NordenBladet — Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet on pidettävä suljettuna asiakkailta 18.4.2021 saakka niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä epidemian kiihtymisen katkaisemiseksi.Ravintoloiden sulkeminen on jatkoa 9.3. alkaneelle sululle ja jatkuu siten katkotta maakunnissa, joissa se on tautitilanteen kannalta välttämätöntä. Aiemmasta sulusta poiketen ravintolat saavat olla auki 29.3. alkaen Ahvenanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Lapissa Kittilän kuntaa lukuun ottamatta. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa ravintolat sen sijaan on suljettava asiakkailta maanantaista 29.3. lähtien. Asiakkaat voivat kuitenkin tilata ja noutaa ruokaa. Ravintolat ja kahvilat voivat sulun aikana myydä noutoannoksia suoraan asiakkaalle tai toimittaa niitä joko itse tai muiden palveluntarjoajien välityksellä asiakkaalle.Ravintoloiden sulkeminen on välttämätöntä tautitilanteen vuoksiRavitsemisliikkeet on pidettävä suljettuina asiakkailta seuraavissa maakunnissa ja kunnassa: 1) Uusimaa; 
2) Varsinais-Suomi;
3) Satakunta; 
4) Kanta-Häme; 
5) Pirkanmaa; 
6) Päijät-Häme; 
7) Kymenlaakso; 
8) Etelä-Karjala; 
9) Etelä-Savo; 
10) Pohjois-Savo;
11) Pohjois-Karjala; 
12) Keski-Suomi;
13) Pohjanmaa; 
14) Pohjois-Pohjanmaa;
15) Kittilä.Sulun piiriin eivät kuulu Ahvenanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu. Lisäksi Lapin maakunnassa ravintolat voivat olla auki Kittilän kuntaa lukuun ottamatta.Lapin maakunnan kohdalla sulkemista tarkasteltiin hienosyisemminLapin maakunta lukuun ottamatta ravintolasulku on määritelty koko maakuntaa koskien. Eduskunta edellytti vastauksessaan hallituksen esitykseen, että maakuntaa, jossa on suuret etäisyydet, ja joka on asukastiheydeltään harva on tarkasteltava maakuntaa hienojakoisemmin. Eduskunnan näkemyksen sekä terveysviranomaisten lausunnon pohjalta ravintolat määrätään suljettavaksi Kittilässä,  mutta muissa Lapin kunnissa ravintola voivat avautua 29.3. alkaen. Sulkemisen perusteita tarkastellaan viikoittain
Valtioneuvosto muuttaa asetusta, jos sulku jollain alueella ei enää ole välttämätön tai jos tautitilanne muuttuu jossain maakunnassa vakavammaksi. Niillä alueilla, joilla ravintoloita ei suljeta, ravitsemisliikkeiden tulee noudattaa tartuntatautilain ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Tällöin ravintoloiden tulee sulkeutua klo 23 ja lopettaa anniskelu klo 22. Sulku koskee kaikkia ravitsemisalan yrityksiä, poikkeuksena henkilöstöravintolatSuljettavia ravitsemisyrityksiä ovat muun muassa kahvilat, ravintolat, baarit ja yökerhot, jotka ovat avoinna yleisölle. Sulku koskee myös terasseja. Noutoannosten mukaan myyminen on kuitenkin sallittua myös sulun aikana.Poikkeuksena ovat vain ne ravintolat, jotka eivät ole avoinna yleisölle. Sulku ei siis koske esimerkiksi vanhainkotien ruokaloita tai henkilöstöravintoloita, jotka eivät ole auki muille asiakkaille. Ravitsemisliikkeiden, jotka tuottavat henkilöstölle tai opiskelijoille ruokapalveluita, liiketoimintamallit ja toimintaperiaatteet voivat vaihdella merkittävästi. Jos ravintola on avoinna yleisölle, se kuuluu sulun piiriin.Korvausmalli ravintoloille on valmistelussaTyö- ja elinkeinoministeriö on valmistellut tukimallia kohtuullisesta korvauksesta yrityksille, joihin voimassa olevat sulkutoimenpiteet kohdistuvat. Tukimallia koskeva esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä, ja se toteutetaan osana kustannustukea. Jatko ravintoloiden sulkuun otetaan huomioon tukimallin jatkovalmistelussa. Yritykset hakisivat sulkemiskorvausta Valtiokonttorista. Haku yrityksille voitaisiin avata toukokuun alussa Tietoa lain ja asetuksen käsittelystäEduskunta hyväksyi ja tasavallan presidentti vahvisti 28.3.2021 lain, jolla ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet suljetaan asiakkailta väliaikaisesti. Laki ja asetus tulevat voimaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 29.3.2021 kello 00.00. Valtioneuvosto antoi samana päivänä asetuksen, jossa määritellään maakunnat, joissa sulku on voimassa. Pääperiaatteena on, että ravitsemisliikkeet pidetään suljettuina asiakkailta leviämis- ja kiihtymisvaiheessa olevissa maakunnissa. Välttämättömyyden arvioinnissa ja päätöksenteon pohjana käytetään THL:n asiantuntija-arviota.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tartuntatautilain määräaikaisesti voimassa olevia 58 d ja 58 g pykäliä on muutettu. Pykälillä mahdollistetaan laissa säädettyjen tilojen turvallinen käyttö tai viime sijassa sulkeminen covid-19-epidemian vuoksi. Jatkossa sääntely koskee myös tiloja, joita tavanomaisesti käyttäisi alle 10 (sisätilat) tai alle 50 (ulkotilat) henkilöä.Kunta tai aluehallintovirasto voi sulkea asiakkaiden tai osallistujien käyttöön tarkoitetun elinkeino- tai muun toiminnan tilan määräajaksi kokonaan. Sulkupäätös voi koskea tartuntatautilaissa säädettyjä tiloja. Näitä ovat liikunta- ja urheilutilat sekä kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät, tanssipaikat ja kuorolaulu- ja harrastajateatteritilat, huvi- ja teemapuistot, sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat sekä kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin.Tilojen sulkeminen on viimesijainen keino, jota on käytettävä tilanteessa, jossa se on välttämätöntä eikä epidemian leviämistä voida lievemmin keinoin ja rajoituksin estää.Eduskunta edellytti vastauksessaan, että valtioneuvosto kiirehtii korvausmallin valmistelussa. Elinkeinon harjoittajille on korvattava tilojen sulkemisesta aiheutuvat taloudelliset menetykset riittävällä tavalla. Korvausmallia on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä. Pienten yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettu hallituksen esitys on jo eduskunnan käsittelyssä. Muutetut lakipykälät tulevat voimaan 31.3.2021, ja ne ovat voimassa 30.6.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla on valmisteltu fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, jota edistetään vaiheittain. Nyt käynnistetään hankkeet, joissa arvioidaan muun muassa etätyön ja liikenteen uusien palveluiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin.Fossiilittoman liikenteen tiekartta on suunnitelma kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Siitä on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös keväällä 2021. Tiekartassa on tunnistettu, että etätyön ja liikenteen palveluistumisen vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa. Lisäksi arvioidaan, miten polttoaineiden hinnannousu vaikuttaisi yrityksiin. Kolme selvitystä valmistellaan liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Selvityksien päätoteuttaja on Ramboll Finland. Lisäksi myöhemmin on tarkoitus arvioida yhdistettyjen kuljetusten mahdollisuuksia sekä päästövähennyspotentiaalia Suomessa.1. Etätyön vaikutuksista lisää tietoaVuosi sitten koronapandemian alettua yli miljoona suomalaista siirtyi etätöihin. Maaliskuussa 2020 myös liikennesuoritteet vähenivät huomattavasti, mihin vaikutti etätyön lisäksi muun muassa matkustamisen rajoitukset. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin arvion mukaan työmatkaliikenteen arvioidaan vähentyneen vuonna 2020 noin seitsemän prosenttia etätyön seurauksena.Hankkeessa arvioidaan, miten etätyö vaikuttaa liikennesuoritteisiin ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin. Lisäksi tunnistetaan toimet, joilla valtio voi edistää etätyötä myös poikkeusolojen jälkeen päästöjen vähennystavoitteet huomioiden.Hankkeen ohjausryhmään kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön asiantuntijoita.2. Liikenteen palvelut edistämään kestävää liikkumistaToisessa hankkeessa selvitetään, miten liikenteen uudet palvelut vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin. Liikenteen palveluistumisessa korostuu asiakaslähtöisyys, digitaaliset alustat, kutsuohjautuvuus ja nykyisen kulkuneuvokapasiteetin tehokkaampi jakaminen. Tavoitteena on, että liikkuminen hoidetaan mahdollisimman kestävästi ja päästöttömästi, kuten joukkoliikenteellä, kävellen ja pyörällä sekä uusilla kestävillä liikenteen palveluilla. Matkaketjujen rungon muodostaa joukkoliikenne, jota täydentävät muut kestävät liikkumisratkaisut, kuten yhteiskäyttöiset palvelut.Hankkeen ohjausryhmään kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön asiantuntijoita.3. Polttoaineen hinnan vaikutukset yrityksiin selvitetäänTyön tavoitteena on selvittää tarkemmin polttoaineen mahdollisen hinnannousun vaikutuksia eri toimialojen yritysten kustannuksiin ja siten kilpailukykyyn erilaisilla hinnannousun skenaarioilla. Polttoaineen hinnannousun vaikutuksia kuvataan eri maantieteellisillä alueilla Suomessa sekä eri toimialoilla.Hankkeen ohjausryhmään kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin asiantuntijoita.Mitä seuraavaksi?Vaikutusarviointeja tehdään keväällä ja kesällä 2021 ja ne valmistuisivat syksyyn mennessä. Tuloksia hyödynnetään, kun päätetään fossiilittoman liikenteen tiekartan seuraavista toimenpiteistä.Valtioneuvosto antaa periaatepäätöksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta keväällä 2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on saanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) lausunnon, joka koskee covid-19 rokotusten jakelun alueellista kohdentamista. THL:n lausunto perustuu kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän KRAR 18. maaliskuuta antamiin suosituksiin, joiden mukaan koronarokotteiden jakelussa huomioitaisiin väestön määrän lisäksi epidemian tilanne eri alueilla.Sosiaali- ja terveysministeriö perehtyy THL:n lausuntoon ja siinä esitettyyn malliin rokotusten alueellisesta kohdentamisesta. Ministeriö arvioi muun muassa sitä, edellyttäisikö ehdotettu toimintamalli rokotusasetuksen muuttamista. Samoin STM arvioi annettua esitystä myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta, ja pyytää tarvittaessa lausunnon asiasta yhdenvertaisuusvaltuutetulta.STM pyrkii tekemään arvion mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja Sallatunturin kansallispuiston Iakiluonnoksesta 18.1.–1.3.2021. Ehdotuksesta annettiin yhteensä 37 lausuntoa. Lausunnoissa korostui myönteinen suhtautuminen uuteen kansallispuistoon. Kansallispuistolle ehdotettiin useassa lausuntopalautteessa nimeksi Sallan kansallispuistoa. Lausunnot hyödynnetään jatkovalmistelussa.”Lämmin kiitos kaikille Sallatunturin kansallispuiston lakiluonnosta kommentoineille. Uusi kansallispuisto on yhteinen hanke, ja iloitsen siitä, että paikalliset tahot niin innolla sitä edistävät”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Lausuntokierroksella olleessa hallituksen esityksen luonnoksessa Sallatunturin kansallispuisto perustettaisiin noin 9965 hehtaarin laajuisena Suomen Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle Sallatunturin luonnonsuojelualueelle. Alue sijaitsee Sallan kunnassa ja on kokonaan valtion omistuksessa.Lausuntopalaute pääosin myönteistä – erityisesti metsästys ja paikallisten oikeudet puhuttavatPääosa lausunnonantajista suhtautuu myönteisesti Sallatunturin kansallispuiston perustamiseen. Useissa lausunnoissa puiston nimeksi esitetään Sallan kansallispuistoa, minkä katsotaan mm. soveltuvan kansainväliseen markkinointiin ehdotettua Sallatunturin kansallispuistoa paremmin.Lausuntopalautteesta yleisesti nousseita teemoja olivat kansallispuiston metsästysjärjestelyt, paikallisten asukkaiden ja yksityisten maanomistajien oikeudet sekä poronhoidon edellytysten turvaaminen. Useissa lausunnoissa esitettiin lisäksi tieyhteyden rakentamista kansallispuiston alueella kulkevien Aatsinginhaudan ja Latvajärven metsäautoteiden välille. Kansallispuiston rajaukseen esitettiin myös merkittäviä laajennuksia ympäröiville valtion omistamille, osin suojelluille maille.Kansallispuiston valmistelua jatketaan ja lausuntopalaute huomioidaan luonnonsuojelulain kansallispuistosäännösten sallimissa puitteissa. Ympäristöministeriön tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalle kuluvan kevätistuntokauden 2021 aikana.Lausuntoyhteenveto (lausuntopalvelu.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeudenmukaisuus ja kestävyys ovat merkittävä osa päivitystyön alla olevaa kansallista biotalousstrategiaa. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti 24.3.2021 webinaarin, jossa aihetta käsiteltiin useista eri näkökulmista. Tilaisuudessa esiteltiin myös päivitettävän strategian nykytilaa. Strategian on tarkoitus valmistua loppukesästä 2021.Suomen kansallisen biotalousstrategian päivitystyön tarkoituksena on luoda Suomelle uusia tuotteita ja palveluita tukemaan talouskasvua ja työllisyyttä. Samalla työ edistää Suomen siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaa vuoteen 2035 mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion tukemien ARA-asuntojen korjaamiseen tarkoitetulla avustuksella kannustetaan väestökehityksen ja asuntomarkkinatilanteen kanssa painivia kuntia ja vuokrataloyhtiöitä korjaamaan asuntokantaansa ikääntyneiden käyttöön paremmin sopiviksi.Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Erityisesti kaikkein vanhimpien kansalaisten osuus kasvaa nopeasti, ja ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä tarvitaan jatkossa yhä enemmän.Arvioiden mukaan Suomi tulee tarvitsemaan vuoteen 2030 mennessä jopa miljoona esteetöntä asuntoa, joista kolmasosa syntyy vanhoja asuntoja kunnostamalla. Ympäristöministeriö toivoo avustuksen ehtoihin valmisteilla olevien parannusten lisäävän niitä hakevien hankkeiden määrää. Myös myönnettävän avustuksen määrään ehdotetaan korotusta. Tällä hetkellä avustusta voidaan myöntää 10 000 euroa asuinrakennuksessa sijaitsevaa asuntoa kohden, nyt avustuksen enimmäismäärä halutaan nostaa 16 000 euroon.Avustusta voidaan myöntää sekä asunnoissa että vuokratalon yhteistiloissa ja piha-alueella tehtäviin korjauksiin. Avustettavia korjauksia ovat esimerkiksi erilaisten varusteiden, kuten tukikaiteiden asentaminen, oviaukkojen leventäminen ja wc- ja pesutilojen korjaaminen esteettömiksi.Avustusehtojen muutoksen myötä avustukseen sisällytettäisiin nykyistä laajemmin erilaisia korjausten yhteydessä tehtäviä muutostöitä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2021.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ohjeistaa yksityiskohtaisemmin korjauksista, jotka voidaan hyväksyä avustuksen piiriin. ARA on voinut myöntää avustusta vuoden 2020 alusta lähtien, ja avustukseen on varattu vuosina 2020-2022 yhteensä 25 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa voidaan myöntää vuonna 2021.Ympäristöministeriö pyytää nyt lausuntoja asetusluonnoksesta. Lausuntoja voi antaa 23.4.2021 asti Lausuntopalvelu.fi -palvelun kautta.Lausuntoaineistot (lausuntopalvelu.fi)Lisää aiheestaYmpäristöministeriö: Ikääntyneiden asuminen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö kevensi keväällä 2020 tiettyjen ammattikäyttöön tarkoitettujen, koronavirukselta suojaavien henkilönsuojainten vaatimuksia. Kaikkien muiden henkilönsuojainten kevennykset purettiin 30.9.2020 mennessä, vain tiettyjä suodattavia puolinaamareita koskevat kevennetyt vaatimukset jäivät voimaan. Nämäkin keven-nykset puretaan 1.4.2021 lähtien, ja sen jälkeen kaikkien henkilönsuojainten on täytettävä EU:n suojainasetuksen (2016/425) vaatimukset.Varastossa olevia kevennettyjen vaatimusten mukaisia suodattavia puolinaamareita voi myydä 31.5.2021 saakka. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 26.3.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 26. maaliskuuta määrännyt uudet suurlähettiläät. Sari Rautio. Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Sari Raution Suomen Madridin-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Rautio siirtyy Madridiin ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2018. Tätä ennen hän on työskennellyt eri tehtävissä ulkoministeriön poliittisella osastolla ja Suomen ulkomaan edustustoissa. Tehtäviin on kuulunut mm. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksikön päällikön tehtävä vuosina 2015-2018, toimiminen Suomen edustajan sijaisena EU:n poliittisten ja turvallisuusasiain komiteassa Brysselissä vuosina 2012-2015 sekä poliittisen alivaltiosihteerin ja poliittisen osaston päällikön virkamiessihteerinä vuosina 2010 ja 2012. Muuta edustustokokemusta hänellä on Moskovasta ja Addis Abebasta. Ulkoministeriön palvelukseen Rautio on tullut vuonna 2001. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri.  Leena Pylvänäinen.
Kuva: Kimmo RäisänenTasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Leena Pylvänäisen Suomen Abujan-suurlähetystönpäällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Pylvänäinen siirtyy Abujaan asevalvonnan yksikön päällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2017 lähtien. Tätä ennen hän on työskennellyt ulkoministeriössä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tiiminvetäjänä vuosina 2015–2017 ja Persianlahti-tiimin vetäjänä vuosina 2005–2008. Edustustokokemusta hänellä on Haagista, Berliinistä, Suomen YK-edustustosta New Yorkista ja Bukarestista. Ulkoministeriön palvelukseen Pylvänäinen on tullut vuonna 1998. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri. Antti Kaski.Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Antti Kasken Suomen Bogotan-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.7.2021 lukien. Kaski siirtyy Bogotaan Suomen Berliinin-suurlähetystön edustuston päällikön sijaisen tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2017. Ennen tätä tehtävää hän työskenteli yksikönpäällikkönä suunnittelu- ja tutkimusyksikössä vuosina 2015-2017. Muuta edustustokokemusta hänellä on Berliinistä, Genevestä, Brysselistä ja Wienistä. Ulkoministeriön palvelukseen Kaski on tullut vuonna 1998. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden tohtori.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi