NordenBladet — Syntyvyys aleni neljänneksellä Suomessa 2010-luvulla, ja väestörakenteemme kuuluu maailman ikääntyneimpiin. Pääministeri Sanna Marinin asettaman selvityshankkeen tarkoituksena oli tarkastella väestölliseen tilanteeseen johtaneita syitä ja esittää linjauksia kestävän väestönkehityksen turvaamiseksi.Selvitys osoittaa, että Suomen väestönkehitys erkaantui 2010-luvulla muiden Pohjoismaiden kehityksestä monella lailla. Meillä oli Pohjoismaiden hitain väestönkasvu, kokonaishedelmällisyys laski alle 1,4 lasta keskimäärin naista kohti ja ilman maahanmuuttoa Suomen väestö vähenisi. Syntyvyyden voimakas aleneminen heikentää julkisen talouden rahoituspohjaa ja kasvattaa sosiaalista eriarvoisuutta.”Covid-19-pandemia on kuitenkin saattanut parantaa Suomen väestöpoliittista liikkumavaraa: syntyvyyden lasku on toistaiseksi ohi, nettomaahanmuutto kasvoi ja maan sisäinen muuttoliike tasaantui. Nyt olisi oiva hetki asettaa uusia väestöpoliittisia tavoitteita”, toteaa selvityshenkilö Anna Rotkirch. Selvitys ”Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä, linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle” julkistettiin keskiviikkona 10. maaliskuuta. Hankkeen selvityshenkilönä ja selvityksen kirjoittajana toimi Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Hankkeen tukena ovat toimineet hallituspuolueiden valtiosihteereistä muodostettu ohjausryhmä ja itsenäinen Väestöpoliittinen tiedepaneeli. Selvitys käsitellään osana hallituksen puoliväliriihen valmistelua.Perheellistyminen haasteenaSuomi voi edistää tasapainoista väestönkehitystä tukemalla hyvinvointia, perheystävällisyyttä ja inhimillisiä voimavaroja läpi elämänkulun. Yksinomaan maahanmuuton tai syntyvyyden kasvu, koulutustason ja tuottavuuden nousu, tai terveempi ikääntyminen ei riitä kohtaamaan haasteita, vaan kaikkia näitä osatekijöitä ja kokonaisvaltaista näkemystä tarvitaan.Rotkirch korostaa, että seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ovat sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen kulmakivi. Maailman väestönkasvu taittuisi nopeammin, jos kaikki naiset voisivat saada toivomansa määrän lapsia. Alhaisen syntyvyyden maissa kuten Suomessa tämä merkitsisi syntyvyyden toipumista.Noin kolme neljäsosaa 2010-luvun syntyvyyden laskusta johtui Suomessa siitä, että esikoisia syntyi vähemmän. Entuudestaan korkea lapsettomien osuus on kasvanut nopeasti vuoden 2010 jälkeen. Lastensaanti on myös polarisoitunut niin, että lapsettomien osuus kasvaa erityisesti alemman koulutustason naisilla ja miehillä. Kutistuvat perhesuh¬teiden verkostot merkitsevät, että yksinäisyys ja mielenterveyden tukemisen tarve kasvaa elämänkulussa.Lapsia – totta kaiKoettu epävarmuus on Suomessa tärkein laajempi syy siihen, että lastensaantia siirretään tai siitä luovutaan. Koettu epävarmuus merkitsee epävarmuutta työsuhteesta ja taloudellisesta pärjäämisestä, mutta myös epävarmuutta tulevaisuudesta, omasta jaksamisesta tai parisuhteesta. 
Kansainvälinen kokemus osoittaa, että syntyvyyden kehitykseen voi vaikuttaa vauva-, lapsi- ja perhemyönteisyydellä sekä oikein kohdistetuilla kampanjoilla. Yleisellä ilmapiirillä ja lähiyhteisöllä on tutkitusti myös vaikutusta syntyvyyteen.”Onnellisuus, sosiaalinen luottamus ja tuki lastenhoivassa tukevat syntyvyyden toipumista alhaisen syntyvyyden maissa”, korostaa Rotkirch. ”Lastensaantia koskevat kampanjat, kannustimet ja perhelupaukset ovat aiheellisia juuri nyt, kun syntyvyys on vaa’ankielessä pitkän jatkuneen laskun sekä pandemian takia.”Lapsia – totta kai on selvityksen esittämä lapsimyönteinen ja ihmisten omia lapsilukutoiveita tukeva linjaus. Lapsiystävällisyys ei rajaudu omiin lapsiin, vaan voi toteutua monella lailla ja eri perhemuodoissa. Lapsia – totta kai on yhteiskunnan viesti siitä, että jokainen lapsi on tervetullut ja jokaiseen panostetaan. Lapsiperheiden pienenevä väestöosuus ei saa merkitä, että niihin suunnataan vähemmän yhteiskunnallisia resursseja. Syntyvyyden olisi suotava toipua 1,6 tasolle ja pidemmällä tähtäimellä 1,8 tasolle, mikä vastaa suomalaisten toivottua lapsilukua. Lasten kasvattaminen on myös kansantaloudellisesti tärkeä panostus.Myöhäiskeski-ikä mahdollisuutenaPitenevä elinikä on etuoikeus, johon liittyy monta mahdollisuutta. Myöhäiskeski-iässä eli noin 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä on nykyään varsin toimintakykyisiä ihmisiä. Selvityksessä todetaan, ettei työllisyyspolitiikassa, kuntoutuksessa tai jatkuvassa oppimisessa ole enää syytä asettaa ylärajaksi 65 ikävuotta. Terveemmästä ikääntymisestä huolimatta vanhusväestön viimeisten elinvuosien korkeampi palvelutarve moninkertaistuu varmasti 20 vuoden sisällä. Työllisyysasteen ja tuottavuuden nostaminen on vahvin yksittäinen keino lieventää ikääntyvän väestön taloudellisia haasteita. Väestön uusiutuminen edellyttää myös enemmän nettomaahanmuuttoa tulevaisuudessa. Mahdollinen tavoite olisi nostaa nettomaahanmuutto 25 000 ihmiseen asti 2030 mennessä. Tällä hetkellä nettomaahanmuutto on noin 16 000 ihmistä. Tavoitteellinen muuttoliikepolitikka edistää myös paluumuuttoa Suomeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriössä olemme talven yli kypsytelleet ajatusta oman podcastin julkaisusta. Puhetta erilaisilla kanavilla riittää, ja pohdimme, mikä olisi meidän sanomamme. Mitä ympäristöministeriön tekemisistä haluaisimme sinun ottavan mukaa lenkkipolullesi, työmatkallesi tai siihen kilpailtuun ja arvokkaaseen rauhalliseen hetkeen?Syntyi podcast Uusi kaava, joka käsittelee asumisen tulevaisuutta. Toivomme, että sen avulla asuntopolitiikkaan perehtymätönkin saa oivalluksia ja pääsee jyvälle siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun omassa elinympäristössä tapahtuu.  Kutsuimme podcastin vieraaksi ihmisiä, joilla on näkemystä siitä, miten elinympäristömme ovat kehittyneet, mitä asumiselta ja elinympäristöltä juuri nyt kaivataan, ja miten niitä pitää kehittää. Esiin nousevat ohittamattomat keskustelut asumisen sijainnista, hinnasta ja laadusta: Jakautuvatko alueet haluttuihin ja hiipuviin? Löydänkö sellaisen kodin kuin tarvitsen ja haluan? Entä miten minun asumisunelmani liittyy ilmastotyöhön tai luontokatoon? Miten teknologia muuttaa asumista ja rakentamista?Uusi kaava kysyy, miten me oikeasti haluamme asua, mitä hyvä asuminen oikein on, ja miten asumista voi ajatella uusiksi. Podcastin juontaa muotoilutoimittaja Ida Kukkapuro.Uusi kaava -podcastin juontaa Ida Kukkapuro. Kuva: Stella OjalaIda, mikä Uusi kaava -podissa sai sinut lähtemään mukaan?”Työni takia lempiaiheeni muotoilu, arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu ovat tuttuja ja tässä kiinnosti mahdollisuus oppia uutta. Jaksojen näkökulmat ovat monialaisia ja yhteiskunnallisia.”Mikä ajatus nousee päällimmäisenä ensimmäisten äänitysten jälkeen?”Yksityiskohtana ja ehkä vähänä yllättäenkin esiin nousi se, miten tärkeä asumisen yhteydessä on puhua rakkaudesta. Se on noussut kuin itsestään jo kahdessa jaksossa esiin. Vaikka käsitellään kovia aiheita ja kylmääviäkin faktoja esimerkiksi ilmastokriisiä koskien, kaiken taustalla on ihminen, joka haluaa oman pesän. Asumiseen liittyy rakkaus kotiin, kotiseutuun ja yhteisöön. Asumisen ihanuus on tärkeä laadun mittari, siihen palataan monien vieraiden kanssa.”Mitä omassa kristallipallossasi näyttää kun katsot asumisen tulevaisuuteen?  ”Asumista voi tarkastella viime vuosisadalta lähtien kausina. Karkeasti niin, että ensin oli maa ja sen viljeleminen ja siihen kiinnittyminen. Kaupungistumisen ja teollistumisen myötä myös asuntotuotanto teollistui. Siihen limittyi jakso, jolloin suunnittelu oli hyvin autolähtöistä ja mittakaavan keskiössä oli ihmisen sijaan ajoneuvo. Nyt viime vuosikymmenten aikana taloudella on ollut iso painoarvo, ja kodeista on tullut vahvasti myös kauppatavaraa. Nyt näyttäisi siltä, että humaani lähestyminen nostaa päätään. Toivon, että ihmisen ja muiden lajien hyvinvointi olisi suunnittelun keskipisteessä.”Ympäristönministeriössä lupaamme, että uutta kaavaa katsellaan niin ihmisen kuin yhteiskunnan, talouden ja ympäristön näkökulmasta.Uusi kaava -podcastin löydät osoitteesta ym.fi/uusikaava, Apple Podcasts -palvelusta ja Spotifysta.Ensimmäinen jakso on ulkona 10.3., ja koko ensimmäinen tuotantokausi ilmestyy kevään 2021 aikana. Tervetuloa keskustelemaan jaksojen aiheista myös sosiaalisessa mediassa: #uusikaava

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansainvälinen tasa-arvopalkinto (International Gender Equality Prize) jaetaan kolmannen kerran vuoden 2021 lopulla. Pyydämme nyt ehdotuksia palkinnon saajaksi. Ehdotuksen voi jättää kuka tahansa.Palkinnon saajaksi haemme henkilöä tai toimijaa, joka on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa kansainvälisesti merkittävällä tavalla. Palkintoon kuuluu 300 000 euron palkintosumma, jonka saajaksi palkittu nimeää jonkin sukupuolten tasa-arvoa vahvistavan kohteen. ”Suomi on sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijä ja yksi maailman johtavia maita tasa-arvon edistämisessä. Johdonmukainen työ sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamiseksi on ensisijaisen tärkeää. Tasa-arvopalkinnon avulla haluamme tukea kansainvälistä tasa-arvokeskustelua sekä osoittaa, että Suomi voi esimerkillään luoda kestävää hyvinvointia ja vahvistaa demokratiaa”, sanoo Suomen tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist.Palkinnon saajan nimeää kansainvälisen palkintolautakunta. Vuoden 2021 palkintolautakuntaan kuuluvat kansanedustaja Eva Biaudet (puheenjohtaja), Yhdysvaltain entinen suurlähettiläs ja Georgetownin yliopiston Women, Peace and Security -instituutin johtaja Melanne Verveer, kansainvälisen naisten rauhanjärjestön (WILPF) hankejohtaja Dean Peacock, valtionvarainministeri Matti Vanhanen sekä kansanedustaja Bella Forsgrén.Suomen hallitus perusti palkinnon vuonna 2017Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi perustetun palkinnon ensimmäinen saaja oli Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka on elämäntyöllään noussut yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä ja esikuvaksi monelle naiselle ja tytölle. Merkel lahjoitti palkintosumman nigeriläiselle naisten ja lasten oikeuksia edistävälle kansalaisjärjestölle, joka perusti palkintorahoilla Nigerin pääkaupunkiin Niameyhin turvakodin perheväkivallan uhreille.Vuonna 2019 palkinto annettiin Equality Now -järjestölle, joka on 27-vuotisen toimintansa aikana tehnyt maailmanlaajuisesti vaikuttavaa työtä naisten oikeuksien puolesta. Järjestö haluaa muun muassa muokata sukupuolinormeja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti sekä muuttaa syrjiviä lakeja ja käytäntöjä.”Toivomme saavamme mahdollisimman paljon monipuolisia ehdotuksia seuraavan tasa-arvopalkinnon saajaksi. Palkinto on kansainvälinen, joten odotamme ehdotuksia eri puolilta maailmaa”, kannustaa ministeri Blomqvist.Ehdotukset palkinnon saajaksi jätetään lomakkeella, joka on palkinnon omilla verkkosivuilla 16.5.2021 asti osoitteessaInternational Gender Equality PrizeEhdotukset jätetään englannin kielellä.Kansainvälinen tasa-arvopalkinto jaetaan joka toinen vuosi. Vuoden 2021 palkintogaala pidetään Tampereella Tampere-talossa. Gaala järjestetään yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. LinkitKansainvälinen tasa-arvopalkinto (www.igep.fi)Video: International Gender Equality Prize 2021 (YouTube)Twitter: @igepfinland

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aineettomiin oikeuksiin liittyvän osaaminen sekä alan koulutusjärjestelmän, lainsäädännön ja hallinnon kehittäminen on tärkeää Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Vaikka kehitystä viime vuosina onkin tapahtunut ja aineettomien oikeuksien järjestelmän perusta on kunnossa, on siinä silti useita kehityskohteita. Näin todetaan 10. maaliskuuta julkaistussa, uuden aineettomien oikeuksien strategian valmistelua tukevassa selvityksessä.Selvitystyössä tarkasteltiin seuraavia osa-alueita:Aineettomien oikeuksien osaaminen yrityksissäOpetuksen nykytila ja hallinnon toimintaedellytyksetTuomioistuimen toiminta ja markkinaoikeuden maksutAineettomien oikeuksien hyödyntäminen korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissaTeollisoikeuksien kansantaloudellinen merkitys ja arvon määrittelyAineettomien oikeuksien järjestelmän muutoshaasteet datan hallinnan ja tekijänoikeusinfrastruktuurin näkökulmastaLainsäädännön kehittämistarpeetYrityksille lisää koulutusta ja neuvontaa aineettomista oikeuksistaSelvityksen perusteella pk-yritysten tietoisuus ja osaaminen aineettomista oikeuksista on viimeisen kymmenen vuoden aikana parantunut, mutta kehitettävää riittää erityisesti niiden strategisen merkityksen tunnistamisessa. Koulutuksen ja neuvonnan lisääminen nähdään keinoina tilanteen parantamiseen.Kehitettävää löytyy runsaasti myös ministeriöiden välisessä työnjaossa, lainsäädännössä ja tutkimusorganisaatioiden aineettomien oikeuksien käytännöissä. Datan hallintaan ja tekijänoikeusinfrastruktuurin liittyvät kysymykset ovat niin ikään hyvin ajankohtaisia tulevalla strategiakaudella.Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetusta selvityksestä vastasivat 4FRONT Oy, VTT, KPMG sekä Tuomas Takalo ja Ari Hyytinen (Spillover Economics Oy).Aineettomat oikeudet suojaavat aineetonta omaisuutta eli keksintöjä, teoksia ja töitä. Aineeton omaisuus (IP eli Intellectual Property) on omaisuutta, joka ei ole fyysistä tai konkreettista. Se voi olla esimerkiksi tekninen keksintö tai menetelmä, tuotteen muoto tai brändi. Keskeisiä aineettomia oikeuksia (IPR eli Intellectual Property Right) ovat tekijänoikeus, mallioikeus, tavaramerkki, patentti ja hyödyllisyysmalli (pikkupatentti).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu seitsemännen kerran torstaina 11.3. Kokouksen aiheena on maankäyttösektorin päästöjen vähentäminen ja hiilinielujen ylläpitäminen ja vahvistaminen niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Pyöreä pöytä pohtii myös, miten oikeudenmukaisuuden näkökulma voitaisiin huomioida maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa.”Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa, että silloin Suomen kokonaispäästöjen ja hiilinielujen tulisi olla tasapainossa. Hallitus on linjannut, että maankäyttösektorin lisätoimien vaikutuksen tulee olla vähintään kolme megatonnia vuodessa vuoteen 2035 mennessä”, kokouksen puheenjohtajana toimiva ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.”Maa- ja metsätaloustuottajilla ja muilla maanomistajilla on tässä käsissään ratkaisun avaimet. Meillä on yhdessä viljelijöiden, metsänomistajien, alan toimijoiden ja tutkijoiden kanssa mahdollisuus ottaa parhaat keinot käyttöön ja vahvistaa maankäytön kokonaiskestävyyttä ja osaamista tulevaisuutta silmällä pitäen. Siirtymä ilmastokestäviin ratkaisuihin on toteutettava myös taloudelliset reunaehdot huomioiden”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Hallitusohjelman mukaisesti maankäyttösektori kytketään entistä tiiviimmin osaksi Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Maankäyttösektori ja hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite on määrä sisällyttää ilmastolakiin ja osaksi ilmastolain raportointia. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla laaditaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, jonka on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Osana tätä työtä Luonnonvarakeskuksessa on jo identifioitu ja arvioitu maankäyttösektorin päästövähennysmahdollisuuksia.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Maankäyttösektorin ilmastokokonaisuuteen liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #hiilestäkiinni.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ohje työnantajalle alkutuotannon kausityöntekijän terveysturvallisesta maahantulosta, karanteenista ja terveysturvallisuussuunnitelman laatimisesta sekä alkutuotannon kausityöntekijän ohje terveysturvallisuudesta ovat valmistuneet. Suomeen tulevan kausityöntekijän on oltava 14 vuorokautta karanteenissa ennen kuin työt tiloilla saa aloittaa. 14 vuorokauden karanteenin vaihtoehtona on kaksi negatiivista koronatestitulosta. Ensimmäinen koronatesti tehdään rajalla heti Suomeen saapumisen jälkeen, toinen aikaisintaan 72 tunnin kuluttua ensimmäisestä testistä. Jos molempien testien tulos on negatiivinen, työntekijän ei tarvitse jälkimmäisen testituloksen valmistumisen jälkeen olla enää karanteenissa, vaan hän voi aloittaa työt tilalla tai metsässä.Työnantajan tulee jo ennen maahantuloa etukäteen informoida työntekijää, että lähtömaasta ei saa matkustaa Suomeen, jos työntekijällä ilmenee ennen matkan aloittamista koronavirusinfektioon viittaavia oireita. Mikäli työntekijälle tulee edellä mainittuja oireita, tulee hänen siirtää matkaansa ja hakeutua lähtömaassaan koronatestiin. Pääosan alkutuotannon kausityövoimasta odotetaan saapuvan Suomeen Ukrainasta.– Kausityövoiman turvaaminen terveysturvallisuudesta tinkimättä on erittäin tärkeää. Laadittuja ohjeita noudattaen tilat huolehtivat sekä kausityöntekijän että tilan terveysturvallisuudesta. Näin varmistamme, että satokauden työt voidaan hoitaa normaalisti myös poikkeusoloissa, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Työnantajan laadittava terveysturvallisuussuunnitelma Hallituksen 4.2.2021 tekemän päätöksen mukaisesti ulkomaisia kausityöntekijöitä työllistävän yrityksen tulee laatia terveysturvallisuussuunnitelma. Suunnitelmassa edellytetään, että työpaikalla tulee olla työnantajan nimeämä terveysasioiden kontaktihenkilö, johon työntekijät saavat yhteyden aina, kun heille tulee terveysturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä tai ongelmia. Kontaktihenkilön tulee lisäksi muun muassa tiedottaa työpaikan sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille ulkomaalaisten kausityöntekijöiden saapumisesta kuntaan, huolehtia että työntekijöillä on käytössään kasvomaskeja ja käsien desinfiointiainetta sekä antaa työntekijälle ohjeita hygieniasta ja koronaviruksen oireista. Kontaktihenkilö myös huolehtii tulovaiheen karanteenin toteuttamisesta ja karanteenin valvonnasta.Kausityöntekijöiden asuminen on hyvä koko heidän työskentelyjaksonsa ajan toteuttaa mahdollisimman pienissä yksiköissä, mieluiten yhden hengen huoneissa. Näin voidaan mahdollisten myöhempienkin koronavirustartuntojen yhteydessä ehkäistä laajojen tartuntaketjujen syntyminen ja turvata mahdollisimman hyvin tilan toimintakyky.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Geenitekniikkalakia koskevan esitysluonnoksen tavoitteena on parantaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa jatkossa nykyistä nopeampi muuntogeenisillä organismeilla tehtävien kenttäkoehakemusten käsittely. Esitys liittyy Euroopan unionin yleisen elintarvikeasetuksen uudistukseen.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnos on paikoin vaikeaselkoinen ja asiaan ennalta perehtymättömän lukijan on vaikea saada käsitystä ehdotuksista. Esitysluonnosta tulisikin muokata yleiskielisempään muotoon. Vaikutusten kuvauksessa tulisi välttää teknisiä ja ammattikielen ilmauksia. Arviointineuvosto katsoo myös, että esitysluonnoksessa tulisi olla enemmän suuntaa-antavia määrällisiä kuvauksia muutoksen kohteena olevasta toiminnasta ja lakiesitysluonnoksen vaikutuksista.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on myöntänyt noin 4 miljoonaa euroa valtionavustusta alueellisille hankkeille, joissa kokeillaan ja otetaan käyttöön iäkkäiden ihmisten kotona asumisessa ja kotihoidossa käytettäviä teknologioita. Tavoitteena on luoda pysyvä malli iäkkäiden ihmisten teknologiatuetun kotona asumisen kehittämiseen. Teknologian avulla voidaan ylläpitää ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä, vähentää sote-ammattilaisten kuormitusta sekä hillitä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia. Valtionavustusta saa kuusi hanketta, jotka sijoittuvat Etelä-Karjalaan ja Ouluun, Etelä-Savoon, Pirkanmaalle, Pohjanmaalle, Päijät-Hämeeseen sekä Satakuntaan. Hankkeista laajimmat kattavat koko maakunnan alueen, suppeimmatkin valtaosan maakuntansa asukasluvusta. Hankkeiden hallinnoijina toimivat kunnat tai kuntayhtymät.Hankkeet toteutetaan osana kansallista ikäohjelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on tukea teknologian, tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hoidon tuessa.Hankkeiden toimintakausi kattaa vuodet 2021-2022. Hankkeet käynnistyvät maaliskuussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja VTT tarjoavat hankkeille toimeenpanon tukea. Ne myös osallistuvat hankkeiden teknologian käyttöönoton ja käytön vaikutusten arviointiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on haettavissa avustusta lasten ja nuorten toimintaa järjestävien kesätyöntekijöiden palkkaukseen sekä nuorten kesäyrittäjyyden ja työelämätaitoja tukemiseen.Erityisavustukset nuorten harrastus- ja kesätoiminnan lisäämiseenMinisteriön myöntämää avustusta voidaan käyttää ainoastaan palkattavien kesätyöntekijöiden palkoista tai palkkioista aiheutuviin kuluihin. Avustusta ei voida käyttää lisäpalkan tai -palkkion maksamiseen järjestön koko- tai osa-aikaiselle, palvelussuhteessa jo olevalle työntekijälle.Ministeriön myöntämällä avustuksella voidaan kattaa henkilön palkka- tai palkkiokuluista enintään 700 euron osuus per henkilö. Avustusta hakevalla taholla tulee olla riittävää kokemusta työnantajana toimimisesta sen varmistamiseksi, että avustuksella palkattava työntekijä saa tehtäväänsä riittävän tuen ja ohjauksen.Erityisavustukset nuorten kesäyrittäjyystaitojen tukemiseenAvustus on tarkoitettu nuorten kesäyrittäjyyden tukemiseen, kesätöiden löytämisen vauhdittamiseen ja lasten ja nuorten yrittäjyyskasvatuksen laajentamiseen kesätoiminnaksi. Avustuksella voidaan tukea toimintaa, jossa aikuinen voi etsiä nuoren kanssa yhdessä töitä, ja vahvistaa täten nuoren työelämätaitoja. Avustuksella voidaan myöskin tukea sellaista toimintaa, jossa nuorta kannustetaan ja tuetaan perustamaan yritys, viemään eteenpäin yritysideaa ja lisätään nuoren yrittäjyystaitoja. Lisäksi voidaan tukea sellaista nuorille järjestettävää kesätoimintaa, jossa nuorten talous-, yrittäjyys- ja työelämätaitoja edistetään. Erityisenä kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 10 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.5.2021 lukien. Se täytetään viiden vuoden määräajaksi.Lainsäädäntöjohtaja vastaa ympäristöministeriön lainsäädännön valmistelun, kehittämisen ja toimeenpanon yhteensovittamisesta yhdessä ministeriön kansliapäällikön, osastojen ja tulosalueiden kanssa. Lainsäädäntöjohtaja myös avustaa ministeriön johtoa lainsäädäntötarpeiden arvioinnissa, säädöshankkeiden seurannassa ja niiden vaikutusten arvioinnissa.Virkaa hakivatPäivi Hutukka
Jaana Junnila
Johanna Korpi
Eriika Melkas
Mika Mäkilä
Minna Ojanperä
Marika Paavilainen
Oili Rahnasto
Assi SalminenHakijoiden joukossa oli lisäksi 1 hakija, joka ei halunnut nimeään julkisuuteen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi