vahvistanut, että THL:ssä toimiva Helsingin dopingtestauslaboratorio on akkreditoitu eli todettu päteväksi dopingtestaukseen. Laboratorio voi välittömästi aloittaa antidopinganalyysit. Antidopinganalyysejä tehdään Suomessa vuosittain noin 4 000.Dopinganalytiikka täydentää THL:n oikeustoksikologista asiantuntijatoimintaa, kuten päihteisiin liittyvää näyteanalytiikkaa.”Suomessa on pitkä perinne dopinganalytiikasta. Sitä on tehty jo 80-luvulta asti, joten on hienoa, että asiantuntijuus tällä alalla säilyy Suomessa”, sanoo laboratoriopäällikkö Tina Suominen THL:stä.Aiemmin antidopinganalyysejä tehtiin Suomessa Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:ssä, joka tunnetaan nykyään Synlab Suomi -nimellä. Dopingtestauslaboratorio siirtyi THL:ään vuoden 2020 alussa. Siirron ajaksi dopinganalytiikkatoiminta laitettiin tauolle.”Laboratorion siirto sujui erittäin hyvin. Sekä huippulaboratorion siirtäminen toiseen organisaatioon että akkreditoinnin takaisin voimaan saaminen oli pandemia-aikana hyvin työläs prosessi”, Suominen toteaa.Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa antidopingtoiminnan edistämisestä ja tukemisesta Suomessa sekä hallitustenvälisestä antidopingyhteistyöstä kansainvälisten dopingin vastaisten yleissopimusten mukaisesti. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan WADA:n päätös on erittäin tervetullut. ”Pidän dopinglaboratoriotoiminnan säilyttämistä Suomessa liikuntapoliittisesti merkittävänä. Laboratoriotoiminta täydentää Suomen vahvaa antidopingosaamista ja on merkittävä päätös myös Suomessa järjestettävän kansainvälisen kilpailutoiminnan kannalta”, ministeri Saarikko toteaa.
NordenBladet — Sisäministeriö on 4.3.2021 toimittanut Euroopan komissiolle vastauksen liittyen komission 22.2.2021 Suomelle lähettämään hallinnolliseen kirjeeseen. Kirje koskee Suomen EU-kansalaisten vapaalle liikkuvuudelle asettamia rajoituksia. Kyseiset rajoitukset liittyvät koronapandemian torjuntaan ja samankaltaisen kirjeen saivat myös Belgia, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Unkari. Sisäministeriö valmisteli Suomen vastauksen yhteistyössä muiden keskeisten ministeriöiden kanssa. Vastauksessa todetaan, että kyseiset rajoitukset ovat tällä hetkellä välttämättömiä pandemian ja erityisesti uusien virusmuunnosten leviämisen hidastamiseksi. Rajoituspäätökset kunnioittavat perustuslakiin kirjattuja velvoitteita ja noudattavat Suomea sitovia ihmis- ja perusoikeuksia. Välttämättömiksi katsottujen liikkumisrajoitusten avulla pyritään turvaamaan kansanterveyttä sekä erityisesti jokaiselle kuuluvaa oikeutta elämään. Suomen hallitus on antanut eduskunnalle esityksen toimista, joilla voidaan parantaa terveysturvallisuutta rajoillamme. Näiden toimien yhtenä tavoitteena on luopua laaja-alaisista rajoituksista Suomen rajoilla ja siirtyä kohdennetumpiin toimiin, jotka paremmin huomioivat yksittäisen matkustajan aiheuttaman terveysriskin. Tämä lähestymistapa noudattaa EU:n neuvoston suositusta.
NordenBladet — Suomen valmistautuminen ensi syyskuussa järjestettävään YK:n ruokajärjestelmähuippukokoukseen sai vauhtia torstaina 4. maaliskuuta yli sadan osanottajan webinaarissa, jonka järjestivät maa- ja metsätalousministeriö ja ulkoministeriö. ”Suomi on aktiivisuudellaan eturintamassa, kun maailman ruokajärjestelmiä uudistetaan kestävään ja oikeudenmukaiseen malliin”, totesi globaalin dialogiprosessin vetäjä David Nabarro tervehdyksessään webinaarille.Webinaarissa puhuneen kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion mukaan on Suomella kaikki edellytykset olla kestävän kehityksen mallimaa: satsaukset ruoan terveellisyyteen, tuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseen ja luonnon monipuolisuuden ylläpitämiseen kannattavat. YK:n pääsihteeri on kutsunut maailman valtionpäämiehet ruokajärjestelmähuippukokoukseen, ensi syyskuussa YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Huippukokousta valmisteleva ministerikokous järjestetään Roomassa heinäkuussa.Ruoka syntyy monimutkaisen järjestelmän työn tuloksena ja siksi ruokaa on tarkasteltava koko järjestelmän näkökulmasta. Järjestelmän eri osien yhteyksien ja vuorovaikutusten ymmärtäminen on tärkeää. Yksittäisellä ostopäätöksellä suomalaisessa ruokakaupassa on vaikutuksensa ruuan tuotantopaikan luonnonvara- ja vesitalouteen, energiankulutukseen, ihmisten toimeentuloon, jätteiden ja sivutuotteiden syntymiseen ja kuluttajan omaan terveyteen. Yksityisen kuluttajan valinnoilla on tärkeä merkitys, mutta lisäksi tarvitaan järjestelmätason poliittisia päätöksiä.Suomalainen ruokajärjestelmä on osoittanut vahvuutensa ja kykynsä ottaa vastaan iskuja. Ruokapöydässämme ei juuri ole näkynyt sen enempää korona, lintuinfluenssa kuin vuoden 2008 finanssikriisiin liittynyttä globaalia ruokakriisiä. Kuitenkin myös meillä on parantamisen varaa. Globaalissa tarkastelussa haasteita aiheuttavat muun muassa ilmastonmuutos ja siihen liittyvä veden puute ja eroosio; luonnon monimuotoisuuden väheneminen; kasvuun kääntynyt nälästä kärsivien ihmisten määrä sekä nälän lisäksi myös ylipaino ja muut ravitsemusongelmat; ruokajärjestelmän epäoikeudenmukainen tulonmuodostus ja alueelliset vääristymät sekä tuotanto- ja jalostusketjuun liittyvät taudit.Ruokajärjestelmien uudistamiseen tarvitaan kaikkien osapuolien panosta ja yhteistyötä. Jokainen meistä on osa ruokajärjestelmää, joko tuotantoketjussa tai ainakin kuluttajina. Siksi huippukokousta valmistellaan myös poikkeuksellisen laajalla vuoropuhelulla eri toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan kesken.Globaalin huippukokouksen ja kansallisen vuoropuhelun lisäksi Suomi hyödyntää puheenjohtajuuttaan Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja toteuttaa yhteispohjoismaisen ruokajärjestelmädialogin kesäkuun ministerikokouksen yhteydessä. Tavoitteena on nostaa esiin Pohjoismaille yhteisiä tavoitteita ja keinoja, joilla on kantavuutta myös globaalilla tasolla.
NordenBladet — Tieturvallisuutta seurataan Suomessa entistä laajemmin, kun joulukuussa 2019 voimaan tullut EU:n tieturvallisuusdirektiivi pannaan kansallisesti täytäntöön. Tavoitteena on vähentää tieliikenteen kuolonuhrien ja vakavien onnettomuuksien määrää parantamalla tieinfrastruktuurin turvallisuutta.Direktiivin edellyttämät muutokset tehdään liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettuun lakiin. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi 15.4.2021 mennessä.Lain muutoksilla lisättäisiin tietopohjaisuutta maanteitä koskevaan päätöksentekoon. Nyt tavoitellaan erityisesti maanteiden turvallisuuteen liittyvien havaintojen parempaa seurantaa ja turvallisuusvaikutusten arviointia. Kun tietoa on enemmän, liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kohdennetusti ja tehokkaasti käytettävissä olevilla resursseilla.Turvallisuustiedon tuottamista ja arviointia koskevien säännösten soveltamisalaa laajennettaisiin. Nykyisin sääntely koskee Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) teitä, joiden pituus Suomessa on 5 199 kilometriä. Nyt ehdotetaan, että säännökset koskivat Suomessa myös kansallisen pääväyläasetuksen mukaisia maanteiden pääväyliä. Maantieverkosta soveltamisalan mukaista tieverkkoa olisi jatkossa yhteensä 6 572 kilometriä.Suunnitteluvaiheessa vaikutuksia turvallisuuteen arvioidaan tarkemminKunkin pääväylästölle sijoittuvan tiehankkeen suunnitteluvaiheessa tulisi jatkossa arvioida nykyistä tarkemmin vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Tieturvallisuusarvioinneissa huomioitaisiin muun muassa liikennemäärät, onnettomuustiedot, tien kunnossapito, liittymät ja tien toiminnalliset ominaispiirteet, kuten nopeusrajoitus ja älykkäiden liikennejärjestelmien laitteet. Arvioinnin tulosten perusteella valitaan riskikohteet, jotka vaativat tarkempaa selvittämistä ja jatkotoimia.Lisäksi hankkeista tulisi suunnitteluvaiheessa teettää pitkälti nykyiseen tapaan riippumaton turvallisuusauditointi ja tiestöllä tulisi tehdä määräaikaisia turvallisuustarkastuksia. Näitä toimia tulisi tehdä jatkossa nykyistä laajemmalla osalla maantieverkkoa.Viiden vuoden välein turvallisuusarviointiYksittäisten hankkeiden arvioinnin lisäksi koko soveltamisalan laajuisesta maantiestöstä tulisi tehdä vähintään joka viides vuosi verkon laajuinen turvallisuusarviointi, joko koskee onnettomuusriskiä ja vaikutusten vakavuuden riskiä. Arvioinnin tulosten perusteella ja myöhemmin tarvittavien tienpidon toimien asettamiseksi tärkeysjärjestykseen tieverkon osuudet on luokiteltava niiden turvallisuustason mukaan. Ensimmäisen arvioinnin tulee valmistua vuoden 2024 aikana. Arviointeja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää muun muassa päivitettäessä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja päätettäessä tienpidon toimien kohdentamisesta määrärahojen puitteissa.Sääntelyllä parannettaisiin erityisesti suojaamattomien tienkäyttäjien asemaa eli jalankulkijat, pyöräilijät ja moottoripyöräilijät tulisi huomioida järjestelmällisesti verkon laajuisessa tieturvallisuusarvioinnissa ja muissa seurantatoimissa. Lisäksi hallituksen esityksellä tehtäisiin sellaisia tarkennuksia maantie- ja ratalakeihin, joilla saatettaisiin kansallinen sääntelymme paremmin vastaamaan ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskevaa EU-sääntelyä. Muutoksilla säädettäisiin valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista niiden maanteiden ja rautateiden hankkeiden osalta, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia. Suomi on useiden jäsenmaiden tapaan saanut EU:n komissiolta 28.11.2019 virallisen huomautuksen YVA-sääntelyä koskevista puutteista. Mitä seuraavaksi?Luonnos hallituksen esitykseksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain muuttamisesta on lausuntokierroksella 15.4.2021 asti. Lausuntopyynnöt on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen lakiluonnos käsitellään valtioneuvoston kanslian lainsäädännön arviointineuvostossa. Hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle siten, että lakimuutokset voisivat tulla voimaan syksyllä 2021. Tieturvallisuusdirektiivin edellyttämien lakien tulee olla voimassa 17.12.2021.Parhaillaan valmistellaan ensimmäistä 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, josta säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetussa laissa. Valtioneuvoston on tarkoitus päättää keväällä 2021 valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021-2032 ja antaa se selontekona eduskunnalle. Suunnitelma päivitetään hallituskausittain.
NordenBladet — Myllykosken vesivoimalaitos lopettaa toimintansa Kuusamon Kuusinkijoella, jolloin uhanalainen järvitaimen pääsee vapaasti vaeltamaan laajoille virtavesi- ja järvialueille. Sitova aiesopimus allekirjoitettiin 4.3.2021 Helsingissä. Voimalaitos on ollut suuren vesistökokonaisuuden ainoa patorakenne. Koskienergia Koskivoima Oy myy voimalaitoksensa Kuusinkijoki kuntoon ry:lle.Voimalaitostoiminnan lakkauttamishanketta tukee maa- ja metsätalousministeriön vaelluskalaohjelma NOUSU, jonka avulla parannetaan vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa useissa kohteissa ympäri Suomen. NOUSU-ohjelma toteuttaa pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitetta vaelluskalakantojen elvyttämisestä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ja jatkaa edellisellä hallituskaudella käynnistettyä kärkihanketta.– Virtavesien avaaminen vaelluskaloille vahvistaa sekä kalakantoja että alueellista elinvoimaa. Kuusinkijoki on NOUSU-ohjelmalle todellinen helmi, joka tukee uhanalaisen järvitaimenkannan elpymistä ja edistää myös Kuusamon seudun matkailua. Paikallinen yhdistys on edistänyt hanketta esimerkillisen tehokkaasti ja Koskienergia Oy ansaitsee kiitokset Myllykosken voimalatoiminnan lopettamisesta, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Voimalatoiminnan päätyttyä vesi ohjataan takaisin tähän asti kuivana olleeseen Piilijokeen, jota pitkin taimenet pääsevät vaeltamaan Kuusingin pääuomasta aina latvavesille saakka. Kuusinki on yksi Kuusamon kolmesta kuuluisasta taimenjoesta, joista kaksi muuta ovat Kitkajoki ja Oulankajoki. Nämä kolme yhtyvät Venäjän puolella ja laskevat Paanajärveen, josta vesireitti jatkuu Pääjärveen järvitaimenen laajoille syönnösalueille. – Kuusamo on luontokaupunki, jossa on hienot joet. Voimalaitos on kuitenkin estänyt kalojen nousun, jonka vuoksi taimenkanta on pienentynyt viimeisten vuosien aikana. Tämä hanke vapauttaa taimenen kutualueita 50 kilometrin matkalta, jolla on valtava merkitys uhanalaiselle järvitaimenelle. Haluan kiittää Kuusamon kaupunkia, NOUSU-ohjelmaa, Koskienergiaa ja kaikkia, jotka ovat auttaneet edistämään asiaa, sanoo Matti Aikio, Kuusinkijoki kuntoon ry:n puheenjohtaja.– Koskienergialla on ollut aiemmin omia Kuusinkijoen vaelluskalojen elinoloja parantavia hankkeita, jotka eivät ole syystä tai toisesta edenneet. Kuusinkijoki kuntoon ry:n tavoite täyttää myös aiempien hankkeiden tavoitteet, joten päädyimme luopumaan Myllykosken voimalaitoksesta. Jatkamme ympäristöhankkeidemme parissa muilla voimalaitoksillamme, sanoo Koskienergia Koskivoiman toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen. – Kuusinkijoen vesistöalueen potentiaali on huikea. Voimalaitoksen lunastamista seuraa vanhan jokiuoman vapauttaminen ja kunnostustyö, jonka jälkeen voidaan elvyttää monimuotoinen ja runsas taimenpopulaatio Kuusinkijoen vesistön yläosille. Taimenkannan palauttaminen vaatii padon purkamisen lisäksi muun muassa kestäviä kalastusjärjestelyjä sekä sujuvaa rajavesiyhteistyötä Venäjän kanssa, toteaa NOUSU-ohjelman koordinaattori Matti Vaittinen.Valtio on sitoutunut rahoittamaan 50 prosenttia voimalaitoksen kauppasummasta, joten kaupan lopullinen toteutuminen edellyttää, että paikallinen järjestö saa vuoden 2021 aikana koottua puolet kauppasummasta muista lähteistä. Rahankeräystyö on mittava urakka, johon ovat jo sitoutuneet Kuusamon kaupunki, Ilkka Herlin ja Miikka Kiprusoff. WWF on puolestaan lupautunut osarahoittajaksi kunnostusvaiheelle, joka käynnistyy voimalaitoksen lunastuksen jälkeen.
NordenBladet — Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä käsitteli luonnoksia korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi sekä ihmiskaupan vastaiseksi toimintaohjelmaksi. Ministerityöryhmä hyväksyi niiden sisällön ja linjaukset toimenpiteiden viimeistelyä varten.Kun ohjelmat ja niiden sisältämät toimenpiteet on valmisteltu, molemmat viedään hyväksyttäväksi valtioneuvoston periaatepäätöksinä.Korruptiontorjuntaan tiiviimpää yhteistyötäKorruptionvastaisen strategian tavoitteena on parantaa korruptiontorjuntaa tekemällä sitä nykyistä laaja-alaisemmin kaikilla julkishallinnon tasoilla. Tähän pääsy vaatii pitkäjänteistä työtä. Avainasemassa on viranomaisten välisen yhteistyön tiivistäminen, korruption nykyistä parempi tunnistaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääminen. Korruption torjuntaan liittyvän lainsäädännön toimivuutta tulee arvioida, minkä lisäksi tarvitaan kattava tilannekuva korruptiosta Suomessa.Tulossa lukuisia toimia ihmiskaupan estämiseksiMinisterityöryhmä hyväksyi tänään myös ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman sisällön.
NordenBladet — Hallitus esittää, että selvään ja riidattomaan sopimukseen perustuva kiinteistötoimitus voitaisiin tietyissä tilanteissa suorittaa kirjallisessa menettelyssä kokouskäsittelyn asemesta. Lisäksi etäosallistuminen toimituskokouksiin ja sähköisten menetelmien käyttö olisi mahdollista toimituksen eri vaiheissa. Kiinteistönmuodostuslakia ja eräitä muita lakeja koskevien muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.Esityksen tavoitteena on joustavoittaa toimitusmenettelyä asianomaisten oikeusturvaa vaarantamatta, parantaa asiakaspalvelua sekä vähentää toimituksista kiinteistönmuodostamisviranomaisille ja asianosaisille aiheutuvia kustannuksia. Kirjallinen menettely olisi mahdollinen sopimusperusteisissa selvissä ja riidattomissa toimituksissa, kuten lohkominen, tilusvaihto, rasitetoimitus ja yksityistietoimitus. Voimassa olevan lain mukaan kaikki toimitukset on suoritettava kokousmenettelyssä toimituksen laadusta riippumatta. Kiinteistönmuodostuslain lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kaivoslakia, yksityistielakia, kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettua lakia, liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia, ratalakia, kiinteistörekisterilakia ja kiinteistötoimitusmaksusta annettua lakia.
NordenBladet — Valtioneuvosto on päättänyt vuoden 2020 tammi-joulukuun maidontuotannolle maksettavan pohjoisen tuen lopullisen määrän. Tänään tehdyllä päätöksellä ei ole suoranaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia, koska tuen enimmäismäärästä päätetään erikseen tukimuodon hyväksymisen yhteydessä. Maidontuotannolle maksettavaa pohjoista tukea korotetaan nyt 0,1–0,5 sentillä 7,4–30,7 senttiin litralta tukialueesta ja tukikuukaudesta riippuen.Litrakohtainen tuki korotetaan tukialueittain porrastetusti siten, että maidontuotantoon varattu 161,2 miljoonan euron tukisumma tulisi mahdollisimman täysimääräisesti käytetyksi. Vastaava tuen täydentäminen on tehty vuosittain siinä vaiheessa, kun koko vuoden aikana tuotetut maitomäärät pohjoisen tuen alueella ovat selvillä.Pohjoinen tuki on osa kokonaan kansallisesti maksettavia, EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan sovitettuja maatalouden tukimuotoja. Sillä täydennetään EU:n tukijärjestelmiä (EU:n suorat tuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaukset ja eläinten hyvinvointikorvaukset) ja turvataan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä.
NordenBladet — Kustannustuen tavoitteena on edelleen tukea yrityksiä koronaviruksen aiheuttamassa vaikeassa taloustilanteessa. Hallitus ehdottaa kustannustukilakiin nyt muutoksia, joilla tukea voitaisiin myöntää entistä joustavammin erityisesti yksinyrittäjille ja pienyrityksille.Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 4.3.2021. Eduskunnan käsittelyn jälkeen tasavallan presidentti vahvistaa lain. Valtiokonttori voisi avata haun yrityksille ja yksinyrittäjille huhtikuun loppupuolella. Tuen perusperiaatteet säilyisivät ennallaan.– Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kiireisesti tukimallia kohtuullisesta korvauksesta yrityksille, joihin uudet maaliskuussa ilmoitetut sulkutoimenpiteet kohdistuvat. Nyt annettu hallituksen esitys kustannustuen kolmannesta hakukierroksesta kohdentuu näitä maaliskuun sulkutoimia edeltävään yritystoimintaan, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Kustannustukilakiin tehdään mahdollisesti muutoksia, jotka johtuvat sulkutoimenpiteiden piirissä oleville yrityksille suunnatusta kohtuullisesta korvauksesta. Muutokset tullaan antamaan joko nyt annettua lakiesitystä täydentävänä hallituksen esityksenä eduskunnan valiokuntakäsittelyn aikana tai erillisenä esityksenä riippuen valmistelun etenemisestä.Tuen ehtona yrityksen liikevaihdon laskuKustannustuen kolmas hakukierros olisi tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.11.2020–28.2.2021, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuosina 2019–2020.Kaikkien toimialojen yritykset voivat hakea kustannustukea. Valtioneuvosto antaa myöhemmin asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Jos yritys ei kuulu asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen on perusteltava erikseen tuen tarve ja liikevaihdon lasku koronan takia. Asetuksessa ovat ne toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella.Tuella korvattavien joustamattomien kustannusten määritelmää on jonkin verran täsmennetty. Lisäksi työnantajan sivukulut, kuten sosiaaliturvamaksut ja työterveyskustannukset, hyväksyttäisiin jatkossa tukikauden kustannuksiksi prosenttimääräisen osuutena tukikauden palkkakuluista. Yksinyrittäjät hakevat tukea jatkossa ValtiokonttoristaYksinyrittäjätuki on jatkossa osa kustannustukea. Erillisestä kuntien myöntämästä yksinyrittäjätuesta ei järjestetä uutta hakukierrosta.Jatkossa tukea maksettaisiin yksinyrittäjille vähintään 2000 euroa, jos tukiehdot täyttyvät. Tukea myönnetään yritysten liikevaihdon laskun ja toteutuneiden kustannusten mukaan.Jotta yritys voisi hakea kustannustukea, sillä täytyy olla Y-tunnus. Vaatimuksena on myös, että yrityksellä on tukikaudella hyväksyttäviä kustannuksia vähintään 2000 euroa. Jatkossakaan ei olisi alarajaa sille, mikä tukeen oikeutetun yrityksen liikevaihdon tulee olla.Yksinyrittäjät ja pienyritykset ovat aiemminkin voineet hakea kustannustukea, mutta edellisillä hakukierroksilla tukea ei ole myönnetty yrityksille, joiden tuki on jäänyt laskennallisesti alle 2000 euron alarajan.Tuen enimmäismäärä nousee miljoonaan euroonTuen enimmäismäärä kasvaa, mikä vastaa erityisesti isojen yritysten tarpeisiin. Yritys voisi saada tukea miljoona euroa, kun aiemmilla hakukierroksilla yläraja on ollut 500 000 euroa.Jo myönnetyt tuet huomioidaan kustannustuen määrässä siten, että samojen Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan myönnetyt tuet yhteenlaskettuina eivät ylitä 1,8 miljoonaan euroa. Aiemmin katto on ollut 800 000 euroa. Uusi yläraja perustuu komission päätökseen nostaa tuen yrityskohtaisia enimmäismääriä.Kustannustuki on yksi keino tukea yrittäjiä koronakriisissäKustannustuki on yrityksille suoraa tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Tuki olisi edelleen korvaus yrityksen joustamattomista kustannuksista ja palkkamenoista, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Kustannustuen ensimmäinen hakukierros järjestettiin heinä-elokuussa 2020. Toinen hakukierros alkoi joulukuussa 2020 ja päättyi helmikuussa 2021. Kustannustuen kolmannen hakukierroksen budjetti on 380 miljoonaa euroa.Kustannustuki on yksi hallituksen keinoista tukea yrityksiä koronatilanteessa. Aiemmin käytössä olleilla Business Finlandin ja ELY-keskusten koronatuilla yritykset pystyivät kehittämään ja suuntaamaan toimintaansa uudelleen koronatilanteessa. Muita keinoja ovat muun muassa Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolaina, Finnveran takaukset ja Teollisuussijoitus Oy:n rahoitusohjelmat, joiden haku on edelleen meneillään. Hallitus esittää myös jatkoa yrittäjien oikeudelle saada työmarkkinatukea koronaviruspandemian takia. Aiemmin ovat olleet käytössä myös ravitsemusalan erityistuki sekä yksinyrittäjätuki.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 4.3.2021 myöntää valtioneuvoston kanslialle valtuudet pääomittaa valtion kokonaan omistamaa lentoasemayhtiö Finavia Oyj:tä enintään 318 miljoonalla eurolla. Eduskunta on vuoden 2021 talousarviossa myöntänyt 350 miljoonaa euroa käytettäväksi Finavian maksuvalmiuden varmistamiseen, ja nyt yhtiöön sijoitettava enintään 318 miljoonaa on osa tätä määrärahaa. Päätöksen toimeenpano edellyttää Euroopan komission hyväksyntää. Valtioneuvoston kanslia valmistelee lisäksi enintään 33 miljoonan euron pääomalainan myöntämistä Finavialle myöhemmin kuluvan vuoden aikana.Yhtiö tarvitsee lisäpääomituksen, koska koronaviruksen aiheuttama muutos lentomatkustuksen määrässä on ollut dramaattinen. Pandemian seurauksena matkustajamäärä Finavian lentoasemilla romahti viime vuonna yli 75 prosenttia, ja ennusteiden mukaan kestää vuosia ennen kuin matkustajamäärä palautuu kriisiä edeltävälle tasolle.”Valtio sijoittaa pitkäjänteisenä omistajana Finaviaan varoja, jotta voimme varmistaa yhtiön toimintaedellytykset. Finavia on meille strategisen intressin yhtiö. Sekä kansainväliset että Suomen sisäiset lentoyhteydet ovat Suomen kansantaloudelle välttämättömiä”, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen toteaa.Valtioneuvoston omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä on linjattu, että jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yritys- ja yhteiskuntavastuu, ja yhtiöiden tulee ottaa päätöksenteossaan huomioon myös toiminnan sosiaaliset, alueelliset ja ympäristölliset vaikutukset. Finavialla on kunnianhimoinen vastuullisuusohjelma, jonka ytimessä ovat turvallisuus, kestävä kehitys ja saavutet¬tavuus. Yhtiön lentoasemat ovat hiilineutraaleja. Yhtiö on keskeinen toimija eurooppalaisten lentoasemayhtiöiden yhteisessä sitoumuksessa, jonka tavoitteena on saada Eurooppaan sata hiilineutraalia lentoasemaa vuoteen 2030 mennessä. Pääomituksen turvin Finavia kykenee viemään loppuun vuonna 2013 käynnistyneen ja useisiin lentoasemiin kohdistuneen miljardiluokan kehitysohjelmansa, jossa merkittävin keskeneräinen hanke on loppusuoralla oleva Helsinki-Vantaan matkustajaterminaalin laajennus. Hankkeen on määrä valmistua vuonna 2023. Finavia johtaa ja kehittää Helsinki-Vantaan lentoaseman lisäksi 20:tä verkostolentoasemaa eri puolilla Suomea. Strategisen intressin mukaisesti yhtiön tehtävä on kotimaisten ja kansainvälisten lentoyhteyksien tarjonnan varmistaminen Suomen lentoasemaverkostoa kehittämällä ja ylläpitämällä.
